Lattialämmitys päälle la 7.11 klo 9:00

Tänä vuonna laitoin lattialämmityksen päälle ensimmäistä kertaa lauantaina 7.11.2020 klo 8:00 aamulla. Koskaan aikaisemmin talo ei ole pärjännyt näin pitkään pelkällä takan lämmityksellä, sillä aina ennen lämmitys on pitänyt kytkeä päälle lokakuussa viimeistään. Takan käyttö alkaa yleensä jo syyskuussa.

Nyt lämmityksen kytkemiselle oli syynä viikon mittainen mökkireissu, jonka ajaksi talo jätettiin ilman lämmitystä. Ulkolämpötilahan vaihteli +5C -> +10C haarukassa, joten jäätymisen vaaraa ei ollut. Mutta viimeisen mökkeilypäivän aamulla laitoin etäyhteyden eli kännykän kautta lämmöt päälle, jotta talo olisi taas kotiin palatessa lämmin. Tämä "etukäteen lämmittäminen" käy helposti, eikä tässä vaadita edes 40-50 tonnin hienoa älytalo-automaatiota, joka pahimmillaan voi toteutua vaikkapa näin:

https://www.selega.com/ohjeita/sudenkuoppia.html

Meidän talossa lämmöt saa päälle yhdellä yksinkertaisella etäohjattavalla sähköpistorasialla, jolla voi käynnistää/sammuttaa lattialämmitystä pyörittävän kiertovesipumpun. Jolloin talo lämpiää / ei lämpiä - riippuen siitä, onko pumppu käynnissä vai ei. GSM-ohjattavan pistorasian voi ostaa vaikkapa täältä:

https://m.motonet.fi/fi/tuote/384669/Tuta-SimPal-T4-etaohjattava-GSM-pistorasia  

Hankintahinnan päälle tulee tietysti halvin saatavilla oleva SIM-kortti, eli yleensä muutaman euron kuukausikustannukset, mutta eipä se nyt omakotitalon loppuhinnassa paljon tunnu. Yleensä kauko-ohjattava GSM-pistorasia on meillä IV-koneen virransyötössä - ja aina päällä asennossa, jolloin pistorasian funktiona on se, että mitä jos sattuu tulemaan palohälytys, kun ei ole kotona, ja jos kyseessä on mitä ilmeisemmin aito palohälytys, eli että tuli on irti? Silloin pitää tietysti soittaa 112, ja sen jälkeen voi heti kytkeä omasta GSM:stä IV-koneen sammuksiin, jolloin ilman kierto talon sisällä loppuu. Jolloin tuli ei saa happea, ja parhaimmassa tapauksessa voi ehkä sammua itsestäänkin, ellei palokunta ehdi paikalle tosi nopeasti (lähimmällä palokunnalla on matkaa kohteeseen noin pari kilometriä).

Talon lämpö ehti viikon mökkeilyn aikana laskea yhden asteen päivässä, eli se putosi tasolle +15C, josta tasolta nosto +22C tasolle näkyi päivittäisissä sähkönkulutuspylväissä aika selvästi: lauantain sähkönkulutus oli 1,5 kertainen ja sitä seuraavan sunnuntain noin 2-kertainen ns. "normaaliin" verrattuna, tai aikaisempiin päiviin verrattuna marraskuun alussa.

Nyt kun tähän samaan hetkeen osui myös lämpötilan selvä lasku nollan kieppeille ja jopa pakkaselle, niin lattialämmitys jäi päälle ja on nyt alkuvaiheessa 2-3 tuntia päivittäin. Jos talvi tulee ja jos lämpötila painuu edelleen alaspäin, sitten lisään päivittäisiä tuntimääriä lattialämmitykseen, joka on päällä aluksi vain päivällä, jolloin päivä-aikaan lattiaan lämmintä tekevä ilmasta-veteen -lämpöpumppu on myös kaikkein tehokkain sillä hetkellä, kun ulkolämpötila on korkeimmillaan eli yleensä päivä-aikaan.

Tässä sähkönkäytön päivittäisiä kulutuspylväitä omasta excelistä ja Vantaan Energian raportointipalvelusta:

Lämmöt päälle ja savut sisään

Tämä oli kait sitten se päivä syksystä, jolloin talvi yllätti autoilijat? Joka vuosihan se sama uutinen tulee lehtiin ja telkkaristakin. Nyt esim. Lempäälässä valtatie 3:lla oli 8 auton ketjukolari:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710202200474349_u0.shtml

Meillä taas oli se päivä vuodesta, kun laitoin lämmöt päälle ja kuinka ollakaan - taas tuli savut sisään. Täsmälleen samalla otsikolla kirjoitin myös viime vuonna lokakuun 6. päivä - tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/lammot-paalle-ja-savut-sisaan.html

Lämpöjen päälle laittaminen tarkoittaa siis sitä, että nyt laitoin tänä syksynä ekan kerran lattialämmitystä päälle, viime vuonna sama piti tehdä jo 2 viikkoa aikaisemmin, eli 6.10.2016. Savujen sisään tuleminen ei tähän sinänsä liity, mutta joskus sitä vaan sattuu - ja sattui tänään, ja oli sattunut viime vuonnakin just sille päivälle, kun talo oli jäähtynyt sen verran, että takkojen lisäksi tarvittiin jo muutakin lämmitystä. Nyt oli siis ekan kerran ruoho härmässä, auton lasit jäässä ja ihan kunnolla pakkasta aamulla, meidän kotimittari näytti -3,6C pakkasta.

Ensimmäinen pakkasaamu. Lämpötila ulkona -3,6C.



Lähelle -4C on ollut myös Malmin lentoasemalla.

Maassa olevat lehdet jäässä.

Savupiipusta savu kohoaa...

Tällä kertaa laitoin itse asiassa kaikki tulisijat päälle. Meillä on saunassa puukiuas, ja lisäksi 2 takkaa, eli yhteensä 3 tulisijaa. Ja siinä tuli samalla opittua se, että näin ei pidä enää jatkossa tehdä - tai jos tekee, sitten pitää myös jättää kellarin ulko-ovi rakoselleen. Sillä muuten korvausilmaa ei tule tarpeeksi, ja seurauksena on se, että jostain tulipesästä ilma loppuu, sitten se jää kytemään, ja lopulta savut tulevat sisään... Ja kun savut tulevat sisään, seurauksena on luonnollisesti palohälytys ja hälytysten siirtymisen "testaus". Hyvin näytti kaikki toimivan tälläkin kertaa...

Ensin kun paloilmaisin alkaa huutamaan, sen jälkeen
alkaa kännykässä piippailla, kun hälytyksiä tulee talosta
ja viestiä vaimolta, että "ootko lämmittämässä saunaa"?
Joo olin, eli ei tarvitse kutsua palokuntaa paikalle.

Talon pikkuhiljaa valmistuessa tiiveys on sekin koko ajan parantunut. Kun sain tuuletettu savut pihalle takkahuoneesta ja kellarista yleensäkin, kokeilin vielä oven avaamista testaamalla kuinka kova alipaine talossa oli. Oven avaaminen tuntui raskaalta, ja auki työnnetty ovi paiskautui heti takaisin kiinni ja lukkoon saakka. Kas näin:

Parisen vuotta sitten eli 14.10.2015 tein samalle ovelle saman testin - silloin ovi ei mennyt lukkoon saakka, vaikka kiinni se tuli kyllä ihan hyvin, kas näin:

Mikä sitten on parantanut talon tiiveyttä? No ainakin kellari on näiden videoiden välissä paneloitu sisäpuolelta. Lisäksi ulosnäkyvä sokkeli on levytetty ulkoapäin. Puutalon puolella eli ylemmissä kerroksissa on lisätty listoja paikoilleen. Siitä kai tämä kehitys nyt sitten johtuu.

No olisiko pitänyt rakentaa jokaisen tulisijan alle putki, josta tulisi korvausilmaa? En tiedä. Ehkä se olisi ollut hyvä ratkaisu, jos siitä saa tehtyä niin ilmatiiviin, ettei kyseinen putki ole samalla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa sillä välin, kun takka ei ole käytössä. Nythän esimerkiksi savuhormin kautta tulee tulisijaan ja sieltä huoneisiin korvausilmaa, eli savuhormia ainakaan ei ihan ilmatiiviiksi pysty rakentamaan. Sitä paitsi savupelleissä pitää nykyään olla EU:n määräämä reikä, jotta häkämyrkytyksen vaara olisi pienempi.

Mitään tarvetta kaikkien tulisijojen yhtäaikaiselle käyttämiselle ei kuitenkaan ole. Eli helpoin ratkaisu tässä tilanteessa on tietysti se, että käyttää kaikkia tulisijoja vuoron perään ja silloin korvausilma ei ole ainakaan tähän mennessä loppunut vielä kesken.

Nyt kun on lattialämmöt käännetty päälle, niin tänä vuonna tein ajastuksen lattialämmityksen kiertovesipumpulle niin, että se käynnistyy joka yö klo 24:00 - 05:00 väliseksi ajaksi. Eli viideksi tunniksi joka vuorokausi. Ja kun lattia lämpenee, sen jälkeen myös lämpöpumppu menee hetken viipeellä päälle. Yöllä on pörssisähkön käyttäjälle tarjolla edullista sähköä:

Pörssisähkön hinta. Kalliit tunnit on punaisella.

Viime lokakuussa tein ajastukset toisella tavalla. Silloin lämmitys oli päällä pari tuntia päivällä, ja tunti iltaisin, yhteensä siis 3 tuntia. Nyt siis itselleni on epäselvää edelleenkin se, että kannattaako ilmasta veteen lämpöpumppua käyttää öisin vai päivisin? Kumpi tulee halvemmaksi? Öisin on siis halpaa sähköä, mutta myös matalampi lämpötila, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on heikompi.

Saa nyt sitten nähdä, että miten lokakuun lopun sähkönkulutus tästä kehittyy. Lokakuun alkupuolella eli ensimmäisen 19 päivän aikana sähköä ei ole kovin paljon kulunut, ei ainakaan jos tilannetta vertaa vuoden takaiseen lokakuuhun. Tein yhdistelmätaulukon, jossa 19 lokakuun ekaa päivää on tältä vuodelta 2017, ja päivät 20-30.10 ovat vuodelta 2016. Yhdistelmätaulukko näyttää tällä hetkellä tältä:

Lokakuun alku 2017 ja lokakuun 2016 loppupuoli vertailussa.

Nyt siis tänä vuonna lokakuun sähkönkulutus on ollut noin 20 kWh tai vähän allekin per vuorokausi. Yhteensä 19 päivän aikana sähköä on mennyt tänä vuonna 385,2 kWh. Vuosi sitten koko lokakuun sähkönkulutus oli 1417 kWh ja vuorokausikohtainen kulutus noin 40 kWh:n tasolla - kuten yllä olevasta graafista näkyy. Pudotus on huomattava. Ja suurin yksittäinen tekijä on varmastikin lämpöpumpun lämpimän veden säätö, sillä pudotin sen lämpötilaa +55C:stä +50C:hen. Ja tämä matalampi lämpötila - vaikka ei täytäkään normeja - riittää kuitenkin vallan hyvin, eli mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Mutta lämpöpumpun käyttämä sähkö on mielestäni pudonnut aivan oleellisella tavalla.

Mitä siitä sitten voi seurata, jos ja kun +50C käyttöveden lämpötila ei täytä alanormia, joka on +55C? No pahimmillaan voisi tulla legionellabakteereja, ja niistä voisi sairastua. Mutta uudessa talossa, jossa kaikki säiliöt ovat ehjiä - niin sairastumisia ei mielestäni voi mitenkään tapahtua. Siis se on eri vettä se, joka seisoo paikallaan varaajassa, ja se on taas eri vettä, joka tulee suihkussa ja lämpimästä juomavesihanasta (käyden putkea pitkin vesivaraajan läpi).

Eikä se juomavesihanasta tuleva lämmin vesi voi mitenkään lämminvesivaraajan läpi mennessään "tietää" oliko sen varaajan lämpötila +50C vai +55C ja oliko siellä varaajan puolella legionellabakteereita vai ei. Tai kyllä sen verran eroa toki huomaa, että nyt saa hanan vipuvartta enempi kääntää lämpimän veden puolelle mitä ennen oli tarve, mutta muuta käytännön eroa ei ole. Hanan sekoittajassa veden lämpötila tasataan suihkussa käydessä noin +37C -tasolle, eikä +50C tai +55C asteista vettä käytännössä tarvita koskaan.

Aurinko ja takkatuli lämmittää

Helmikuun loppupuoli oli jo niin lämmin, että otin lattialämmityksen pois päältä. Tai siis lattialämmityksen kiertovesipumppu kytkeytyy aikaohjatusti puoleksi tunniksi päälle aina yöllä klo 03:00 aikaan, jotta se ei "jämähdä kiinni" pitkään seisoessaan. Vuosi sitten otin lattialämmityksen pois päältä maaliskuussa. Takkatulen lisäksi muuta lämmitystä ei yleensä olla tarvittu enää sen jälkeen, kun lämpötila ulkona on kääntynyt plussan puolelle.

Mutta nyt on ollutkin ennätyskylmää pääsiäisenä. Yölämpötilat ovat laskenee -5C tai jopa -6C tasolle, päivällä lämpötila käy niukin naukin plussalla.

Mutta takkatulen lämpö riittää silti. Helmikuussa se ei olisi vastaavilla lämpötiloilla vielä riittänyt. Joten kai selitys nyt on sitten pidempi päivä ja päivällä lämpimämpi aurinko. Tuli ainakin testattua tässä nyt sitten se, että lattialämmitystä ei tarvinnut kytkeä uudestaan päälle.

Ilmasta-veteen lämpöpumppu tekee tällä hetkellä siis pelkästään lämmintä käyttövettä.

Olohuoneen takka (Tiilerin Terhi takka-leivinuuni) on suunnattu niin, että
takkatuli näkyy olohuoneen lisäksi pariovien läpi myös ulos katetulle terassille.

Talvikelit jatkuu...

Helmikuu näytti jo varsin keväiseltä. Muutamat naapurit jo ehtivät pitää terassikauden avajaisiakin. Itse en ehtinyt, ja nyt talvi tulikin taas jo takaisin. Varsinkin eilen oli todella tuulinen ja kylmä päivä. Kävin Helsingin keskustassa, jossa tuuli puhalsi niin, että eipä tehnyt mieli kovin paljon kadulla kävellä. Silti yli puolet ihmisistä kulki ihan ilman pipoa tai päähinettä...

Otin lattialämmityksen pois jo helmikuussa, mutta nyt kun talvi tuli takaisin, niin yhtenä yönä oli pakko laittaa lämmöt takaisin päälle.

Tai ei olisi ollut pakko laittaa, mutta on se nyt mukavampi olla, jos on lämmintä. Erikoista sekin, että laminaattilattia tuntuu jalkaan todella kylmältä, vaikka samaan aikaan puurappusten askelmat tuntuvat miellyttävän lämpöisiltä, jos sisälämpötila alkaa lähestyä +20C tasoa, mikä tuntuu kylmältä silloin, kun vähän lämpimämpään on totuttu.

Ja kyllä se lattialämmitys näkyy sähkönkulutuksessakin, jos yhtenä yönä lattialämmitys on päällä, niin sähkönkulutus nousee ainakin noin 10 kWh - siltikin vaikka on ilmasta veteen lämpöpumppu:

Maaliskuun ensimmäisen viikon sähkönkulutus. Lattialämmitys oli päällä
yhden yön, jolloin sähkönkulutus nousi tasolle 40 kWh/vrk.

Ulkona tänään näytti aamulla tältä - yöllä tuli sen verran lunta, että lumikolaa piti käyttää:

Lattialämmitys 2 päivää poissa

Viime keväänä otin lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä maaliskuun jälkeen, kun huomasin, että se kierrättää lattiassa +22C asteista vettä samalla kun huonelämpötila oli +23C. Eli lattialämmityksestä olikin tullut todellisuudessa lattiajäähdytys.

Nyt tein saman kokeilun jo helmikuussa - ja itse asiassa kokeilu jatkuu yhä vieläkin, sillä seuraavan kerran lattialämmitys menee päälle ensi yönä.

Tällä kertaa kokeilun syynä oli pitkään jatkunut nollakeli tai muutamat lämpöasteet, jolloin takkaa ei voitu enää käyttää, kun sisällä alkoi olla liian kuuma. Ja kun takkaa kuitenkin haluttiin käyttää - onhan se mukavaa istua iltaisin takan äärellä, niin sitten piti ottaa lattialämmitys pois.

Kun lattialämmitys on poissa koko kesäkauden, niin vuorokauden sähkönkulutus asettuu keskikesällä noin 15 kWh/vrk tasolle. Nyt halusin nähdä mille tasolle se asettuu helmikuussa, jos vertaillaan nyt viimeisintä kahta vuorokautta ilman lattialämmitystä aiempiin vuorokausiin lattialämmityksen kanssa. Onhan tässä ollut plussa-asteita jo varsin pitkään, eli keli ei ole muuttunut.

Vertailun tulos oli pikkuisen yllättävä - sillä mitään eroa ei näkynyt. Helmikuun vuorokautiset sähkönkulutuspylväät näyttävät siis tältä:

Talo Rautio: Helmikuun 2017 päivittäiset sähkönkulutukset.

Jos katsoo graafissa kahta viimeisintä pylvästä, ja vertaa niitä viiteen aikaisempaan, niin eipä siinä eroa oikein näy. Tai ainakaan silmämääräisesti ei pysty sanomaan, että missä kohtaa lattialämmitys olisi otettu pois päältä.

Nyt siis tässä tulee esille sellainen jännä juttu, että vaikka kylmällä pakkaskaudella kokonaiskulutus toki kasvaa (esim. 8.2. - 10.2 välillä oli kylmä hönkäys joka ylti Etelä-Suomeen asti), niin lauhalla pakkasjaksolla sähkön vuorokausikulutuksen määrää ihan joku muu asia, kuin talon lämmitys. Merkittävin tekijä saattaa olla vaikkapa pyykin pesu tai porealtaan täyttö. Tai ruuan laitto, jos on joulunpyhät tai muut isommat juhlat tulossa. Esim. eilisen päivän tuntikohtainen kulutus näytti meillä tältä:

Talo-Rautio: Sähkön tuntikohtainen kulutus 19.2.2017.

Aamuyön tunteina sähköä ei juurikaan kulunut. Itse olin kyllä kotosalla, mutta minäkin lähdin sunnuntaina aamulla aikaisin liikkeelle. Lähdön hetki näkyy klo 06:00 maissa vähän kohonneina pylväinä. Vähän ennen puolta päivää kuitenkin tuli muu perhe kotiin vähän pidemmältä reissultaan. Ja purkivat matkalaukussa olleet vaatteet pyykkikoriin ja siitä eteenpäin pyykkikoneeseen. Ja sehän näkyykin näissä pylväissä klo 11:00 eteenpäin varsin selvästi. Lattialämmitys ei siis ollut päällä koko päivänä.

Myös toisen mielenkiitoisen ilmiön olen näistä Vantaan Energian kulutusraporteista huomannut. Nimittäin tuon yllä olevan kuvan ala-oikeassa kulmassa kerrotaan, että "Sähkön käyttösi on vuosi tästä taaksepäin ollut 12022 kWh". Se on aika vähän. Ottaen huomioon, että lähtötilanne oli noin 17000 kWh per vuosi, silloin kun asuttiin eka vuosi suorasähköllä. Toisena vuotena tuli ilmavesilämpöpumppu, jolloin vuosikulutus tipahti reiluun 13000 kWh:n tasolle. Ja nyt on tultu vielä siitäkin alaspäin. Osittain tähän vaikuttaa myös tammikuun 2016 kylmä pakkasjakso, joka kesti noin 2 viikkoa. Se ei enää näy näissä "vuosi tästä päivästä taaksepäin" -tilastoissa, eli nyt mennään sitten tasolla 12000 kWh per vuosi.

Sitten vielä joskus, jos kokeilen aurinkosähköpaneeleita (tai jotain muuta), niin tästäkin luvusta lähtee varmaankin jokunen tuhat kWh vielä pois? Jolloin ollaan ehkäpä tasolla 8000-9000 kWh per vuosi?

Ja talossa on siis lämpöisiä neliöitä 241m2. Ajatusleikkinä voisi sen jälkeen pohtia, että jos talo katkaistaisiin pituussuunnassaan "jättikokoisilla puutarhasaksilla keskeltä poikki", niin että kahden puolikas-talon pinta-alaksi tulisi noin 120,5m2, joka lienee aikalailla keskivertotalon pinta-ala (?) niin menisikö myös sähkölaskun vuosikulutus samalla sitten "keskeltä poikki", eli tasolle 8000-9000 jaettuna 2:lla eli, olisiko se molemmissa talopuoliskoissa noin 4500 kWh per vuosi?

Lämpöpumppunäyttely pidetty

Lämpöpumppunäyttely on nyt pidetty ja väkeä riitti:

Tulipa suhruinen kuva. Mutta hyvä niin kun en kysellyt kuvassa olevilta
julkaisulupaa, niin nyt ei ainakaan ketään ole tunnistettavissa...

Lämpöykkösten edustaja lähikuvassa.
Kodinhoitohuoneessa siis ollaan, ja perällä on tekninen tila.

Toivottavasti näyttelyssä käyneet vieraat nyt sitten saivat jotain lisätietoa, ja ainakin itse sain. Eli meilläkin kun lämmitysjärjestelmä on nyt ollut vuoden verran ei-ihan-niin-optimitilassa, niin nyt saan itsekin kohta tarjouksia, miten tilanne voitaisiin ratkaista.

Ratkaisuvaihtoehtoja on varmasti useitakin, mutta kaikkia niitä yhdistää se, että lämpöpumppu pitäisi jotenkin saada tekemään matalalämpöistä vettä lattiakiertoon. Nyt kaikki lämpöpumpun tekemä vesi on lämmintä käyttövettä, josta sitten "laimennetaan" osa kiertämään lattiassa noin 25-30C asteisena. Meillä tilanne vastaa nyt sitä, että aivan kuin olisikin lämpöpatterit seinillä. Ja niihin pitääkin ajaa noin +50C lämmintä vettä. Ja se ei siis kannata, koska hyötysuhde jää silloin huonoksi.

Nyt yksi ratkaisuvaihtoehto on esim. sellainen, että T-haaralla ilmavesilämpöpumppu yhdistettäisiin suoraan ja ohi varaajan lattiakiertoon. Systeemi vaatisi myös lämpimän veden laajenemisesta johtuen pienen varaajan, jolloin 100 litrainen varaaja varmaankin riittäisi. Siinä olisi silloin lattiakiertoon tulevaa matalalämpöistä vettä. T-haarassa olisi käsikäyttöinen venttiili, jolla joko lämpöpumppu tai varaaja voidaan kytkeä irti, sillä kovilla pakkasilla kun pumppu ei toimi, silloin varaajasta otettaisiin suoraan sähköllä lämmin vesi lattiaan.

Toisessa vaihtoehdossa - ja ehkäpä paremmassa vaihtoehdossa nykyinen 500-litrainen varaaja jäisi kokonaisuudessa matalalämpöiseksi, josta lämmin vesi menee lattiakiertoon. Toinen varaaja - näillä näkymin 300 litrainen varaaja tulisi lisäksi siihen rinnalle, ja siinä olisi sitten lämmin käyttövesi, jota iso 500 litrainen varaaja esilämmittää.

Tässä kytkentävaihtoehdossa lämpöpumppu voisi tehdä erikseen sekä matalalämpoistä vettä lattiakiertoon, että lämmintä käyttövettä mm. suihkussa käyntiä varten. Ainoa riski (mahdollisesti?) tässä vaihtoehdossa on se, että riittääkö 300 litrainen säiliö, kun talossa on myös 400 litrainen poreamme? Ehkäpä se riittää, sillä kun jo 500 litrainen esilämmitysvaraaja on aina noin +35C lämmin, niin pelkästään jo se lämpö riittää, kun lämmintä vettä lasketaan poreammeeseen.

Tietysti näillä molemmilla vaihtoehdoilla on myös omat hintalaput. Täytyy katsoa myös niitä, sitten kun tarjoukset on saatu. Toki itse haluaisin nyt kokeilla myös tämän vaihtoehdon, eli miten kulutustaso muuttuu, jos nämä lisäparannukset vielä tehdään? Ja mikä on koko helahoidon kokonaishinta ja takaisinmaksuaika sitten sen jälkeen?

1500 tuntia

Ilmavesilämpöpumppu tuli lokakuussa 2015 ja sillä on nyt kahdeksas käyttökuukausi menossa. Kompressorin tuntimittariin tuli nyt 1500 tuntia:



Ilmavesilämpömpun kompressorin käyttötunnit 8kk jälkeen.

 Tällä vauhdilla 12 kuukaudessa tuntimittariin tulisi 2250 tuntia. Mikäli kompressorin käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä vauhdilla kompressorin elinikä olisi 17,8 vuotta - eli just sen verran mitä myyntimieskin lupasi, sillä muistaakseni silloin oli puhetta, että noin 17 vuotta olisi laitteen elinikä.

Jos ei itse viitsi pitää lämpöpumpun käyttötunneista kirjaa - niin laite tekee sen viikkotasolla myös itse, eli mm. käyttötunnit tallentuvat lämpöpumpun käyttöpäiväkirjaan.

Näkymä käyttöpäiväkirja valikosta.

Tein viikkokohtaisista tunneista vähän ythteenvetoa exceliin ja näin niitä käyttötunteja on kertynyt vuoden 2016 aikana:


Lämpöpumpun käyttötunnit per viikko.
Tummanpunaisella viikot huhtikuun alusta eteenpäin - silloin otin lattialämmityksen pois, ja lämpöpumppu
on tehnyt pelkästään lämmintä käyttövettä.

Eniten eli 117 kpl käyttötunteja tuli viikolla 2. Olisi niitä tunteja enemmänkin siihen vielä mahtunut, sillä viikossa on tunteja yhteensä 7 x 24 = 168, eli tuollakin viikolla pumppu "huilasi" 51 tuntia eli keskimäärin noin 7 tuntia viikossa.

Tammikuun paukkupakkaset alkoivat muistaakseni tammikuun puolivälistä, jolloin lämpöpumppu sammui aina, jos pakkasta oli -17C tai enemmän. Kovat pakkaset jatkuivat silloin noin 2 viikkoa, mutta hyvin noita käyttötunteja on siltikin vaan jokaiselle viikolle riittänyt.

Lämmityskaudella (vaaleammat pylväät) pylväiden pituus on ainakin 3-4 kertaa pidempi kuin kesäkaudella, kun pumppu tekee pelkkää lämmintä käyttövettä. Lämmityskauden pylväisiin tulee pituutta ainakin kahdesta syystä. Silloin tarvitaan lämmintä vettä myös lattialämmityksessä (lämmön tarve kasvaa), ja toisaalta myös pumpun oma hyötysuhde laskee sitä mukaa, kun ulkolämpötila laskee.


Kesää kohden...

Tänään olen vaihtanut kesärenkaat autoihin, kalustanut terassin ja laitoin lattialämmityksen pois päältä. Tästä eteenpäin kesää kohden ainut lämmitys on puulämmitys, ja sekin jää sitten jossain vaiheessa kokonaan pois. Iltaisin on kuitenkin mukava takkaakin poltella, jos sisällä ei ole liian kuuma (aika ylärajoilla kyllä mennään nyt iltapäivällä, mutta yöt ovat vielä viileitä). Alkukevään lattialämmitys oli päällä päiväaikaan - ihan niin kun lämpöpumppukin.

Terassikausi auki! Maantasossa oleva ulkoterassi on tuulelta aika suojaisassa
paikassa katetun terassi ja kukkaistutusaltaan  "kainalossa". Se on juuri
sopiva auringonottoon näinkeväisin. Ulkotilan käyttö näkyy parhaiten blogin
aloituskuvasta, jossa sisäpiha (silloin ilman terassia) näkyy kopterikuvassa.

Keittiön sisälämpötila +24,1C ja ulkona auringossa (siis terassilla) +23,0C.

Lämpötila anturi näyttää +9C ja lattiassa kiertää +22C lämpöinen vesi.

Samaan aikaan huonelämpötila on ylimmillään +24C.

Joten lattialämmitys on ihan turhaa hommaa. Ei muuta kuin töpseli irti...

Ilmavesilämpöpumpulle jäi tästä eteenpäin pelkkä käyttöveden lämmitys.

Arkitotuus lämpöpumppujen COP -luvuista

Sähkönkulutus on eri syistä johtuen mennyt melkoista vuoristorataa tämän vuoden marraskuussa. Tähän mennessä sähköä on mennyt 25 päivässä 1500 kWh ja päiväkohtaiset käppyrät näyttää tässä vaiheessa tältä:


Talo-Rautio: sähkönkulutus marraskuussa 1-25.11. välisenä aikana.

Yksi syy sähkönkulutuksen vaihteluihin on nikkarointi kellarissa (meillä on siis kellarin rakentaminen yhä edelleen kesken, mutta pikkuhiljaa valmista tulee sielläkin...), ja toinen  - ehkä isompi syy - on lattialämmityksellä "leikkiminen". Lattialämmityksen pois päältä saamiseksi tein taannoin aika järeitäkin toimenpiteitä kääntämällä kaikki klämpsät kiinni, kun huomasin että lattialämmitys oli siltikin päällä, vaikka ei sen pitänyt olla:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/paluuta-normaaliin.html

Sen jälkeen olen muutamia kertoja yrittänyt selvittää, mistä tämä johtuu, koska ei se nyt ihan normaaliakaan ole, että lattialämmityksen katkaisemiseen pitäisi laittaa ihan sulkuventtiilitkin kiinni. Ylimitoitettu toimenpide tuo ei kuitenkaan tällä kertaa ollut, sillä eilen löysin syyn mistä mysteeri johtui, ja päivittäiset sähkönkulutus käppyrät sukelsivat heti, niin kuin ylläolevasta kuvastakin näkyy - eilen sähköä kului enää 40,7 kWh - mikä on tässä kuussa kaikkein alimpia lukuja.

Toinen asia mitä olin ihmetellyt, oli toistuvat lämpötilan ylärajahälytykset, eli lattialämmityspiiriin näytti menevät välillä jopa yli +50C asteista vettä (eikä lattialämmitys sitä paitsi ollut päälläkään):



Viimeisin ylilämpöhälytys tuli 25.11 iltapäivällä - noin tunti sen jälkeen kun lämpöpumppu oli käynnistynyt.

Eilen sitten vääntelin sulkuventtiileitä kiinni ja auki ja käynnistelin ja sammuttelin lämpöpumppua ja lopulta pääsin sellaiseen lopputulokseen, että vika vaikutti olevan siinä Oumanin säätölaitteessa, joka säätelee lattialämmityspiiriin menevän veden lämpötilaa. Näytti siltä, ettei se pystynyt pidättelemään varaajassa olevaa lämpötilaa ollenkaan, vaan päästi eteeenpäin aina sen lämpöistä vettä mitä vaan oli kulloinkin saatavilla...

Ja näin siis siitäkin huolimatta, että laite ilmoitti (lämpöputken) venttiilin olevan täysin kiinni:


Ylilämpöhälytyksiä tulee, vaikka venttiilin asento on 0% eli venttiili on täysin kiinni???

Tässä vaiheessa ensimmäinen ajatus oli, että Oumanin säätölaite on ihan sökönä. Onneksi oli kuitenkin toinen Ouman vieressä, joka sääti IV-patterin lämpötilaa ja se toimi ihan oikein, joten aloin katsomaan rinnakkaisilta ruuduilta kaikkia asetusarvoja läpi, ja se kannatti:


Venttiilin toiminta voi olla myötäpäivään tai vastapäivään auki.

Tässä kohtaa kahden Oumanin välillä oli ero. Toisessa luki myötäpäivään (ja laite toimi oikein), ja toisessa luki (mahdollisesti tehdasasetusten jäljiltä?) että vastapäivään. Päättelin, että eiköhän liikeradat ole molemmissa moottoriventtiileissä ihan saman suuntaiset, ja vaihdoin vastapäivän myötäpäivään ja sitten alkoi toinenkin Oumanin säätölaite jo pelittää...

Nyt kun venttiilin aukeamissuunnan asetusarvo oli ollut väärin, niin silloin kun Oumanin laite yritti vääntää venttiiliä kiinni - niin se olikin todellisuudessa täysin auki - ja sen johdosta lattialämmityspiiriin meni täysillä vettä ja ihan sen lämpöisenä mitä varaajassa oli. Paitsi silloin ei mennyt, kun olin vääntänyt lattialämmityspiirin sulkuventtiilit kiinni, eikä vesi päässyt lainkaan kiertämään.

Nyt kun sain tämän häiritsevän tekijän pois pelistä, niin nyt pitkästä aikaa (tai mahdollisesti aivan ensimmäistä kertaa) pääsin katselemaan, että miten paljon lämpöpumppu itse käyttää sähköä silloin kun se tekee lämmintä käyttövettä. Niin kuin edellisestä kirjoituksestani näkyy, kuvittelin että COP arvot on nykyajan lämpöpumpuissa hyvinkin luokkaa 3, ja usein reippaasti ylikin. No eipä totuus ole käyttöveden osalta edes sinne päinkään. Lämpöpumppu on meillä siis ajastettu toimimaan näin:



Lämpöpumpulle on annettu ajastettuna mahdollisuus käydä 3 kertaa vuorokaudessa enintään 2,5 tuntia kerrallaan. Todellisuudessa käyttötunteja kertyy noin 5-6 tuntia per vuorokausi.



Kun lämpöpumppu lähtee käyntiin, niin samaan aikaan talon kokonaissähkön kulutus näyttää tältä. Aamutuimaan kukaan ei ollut vielä hereillä, ja klo 15-16:00 haarukassa kukaan ei ollut vielä kotona. Joten "taustalla oleva" kulutus on IV-kone, jääkaapit yms. jotka ovat sen verran tasaista kulutusta, että ne voi miinuslaskulla jättää aika helposti pois luvuista. Se mikä jää jäljelle, on lämpöpumpun kuluttama sähkön määrä. Ainakin jollain tarkkuudella.

Nyt jos edellisessä blogipäivityksessäni kerroin, että 500 litran varaaja jäähtyy yön aikana 12 astetta, ja hukkaa 7 kWh:n edestä energiaa, niin lämpöpumppu tekee sen takaisin reilussa parissa tunnissa, ja käyttää siihen työhön sähköä 5,22 kWh:n edestä. 0,33 kWh on mennyt sähkölaitoksen ja lämpöpumpun kellonaika erosta johtuen 05:00 - 06:00 väliselle ajalle, vaikka periaatteessa lämpöpumpun pitäisi käynnistyä vasta klo 6:00 - mutta se menee siis päälle jo pikkuisen aikaisemmin.

Jolloin jos vielä eilen olin siinä uskossa, että lämpöpumpun COP -luvut on hyvinkin tasoa 3, niin yllä olevan laskelman perusteella ei ylletä edes tasolle 2, vaan 9 kWh / 5,22 kWh:lla = 1,72 (COP arvo, kun +4,8C lämpöisestä ulkoilmasta on tehty lämmintä käyttövettä siten, että veden lämpötila nostetaan +42C:stä +54C -tasolle.)

Tässä laskelmassa siis jäähtymisen eli yön aikana lämpöä on hävinnyt 7 kWh:n edestä, ja sinä aikana kun pumppu pyörii parisen tuntia ja nostaa lämpötilat takaisin ylös, niin sinä aikana häviää 2 kWh lisää, koska IV-koneen lämmityspatteri syö lämpöä koko ajan 1kWh per tunti. Yhteensä jäähtymisaikana plus lämmitysaikana lämpöä on mennyt 7+2=9 kWh. Ja samaan aikaan tuotanto vaati 5,22 kWh sähköä.

Nyt kuitenkin myyntipuheissa tälle minun ostamalle lämpöpumpulle on ilmoitettu, että

COP +7C/+35C = 4,28 (EN 14511)

Onko tämä nyt sitten huijausta?

No ei tietenkään ole huijausta. Mutta valikoitu totuus tuo mielestäni on. Eli ostaja voi joutua ihan väärään käsitykseen, jos kuvittelee että COP-luku aina olisi esim. tasolla 3-4 tai jotain sinne päin.

Siis parhaiten eli tehokkaimmin lämpöpumppu toimii, jos lämmön lähde on selvästi plussan puolella (vaikka tuo testioloissa ollut +7C). Ja jos sitä ei tarvitse kovin paljon lämmittää, eli tuollaisella +35C vesi ei käyttövedeksi kelpaa ollenkaan (putkihäviöistä johtuen suihkun alla ei tee mieli seistä), mutta lattialämmitykseen tämä on aivan oivallista, ja useimmiten lattiapiirissä riittää ihan hyvin +25C - +30C lämpöinen vesi. Siinä lämpöpumppu on kaikkein tehokkaimmillaan.

Mutta meidän talon "ongelma" on nyt siinä, että lattialämmitystä ei lainkaan tarvita muuta kuin kovimmilla pakkasilla, ja silloin tämä ilma-vesi-lämpöpumppu taas on pois pelistä. Eli se ei käytännössä pääse tekemään muuta kuin käyttövettä. Ja silloin se näköjään toimii aika heikolla hyötysuhteella. Maksimiraja, mitä lämpöpumppu pystyy lämpöä lisäämään on tietääkseni noin 55 astetta, eli esim. jos lähdetään liikenteeseeen eilisen +5C ulkolämpötiloista, niin yli +60C lämpöistä vettä lämpöpumpulla ei saa ollenkaan tehtyä. Ja nuo viimeiset asteet näyttää syntyvän aika tuskallisesti ja huonoilla hyötysuhteilla.

No mitäs nyt sitteen? No ei mitään. Jatketaan seurantaa. Uskon, että kesällä kun lämmönlähde eli ulkolämpötila on luokkaa +20C - +25C, niin ilma-vesi-lämpöpumppu voi olla varsin tehokas, jopa paljon tehokkaampi kuin maalämpöpumppu, joka kesälläkin joutuu tyytymään alle +10C lämmön lähteeseen.

No menikö pumpun hinta eli 8600€ minulta nyt sitten Kankkulan kaivoon? No ei tietenkään. Pumppu tottakai tienaa joka tunti mitä se käy, eli eihän tuo nyt kokonaan menetettyä rahaa ole. Mutta tienaako pumppu koskaan itse omaa hintaansa takaisin ainakaan tässä työssä mitä se meillä tekee, niin sepäs onkin mielenkiintoinen kysymys. Kuitenkin pääasiallinen - ellei jopa ainoa - syy lämpöpumpun ostamiseen on aina se, että se tienaisi vähintään oman hintansa. Sillä ei kukaan näitä laitteita nyt sen takia hanki, että niitä olisi mukava kuunnella tai kaunis katsella.

Toisaalta ei tämäkään ostos omasta mielestäni nyt vallan huono ollut. Lämpimän käyttöveden tekemiseksi olisi saman rahan voinut sijoittaa myös vaikkapa aurinkopaneelien hankkimiseen. Se olikin yhtenä vaihtoehtona vakavasti harkinnassa. Mutta nyt jos katsoo kaamos aikana ikkunasta ulos, niin säkkipimeää ja pientä tihkusadetta näyttäisi olevan. Näissä oloissa ilma-vesi-lämpöpumppu varmuudella päihittää ainakin aurinkopaneelit, ja lisäksi pumpun saa käyntiin ihan vaikka yölläkin, jos silloin lämmintä käyttövettä tarvitsee. Toki ilma-vesi-lämpöpumppu ei kovilla pakkasilla tuota yhtään mitään, mutta näitä yli -15C pakkasia on nykyisen ilmastomuutoksen aikana Vantaalla aika harvoin, niin kuin tässä päivityksessä olevasta tuntimäärä tutkimuksestani ilmenee:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/tehokas-lampopatteri.html

Shortsikelit jatkuu...

Parin päivän seurailun jälkeen käyttöveden lämmityksessä kaikki onnistui ihan niin kuin pitikin, mutta lattialämmityksen kanssa kävi vähän toisin... Viime perjantain asennustöiden jälkeen jotkut asiat ovat taas vähän eri tavalla, eikä niitä sitten osannutkaan käyttää.

Tässä kirjoituksessa...

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/5-eri-lammonlahdetta-lampopumpulle.html

...aivan siellä loppuriveillä pohdiskelin, että ei taida olla olemassa sellaista termostaattia, joka lämpöpumpun esilämmityksen jälkeen kytkeytyisi päälle, ja jatkaisi sähköllä lämmittämistä sitten siitä eteenpäin, mihin lämpöpumppu on päässyt? Lämpöpumppuhan ei kovin korkeita lämpötila pysty tekemään. Ei ainakaan kovin tehokkaasti.

Sitten pohdiskelin, että saisiko sähkövastuksen jatkamaan lämpöpumpun työtä kelloajastuksella? Kyllä saa - ja se näyttäisi toimivan yksinkertaisesti ja hyvin. Kas näin:



Lämpöpumppu on ajastettu toimimaan 3 kertaa vuorokaudessa: 05:30-8:30, 15:00-18:00 ja 21:30-23:30.

Kun lämpöpumppu on käynyt aikansa - siis noin 2 tuntia, sitten sähkövastus menee aikaohjauksella päälle - siihen mennessä käyttöveden lämpötila on jo noin +50C, ja paljon yli sen se ei lämpöpumpulla nouse. Sähkövastus on ajastettu toimimaan näin:

6 kW:n sähkövastusta varaajan yläosassa ohjataan lämpöpumpun näytöltä käsin (minusta oli nerokas ratkaisu kytkeä se näin, kiitoksia asentajille). Ilman tätä kytkentää sähkövastusta ei oikein olisi voinut ohjata aikaohjauksella. Nyt sähkövastus on aamulla päällä puolituntia ja iltapäivällä tunnin. Samaan aikaan on mahdollisuus lämpöpumpullakin olla päällä, mutta pumppu sammuttaa itse itsensä sitten kun se ei enää enempään pysty, ja sähkövastus jatkaa siitä eteenpäin - kunnes se on saavuttanut halutun lämpötilan, ja sitten sekin kytkeytyy lopuksi pois päältä - vaikka aikaohjauksen puolesta vastuksella olisikin vielä ollut käyntiaikaa jäljellä.

Lopputulos käyttöveden lämpötilan osalta on nyt näin:

Käyttöveden haluttu lämpötila on nyt asetettu +56C asteeseen. Kun tämä lämpötila saavutetaan, termostaatti napsauttaa sähkövastuksen pois päältä. Nyt lämpötila täyttää normit, joiden mukaan käyttövesi pitää olla vähintään +55C. Tämän enempää en ole sähkövastuksella lämmittänyt, koska lisälämmityksestä ei olisi enää mitään hyötyä. Sähköä vaan kuluisi hukkaan sitä enemmän, mitä kauemmin lämmitystä jatkaisi... Aiemmin lämpötila oli +65C, mutta koska varaajan tilavuus on aika suuri (siis 500 litraa), niin lämpötilan voi jättää alemmaksi, jolloin lämpötilaerot ja varaajan lämmönhukka ovat pienemmät.

Tähän asti kokeilut onnistuivat siis oikein hyvin. Mutta jäin ihmettelemään, että miksi viikonlopuksi päälle jääneen lattialämmityksen vaikutukset eivät vaan tahdo poistua. Viikonlopun jälkeen kun palailtiin sunnuntai-iltana reissun päältä kotiin, niin kotona oli shortsikelit - ja ne shortsikelit jatkuu yhä edelleenkin, vaikka nyt on jo tiistai.

Sunnuntaina laitoin lattialämmityksen kiertovesipumpun niin pienelle kuin sen sain. Nolla-asentoa siinä ei ollut, mutta lähes-nolla-asento oli. No - ei se sitten mihinkään riittänyt.

Nyt otin lattialämmityksen kiertovesipumpulta kokoaan töpselin pois seinästä (yritin vääntää ensin sulakettakin pois, mutta en löytänyt sopivaa - siis sellaista sulaketta, joka ei sammuttaisi samalla vähän muutakin...). Ja lopuksi laitoin vielä lattialämmityksen sulkuventtiilinkin kiinni.

Nyt viimeistään lattialämmityksen pitäisi olla kokonaan pois päältä. Ilmeisesti on niin, että jos lattialämmitystä ei saa kokonaan pois päältä, sitten talo ei jäähdy. Ja sähköäkin kuluu aika lailla, vaikka lämpöpumppu tekee lämmön (paitsi sähkölämmitys sillä aikaa kun se on ohjelmoitu toimimaan ja "kiehauttamaan" vettä +56C lämpötilaan asti).

Lämpömittarit näyttivät siis näin:

9.11. klo 18:04 lämpötila on +24,4C.

10.11. klo 19:58 lämpötila on edelleen +23,8C - eli alaspäin on tultu vain puolisen astetta.

Nyt sitten kovemmat keinot käyttöön, eli sulkuventtiilikin varmuuden vuoksi kiinni:


Lattialämmityksen sulkuventtiilit kiinni. Sulkuventtiilin kahvasta roikkuu johdon pätkä, joka herättää huomion siinä vaiheessa kun pumppua laitetaan joskus päälle, niin pitää muistaa avata myös venttiili.
 














Sähköä on mennyt viime päivinä ihan mukavasti. Korkea sähkönkulutus johtuu ainakin osittain siitä, että IV-kone ja lämpöpumppu ovat käyneet toinen toisiaan vastaan. Lämpöpumppu lämmitti käyttövettä, josta hyvin pienellä virtauksella lämpöä meni myös lattiaan. Ja kun talossa oli shortsikelit, IV-koneen lämmöntalteenotto meni pois päältä. Eli noin +23C asteista lämmintä ilmaa puhalletaan nytkin koko ajan ja jo neljättä päivää harakoille. Nyt kun saan tämän tilanteen taas hallintaan, niin käppyrät kaunistuvat aikalailla.

Marraskuun 9 ekan päivän sähkönkulutus päiväkohtaisesti. Kaikkien aikojen alaraja-ennätys tuli 4.11, jolloin sähköä meni 24,3 kWh per vuorokausi. Eilen eli 9.11. sähköä kului 3 kertaa enemmän, eli 72,7 kWh. Punaisella käyrällä vuorokauden lämpötila, ja katkoviivalla koko kuun keskilämpötila.



Rakentaminen & sisustaminen -messut Turku

Myyrmäen "Rakenna & Remontoi" -messut ei tänä vuonna sopinut aikatauluihini. Mutta nyt kun oli asiaa Turun suunnalle, poikkesin samalla Turun Messukeskuksessa "Rakentaminen & Sisustaminen" -messuilla. Ne alkoivat jo eilen ja jatkuvat vielä huomenna, ja ainakin tänään lauantaina oli erittäin vilkas päivä. Suikkilan suunnasta tullessa jono alkoi aamulla klo 10 aikoihin seistä jo Jyrkkälän kohdalla uudessa liikenneympyrässä, ja jonkin verran sai jonotella ja odotella ennen kuin edes pääsi autolla Artukaisiin ja Messukeskuksen pysäköintialueelle. Puolilta päivin myös Messuskeskuksen sisätilat olivat niin täyteen ahtautuneita, että liikkumaan ei joka kohdassa enää päässyt. Lähdin sitten pois puolilta päivin, tosin olisin lähtenyt muutenkin kun omasta mielestäni olin kutakuinkin kaiken mielenkiintoisen jo ehtinyt nähdä. Poisajaessa sama jono saapuvia autoja ylsi yhä edelleenkin Jyrkkälään saakka. Tai oli se ehkä muutaman sata metriä lyhentynyt siitä, mitä se oli heti aamulla.

Tällä kertaa tärkeimmät juttutuokiot oli maalämpöpumppujen myyjien, ikkunatoimittajien ja lattialämmitys asentajien myyntiständeillä. Myyntimiesten puheet pitää tietysti osata aina vähän suodattaa, mutta ilmeisesti maalämpöpumppupaketeissa hintakilpailu on viime aikoina kiristynyt, ja sen seurauksena on markkinoille tullut vähän epäterveitäkin toimintatapoja. Eli maalämpöpumppu ja porauspalvelut myydään pakettihintaan, joka kattaa tietyt ja ennalta luetellut työt ja tarvikkeet. Paketti alimitoitetaan käytännössä niin, että halpis-hintaan myyty paketti ei voi juuri koskaan sellaisenaan toteutua. Tällöin maalämpöpumpun myyjä tarjoutuu tekemään välttämättömät ja pienet lisätyöt lisäveloituksella, joka sitten onkin jo hinnoiteltu sillä tavalla, että käytännössä koko urakan myyntikate otetaan siitä. Eli jos kysyinen myyntimies (joka lupasi, että heidän firmasta ei ikinä lisälaskutusta tule) soittelee perästä päin asiakkaille, jotka hän on tarjouskilpailussa hävinnyt jollekin halvemmalle kilpailijalleen, niin sitten jälkeen päin on puhelinkeskusteluissa selvinnyt, että lisälaskutuksen kanssa se alunperin halvemmalta näyttänyt "maalämpöpumppu -asennettuna" olikin ollut loppujen lopuksi kalliimpi mitä hän oli itse tarjonnut, kun ottaa lisälaskutuksetkin huomioon.

No, tätä ehkä tämmöistä myyntikikkailua esiintyy varmaan joskus muuallakin kuin maalämpöpaketeissa, mutta täytyykin nyt sitten syynätä tarkkaan ne maalämpömyyhien tarjoukset, sitten kun itse joudun joskus valintoja toimittajan suhteen tekemään. Sinne nyt vielä on aikaa näillä näkymin vielä ainakin pari vuotta.

Ikkunoissa näköjään yleistyy huurtumattoman lämpölasin myynti. Aluksi tämän toi markkinoille muistaakseni Skaala-ikkunat, mutta nyt myös Pihlalta saa 4-lasisen paketin, jossa uloin lasi on huurtumaton. Siis normaalissa selektiivilasissa on juurikin se ominaisuus, että paremman lämmöneristämisen takia uloimman lasin ulkopinta tuppaa huurtumaan, ja tähän ilmiöön on nyt siis lääkkeet keksitty. Fenestran standilla jätin tällä kertaa käymättä, ja Tiivi-ikkunoiden ständilla oli niin paljon ruuhkaa, että otin mukaan vain pelkät esitteet. Ikkuna ja ovihankintoihinkin on kuitenkin vielä aikaa ainakin ensi kesään saakka. Tai ainakin loppukeväälle saakka. Tosin ehkä tarjousten kilpailuttaminen kannattaisi aloittaa jo nyt. Tähän liittyen tuli uutena tietona minulle, että meidän taloon piirretty 8-kulmainen ikkuna (ikkunamyyjän mukaan "arkkitehdin oikku") kannattaisi muuttaa kokonaan pyöreäksi, jos vaan vielä mahdollista. Silloin kuulemma ikkunan hinta olisi tuntuvasti halvempi kuin jos saman ikkunan ottaa STOP-merkin muotoisena 8-kulmaisena versiona. Okei, täytyy sitten selvittää tätä asiaa vielä tarkemmin. Lupakuvissa se ikkuna ehdittiin jo 8-kulmaiseksi piirtää. Ja jos siihen laittaa pyöreän, käykö puutalossa sitten niin, että vaikka ikkunan saisikin halvemmalla, niin sitten sen pyöreän ikkunan ympärystyöt on kalliimmat mitä 8-kulmaisessa, kun sellainen 8-kulmainen ikkuna-aukko talon seinään olisi kuitenkin suht-koht helppo tehdä? Tämä ikkuna tulee siis korkean olohuoneen yläosaan, eli erikoisen muotonsa lisäksi se on myös hankala pestä. Vaatii ainakin tosi korkeat tikapuut tai telineet, että sinne yleensä pääsee sen jälkeen kun talo on rakennettu valmiiksi.

Lattialämmityksestä tiesin jo aikaisemminkin sen, että seinien viereen kannattaa lämmitysputkia laittaa taajempaan kuin keskelle lattiaa. Näin seinien aiheuttama lämpöhukka tasaantuu, ja tila on tasalämpöisempi. Sitä en ollut aikaisemmin tiennyt tai hoksannut, että nämä tiheämmin asennetut seinän vierusputket voidaan laittaa myös kokonaan omaan silmukkaan ja oman termostaatin taakse. Tällöin keskellä lattiaa oleva harvempi silmukka voi olla termostaattiohjatusti vaikka pidempäänkin kylmänä, jos talon keskellä ei lämmitystä aina tarvita. Ehkä tällä tavoin saadaan jotain säästöä? En tiedä. Mutta ainakin samaan huoneeseen jos asennetaan lattilämmitys putket kahteen eri silmukkaan ja kummallekin oma termostaatti, niin letkusilmukoiden kokonaismäärä tuplaantuu. Asennuksesta saa tällä tavoin siis ainakin monimutkaisemman, jos ei muuta. Tässä vielä muutamia kuvia tämän päivän käynniltä:

Hirsi ja takorauta kynttilätelineessä.

Komeat ja komeankokoiset numerot talon seinälle.

Portaikossa lisähintaa tulee varsinkin lasisesta kaiteesta.

Keittiön lasivitriinikaapin sisällä valo näyttää hyvältä. Esimerkkinä Topi-keittiöt.

Takanmuurausta eri oppilaitosen näytöstyönä ja kilpailuna.

Rakennesuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa palaverissa, yksi kylmäsilta jäi ratkaisematta

Tänään pidimme arkkitehti Immo Teperin ja rakennsuunnittelija Jarkko Perälän kanssa palaverin, jossa kävimme vielä rakenteiden yksityiskohtia yms. suunnitelmia läpi, ja mm. IV-suunnitelmat tarkentuivat, ja ilmastoinnin talteenottolaitteelle löytyi luonteva paikka kellarista. IV-kone menee siis takkahuoneen takana olevaan varastotilaan, ja sieltä lähtee hormit ylös vintille asti. Maalämpöpumpun paikka puolestaan on alaoikealla kulmassa näkyvässä teknisessä tilassa, kodinhoitohuoneen takana.

Samoin palaverissa tarkentuivat mm. seinärakenteet, seinän lopullinen paksuus, yms. detaljit.

Ensimmäisen kesän tavoite on saada katto päälle ja talo siihen kuntoon, että sen voi jättää talveksi yksin odottamaan seuraavaa kevättä. Timpureilla nimittäin on talveksi muita hommia, ja talvirakentaminen voi joskus noin muutenkin olla vähän hankalaa. Joten talo seisoo sinisissä väreissä talven yli, rungon ulkokuori Runkoleijonalla tuettuna/päällystettynä.

Yksi ongelma kuitenkin jäi vielä jossain määrin ratkaisematta kellarin osalta:



Lopullisissa kellarin piirustuksissa on nimittäin piiretty kylmä varastotila eli "bunkkeri" katetun terassin alle. Ulkovarastoon menee portaat sisäpihalta ja sinne on kulkuaukko ilman ovea samassa kohtaa mistä menee kellarin ovi kellariin.

Kellarin oven alta ja itse asiassa pitkin seinää aina oviaukosta kylppärin ja saunan seinää pitkin aina länsipäätyyn saakka johtaa kuitenkin jonkinlainen kylmäsilta kuvan alalaidassa olevaan kylmään varastotilaan, jossa valettu betonilaatta lattiassa on aina kylmä. Talon runko eli ulkoseinä on tässä kohtaa kellaria kokonaan lämpöharkoista alhaalta ylös saakka (ei maan painetta väliseinässä), mutta ongelmana on silti se, että lämpöharkkoseinää ei pysty viemään paalujen varaan valettujen lattioiden väliin niin alas, etteikö kylmäsiltaa siltikin muodostuisi? Siis täytyyhän harkkoseinän alla aina olla kantavaa alapohjaa harkkoja tukemassa, ja silloin se alapohja toimii samalla myös kylmäsiltana ulkovarastoon päin? Muualla talossa tässä kohtaa tulee vastaan paksu maakerros, eli ongelma esiintyy vain kylmävaraston kohdalla. Alapohjan eristeet ovat vielä alempana, valetun alapohjan alla, eli nekään eivät pysty kylmäsillan syntymistä estämään.

Ongelma voidaan toki hallita mm. niin että lattialämmitys letkuja tihennetään erityisesti tässä kellarin lattian kylmäsillan kohdalla, muttan energianhukka ongelma siltikin siis jää. Välttämättä kovin isoista rahoista ei ole kuitenkaan kyse, eli jos ja kun taloon tulee jossain vaiheessa maalämpö, niin sen hinta on kuitenkin ainakin nyt vielä niin edullinen, että sillä iso lattialaatta lämpeää aika edullisesti kuitenkin. Vaikka sitten lämmöstä osa tihkuisikin sinne kylmävaraston puolelle...

Koska erillistä ulkovarastoa ei tontille mahdu (poislukien merikontti, joka ei ole rakennus), niin terassin alle on kuitenkin päätetty kunnollinen varastotila kaivaa, eli savimaata lähtee tontilta pois aika reippaastikin.

Terveiset Rakenna & Remontoi -messuilta

Rakenna & Remontoi -messut päättyivät tänään Vantaan Myyrmäessä. Nyt 10:ttä kertaa järjestettävillä messuilla eilisen päivän kävijämäärä oli ollut 5 tuhannen paikkeilla, ja väljää oli käytävillä tänäänkin. Kokonaiskävijämäärä taisi jäädä tänä vuonna noin 15.000 kävijän paikkeille, kun vielä viime vuonna kävijöitä oli ollut 28.000. Ständeillä päivystävillä oli siis aikaa keskustella messuvieraiden kanssa. Päivästä tulikin melkoinen informaatioähky, aikaa kului melkein 6 tuntia. Mutta eipä mennyt tosiaankaan aika hukkaan, vaan paljon tuli uutta tietoa liittyen omaan rakennusprojektiin sekä työhön isännöitsijänä.

Paitsi, että rakentamisen hiipuminen näkyy näinkin voimakkaasti jopa messujen kävijämäärissä, niin olen huomannut sen toki toista kautta myös. Omassa työssäni otin toissa vuonna eri taloyhtiöille noin 3.000.000 euroa lainaa eri remontteja varten. Suurin yksittäinen remontti maksoi miljoonan vuonna 2010. Nyt viime vuonna oli enää kaksi isoa remonttia, joista toisen hinta 375.000 ja toisen hinta noin 600.000 euroa, eli lähelle miljoonaa pääsin lainojen yhteissummassa myöskin vuonna 2011. Nyt 2012 isoja alkavia remontteja ei ole ainuttakaan näköpiirissä. Ne mitä oli, on peruttu tai lykätty, jos on voitu. Suurin yksittäinen laina eli noin 12.000 euroa tarvitaan yhden taloyhtiön lukkojen uusimiseen, eli tämä vuosi taitaa korjausrakentamisessa olla melko vaisu. Toisaalta olen myös huomannut, että rahoituksen ehdot ovat viimeisen vuoden tai parin aikana kiristyneet (huomasin sen myös kysellessäni itselleni rakennuslainaa). Joten jos pankit eivät nyt kovin innokkaasti lainoja tyrkytä ja jos myöskään asiakkaat eivät lainoja tarvitse, niin kaipa sitten kummatkin osapuolet ovat kutakuinkin tyytyväisiä.

Ja sitten taas takaisin niihin messutunnelmiin...

Sain ainakin talon lämmitysjärjestelmän suunnittelussa paljon hyvää lisätietoa. Olin jo alun alkaenkin suunnitellut vesikiertoista lattialämmitystä kellarikerroksen valettuun alapohjaan ja ensimmäisen kerroksen lattiaan, joka tehdään ontelolaatoista. Nämä isot massat kun lämpenevät, niin kotoa saa olla pois aika pitkäänkin, eikä talo ihan heti jäähdy. Vintille eli 2. kerrokseen en ajatellut lattialämmitystä laittaa, kun lattia on puusta, eikä erityisemmin lämpöä varaa. Mutta vesikiertoista lattialämmitystä käytetään kuulemma ihan yhtä lailla puulattioissakin. Eikä vesivahingon vaaraa ole, koska putkisto kestää sen mitä talokin, ja jos itse vahingossa esim. poraa reiän putkeen, niin ei se putki kokonaan tyhjene, ellei jakotukilta avata letkua molemmista päistä. Yhteen kohtaan tuleva reikä nimittäin ei anna korvausilmaa, joten neste pysyy putkessa, joka on sisäpinnaltaan vaan 12 milliä paksu. Ja vaikka vettä valuisikin putkesta pois, isoa vesivahinkoa ei siltikään tule, koska vettä on vain kahvikupillinen metriä kohden. Eli vetäistään sitten saman tein myös lattialämmitys yläkertaankin, sitten on lattialämmitys kaikissa kerroksissa. Eikä kustannuskaan ainakaan tällä hetkellä päätä huimaa. Lattialämmitys maksaa asennettuna noin 25 euroa per neliö, eli meidän noin 200 neliön talon lattialämmitys tulisi maksamaan noin 5 tonnia, sis. ALV.

Lämmön lähteinä on ollut tarkoitus käyttää pääasiallisesti oman metsän puita ja aurinkoenergiaa. Sitten bongasin Sulo-Helmi -blogista Nilan Suomi Oy:n lämpöpumpun - vai lämmönvaihtimen? (Mikä on oikea sana?), no joka tapauksessa, kylmää ilmaa tehdessään laitteisto ottaa kaiken syntyvän hukkalämmön talteen, ja se käytetään lämpimän käyttöveden tekemiseen. Sehän on erittäin järkevää, tai ainakin fiksumpaa kuin se, että tavallinen ilmalämpöpumppu kesällä kylmää tehdessään päästää kaiken lämmön harakoille, koska ulkoyksikkö sijaitsee talon ulkopuolella. En tiedä keksiikö joku joskus vielä sellaisen systeemin, jolla myös jääkaapista ja pakastimesta syntyvä hukkalämpö otettaisiin talteen vaikkapa käyttöveteen? Silloin lämpö jäisi kesälläkin hyötykäyttöön. Talvella huoneilmaan vapautuva lämpö on kotiinpäin jo sekin, ja jos talossa on suora sähkölämmitys, sitten on ihan sama tekeekö lämpöä sähköpatterilla vai esim. jääkaapin avulla.

Nyt löysin messuilta omiin tarpeisiini jo aika hyvän lämmitysratkaisun. Rica eli Riihimäen Metallikaluste Oy valmistaa erittäin hyvällä hyötysuhteella toimivia puukattiloita. Käänteispalokattilan hyötysuhde on jopa 92%, kun varaavan takan hyötysuhde jää parhaimmillaan noin 75-80:%iin (jos en muista pahasti väärin?). Käänteispalokattilassa puu (tai vaikka palava energiajäte, mitä taloudesta syntyy) poltetaan niin korkeassa lämpötilassa palamista ohjaavan puhaltimen avulla, että tuhkaa ei juuri synny, tai "valkoista tuhkaa" syntyy vain hyvin vähän. Tässä "krematoriossa" puu palaa siis jopa 30% normaalia tehokkaammin, ja jos taajama-alueella puun poltto tehdään pienhiukkas yms. syistä lainsäädännöllä lähes mahdottomaksi, niin tällä puukattilalla pärjää aika pitkälle silloinkin, jos päästörajat tiukkenevat. Muihin mallistoihin täytyy sitten asentaa hiukkassuodattimia piipun päähän, jos puun polttamisesta syntyviä pienhiukkaspäästöjen rajoja joskus kiristettäisiin.

Tämä Rican ratkaisu, johon kuuluisi puukattila, 3000 litran vesivaraaja ja aurinkolämpökeräin vie melkein maaliin asti, enää ei jää mietittäväksi miten yhdistäisin tähän kokonaisuuteen sen Nilan Suomi Oy:n EC9:n mallin, joka hyödyntää viileän ilman tekemisessä syntyvän hukkalämmön käyttöveden lämmityksessä. No, jos ei tämä ominaisuus istu kokonaisuuteen mitenkään, niin jääköön sitten pois.

Olin myös aikaisemmin ihmetellyt, että miksi kellarin seinässä vain ylemmät rivistöt harkoissa on lämpöharkkoja, ja alimmat rivit tehdään "umpikivestä", niin että eristettä ei sinne keskelle laiteta. Eriste toki tulee tällöin pystysuoraan talon ulkopuolelle. Nyt syy selvisi, eli lämpöharkko ei kestä maan painetta niin hyvin kuin umpikivinen harkko, joten siksi lämpöharkkoa käytetään vain maanpinnan lähellä tai sen yläpuolella. Itse olin päätellyt, että lämpö pysyy maan sisällä muutenkin paremmin, ja umpikivinen harkko valitaan vain siitä syystä, että se on halvempi.

Perustusten tekemiseen sain myös hyviä vinkkejä. Voin esim. tilata työn kokonaispakettina niin, että perustusten tekijä tekee kaiken valmiiksi ensimmäisen kerroksen ontelolaatat mukaan lukien, ja timpuri jatkaisi siitä sitten 2 kerrosta puurakenteilla siitä ylöspäin. Näin se kellarikerroksen tekeminen olisi toki kaiken vaivattominta, mutta taitaa olla myös kaiken kalleinta myöskin? Eli kai matematiikka toimii tässä niin, että mitä enempi teen kyselyitä itse ja soittelen joka työvaiheelle tekijän (kaivurimies, paalutusmies, alapohjan valaja, harkkojen muuraaja, ontelolaattojen tuonti) ja kilpailutan nämä työvaiheet, niin sitä halvemmalla sitä kai pääsisi mitä pienemmiksi paloiksi pilkkoo eri työvaiheet ja tekee vastaavasti "paperitöitä" enempi itse?

Pitää näiden molempien vaihtoehtojen hinnat nyt joka tapauksessa tutkia ja verrata. Sitten sen näkee, että onko järkevämpää ottaa kellari "valmiiksi tehtynä", jos vaikkapa jollain toisella on valmiit kokemukset ja valmiit tekijät jo olemassa eri työvaiheille, niin ehkä minun ei kannatakaan itse alkaa sähläämään sillä, että tilaan kaikki erikseen? Silloin helposti käy niin, että kun itse tilaan tekijät eri tahoilta, ja niistä jokainen jos myöhästyy ja möhlii omat hommansa jossain määrin, niin kokonaisuus ei silloin välttämättä toimi. Ei ainakaan sillä aikataululla mitä oli suunniteltu. (Itse asiassa tässä vaiheessa rakennusprojektia ainoat asiat mitä melko varamsti tiedetään on se, että budjetti ja aikataulut eivät tule pitämään. Jos ei kerran nämä ole pitäneet muillakaan - miksi me olisimme ainut poikkeus?)

Valaistus on myös itselleni aivan vieras alue, ja sen suunnittelu kustantaa muutamia tuhansia. Eli kannattaa tämäkin ottaa, ja valaistussuunnitelmien jälkeen vasta aletaan tekemään sähkösuunnitelmia, jolloin sähkösuunnittelija tekee oman työnsä valasitussuunnittelijan ehdoilla. Eli tässä järjesteyksessä olisi järkevää edetä.

Tässä vielä muutamia kuvia paikan päältä:

Rica aurinkokeräin 20 putken paneelilla

Käänteispalokattilan ylätila, jonne ladataan puut. Puukaasu imetään raosta alas.

Alapalotila, jossa on yli 1000 asteen kuumuus.

Infoa erilaisista puunpolton tekniikoista.

380 millin ja 400 millin lämpöharkot.

Valloxin lämmöntalteenottolaitteita.

Lattialämmitys erilaisissa lattiarakenteissa.