Kasteluvettä salaojista

USA:n Baltimoressa sataa niin, että tulvavesi vie jo autotkin mennessään:

https://yle.fi/uutiset/3-10225667

Suomessa taas on ollut mittaushistorian lämpimin toukokuu, eikä ole satanut koko kuukauteen, eli viimeksi satoi touko-huhtikuun vaihteessa, samaan aikaan kun lumi suli:

https://yle.fi/uutiset/3-10226890

Lumien sulaessa sain sadevettä talteen noin 600 litraa, sillä meillä on syöksytorvessa 2 kpl 300 litraisia keräysastioita. Toisesta menee letku toiseen, jos ensimmäinen tulee täyteen. Mutta se vesi on käytetty jo ajat sitten.

Kellarissa on aina varapumppu olemassa siltä varalta, että jos salaojapumppaamon pumppuun tulee vika, tai jos se pakkasella jäätyy, niin ei tarvitse sitten ainakaan kaupassa lähteä käymään sellaisen tilanteen sattuessa. Vaan varapumpulla saa heti alkaa tyhjentämään salaojapumppaamon säiliötä.

Nyt olen ottanut sieltä vettä kukkien ja nurmikon kasteluun. Veden tuotto on ollut valtava hyvä - yli 300 litraa joka vuorokausi! Sen enempää ei saaviin mahdu.

Vettä siis tulee salaojiin, vaikka meillä on savimaan tontti, jossa ei ole edes pohjavettä, ja vaikka meillä tontin koko on nyt vain 740m2, ja sekin pienenee 595 neliöön sitten kun kaupunki korjaa ja leventää vieressä menevää katua. Joten ihme ja kumma, että jos ei ole melkein kuukauteen satanut mitään, että mistä se vesi voi tontille tulla? Kahden puolen taloa on iso katu, jotka lienee kunnolla ojitettu. Yhdellä reunalla kulkee avo-oja, ja neljäs tontin laita on naapuritalon seinää.

Mutta jostain se vesi tulee, ja sitä riittää niin paljon, että ihan joka päivä ei tarvitse salaojapumppaamosta vettä nostaa. Mutta 300 litrainen saavi täyttyy, jos siihen pumppaa vettä aamulla ja illalla. Veden tuottoisuuden voi laskea myös niin, että jos talon eli kellarin alla olevista salaojista liruu pumppaamon säiliöön noin pari desiä minuutissa - siis virtaama on silloin todella pientä, mutta sekin tekee 12 litraa tunnissa ja 288 litraa vuorokaudessa, eli ison saavin saa jo silläkin vauhdilla täytettyä vaikka joka päivä!

Tässä samat viritelmät vielä kuvina, pumppaamon vierellä ympärillä on siis tuleva kukkapenkki josta vielä istutukset puuttuu. Ja kukkapenkissä, aivan pumppaamon vieressä on puoliksi upotettuna 300-litrainen sadevesisaavi.

Varapumppu odottaa ämpärissä.

Varapumppu menossa pumppaamon sisään.

Uppopumpun koho on nippusiteellä kiinni pumpun

nostokahvassa jolloin sillä voi pumpata pumppaamon

säiliön vaikka kokonaan tyhjäksi.

Pohjalla lienee kuitenkin jotain sakkaa, joten en ole

antanut sen niin pitkälle imeä.

Pumppu laskettuna pumppaamon sisään.

Ja vettä riittää! Saavissa näkyvä toinen letku tulee toisesta keräysastiasta.

 Ja paljonko tässä nyt sitten tulee säästöä, jos nostaa kasteluvedet salaojapumppaamosta? Jos vesilaitokselta saa ostaa kuution vettä noin 3 eurolla, silloin 300 litraisen saavin arvo täytettynä on noin yhden euron. Eli ei tässä euromääräisesti juurikaan mitään säästöä tule. Mutta ehkä tämä on sitten ekologisempaa näin, jos Päijänteestä asti ei tarvitse pumpata puhdasta juomavettä kukkien kasteluun, kun samaan aikaan oma pumppu pumppaa talon alta salaojaveden kaupungin hulevesiverkkoon.

Salaojapumppaamo jäätyi - ja sulatettu

Sen verran on nyt Vantaallakin sitten pakkasia pitänyt, että tänään aamulla herättiin salaojapumpun "jurnutukseen", joka kuului taloon sisälle ihan keittiöön asti.

Siis kuulosti tältä:

Tuossa siis alkutilanne, eli ensimmäinen työ oli lumityöt, kun pumppaamon kansi piti kaivaa esiin. Ihmeellistä yleensä, että jäätyminen tapahtui, sillä pumppaamo jäätyi jo parisen vuotta sitten eli talvella 2016 ekan kerran, ja sen jälkeen eristin sen omasta mielestäni niin hyvin, etten uskonut enää jäätymistä tapahtuvan. Viime talvena se ei jäätynyt, tosin viime talvi oli lauha ihan muutenkin. Joten jatkossa kai sitten pitää jo hyvissä ajoin ajaa reippaasti lunta päälle...

Tässä linkissä enempi noista eristyshommista, jonka yhteydessä myös korotin maan tasoa, sillä pumppaamon ympärille on jatkossa tarkoitus rakentaa kukkapenkki.

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/01/salaojapumppaamo-pysyy-plussalla.html

Tässä tämän kertaisia kuvia sulatuksesta:

Alkutilanteessa kaikki näyttää päällisin puolin ihan hyvältä. Jos ei pumpun

jurnuttavaa ääntä kuuluisi, ei tietäisi että mitään on vialla. Veden korkeutta

ilmaiseva keppi ei ole vielä noussut.

Muovikepin alapäässä on tyhjä pullo, joka nousee veden pinnan mukana.

Nyt ollaan vielä vihreällä alueella, eli kaikki kunnossa veden pinnan

korkeuden suhteen.

Pumppaamon vieressä päärappusten alla on pumppaamon "konehuone",

jolle pitäisi rakentaa kai jokin parempi kotelointi, esim. vanha lääkekaappi

kävisi sellaisenaan oikein hyvin. Tässä siis lämpömittari näyttää pumppaamon

sisälämpötilaksi -1,1C, eli se sitten riitti jäätymiseen tällä kertaa.

Kun muoviputkea nostaa, sieltä löytyy alempaa myös punainen värikoodi.

Kokeilin varmuuden varalta käsin, ettei putki ole jumiutunut.

Mutta hyvin näytti toimivan, ja veden pinnan tuntee, kun painaa putken

alapäässä olevaa tyhjää pulloa veteen.

Lumitöiden jälkeen kansi näkyvissä ja kannen nostamista helpottaa pieni

sähköjohdon pätkä. Mutta kansi oli niin jäässä, ettei se noussutkaan.

Piti hakea kumivasara, ja nyt on pumppaamon kansi auki. Kannen alapinnassa

näkyy hyvin siihen liimatut eristeet.

Poistoputken mutka lähikuvassa. Pumppu siis nostaa veden tämän mutkan

yli, jonka jälkeen vesi valuu omalla painollaan kaupungin hulevesiviemäriin.

Jos jäätyminen tapahtuu, se tapahtuu juuri tuosta ylämutkan kohdalta.

Alemmas pumppaamoon pakkanen ei mene, eli pohjalla on aina sula vesi,

koska maaperän lämpötila on aina vähintään +6C.

2 kWh:n tehoinen rakennuslämmitin laskettu pumppaamoon (punainen mötti).

Laitoin sen vähän syvemmälle, koska lämpö nousee aina ylöspäin kuitenkin.

Kansi uudestaan kiinni. Vetonaru ja sähköjohto jäävät nyt tilapäisesti 

kannen rakoon.

Sitten vähän filttiä päälle ja filtin päälle reilusti lunta.

Lumitöiden jälkeen lämpötila oli noussut jo +51,5C tasolle.

Lopuksi iso kasa lunta pumppaamon päälle. Tämän enempää tälle ei voi

nyt tehdä. Lämmitin jää valmiiksi nyt pumppaamoon sisälle. Jos jäätyy

uudestaan, nyt sen saa sulatettua ihan kun laittaa vaan töpselin seinään,

niin lämpöpuhallin käynnistyy. Vedeb korkeutta mittaava muoviputki näkyy

syöksytorven päästä, joka on putken ympärillä ja sallii sen liikkeet.

Salaojapumppaamo pysyy plussalla

Viime tammikuussa - aika tarkasti päivälleen vuosi sitten salaojapumppaamon poistoputki jäätyi, ja pumppu jäi "jurnuttamaan" paikoilleen. Vesi lähti pumppaamossa nousemaan, joten sitä piti käsipelin tyhjentää joka päivä, koko pakkaskauden ajan. Silloisesta puuhastelusta kerroin silloin tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/vetta-riittaa.html

Kesällä parantelin pumppaamon eristeitä, siitä lisää tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/09/pumppaamolle-talvitakki.html

Nyt kun tuli taas tällekin tammikuulle tulipalopakkaset, ja pakkanen on tänä aamuna käynyt enimmillään -26C:ssä, niin nyt on voinut testata miten hyvin kesällä tehty "pumppaamon talvitakki" toimii. Hyvin näyttää toimivan! Eikä ole jäätymisestä pelkoa, ei ainakaan näillä pakkasilla. Tiedä sitten jos joskus pakkasta olisi reilusti yli 30C mutta, sellaisia pakkasjaksoja ei nykypäivänä ole enää ollut.

Salaojapumppaamo "kepin kohdalla" ja lumen alla. Vieressä sadevesisaavi,
joka on tyhjennetty talveksi. Näitä ympäröi kukkapenkki, johon laidat on
tehty painekyllästetystä puusta.

Pumppaamoon menee lämpömittari, joka mittaa lämmön kannen alta,
jossa se siis oli tänä aamuna plussalla +0,8C ja samaan aikaan ulkona
oli pakkasta -22,8C. Salaojapumppaamossa ei siis ole minkäänlaista
lämmitystä. Kannen alla oleva lämpötila saisi painua vaikka muutaman
asteen pakkasellekin, sillä pohjalla oleva vesi on aina sula. Eikä se heti
putkea umpeen asti jäädytä, vaikka ylhäällä olisikin pikkuisen pakkasta.
Nyt ainakaan jäätymisvaaraa ei ole, kun pumppaamo on ylös asti plussalla.

Pumppaamolle talvitakki

Salaojapumppaamon viimeistelytyöt ovat olleet tähän asti vähän kesken, ja varmasti osittain siitä syystä pumppaamon poistoputki jäätyi viime talven paukkupakkasissa. Silloin piti ottaa varapumppu myyntipaketista esille, ja kyllä sitä vettä vaan yllättävän paljon paukkupakkasillakin riitti. Siitä kerroinkin jo tässä päivityksessä tammikuussa:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/vetta-riittaa.html

Nyt pumppaamo sai talvitakin styroksista ja samalla eristin pumppaamon maamassoilla niin, että siihen "kukkalaatikkoon" voi ensi kesänä sitten istuttaa vaikka Kuunliljoja tai jotain. Ja sadeveden keräyssaavi (varasaavi) mahtui myös samaan kokonaisuuteen.

Näin eteni tämä projekti tällä kertaa:

Lähtötilanne. Pumppaamon päällä on pelkkä styrokslevy.
Korkeudenmittaamiseen oli rullamitta, joka oli
sääsuojassa ämpärin sisällä.
Hyvä systeemi - mutta ruma...

Styroksit pumppaamokaivon ympärillä uretaanilla kiinni.

Ja vielä lisä styroksia maan alle myös - siis jatkeeksi niille levyille, jotka
jo kiertävät taloa muutenkin (kuvan oikeassa laidassa, sitä puolta ei tarvinnut
kaivaa auki, kun siellä oli jo styroksit maan sisässä).

Istutusallas alkaa hahmottua. Tähän siis tarvittiin tällainen kehikko ympärille,
koska maan pintaa ei voinut muuten nostaa riittävästi, tämä oli niin lähellä
talon seinää (tai muuten ei kallistukset talosta pois päin toimi).

Tyhjä pullo kulkee putkessa edestakaisin - ja narusolmu
putken alapäässä estää, ettei se putoa pumppaamoon.

Jotenkin pitää päästä kaivon valurautaisesta kannesta läpi.
Pora syövalurautaa yllättävän hyvin, tässä eka 10mm reikä tehtynä.

Parhaiten reikä syntyy poraamalla ensin 5mm alkureikä, ja siihen sitten
10 millin reikä päälle.

Kohta alkaa olla mittakepin aukko valmiina. Ihan meni akkukoneella.

Sitten vielä styroksia valurautakannen alapintaa uretaanilla kiinni.

Pumppaamon vieressä on sadeveden keräys, tähän
mahtuu 300 litraa, ja toiset 300 litraa mahtuu
pumppaamon kukka-altaan varasaaviin, jonne tästä
menee varapoistumisletku ylijäämä vedelle.

Mittakeppi valmiina. Liikennevalot kertoo millä korkeu-
della mittakeppi saa liikkua, eli punainen väri ei saa
näkyä. Jos näkyy - sitten pumpulla on jokin hätä ja vesi
on noussut liikaa, eli ensiapuna pitää ottaa varapumppu
käyttöön ja tyhjentää pumppaamo vedestä.

Tämmöinen siitä nyt sitten tuli. Ja ensi kesänä tämä
on ihan vihreänä, jos tähän tulee esim, Kuunliljat
tai jotain muita istutuksia. Laidoissa on vielä
varaa puutahamullalle.

Sadeveden keräys meillä tapahtuu siis korkeaan "tötteröön" siten, että vesi menee letkulla ja omalla paineella toiselle puolen pihaa, jossa sitä tarvitaan. Varasaavin vesi pitää kantaa kastelukannulla, tai pumpata pumpulla. Nämä saavisysteemit ovat "talon takana" ja poissa näkyvistä.

Sadeveden keräyssaavi täyttyy yllättävän äkkiä, eli 10mm sade riittää täyttämään 300 litran saavin kokonaan. Keräysala rännissä on puolet 150m2:n peltikaton lappeesta eli noin 37,5 neliötä. Siis koko peltikatto on noin 150m2. Siitä puolet eli yksi lape on 75m2. Tästä lappeesta yhdessä talon nurkassa oleva syöksytorvi kerää noin puolet, eli keräysala täten on toisesta katon lappeesta puolet eli 37,5 m2. Kaikki muu sadevesi ja pumppaamon vesi menee "hukkaan" eli kaupungin hulevesiviemäriin.

Jos sadevettä aikoo kerätä talteen, niin suosittelisin että on ainakin 500 litran astia sitä varten (meillä on nyt 300 + 300 litraa). Kyllä sille vedelle aina vaan käyttöä löytyy ja yksi 300 litran astia menee nopeasti tyhjäksi, kun "ilmaista vettä ei tarvitse säästellä".

Lähes 1000 kWh 9 päivässä

Tammikuun ensimmäisen 9 päivän aikana on kulunut sähköä jo enempi kuin koko heinäkuussa meni yhteensä (heinäkuun kulutus oli 981 kWh, nyt on mennyt tänä vuonna jo 986 kWh).




9 ekan päivän sähkönkulutus tammikuussa 2016. Kylmin päivä oli 7.1.2016, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli -25,0C ja sähkönkulutus huipussaan, yhteensä 169,7 kWh.

Salaojapumppaamon poistoputki jäätyi maanantaina 4.1. ja sain sen sulatettua saman viikon lauantaina 9.1. Alla pumppaamon lämpötilakäyrä, joka alkaa -10C paikkeilta, ja nousee -3 tasolle lähes heti kun kolasin pumppaamon ympärille lunta. Lämpötilapiikki kävi +27C:ssä sulatuksen aikana, ja lämpötila jäi plussalle. Eilen kun oli -15C, niin pumppaamossa oli +2C ihan sen yläosassa ja nyt kun lämpötila on lauhtunut -7C kieppeille, nyt lämpötila on jo +4C. Eli pumppaamoon vuorokaudessa tuleva 250 litran vesimäärä antaa aika hyvin lämpöä.




Salaojapumppaamon lämpötilakäyrä. Käyrän loppupään "nykiminen" aiheutuu ilmeisesti pumpun käynnistymisestä.
Eli aina kun pumppu lykkää jäähtyneen veden pois, tilalle valuu uutta, noin +6C lämpöistä vettä.

Nyt kun äärimmäisistä pakkasista on selvitty, onkin jo aika siirtyä toiseen äärimmäisyyteen, eli kohta on tulossa jopa 30 senttiä lunta. Puolet junavuoroista on jo peruttu etukäteen (ja ehkä jäljelle jäävät perutaan sitten pyryn kestäessä?)

No, sitten ei ainakaan tarvitse enää kolata lisää lunta pumppaamon päälle, kun luminen lämmöneriste tulee suoraan taivaalta.

Pumppaamossa alkoi kevät

Tämän viikon maanantaina huomasin, että pumppaamossa oli jotain vialla, koska veden pinta oli noussut yli normaalin tason. Syyksi ilmeni poistoputken jäätyminen, joten pumppu piti sammuttaa ja ottaa varapumppu käyttöön. Tuosta kerroin tässä tämän viikon maanantain päivityksessäni, tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/varapumppu-laatikosta-ulos.html

Paukkupakkasissa tälle asialle ei kannattanut alkaa mitään tekemään, joten otin varapumpun kaupan myyntipakkauksesta ulos. Ajattelin, että jos ei aiemmin, niin viimeistään maaliskuussa se jääklöntti sulaa pois.

Tänään aamulla oli satanut muutama sentti uutta lunta, ja kolailin sen pumppaamon ympärille.



Tänään klo 7:00, pakkasta noin -12C.
Uutta lunta oli muutama sentti ja kolasin sen pumppaamon päälle.

Pian sen jälkeen huomasin kummallisen jutun - pumppaamon yläosassa ollut lämpömittari näytti pakkasta enää vain -3,5C, vaikka sellaisia lämpötiloja siellä ei pitänyt olla. Eihän siellä ollut mitään lämmitystäkään. Joten pumppaamon pohjalle kertynyt vesi hönki lämmintä aika kivasti...



Lumitöiden lomassa huomasin, että pumppaamo lämpeni lähelle nollaa.

Seuraavaksi päätin kokeilla lämpöpuhaltimen asentamista pumppaamoon. Sellainen 2 kWh raksalämmitin on tullut hommattua kaiken varalta.



Lämpöpuhallin laskeutumassa pumppaamoon.

Aiemmin pumppaamossa ollut Klimalogger lämpötila-anturi on mitannut pohjalla olevan veden lämpötilaa. Se oli pitkin kesää +10C tuntumassa, mutta nyt (puutteellisesta lämmöneristyksestä johtuen?) se jäähtyi +6C asteeseen, kun paukkupakkaset alkoivat. Nyt siirsin mittausanturin pumppaamon ylälaitaan, ja siinä siis lumitöiden jälkeen lämpö nousi -3,5C asteeseen.

Kun lämmitin oli pumppaamossa, sen jälkeen saattoi siirtyä odottelemaan, ja lämpötilat reaaliajassa näkyi olohuoneen sohvapöydällä:



Pumppaamon lämpötila nousi +27,8C asteeseen, kun siellä oli lämpöpuhallin.

Parin tunnin odottelun jälkeen kokeilin joko pumppaamon oma pumppu tyhjentää vedet pois, ja tyhjensihän se. Eli putki oli sulanut ja pumppu oli säilynyt ehjänä. Nyt kun sulatuksesta on jo muutama tunti aikaa kulunut, niin pumppaamon lämpötila on  yhä vieläkin +10,7C. Eli tämän myötä taas paluu normaaliin... Ensi kesänä eristän pumppaamon kunnolla, ja teen muutenkin pihan siinä kohtaa kuntoon.

Pumppaamon lämpötilakäyrä. Punaisella käyrällä sisälämpötila (joulun pyhinä pieni lasku), ja mustalla pumppaamo.
Maanantaina mustassa käyrässä pieni "sydämen lyönti", kun tutkin mikä pumppaamossa on vialla.
Sen jälkeen lämpötila sukelsi, kun nosti mitta-anturin vedestä yläosaan, jossa oli -12C pakkasta, ja putki jäässä.
Tänään musta käyrä nousi pystysuorassa ylös +27C asti, kun aloin sulattamaan pumppaamoa.
Jo hetkeä aikaisemmin lämpö nousi -3C paikkeille, kun tein aamulla lumitöitä.

Vettä riittää...

Eilen huomasin, että salaojaveden pumppaamon poistoputki oli jäätynyt kiinni, ja tyhjensin pumppaamon vedet varapumpulla. Tänään huomasin, että pumppaamon vesikammio oli taas vettä täynnä! Ihme että sitä vettä jostain pakkaskaudellakin vaan tulee, vaikka tontti on pieni ja ojat ja viemäröinti tontin ympärillä. Näin on ollut jo yli sata vuotta, tällä tontilla olleessa ekassa talossa asuttiin aina 1980-luvulle saakka.

Ämpäreinä käytin 10 litran sankoa ja paria 10 litran maalipurkkia, jolloin kolmen setin täyttyminen oli aina 30 litraa, ja laskuissa oli helppo pysyä mukana:

Ensimmäiset 30 litraa pumpattu.

Kurkistus kaivoon. Tai ei nyt ihan kaivoon, vaan pumppaamon kuiluun,
jossa on pumppu ja vesikammio noin 4 metrin syvyydessä.

Pumppaamisen päätteeksi veden pinta jäi tasolle 412 cm, eli noin 3,5 metriä maan pinnan alapuolelle.
Kellari yltää noin 80cm eli neljän harkon verran maan pinnan yläpuolelle.

Lähtötilanteessa veden pinta oli tasolle 354cm. Mitassa on punaista väriä,
jotta on helppo jo kaukaa havaita, että nyt pumppaamon vesi alkaa olla ns. "ylärajoilla".

Tämän kertaisen pumppauksen lopputuloksena oli 260 litraa vettä pois pumppaamosta. Sillä määrällä vettä olisi muuten saanut jäädytettyä jo hyvän kokoisen luistinradan. Ei vaan ole omalla tontilla oikein sopivaa paikkaa sellaiselle, eikä kyllä ole nyt luisteluikäisiä lapsiakaan tällä hetkellä. Ehkä lapsen lapset tulevat sitten aikanaan. Ehkäpä teen ämpärissä jäädyttyjä lumilyhtyjä sitten seuraavalla kerralla.

Jos veden tuotos on kesälläkin yhtä hyvä, niin tässähän riittäisi jo kukkien kasteluvettä yllin kyllin, kunhan vaan ostaa tarpeeksi pitkän letkun. Kastelukannuilla ei oikein viitsi kantaa (tuo 260 litraa on 12 litran kastelukannullisia yli 21 kpl). Toisaalta jos vesilaitoksen vesi maksaa 3 euroa per tuhat litraa, niin eipä tuossa omalta tontilta löytyvän veden hyödyntämisessä välttämättä kovin paljon tienaamaan pääse...

Vesilaitokselta tuo sama 260 litraa olisi maksanut noin 0,75 euroa, ja sillä määrällä kastelee kesällä kukkia jo aika paljon... Ympäristöystävällisyyden kannalta ei myöskään taida olla eroa jos pumppaan vettä omasta pumppaamosta, tai jos vesilaitos pumppaa tontille Päijänteen vettä? Siis sieltä Päijänteestä tullessaan vesi lirisee tunnelissa Helsinkiä kohti ihan itsestään, ja se tekee vielä sähköäkin siinä matkalla (Päijännetunnelin puolivälissä sijaitsee Kalliomäen voimalaitos, jonka teho on 830 kW ja vuosituotanto noin 7 GWh).