Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus 2022

Joulukuussa 2022 sähköä kului 1782,7 kWh. Se oli kolmanneksi korkein joulukuun lukemaksi, ja syynä on tietysti reilu vuosi sitten marraskuussa 2021 hankittu sähköauto.

Joulukuu 2022 on suhteellisen leuto, keskilämpötila oli -3,3C. Tai siltä tuo -3,3C ainakin oman elämäni (takanapäin minulla 51 vuotta) skaalassa tuntuu. Ulkolämpötilan vaihteluväli Vantaalla oli joulukuussa -18C alin ja ylin +5C. Kuitenkin 8-vuotiaan talomme historiassa -3,3C joulukuussa onkin toiseksi kylmin joulukuu ikinä, kylmempää on ollut vain viime vuoden joulukuussa 2021.

Ostoenergian määriin tulee ihan oleellisia muutoksia taas lähikuukausina ihan muutekin, koska keväällä talon katolle tulee 8,2 kW voimala koostuen 20 kpl Longi HI-MO5 Mono 410W -tyyppisistä aurinkosähköpaneeleista, joista tein tilauksen tänään. Talon seinälle puolestaan tulee 20 kpl tyhjiökeräinputkia, joiden piikkiteho lienee ideaalisissa oloissa ja oikeassa kallistuskulmassa noin 3,5 kW. Tässä tapauksessa asennus seinälle pystysuoraan kuitenkin todennäköisesti vähän pudottaa huipputehoja, koska kallistuskulma ei ole koko vuoden osalta kovinkaan optimaalinen.

Pystyasennusta seinään kuitenkin puoltaa esteettisyys (talon pitää olla kaunis jatkossakin), räystään alla putket pysyvät pystysuorassa aina lumesta vapaana (katolla jäisivät lumen alle), parempi kiinnitettävyys jokaisesta kulmasta (ettei tuuli vie), sekä se, että Helsingissä aurinko nousee enimmillään vain 10 astetta horisontin yläpuolelle. Jolloin pystysuora asennus ei ole kuin 10 astetta "pielessä" optimikulmastaan. Näin maksimoidaan huipputehoja kylmille kuukausille. Sitten taas heinäkuussa, kun aurinko on 57 astetta horisontin yläpuolella, silloin pystysuora asennus on hyvinkin paljon pielessä optimikallistuksesta, mutta enpä minä lämmönkeräimien tuottamaa lämpöä kesällä mihinkään kovin paljon tarvitsekaan. Muuta kuin lämpimään käyttöveteen sen verran, että suihkussa tarkenee käydä...

Alunperin, kun taloa suunniteltiin, niin tämän kokoisen talon (lämmintä pinta-alaa 241 m2) olisi pitänyt rakennuslupahakemuksen liitteinä olleiden energialaskelmien mukaan kuluttaa noin 26000 kWh per vuosi. Kun talo saatiin valmiiksi, elettiin eka vuosi ihan kokeeksi suoralla sähkölämmityksellä. Jotta saatiin selville, mitä talo oikeasti kuluttaa. Tuolloin lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 ensimmäisen 12 kk aikana sähköä kului 17162 kWh. Se kai on jonkin sortin "peruskulutus" tähän taloon, joka perustuu ihan mittauksiin, eikä rakennusluvan teoreettisiin laskelmiin. Todellisen kulutuksen jääminen noin 40% laskettua pienemmäksi oli kuitenkin miellyttävä yllätys, tottakai.

Tämän jälkeen eli lokakuussa 2015 taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Siinä oli alkuvaiheessa kaikenlaista sähläystä, esim. yritin käyttää sitä öisin halvalla pörssisähköllä. Se oli täysin epäonnistunut kokeilu, koska yön kylminä tunteina lämpöpumpun hyötysuhde oli heikko, eikä lämpöpumppu mitenkään kyennyt kompensoimaan yö- ja päiväsähkön välistä hintaeroa. Sen jälkeen tein määräaikaisia sähkösopimuksia ja vuosikulutus painui useammaksi vuodeksi noin 9000 kWh/vuosi -tasolle. Säästöä tuli siis lämpöpumpun hankkimisen johdosta noin 8000 kWh/vuosi eli silloisilla sähkönhinnoilla säästöä tuli noin 800 euroa vuosittain. Eli pumpun takaisinmaksuaika olisi ollut 10 vuotta.

Nyt sähkön hinta on räjähtänyt käsiin, ja lämpöpumpun pitäisi säästää paljon enemmän. Mutta ei säästä, sillä minulla oli niin hyvää tuuria tällä kertaa, että vanha edullinen sähkösopimukseni jatkuu vielä syyskuulle 2023 asti hintaan 4,95 c/kWh, jolloin siirtomaksuilla ja veroilla lisättynä kokonaiskustannus minulla on edelleenkin se noin 11-12 c/kWh. En ole kuitenkaan viitsinyt sähköyhtiölleni soittaa, että voisitteko tuplata tai triplata sähkön yksikköhintani, että saisin lämpöpumppuni tuottamaan enempi säästöä... :-)

Tänä vuonna 2023 ja tästä vuodesta eteenpäin talon peruskulutusta (noin 17 000 kWh/vuosi) vähentää ilmasta-veteen lämpöpumppu sekä aurinkoenergia, lisäävänä tekijänä on sähkö-Mersu noin 5000-6000 kWh per vuosi. Katsellaan sitten taas ensi vuonna, että mille tasolle ostosähkön määrä on asettunut.

Tässä vielä numeroita ja grafiikkaa tänne loppuun, ensin päiväkohtaiset luvut, sitten vuosi/kuukausikäppyrät, sitten kk-kulutukset numeroina ja viimeisenä kuvana viimeiset 3 vuotta, jossa viimeisen vuoden osalta sähköauton yökäyttö sinisten pylväiden pitenemisenä näkyy selvästi.

Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuussa sähköä kului 583,9 kWh. Se on vähän enemmän kuin vuonna 2020 tai 2019. Itse asiassa kaikkina kuukausina tänä vuonna kulutus on ollut yli sen, mitä samana kuukautena on kulunut vuosi sitten tai pari vuotta sitten. Tällä menolla vuonna 2021 sähköä tulee koko vuonna kulumaan noin 12500-13000 kWh. Se on enää 4000 kWh alle sen, mitä kului ekana vuonna, kun asuttiin suorasähköllä, jolloin kulutus oli 17000 kWh vuodessa.

Tämä vuosi on sähkön säästön kannalta alkanut muutenkin huonosti. Hiihtolomalla ilmasta-veteen lämpöpumpusta hajosi piirikortti. Uusi piirikortti maksoi 1130 euroa. Ja jos tälle vuodelle sähkön säästö jää vain noin 4000 kWh:iin (verrattuna suorasähkövuoteen), niin rahallista säästöä muodostuu vain noin 400-500 euroa, josta kun vähentää lämpöpumpun korjauskulut 1130 euroa pois, niin tänä vuonna jäädään 600-700 euroa pakkaselle. No - sähköä pitää säästää, kustannuksista riippumatta?

Tässä kulutukset numeroina:

Tässä kulutusmäärät graafisesti:

Suorasähkö versus ilmastaveteen lämpöpumppu

Meillä oli maaliskuussa ilmasta-veteen lämpöpumpussa piirikortti rikki. Uusi maksoi 1130 euroa asennettuna. Ehkä se kuitenkin oli sen arvoinen, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laite olisi jäänyt seisomaan paikoilleen seinäkoristeena. Kirjoittelin jo aikaisemminkin sähkönkulutuksen eri tasoista tässä linkissä:

Sahkonkulutuksen-erilaisia-tasoja.html

Tämä on jatkoa samalle teemalle, eli jos katsotaan koko viimeisen kuukauden 10.3.2021 -> 10.4.2021 välistä aikajatkoa, niin puolessa välissä kulutuksen tasomuutos näkyy selvästi:

Uusi piirikortti asennettiin 27.3.2021 eli tämän tarkastelujakson puolivälissä. Sen jälkeen yösähköllä toimineet vastukset kytkettiin taas irti, ja sähkönkulutuksen kokonaismäärä putosi tasolta 70-80 kWh/vrk tasolle 20-30 kWh/vrk. Eli nyt sähköä kuluu noin 40% entisestä määrästään tarkastelujakson alkupuoliskolla. Eli noin 40-50 kWh per vrk vähemmän jälkimmäisellä puoliskolla. Kuukausitasolla säästön määräksi voisi arvioida tässä vaiheessa vuotta noin 1500 kWh/kk.

Jos vuosisäästön määrä meillä on ollut noin 8000 kWh, niin tuo säästö ilmeisesti kohdentuu juurikin kevät ja syyskuukausille? Jolloin lämmitystarve vielä jatkuu, ja jolloin haaleaa noin +30C asteista vettä voi kierrättää lattialämmityksessä. Tämä haalea vesi syntyy erittäin hyvällä hyötysuhteella, kun ulkolämpötila on jo reilusti plussalla tässä vaiheessa vuotta.

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa 2021 sähköä kului vähän yli 2000 kWh, eli 2000,9 kWh. Tämä on kuukausikulutuksena kolmanneksi suurin kuukausikulutus koko talon olemassaolon aikana. Enemmän sähköä on mennyt vain joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2016.

Maaliskuun 2009,9 kWh:n kulutus on myös sikäli erikoinen, että se on edeltävää helmikuuta (1943,1 kWh) isompi. Helmikuussa puolestaan meni enempi sähköä kuin tammikuussa 2021 (1772,9 kWh). Koskaan ennen ei ole vuosi alkanut näin, että joka kuukausi sähkön kulutus olisi nousussa kolmen perättäisen kuukauden ajan. Myös vuoden 2021 kolmen ensimmäisen kuun yhteenlaskettu kulutus 5716,86 kWh on suurempi kuin minkään aikaisemman vertailuvuoden 3 ekaa kuukautta, kts alla oleva matriisi:

Miten tässä nyt sitten näin kävi? Miksi maaliskuussa 2021 sähköä kului näin paljon? Tähän on kaksikin syytä. Ensinnäkin pidettiin hiihtolomaa maaliskuun ekalla viikolla eli viikolla 9. Takaisin palatessa taloa taas lämmitettiin normaaliin lämpötilaan, jolloin kulutus oli isompi. Toinen syy nyt saadulle huippukulutukselle on lämpöpumpun ulkoyksikön piirikortin hajoaminen. Piirikortti on nyt vaihdettu, mutta kotiin palatessamme lämpöpumppu oli jo sammunut, eikä enää käynnistynyt (ennen kuin asentaja kävi ja piirikortti vaihdettiin). 

Näin ollen maaliskuun eri aikoina näkyy erilaisia kulutustasoja seuraavasti:

1) maaliskuun ekat päivät tyhjä talo kulutti suorasähköä 50 kWh joka päivä 3.3.3021 asti.

2) tämän jälkeen kulutus nousi tasolle 100-115 kWh/vrk, kun palasimme kotiin ja taloa lämmitettiin takaisin +23C asteeseen. Poissaollessamme talo oli jäähtnyt ja sen oli annettu jäähtyä +17C lämpötilaan.

3) piirikortin saapumista/tilausta ja asentajaa odoteltiin perjantaille 23.3.2021 saakka. Sen aikaa talo lämpesi suorasähköllä, jota kului noin 65-85 kWh/vrk - päivästä riippuen.

4) kun ilmasta-veteen lämpöpumppu taas oli saatu toimimaan, sähkönkulutus asettui kuun loppupäiviksi tasolle noin 20 kWh/vrk.

Että on siitä lämpöpumpusta selvästikin jotain hyötyä. Ainakin maaliskuussa. Eipä tuo VILP tietenkään talvikuukausina esim. maalämmölle pärjää, mutta poislukien nuo talven 3 kylmintä kuukautta, Etelä-Suomen muut yhdeksän kuukautta VILP saattaa hyvinkin olla tehokkaampi kuin maalämpö? (eli kulutus mahdollisesti menee maalämpöpumpun kulutuksen alle?)

Jos lämpöpumpusta johtuva sähkön säästö on ollut luokkaa esim. 50 kWh per vrk maaliskuun loppupäivien ajan, silloin euroiksi muutettuna á 13 c/kWh sähkön säästönä olisi tullut 50 kWh x 0,13 €/ kWh = 6,50 euroa per päivä! Mikäli sama taso jatkuisi läpi vuoden (vaikka tuskinpa jatkuu), niin ilmasta-veteen lämpöpumppu voisi tienata 365 päivää x 6,50€/päivä = 2372,50 euroa per vuosi.

Todellinen vuosisäästö omassa talossamme on noin 8000 kWh per vuosi lämpöpumpusta johtuen. Tämä luku tulee siitä, että eka vuosi - kun asuttiin koko vuosi suorasähköllä, sähköä kului noin 17000 kWh per vuosi. Nyt sähköä on mennyt 9006 kWh/vuosi viimeisen 3 vuoden aikana. Ja euroiksi muutettuna noin 8000 kWh:n vuosisähkö on 8000 kWh x 0,13€/kWh = 1040 euroa per vuosi. Näillä luvuilla ilmasta-veteen-lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin alle 10 vuodessa. Lämpöpumpun ostohinta asennettuna oli 8600€ ja nyt hajonnut piirikortti maksoi asennettuna noin 1000€ verran.

Suorasähkön kulutusluku (meillä 17000 kWh vuodessa) on mahdollista saada vain kokeilemalla, eli asumalla talossa vuosi niin, että mitään maalämpöä tai muuta energiaa säästävää lämmitysjärjestelmää ei ole vielä asennettu. Mitään muita tapoja en ainakaan tiedä uudistalon rakentajalle olevan olemassa. Sillä jos katsotaan rakennusluvan liitteeksi tulevaa laskelmaa, sen mukaan meidän talon vuosikulutus siitä, että ilmasto on lämmennyt. 

Lisäksi rakennusluvan liitteeksi laskettavat mitoitukset tehdään kait "kunnollisten talvien" mukaan, mutta sellaisia ei enää tule kuin 2-3 kertaa 10 vuodessa. Esim. meidän suorasähköllä eletty vuosi lokakuusta lokakuulle 2014-2015 oli noin 20% pitkän keskiarvo vuotta lämpimämpi. 

Toinen syy, miksi meidän talon laskelmat näyttää väärin lienee siinä, että meillä on tilat 3 kerroksessa, eli kellarin päällä 2 kerrosta asuintilaa. Jolloin pakkanen ei ikinä pääse talon alapohjan alle. Myöskin kellarin ympärillä on maata aina Kiinaan saakka - eikä tämän maamassan tuomaa lisäeristystä energialaskelmat huomioi mitenkään. Energialaskennassa kiinnitetään huomiota vain seinän paksuuteen, ja seinän rakenteissa käytettyjen rakennusmateriaalien U-arvoihin. 

Huomiota ei kiinnitetä siihen, että jos talon alla ja kellarin seinien tasolla myös ulkolämpötila on ympäri vuoden selvästi plussalla tai suurimman osan vuotta jopa +10C. Niin näiden olosuhteiden ympäröimänä talo ei kuluta juurikaan mitään suhteessa omaan kokoonsa.

Lämpötilaoptimointia

VILP eli ilmasta-veteen -lämpöpumpun voi säätää kello-ohjatusti niin, ettei se käynnisty öisin. Koska silloin on kylmempää. Tässä viime päiviltä lämpötilakäyrää ja tuntikohtaisia sähkönkulutuskäppyröitä viime päiviltä. 

Paljonko sähköä olisi sitten kulunut enemmän, jos lämpöpumppu olisikin säädetty käymään pelkästään öisin? Sitä ei ihan tarkasti voi tietää, mutta oletus on, että huomattavan paljon enemmän. Nyt lämpötila käyrä on sattunut hyppimään vieläpä sillä tavoin, että alin lämpötila on käynyt -15C ja -20C haarukassa. Noissa lämpötiloissa meidän lämpöpumppu (Wiessman 8,3 kW) ei välttämättä käynnistyisi enää ollenkaan. Jolloin talo olisikin suoran sähkölämmityksen varassa.

Viimeisen 4 vuorokauden aikana eli 4-7.2.2021 sähköä on kulunut siltikin huikeat 372 kWh, vaikka lämpöpumppu on hyvin onnistuneesti löytänyt vuorokauden lämpimimmät tunnit. Tämän "oikeaan osuvuuden" tunnistaa siis siitä, että jos ja kun lämpötilakäyrä on käynyt ylhäällä, niin jos samaan hetkeen sattuu korkea sähkönkulutuspylväs, silloin lämpöpumppukin on pyörähtänyt käyntiin, koska mitään muita suuria sähkönkuluttajia esim. sähkökiukaita talossa ei ole.

Viime vuoden vertailulämpötiloista näkee, että samoina päivinä vuonna 2020 keskilämpötila ulkona oli 10 astetta korkeampi, eli noin -3,8C tasolla. Nyt se oli -13,6C vuonna 2021. Sähkönkulutuksessa on hurja ero, tänä vuonna sähköä meni tarkastelujaksolla 372 kWh, viime vuonna vain 152 kwh, eli 2,4 kertaa vähemmän.

Rohkeasti päättelemällä tästä voidaan tehdä toinenkin johtopäätös (joka menee metsään tai sitten ei.

Nimittäin vuorokauden lämpötilaerot saattaa myöskin olla 10 astetta. Siis niin, että öisin on 10 astetta kylmempää kuin päivän tunteina. Jolloin sellaisena aikana vuodesta, jolloin keskilämpötila öisin on -13,6C ja samaan aikaan päivälämpötilat huitelevat -3,8C tasolla, niin itse tekisin edellä olevan perusteella niin rohkean johtopäätöksen, että pelkästään päivätunneilla käynnistyvä VILP käyttää ja tarvitsee 2,4 kertaa vähemmän sähköä kuin pelkästään öiseen aikaan (halvemmilla pörssisähkötunneilla) käyvä VILP, joka joutuu toimimaan 10 astetta kylmemmässä lämpötiloissa. 

Lauha talvi hiljensi lämpöpumpun

Talvi 2019-2020 oli poikkeuksellisen lauha, ja ilmasta-veteen lämpöpumpun (VILP) luona onkin ollut sen vuoksi poikkeuksellisen hiljaista. Nimittäin suurimman osan aikaa se ei ole ollut käynnissä ollenkaan.

Vuoden 2020 ensimmäisen 9 viikon aikana (siis tammi-helmikuun aikana) käyntitunteja kertyi ilmalämpöpumpun käyttölogiin vain 344 tuntia. Aikaisempina vuosina samaan aikaan tuntikertymä on ollut 450-551 tuntia. Huippuvuoden kulutuksesta 551 tuntia jäätiin perään noin 40% ja aikaisemmasta alarajaennätyksestä vuodelta 2017 ekan 9 viikon osalta jäätiin alle 106 tuntia eli 24%.

Numeroina koko 4,5 vuotta mitä VILP on meillä ollut, näyttää viikoittaisten käyntimäärien osalta tältä (tarkastelujaksona kunkin kalenterivuoden viikot 1 >> 9, vuonna 2015 lämpöpumppua ei vielä vuoden alussa ollut, se asennettiin vasta syksyllä 2015, siksi vuoden 2015 sarakkeissa nollat):

Jos tästä talvesta tuleekin ilmaston muutoksen myötä ns. "uusi normaali", eli että näitä samanlaisia talvia tulee jatkossakin melko usein, silloin maalämpöön investoineet talon rakentajat eivät saa Etelä-Suomessa maalämmöstä rahojaan takaisin.

Itse laskin aikoinaan, että kun eka vuosi oli asuttu suorasähköllä ja kun silloin sähköä kului 17162 kWh ekan 12kk asumisen aikana, niin mikäli maalämmöllä tuo luku, jossa kotitaloussähkötkin siis mukana, niin jos tuo luku olisi puolitettu, silloin vuosittainen säästön määrä olisi ollut noin 900 euroa, jolla summalla maalämpöinvestoinnin (20000€ kahta puolta saatujen tarjousten mukaan) olisi kestänyt yli 20 vuotta.

Nyt jos lähtisin tekemään samat laskelmat uudestaan talven 2019-2020 kulutusmääriin perustuen, takaisinmaksuaika olisi jo lähemmäs 30 vuotta? Jolloin tuossa ajassa laitteistot joutuu jo uusimaan kaksi kertaa, eli todellisuudessa investointi ei maksaisi itse itseään koskaan takaisin, koska uudet laitteet joutuu vaihtamaan jo ennen, kuin vanhat ovat ehtineet maksaa itse itseään takaisin.

Meillä on myös VILP:n käyttö ollut aika niukkaa, johtuen kai siitä, että polttopuitakin kuluu vuosittain 6-7 pinokuutiota (josta määrästä 1 kuutio menee kesässä saunan kiukaassa, lämmityskauden ulkopuolella siis - tämä yksi kuutio ei siis vähennä lämpöpumpun käyntiaikoja).

Mutta kuitenkin - nyt kun meidän VILP on ollut toiminnassa aika tarkkaan 4,5 vuotta, jona aikana yhteensä käyttötunteja on tullut koko tältä ajalta 6244 tuntia. Lämpöpumpun elinikä pitäisi olla noin 40000 tuntia (kompressorin käynnistymiskerroista riippuen). Jolloin jos kaikki tunnit 6244 jaetaan tasan neljälle ja puolelle vuodelle, silloin yhden vuoden keskimääräinen käyntiaika on ollut 1388 tuntia. Jolloin näitä tällaisia keskiarvovuosia mahtuu 40000 tuntiin 28,8 kpl - eli siinä olisi sitten ikäennuste, milloin nykyinen VILP pitäisi vaihtaa uuteen.

Saas nähdä sitten, että onko tuolla laitteella vielä 24 vuotta elinikää jäljellä nykyisellä kuormitusmäärällä, vai milloin tuo poksahtaa, ja joudutaan vaihtamaan uuteen? Jos se toimii vielä moitteettomasti toiset 4,5 vuotta, sitten se on jo melkein maksanut itse itsensä. Asennettuna hinta oli siis 8600€ ja vuosittainen säästö on nyt noin 800€ per vuosi, eli takaisinmaksuajaksi tulee 10,6 vuotta, jos sähkön yksikköhinta ei muutu. Toistaiseksi ei ole muuttunut.

Graafisesti kaikki viikot näyttävät tältä (kaksois-klikkaa kuva suuremmaksi, muuten noista pylväistä ei saa selvää):

Lokakuun sähkönkulutus

Lämmin lokakuu päättyi ja sähköä kului 804,4 kWh eli noin 5% enemmän kuin vuosi sitten lokakuussa. Päivittäiset sähkönkulutuskäppyrät näyttivät tällä kertaa tältä:

Lokakuun vuorokausikohtainen sähkönkulutus.

Vuorokausikohtaisessa kulutuksessa näkyy selvää nousua 22. päivän jälkeen. Silloin laitoin lattialämmitykset päälle. Lattiamassan lämmittäminen ilmeisesti kesti muutamia päiviä, koska sen jälkeen kulutus taas tasaantui aikaisempien päivien tasolle. Tosin ulkolämpötilakin sukelsi loppukuun päivinä, jolloin muutamana päivänä oli pikkupakkasta, ja sekin on voinut vaikuttaa, niin että noilla päivillä kulutuspylväät ovat muita korkeampia.

Miksi sitten sähkönkulutus lisääntyi viime vuoden lokakuuhun verrattuna, vaikka lokakuu oli tänä vuonna lämmin? Varmaan yksi syy on suihkulähteessä, joka pulputtaa vieläkin ja myös puutarhan valaistusta on vähän lisätty. Vaikka sähköä kuluikin tällä kertaa vähän enempi, on nyt saavutettu 804,4 kWh:n kuukausikulutus lokakuulle kuitenkin toiseksi paras tai toiseksi alin taso sinä aikana, kun talo on ollut olemassa. Eka lokakuu 2014, jolloin jo asuttiin ekaa kuukautta omassa uudessa talossa, niin silloin suorasähkön aikana sähköä kului enemmän kuin puolta enemmän, eli 1672 kWh.

Kuukausikohtaiset käppyrät näyttävät tältä:

Tähän asti tänä vuonna kulunut sähkö tässä:

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60
loka	1671,82	1486,80	1416,80	764,30	804,40
YHT	10450	13212	10335	8528	7281

Kuluvan vuoden kumulatiivinen sähkönkulutus näyttää jäävän pienemmäksi kuin aikaisempina vuosina. Ilmasta veteen lämpöpumppu hankittiin lokakuussa 2015. Ihan heti sillä ei kuitenkaan saatu isompia säästöjä, ennen kuin vasta nyt kun mm. käyttöveden lämpötilaa pudotettiin.

Näillä näkymin vuosikulutus 2018 näyttäisi asettuvan noin 9500 kWh:n tasolle sitten kun kaikki 12 kk on tältä vuodelta täynnä.

Toukokuun sähkönkulutus

Tipaton toukokuu päättyi, tai ainakaan tässä meidän kohdalla Vantaalla ei satanut toukokuussa pisaraakaan. Viimeksi satoi kuukausi takaperin samassa yhteydessä, kun myös lumet sulivat, ja silloin sain sadevesisaavit täyteen. Se vesi on tosin käytetty kasteluun jo ajat sitten, sillä toukokuu oli paitsi kuiva, niin myös mittaushistorian lämpimin eli ennätyksellisen helteinen, YLE:n mukaan toukokuussa rikottiin viisi sääennätystä:

https://yle.fi/uutiset/3-10234362

Meillä ilmasta-veteen lämpöpumpulla varustetussa talossa sähköä kului luonnollisesti hyvin vähän, koska lämmönlähde eli ulkoilma oli lämmintä. Lopputuloksena kuukauden sähkönkulutus oli vain 462,52 kWh - mikä oli koko asumisajan toiseksi pienin kk-kulutus, ja lähes puolta vähemmän mitä sähköä meni vuosi sitten toukokuussa (silloin kului 830,3 kWh).

Tässä tähänastiset kuukaudet kaikilta asumisvuosilta tammikuulta toukokuulle numeromuodossa (numerot kWh):

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,6	1629,6	2767,2	1559,9	1146,6
helmi	713,6	1709,0	1263,6	1049,5	1269,8
maalis	1311,3	1446,0	985,9	1137,0	1022,1
huhti	886,8	1179,0	750,0	1099,3	595,2
touko	827,2	1122,0	608,4	830,3	462,5
YHT	5311,4	7085,6	6375,0	5675,9	4496,2

Ja tässä samat asiat graafisesti ilmaistuna:

Summa-summarum: vähäiseen sähkönkulutukseen on tai lienee ainakin 3 syytä: a) ennätyslämmin toukokuu, b) alhaisemmaksi säädetty käyttöveden lämpötila (joka nyt siis +47C), c) pojalla menossa asepalvelus, eli meitä on tilapäisesti vain 3 henkilöä nyt arkipäivisin, viime vuonna talossa asui koko ajan 4 henkilöä, jolloin esim. lämmintä vettä lienee kulunut enemmän kuin nyt.

10000 kWh alittui - ekan kerran!

Nyt se sitten tapahtui. Olenkin jo pitkän aikaa seurannut 12kk:n liukuvaa sähkönkulutusta, joka nyt sitten ekan kerran painui 4-numeroiseksi:

Miten tähän on päästy? Sillä vielä vuosi sitten vastaavana ajanjaksona 19.4.2016 - 19.4.2017 ostosähkön määrä oli 12195 kWh, eli noin 20% enemmän. Ja asumisen alkaessa ekan vuoden sähkönkulutus oli tasolla 17000 kWh per vuosi.

Ekan vuoden jälkeen meillä siis päättyi suorasähköllä asuminen, kun taloon tuli ilmasta-veteenlämpöpumppu (VILP).

Silloin sähkönkulutus lähti jo jonkin verran laskuun, ja samalla käyttöveden lämpötila vesivaraajassa putosi +65C asteesta +55C asteeseen. Jos lämpöpumpulla tekee jatkuvasti +55C-asteista vettä, niin siinä ei säästä käytännössä yhtään mitään, tai joka tapauksessa säästö jää niin pieneksi, ettei lämpöpumppu elä niin kauaa, että se ehtisi maksaa itse itsensä takaisin.

Joten seuraavalle vuodelle eli vuodelle 2017 pudotin käyttöveden lämpötilaa taas lisää - niin että se oli +50C. 

Sen jälkeen laskin taas käyttöveden lämpötilaa vuoden 2018 alussa niin, että se oli enää +46C. Mutta nostin äsken lämpötilan +47C asteeseen, kun nuorisolle tuo alempi lämpötila ei riittänyt. Olivat nimittäin omatoimisesti laittaneet 5 astetta lisää - siis +51 asteeseen, mikä sinänsä oli positiivinen havainto, että hekin osaavat lämpöpumpun säätöjä jo tehdä.

Käyttöveden lämpötilalla siis näyttää olevan aivan oleellinen merkitys sähkönkulutuksen määrään, ja pienellä säädöllä voi säästää sähköä jopa 20%. Näin ainakin meillä, kun lämpöpumppu tekee lämmintä käyttövettä 12kk vuosittain, mutta lattialämmityksen vesikierto on päällä vain 5kk vuosittain. Lopun aikaa pärjätään takan lämmöllä, ja keskikesällä pärjää ilman takan lämpöäkin.

Lämpöpumppu hyytyi - mutta sähkönkulutus laski!

Kovia pakkasia sattuu nykyään niin harvoin, että silloin kun yli -20C pakkaspäiviä tulee, niin on ollut ihan mielenkiintoista katsoa miten talossa tarkenee ja miten lämpöpumppu on pakkasessa selviytynyt.

Sillä kai talossakin lämmönkulutus kuitenkin pakkasilla lisääntyy, jolloin siitä tulee lisärasitetta lämpöpumpulle, samalla kun ilmasta-veteen lämpöpumpun tehokkuus pakkasen kiristyessä hiipuu.

Eilen meillä kävi ekan kerran tänä talvena niin, että VILP hyytyi pakkaseen ja eilen illalla ei sitten ollutkaan enää lämmintä käyttövettä. Piti laittaa sähkövastus päälle 4 tunniksi, ja siinä samalla lämmitin koko varaajan niin, että kaikki mahdolliset legionellabakteerit kuolivat pois, kun varaajan lämpötila lopussa oli +60C.

Ajattelin, että sähkövastuksen käyttö varmasti näkyisi hyvin selvästi sähkönkulutuksen käppyröissä, ja niinhän se eilisen osalta näkyykin. Tuntikohtainen kulutus meillä näyttää nyt tältä:

Talo Rautio. Sähkön kulutus tunneittain.

Tähän asti kaikki loogista ja OK. Eilinen 4-tuntinen sähkönkäytön huippu näkyy tuntikuvion oikeassa laidassa selvästi, niin kuin kuuluukin näkyä. Mutta nyt jos muutan näkymän vuorokausinäkymäksi - sitten tapahtuukin outo yllätys:

Talo Rautio. Viimeisin pylväs suorasähköllä, eli käyttövesi

lämmitetty sähkövastuksia käyttäen eilen illalla.

Kun katson viimeisen 8 vuorokauden sähkönkulutusta ja ulkolämpötilan syöksyä (sininen käyrä) samaan aikaan, niin alussa käppyrät tuntuvat loogisilta. Sähkönkulutus kasvaa sitä mukaa, kun lämpötila laskee. Huippukulutus, eli vähän yli 60 kWh/vrk osuu sunnuntaille. Keskiviikkona 21.2. sähkönkulutus on romahtanut, mikä siis johtuu ylempänä olevan tuntikuvion mukaan siitä, että lämpöpumppu oli "kuollut kylmyyteen" iltapäivän aikana, mikä sitten seuraavana päivänä eli eilisen torstain iltana näkyikin niin, että lämmin käyttövesi oli loppunut. 

Normaalisti VILP-tekniikka toimii niin, että jos lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä, samalla se kytkee omat sähkövastuksensa päälle heti ja automaattisesti. Joten talossa asuva ei käytännössä edes huomaa sitä, onko lämpöpumppu vielä hengissä vai ei. Mutta omasta mielestäni tuo sähkövastusten päälle kytkeytyminen tapahtui automatiikan avulla niin perin helposti ja yllättävissäkin tilanteissa, että tein itse sellaisen ohjelmoinnin, että sähkövastukset täytyy kääntää päälle manuaalisesti. Tai muuten lämminvesivaraaja lämpenee termostaatteja käyttäen vain noin +20C asteeseen, joka vielä riittää pitämään talon lämpöisenä lattialämmityksen kautta, mutta tuossa lämpötilassa ei oikein suihkussa tarkene käydä...

Eilen illalla käänsin lämminvesivaraajan termostaatin +20C:stä +60C asteeseen, ja vastus oli päällä 4 tuntia. Oma oletus oli, että eiliselle tulisi ihan kunnolla sähkön kulutusta. Siis esim. luokkaa 80 kWh/vrk tai jotain sen suuntaista. Siis joka tapauksessa selvästi enempi, mitä lämpöpumpun toimiessa on sähköä kulunut.

Mutta nyt kävikin vuorokausikohtaisessa tarkastelussa juurikin päinvastoin. Vaikka lämpöpumppu hyytyi - sähkönkulutus siltikin vuorokausitasolla laski. 

Toiseksi viimeisen pylvään vielä ymmärrän. Sähköä ei kulu, jos lämpöpumppu ei enää pakkasesta johtuen käynnisty, ja jos sähkövastuksia ei ole vielä kytketty manuaalisesti isommalle. Mutta sitten kun sähkövastus on jo käännetty päälle (termostaatin avulla), niin miksi vrk-tasolla sähkönkulutus ei noussutkaan, vaan jäi vieläkin samalle tasolle? Vaikka toissapäivän notkahdus olisi pitänyt suorasähköä käyttäen ottaa korkoineen kiinni?

Tämä on ainakin itselleni nyt vähän yllätyksellistä ja outoa... 

Nopea johtopäätös nimittäin tästä olisi nyt se, että pakkasen kiristyessä lämpöpumppua ei kannattaisi ollenkaan käyttää, vaan pitäisikin siirtyä suorasähköön jo hyvissä ajoin?

Mutta eihän tämä juttu nyt noin voi mennä?

Lisähuomiona vielä sellainen, että miksi lämpöpumppu ei käynnistynyt eilisen aikana? Lämpötilakäppyröiden mukaan lämpötila oli yön aikana pudonnut lähelle -25C:n tasoa, mutta se oli päivällä kuitenkin sen jälkeen kohonnut johonkin -7C:n tasolle. Jolloin lämpöpumpun kyllä olisi pitänyt jo -17C kohdalla käynnistyä. Mutta ei käynnistynyt. Kai se sitten oli kylmän yön jäljiltä niin jäässä, ettei se heti huomannut lämpötilan nousua...? Joten jälkikäteistarkastelussa tuo viimeisin lämpötilan nousu jäi lämpöpumpulta huomaamatta ja hyödyntämättä.

Nyt tänään lämpöpumppu käy ja on käynyt normaalisti. Eli ei se ainakaan rikki ole.



EDIT 24.2.2018 klo 21:00:

Lukijavinkin perusteella paras ja/tai valistunein arvaus mysteerille on tällä hetkellä tämä:
 
Lattian lämpö nousee pakkasen kiristyessä. Lämpimämpi lattia luovuttaa tehokkaammin lämpöä samalla kun talossa lämmön kulutus kovilla pakkasilla kasvaa. Lattia on varsin massiivinen lämmitettävä, ja tähän kuluu paljon energiaa. Siksi suurin energian kulutus osuu sunnuntaille 18.2.2018. Kun ulkolämpötila tasaantuu, ei lattian lämpöäkään tarvitse enää nostaa vaan ainoastaan ylläpitää. 

Nyt jos tähän samaan hetkeen osuu lämpöpumpun hetkellinen eli yhden päivän mittainen "nukahtaminen", ja siksi yhden päivän osalta suorasähköön siirtyminen, niin se ei välttämättä kulutuksen kasvuna enää näy, koska lattian lämpötilaa ei sillä hetkellä enää nosteta.

Seuraavana päivänä kulutuskäppyrät näyttivät tältä (lämpöpumppu kävi taas normaalisti):

Sähkönkulutus tunneittain. Toiseksi viimeisin korkea pylväs
on suorasähköllä.



Sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti. Toiseksi viimeisin vuorokausi
on suorasähköllä. Koska suorasähköön siirtyminen osuu ilmeisesti
sellaiseen kohtaan, jossa lattiamassan lämmön nousu on juuri päättynyt,
niin tässä kohtaa syntyy sellainen näköharha, että suorasähköllä
lämmitettäessä sähköä kuluisi jopa vähemmän, mitä meni
sellaisina päivinä, kun lämpöpumppu vielä oli toiminnassa.
Tämän graafin keskimmäiset korkeammat pylväät johtunevat
nimenomaan lattiamassan lämmön nostamisesta.

 

Pakkasessa hytistään... sekä VILP versus MLP käppyrää

Otsikko vähän huijaa, eli eipä tässä nyt varsinaisesti pakkasessa hytistä. Vaikka ulkona on kylmä, sisällä talossa on kuitenkin lämmintä. Tässä tämän aamun lämpötiloja meillä:

Lämpötilat Vantaan Rekolassa pe 23.2.2018 klo 07:45.

Ulkona -21,1C ja meillä sisällä keittiössä +18,5C.

Yleensä meillä on sisällä pidetty paljon lämpöisempää, eli noin 22-23C. Nyt kuitenkin aamun lämpötilat näyttävät olevan alhaalla, koska talossa ei ole yö-aikaan mitään muuta lämmitystä, paitsi se mitä takoista hohkaa. Eilen oli illalla käytössä kaikki tulipesät, eli olohuoneen iso takka, sen lisäksi kellarissa takkahuoneen takka ja vielä saunakin lämmitettiin.

Saunan kiuas ja takkahuoneen takka varaavat lisäksi 2-hormisen tiilihormin, joka kulkee kaikkien 3 kerroksen läpi, ja varaa lämpöä aika mukavasti. Tiilihormin pituus paino on noin 5700 kg. Kolmessa tulipesässä pystyy polttamaan vuorokaudessa noin 100 litraa puita, joka ilmeisesti painaa noin 40kg, jolloin tuosta määrästä puuta saa lämpöä noin 40x4 kWh eli 160 kWh.

Takkojen hyötysuhde ratkaisee sen, paljonko polttopuun lämmöstä menee harakoille, ja paljonko siitä saadaan talteen talon lämmitykseen. Ihan täystehoilla meillä ei ole takkoja nyt kuitenkaan vielä käytetty, mutta yksi pesällinen meni puuta nyt takkahuoneessakin, ja sitä takkaa ei yleensä käytetäkään kuin muutama kerta vuodessa, eli kovilla pakkasilla.

Lämpöpumpun käänsin sunnuntaina 18.2.2018 käymään pelkästään päivä-aikaan (ennen se oli pääsääntöisesti käynyt yö-aikaan), ja tästä siis johtuu aamun vilpoiset lämpötilat. Ilmasta-veteen lämpöpumppu (eli lyhyesti VILP) on kuitenkin käynyt aika maltillisia tuntimääriä, viikolle 7 tuli 69 käyttötuntia, viikolla 6 käyntitunteja oli 75. Nyt viikolla 8 (tämä viikko vielä kesken) tähän asti tunteja on tullut 37.

Eniten lämpöpumppu on käynyt viikossa vuonna 2016 viikolla 02/2016, jolloin käyttötunteja tuli 117h/viikko, ja toiseksi eniten käyttötunteja on tullut viikolla 52/2014, jolloin käyttötunteja oli 103h/viikko. Kaikki muut viikot ovat olleet aina alle 100h/viikko, ja kaikki käyttötunnit koko lämpöpumpun olemassa olon ajalta ovat ylhäällä. Tähän mennessä käyttötunteja on yhteensä 3353h lokakuusta 2014 tähän päivään, ja lämpöpumpun elinikä on tiettävästi noin 40000 tuntia.

Eli tällä käyttömäärällä meidän VILP saattaisi kestää jopa 30 vuotta? Jos näin käy, tämän selittää ehkä se, että meillä VILP tekeekin vain pelkkää lämmintä käyttövettä 7kk vuosittain, jolloin esim. kesäkuukausina VILP käy vain 6-7 tuntia viikossa. Seuraavassa kuvassa lämpöpumpun käyttöpäiväkirja, jossa eka sarake vasemmalta viikon numero, sitten sen jälkeen sisään tulevan nesteen lämpötila (tällä viikolla ollut -17C), kolmas sarake vasemmalta on ulos menevän nesteen lämmpötila (tällä viikolla nro8 ollut -25C). Näiden lämpötilojen erosta eli -17C ja -25C lämpöpumppu saa sen lämmön mitä saa. Lopuksi HP1-sarakkeella viikoittaisten käyttötuntien määrät. Loppujen sarakkeiden merkitystä en ole tutkinut, tai en ainakaan juuri nyt muista. Alla sama graafisesti:

Isännöintityössäni olen hoitanut 11-perheen 3-kerroksista kerrostaloa, joka siirtyi kaukolämmöstä maalämpöön kesällä 2015. Se muuten kannatti taloudellisesti erittäin hyvin, vaikka meillä Vantaalla uuden jätteenpolttolaitoksen myötä onkin yksi edullisimmista kaukolämmöistä koko Suomessa. Mutta siltikin maalämpö näyttää olevan kaukolämpöä edullisempi, jolloin maalämpö maksaa itse itsensä takaisin noin 10 vuodessa.

Toinen mielenkiintoinen tulokulma tässä kohtaa on se, että nyt voidaan verrata miten maalämpö-talo käyttäytyy kovien pakkasten alkaessa, kun sitä verrataan esim. omaan talooni, joka on VILP-talo eli ilmasta-veteen lämpöpumpulla toimiva talo.

Oman taloni ja kerrostalon välinen etäisyys on 6,5 km kartalla, joten keliolosuhteet ovat molemmissa samat. Molemmat talot ovat myös paalutettuna saman vanhan merenpohjan savikolla, joten korkeusasemakin on käytännössä sama. Omassa talossani lämpimiä neliöitä 241m2, kerrostalossa asuinneliöitä on 620m2. Taloyhtiössä on 30 kW:n NIBE maalämpöpumppu, omassa talossani on Wiesmann 8,3 kW:n ilmasta-veteen lämpöpumppu. Oman taloni vesivaraaja on 500 litraa, kerrostalossa se on 1000-litrainen. Karkeasti ottaen kerrostalossa on asukaslukua myöten kaikki luvut noin 3-kertaiset, mutta en nyt näin ajatellut asioita tässä verrata, vaan siten, että mitä eroa löytyy sähkönkäytöstä, jos on maalämpö - verrattuna siihen, että jos on VILP.

No ensinnäkin meillä lämpöpumppu hyytyi eilen iltapäivällä. Jolloin illalla ei ollutkaan enää lämmintä käyttövettä, joten piti käyttää 6 kWh:n sähkövastusta 4 tuntia. Tänään aamulla lämpötila taas päivän lämmetessä käynnistyy, joten katsotaan vieläkö tarvitaan lisää sähkövastuksen apuja. Eilinen sähkövastuksen käyttö ei kuitenkaan näy näissä 5 vuorokauden luvuissa, joissa näkyy pelkästään keliolosuhteiden kylmeneminen aikavälillä 15-20.2.2018. Näin meni meillä vuorokausikohtaiset sähkönkulutukset pakkasten alkaessa:

Talo-Rautio, sähkönkulutus vuorokaudessa 15-20.2.2018.

Sunnuntaina lämpöpumppu ajastettu yö-ajasta päiväaikaan.

Siksi se kävi pidemmän ajan samalle vuorokaudelle,

ja siitä johtuen korkeampi pylväs sunnuntaille 18.2.2018.

Kun katsotaan sähkönkäytön muutosta (jossa tietysti pohjalla kotitaloussähkö ja muu melko vakiona pysyvä laitesähköjen määrä), niin pikkupakkasissa jos talo kuluttaa 35-45 kWh per vrk ostosähköä, niin kovien pakkasten alkaessa kulutus nousi noin 55 kWh:n tasolle. Eli nousua tuli 57%, jos lähtötasoksi oletetaan 35 kWh/vrk ja lopputasoksi 55 kWh/vrk. Varsin huomattava nousu siis ainakin prosentuaalisesti tarkasteltuna.

Sitten jos katsotaan samaa asiaa tuntikohtaisesti, niin ostosähkön kulutuskäppyrät näyttävät tältä:

Talo-Rautio. Ostosähkön tuntikulutus aikavälillä 15-20.2.2018.

Sinisellä käyrällä näkyy lämpötilan lasku tarkkailujaksolla.

Sinisessä käyrässä näkyy myös oikeassa laidassa pakkaspäivien

huima lämpötilojen vaihtelu. Jos öisin pakkasta on ollut noin

-15C, niin päivällä lämpötila on kohonnut -5C paikkeille.

Yllä olevasta kaaviosta näkyy myös invertteri-pumpulle tyypillinen käyntiaikojen jatkumo, eli VILP ei käy kompuralle haitallista pätkäkäyntiä, vaan se tekee pidemmän hukin töitä aina, kun se on kello-ohjatusti sallittua ja mahdollista. Ja ulkoilmassahan lämpöä riittää, tuuli tuo sitä jatkuvasti lisää ja ulkoyksikön propelli pyörittää ilmaa tehokkaasti. Toisin on maalämmössä, jossa lämmön lähde on kallioon porattu kapea reikä. Siinä olevan vesimassan lämpö on äkkiä "syöty", jolloin pumppu havaitsee lämpötilan laskun ja pitää pientä taukoa, jotta lämpökaivo tai lämpökaivot ehtivät taas uudestaan latautua eli lämmetä. Tästä ilmeisesti aiheutuu maalämpöpumpulle jonkin sorttista pätkäkäyntiä - silloinkin jos maalämpöpumppu on mallia "invertteri", eli ei on/off -laite, jollaisia alkuaikojen laitteet olivat jokusia vuosia sitten.

Jos katsotaan samat kulutuskäppyrät maalämpötalosta, niin kerrostalossa vastaavasti pakkasen alkaminen näytti tältä:

Vantaalainen maalämmöllä lämpenevä kerrostalo. 

Lämpöpumppu 30 kW:n NIBE, 2 lämpökaivoa, kumpikin 300m,

lämmitettävää pinta-alaa 620m2, 1000-litrainen varaaja.

Pakkasten alkaessa kerrostalon sähkönkulutus on noussut 180 kWh/vrk tasolta tasolle 220 kWh/vrk. Eli nousua 40 kWh/vrk eli 22%. Nousu on paljon pienempää luokkaa, mitä omassa talossani, jossa VILP:n lämmönlähteenä oleva ulkoilma "huononi", eli pakkasesta on hankalampi saada lämpöä talteen... Kallioperän lämpötila taas ei pakkasista piittaa, vaan se pysyy aina samana, ja on reilusti plussan puolella.

Sitten jos katsotaan kerrostaloyhtiön tuntikohtaisia kulutuksia, niin ne näyttävät tältä:

Kerrostaloyhtiön tuntikohtainen kulutus 15-20.2.2018.

Tuntikohtaisesta kulutuksesta pakkasten alkamista ei edes huomaa. Mutta se, minkä tästä huomaa on se, että kovin lyhyitä nuo lämpöpumpun käyttöajat näyttävät olevan, eli välillä MLP käy, ja välillä se seisoo, ja kun lämpöpumppu on hissittömän talon suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä, se näkyy myös hyvin kokonaissähkönkulutuksen suurena vaihteluna. Tai ainakin itselläni VILP piirtää ihan erilaista kulutuskäyrää, sillä silloin kun se käy - se käy pitkiä aikoja, ja kun se huilaa, se huilaa kunnolla.

Tai olisiko näissä tuntikohtaisissa käppyröissä sitten muita selittäviä tekijöitä taustalla? En tiedä, tai en keksi, mutta aika erilaisilta nämä kahden lämpöpumpun (toinen MLP ja toinen VILP) sähkönkäytön kuvaajat kuitenkin näyttävät?

Ja tietysti - jos seurantaa jatkettaisiin pidemmälle, niin eilisen eli 22.2.2018 kohdalla huomattaisiin VILP-talossa vielä suurempi sähkönkulutuksen kasvu vrk-tasolla, kun pakkasista johtuen VILP hyytyi kokonaan, ja käyttöveden lämmitys piti ainakin yhden illan osalta hoitaa pelkkien sähkövastusten avulla.