Itse olen ihmetellyt, että mitä se kosteus tai vesi siellä alla sitten haittaa? Ainahan maassa on vettä ja kosteutta? No tässä seuraavan linkin kertomuksessa haitta oli aivan ilmeinen, kun kosteikon pohjaveden paine oli nostanut allasmuovin kokonaan ylös niin että se oli alkanut kellumaan:
http://www.ts.fi/teemat/1074058000/Oma+lampi+on+Saaristen+pihan+kaunistus
Ongelma oli ratkaistu puhkomalla allasmuoviin reikiä. Mutta silloin muovi taisi olla täysin turha ostos? Tai reikien puhkomisen jälkeen se nyt joka tapauksessa vuotaa...? Mutta jos ongelma sillä ratkesi, niin pääasia että lopputulos oli hyvä ja asukkaat tyytyväisiä...
Itsekin olen nyt sitten tuota salaojitusta miettinyt. Meillä pohjavettä ei ole missään. Ei edes noin 9 metriä paksun savipatjan allakaan. Hulevettä voi savimaan päällä välillä vähän olla. Mutta suihkulähde tulee maanpinnan yläpuolelle, reunuskivillä ympäröityyn tilaan. Mutta kun sen salaojan nyt helposti saa laitettua, ajattelin upottaa salaojaputken viistoon maan sisään tulevan maan alle niin, että jos siellä nyt sitten esim. allaskumi vuotaa, niin sekin vesi pääsee sitten nopeasti poistumaan salaojaputkea pitkin. Eikä ala viemään traktorin renkaan alla olevia maamassoja mennessään. Sellainen nimittäin olisi yksi uhkakuva, jolloin jos se toteutuisi, tilanne ei välttämättä olisi ihan hallinnassa.
Tässä salaojaputki hakemassa omaa paikkaansa, suunnilleen näin se mielestäni tulisi. Päässä on kaareva putki ylöspäin, jotta samaa putkea voi tarvittaessa käyttää myös esim. sähköjohtojen yhdysputkena renkaalle päin. Siis uskoisin että salaojaputkessa ei koskaan vettä ole, ja jos ajoittain onkin, niin kyllä maakaapeli sen kestää... Vaikka noin muuten sähköjohdon ja salaojan sijoittaminen samaan putkeen voikin kuulostaa aika hurjalta ajatukselta...
 |
| Renkaan alle voimakkaalla kaadolla tuleva salaojaputki menossa paikalleen. Putken toinen pää on tynnyrin vieressä, poistoputken suulla. En ala siihen nyt asentamaan mitään Y-haaraa. Se mahdollistaisi ylimääräisen veden liru- misen tynnyriin, jossa se olisi taas suodattimien riesana... Eli eikös poistoputkena olevan salaojanputken tehtävänä ole "aistia" mahdollinen kosteus myös putken ulkopuolella, jolloin mahdollinen tippavuoto menee poistoputkeen myös ilman, että putket on yhdistetty toinen toisiinsa? Vastaavanlainen putki tulee myös toiseen sydämen puoliskoon toisen traktorin renkaan alle. |
http://www.taloon.com/muurikivi-300x320x80-mm-pari-suora-harmaa/HB-MUURI-80-H/dp?nosto=nosto_0000_katsoimyos
Kukkaistutusaltaissa kivet on päällekkäin ladottuna ja ihan irtonaisina. Sisäpuolella on patolevy. Pakkanen vähän siirtää kiviä aina välillä, mutta ne on helppo naputella kuminuijalla takaisin. Tai jos takana oleva multa on tiukkaa, sen voi lapioida hetkeksi sivuun. Tässä linkissä pakkasen töitä, joista kerroin jo joskus aiemmin:
https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/03/vedella-on-voimaa.html
Nyt kun tätä kuminuija & kaivamismahdollisuutta ei ole suihkulähteessä, niin reunuskivet on laitettu betonilla ja vanteella kiinni, kas näin:
 |
| Kivenmurikoita, tiiliskiven kappaleita ja metallivannetta. Nämä kun yhdistää betonilla (olen käyttänyt S30-laatua) toisiinsa, niin kyllä pitäisi maan paineen pysyä sisäpuolella ja reunojen paikoillaan. |
 |
| Vanne tulee siis tuonne kivien väliseen rakoon kivimuurin sisäpuolelle. |
 |
| Vanne paikoillaan. Sitten vaan betonia päälle. Matalassa sydämenkaaressa on 2 vannetta päällekäin ja korkealla puolella on 3 vannetta. Vannetta jäi talon rakentamisesta yli, en muista missä sitä tarvittiin. |
 |
| Tässä vielä valmista tai lähes valmista tuotosta. Nuo tiiliskivet ja muut kiven murikat jäävät siis pois näkyvistä, sisusta peitetään maa-aineksilla ja päälle tulee iso traktorin takarengas. |
Ja sitten suodatusasiaa...
Omaan suihkulähteeseeni tulee rinnakkain kaksi suodatinta, toinen on omavalmiste, ja toinen on tehdasvalmisteinen. Nämä molemmat sijoitetaan yläkuvassa näkyvän tynnyrin pohjalle, kas näin:
 |
| Suunnilleen näin ne suodattimet tulisivat asettumaan. Suihkulähteessä kierroksen tehnyt vesi tulee ylijäänyttä syöksytorvea pitkin ämpärin pohjalle. Ämpärissä on kiviä ja hiekkaa ja zeoliittiä, tässä järjestyksessä alhaalta ylös, näiden välissä on aina suodatin kangas tai hyttysverkko tai jotain. Kun vesi tulee ämpäristä (ämpäri on siis esisuodatin) pois, sitten se jatkaa matkaa tehtaan suodattimen läpi, ja tähän settiin kuuluva pumppu antaa vedelle vauhtia taas uuteen kierrokseen. |
 |
| Suodattimen tuloputken alapää, vesi purkautuu kyljessä olevista rei´istä ämpärin pohjalle. Tässä kohtaa olisi yhtä hyvin voinut käyttää myös mustaa sadevesiputkea, sitäkin olisi tontilta vielä löytynyt ylimääräisinä pätkinä, mutta itse laitoin nyt syöksytorven pätkän. Katsotaan miten se vettä kestää, koska samasta putkesta on rakennettu myös talon rännit yms. |
 |
| Sadevesitynnyri suljettuna, jotta roskat yms. ei pääse tynnyriin. |
 |
| Ja tähän viereen sydämen kaaren sisään tulee siis traktorin takarengas suunnilleen näin. Maatäyttöjä tulee toki vielä renkaan alle paljon lisää, eli loppupeleissä rengas vähän nousee, mutta periaate on siis tämä. Rengas on hivenen kallistettu kaivoa/tynnyriä kohden, aivan kuten kuvassakin. |
Helpostihan tuo kävisi esim. niin, että tekisi allaskumista puron pohjan, ja sen toinen pää syöksytorven päähän, ja alle multamaalla voisi tehdä maan muotoilut niin, että kaltevuus on oikea ja riittävä. Ja päälle sitten vaikka pyöreitä luonnonkiviä niin, ettei tynnyri ja allaskumi ja syöksytorven pää jää näkyville.
Tämä olisi helpoin toteutustapa noin. Mutta tässä on pari ongelmaa...
Nimittäin ensinnäkin tynnyrin muovikansi ei juurikaan kestä painoa. Ja toiseksi haluaisin aina välillä päästä helposti kurkkaamaan tynnyrin sisään ilman että tarvitsee purkaa puolikasta puroa päältä pois, sehän olisi viikon työ... (tai no, ainakin yhden päivän työ :-)
Joten nyt pitää keksiä jotain muuta. Suurin ongelma on se, että vesi ei "kiipeä" tynnyrin päällä olevan syöksytorven päähän, koska vapaana virtaava vesi on aika kehno virtaamaan ylämäkeen. Ja tynnyrin kattorakennettakin pitää vahvistaa...
Eli tynnyrin päälle pitää rakentaa terassilaudoista terassi. Tässä olen hahmotellut sitä pienellä lavan kappaleella, kas näin:
 |
| Tynnyrin kansi kaipaa vahvistusta. Terassilaudoista saattaisi löytyä ratkaisu? Toki laudat pitää tukea tynnyrin ulkopuolella olevaan maahan, eikä tynnyrin kanteen, kuten tässä kuvassa - mutta tämä on siis pelkkä hahmotelmakuva. |
 |
| Sitten jos laittaisin terassilaudoituksen päälle esim. vanhan laastilaatikon (toki siitä pitää reunat sahata pois, noin 5m reuna riitää tässä kohtaa vallan mainiosti), niin sitten jos saan ensin vedet sinne laastilaatikkoon, niin laatikon pohjaan voi porata pienen reiän syöksytorven kohdalle. Siitä vesi sitten tipottelee eli virtaa syöksytorveen, ihan niin kuin lavuaarista vesi menee viemäriputkeen. |
 |
| Tältä tilanne näyttää sivulta katsottuna. Eli kun terassi tukee maahan, laastilaatikko on terassin päällä, niin silloin tynnyrin kansi on ylös nostetta- vissa muutamalla sentillä ja sen saa vedettyä syöksytorven yli ja tynnyristä pois. Näin pääsee helposti vilkaisemaan tynnyrin sisään, jos haluaa sinne kurkistaa. Laastilaatikon pohja noin 5cm laidoilla jää pyöreiden luonnon- kivien alle ja pois näkyvistä. |
 |
| Lisätäänpä vaikeuskertoimia vielä hiukan lisää. Jos tynnyrille tuleekin kaksi rinnakkaista puroa, niin miten saisin niistä molemmista vedet laastilaatikkoon - kuitenkin niin, että tynnyrin kannen saa halutessaan helposti vetää välistä pois? Ratkaisuna voisi olla lasten pulkat. Ne tukevat allaskumia, jonkan avulla puron voi laittaa laskemaan laastilaatikkoon, josta vesi valuu edelleen syöksytorveen. Lopussa kaiken voi peittää luonnonkivillä piiloon. Tynnyrin päälle jäävä terassikansi jää näkyviin, joten siitä pitää tehdä riittävän kaunis. Tässä suunnittelukuvassa tämä kokonaisuus ei nyt vielä erityisen kauniilta näytä... :-) |
Jos ei hommasta tule yhtään mitään, sitten pitää varmaan tilata kuorma-autollinen multaa, joka peittää kaiken tähän asti tehdyt yritelmät allensa, ja sen jälkeen tässä onkin lasten pulkkamäki (sikäli mikäli vielä nuo kuvassa näkyvät pulkat säilyvät ehjinä...:-)
