Lattialämmitys meillä on jokaisessa huoneessa, joskin yläaulassa ison takan yläpuolella ja korkeassa olohuoneessa se on yleensä ollut poissa päältä. Näihin tiloihin riittää takastakin lämpöä. Ja takkaa halutaan aika säännöllisesti käyttää. Siitä saatava viihdelämpö pelkästään riittää maaliskuulta toukokuulle, jolloin ainakin viime vuonna otin lattialämmityksen talosta kokonaan pois päältä.
Nyt otin tuosta "keskiarvon" eli tällä hetkellä "pikkupakkasilla" lattialämmitys on päällä ja käytössä ylimmän kerroksen makuuhuoneissa (ja pois päältä ylimmän kerroksen yläaulasta). Keskikerroksessa lattialämmitys on nyt uudessa kokeilussa päällä ainoastaan kirjastohuoneessa, joka on korkean olohuoneen rinnalla ja "hieman sivussa" isosta takasta. Iso olohuoneen takka lämmittää nyt korkean olohuoneen, keittiön ja eteisen, eli noin 75% keskikerroksen pinta-alasta. Kellarissa lattialämmitys on poissa kodinhoitohuoneesta (joka lämpiää viereisen huoneen vesivaraajan hukkalämmöstä), sekä kylppäristä ja saunatiloista (siellä lämmittää puukiuas). Loppuosa eli noin puolet kellarista on lattialämmityksen piiristä.
Miksikö moinen kokeilu nyt sitten?
No kun lapset valittivat, että kovilla pakkasilla oli lämmintä, mutta nyt kun tuli lauhat kelit, niin alkoivat kyselemään, että eikös heidän huoneisiinsa eli yläkerran makuuhuoneisiin saa lainkaan lattialämmitystä? Siellä onkin ollut asteen tai pari muita huonetiloja viileämpää, koska takan lämpö ei oikein mene oviaukosta "vastavirtaan", koska kaikissa makuuhuoneissa on IV-putken tuloventtiili. Ilmavirta siis käy makuuhuoneista pois päin.
Makuuhuoneiden lattialämmitys on ollut jo "täysillä", eli venttiiliä ei saa makuuhuonetiloissa enää suuremmalle. Mutta muita huonetiloja voi kytkeä pienemmälle tai kokonaan pois, ja näin olen nyt sitten tehnytkin.
Nyt jäi nähtäväksi, että jos lattialämmityksen eri piireistä noin puolet suljetaan, niin kierrättääkö kiertovesipumppu silti saman määrän vettä? Tällä hetkellä oma tuntuma on, että ei ihan. Eli lattiassa kiertää vähemmän vettä (veden kierrosnopeus ei siis tuplaannu niissä piireissä jotka ovat vielä avoinna). Joten nyt joudun taas hakemaan uutta lämmityskäyrää, eli nostamaan jonkin verran lauhan kelin lattialämmitysveden lukemia.
Eiköhän tästä vielä uusi tasapaino tila löydy. Siis siten että joka huoneessa on tasainen ja sama lämpötila. Se on kylläkin korkeassa talossa ja takkaa eli polttopuita käytettäessä aika haastavaa. Siis yksi tapa miten tämän voisi helposti (?) tehdä olisi se, että olisi huonekohtaiset termostaatit, jotka säätäisivät jokaisen huoneen lattialämmitystä. Kai se niinkin voisi olla. Nyt kuitenkin lämmitysjärjestelmä ottaa tiedon pelkästään ulkoanturin avulla, ja säätää lattiakierron veden lämpötilan sen mukaisesti. Jolloin jos polttopuita ei käytettäisi ollenkaan, kaikkien huonetilojen lämpötila painuisi jonnekin +18C tuntumaan. Ja sinne se menee silloinkin, jos talo jää lämmityskaudella pitkäksi aikaa tyhjilleen.
 |
| Kirjastohuoneen lämpötila +21,1C ja kosteus 30%. |
 |
| Olohuoneen ison takan lämpötila yläkulmassa +30,7C ja alakulmassa +23,1C. |
 |
| Lämmityksen säätökäyrä on nyt vähän uudestaan hakusessa. Kovien pakkasten +33C lienee oikein. Mutta nollakelien lämpötilaa pitää nyt hakea uudestaan. Tällä hetkellä kokeilussa on +26C. Kovilla pakkasilla lämmin vesi lämpiää sähköllä, ja pienemmillä pakkasilla ilmavesilämpöpumpulla. |
