Lattialämmitys 2 päivää poissa

Viime keväänä otin lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä maaliskuun jälkeen, kun huomasin, että se kierrättää lattiassa +22C asteista vettä samalla kun huonelämpötila oli +23C. Eli lattialämmityksestä olikin tullut todellisuudessa lattiajäähdytys.

Nyt tein saman kokeilun jo helmikuussa - ja itse asiassa kokeilu jatkuu yhä vieläkin, sillä seuraavan kerran lattialämmitys menee päälle ensi yönä.

Tällä kertaa kokeilun syynä oli pitkään jatkunut nollakeli tai muutamat lämpöasteet, jolloin takkaa ei voitu enää käyttää, kun sisällä alkoi olla liian kuuma. Ja kun takkaa kuitenkin haluttiin käyttää - onhan se mukavaa istua iltaisin takan äärellä, niin sitten piti ottaa lattialämmitys pois.

Kun lattialämmitys on poissa koko kesäkauden, niin vuorokauden sähkönkulutus asettuu keskikesällä noin 15 kWh/vrk tasolle. Nyt halusin nähdä mille tasolle se asettuu helmikuussa, jos vertaillaan nyt viimeisintä kahta vuorokautta ilman lattialämmitystä aiempiin vuorokausiin lattialämmityksen kanssa. Onhan tässä ollut plussa-asteita jo varsin pitkään, eli keli ei ole muuttunut.

Vertailun tulos oli pikkuisen yllättävä - sillä mitään eroa ei näkynyt. Helmikuun vuorokautiset sähkönkulutuspylväät näyttävät siis tältä:

Talo Rautio: Helmikuun 2017 päivittäiset sähkönkulutukset.

Jos katsoo graafissa kahta viimeisintä pylvästä, ja vertaa niitä viiteen aikaisempaan, niin eipä siinä eroa oikein näy. Tai ainakaan silmämääräisesti ei pysty sanomaan, että missä kohtaa lattialämmitys olisi otettu pois päältä.

Nyt siis tässä tulee esille sellainen jännä juttu, että vaikka kylmällä pakkaskaudella kokonaiskulutus toki kasvaa (esim. 8.2. - 10.2 välillä oli kylmä hönkäys joka ylti Etelä-Suomeen asti), niin lauhalla pakkasjaksolla sähkön vuorokausikulutuksen määrää ihan joku muu asia, kuin talon lämmitys. Merkittävin tekijä saattaa olla vaikkapa pyykin pesu tai porealtaan täyttö. Tai ruuan laitto, jos on joulunpyhät tai muut isommat juhlat tulossa. Esim. eilisen päivän tuntikohtainen kulutus näytti meillä tältä:

Talo-Rautio: Sähkön tuntikohtainen kulutus 19.2.2017.

Aamuyön tunteina sähköä ei juurikaan kulunut. Itse olin kyllä kotosalla, mutta minäkin lähdin sunnuntaina aamulla aikaisin liikkeelle. Lähdön hetki näkyy klo 06:00 maissa vähän kohonneina pylväinä. Vähän ennen puolta päivää kuitenkin tuli muu perhe kotiin vähän pidemmältä reissultaan. Ja purkivat matkalaukussa olleet vaatteet pyykkikoriin ja siitä eteenpäin pyykkikoneeseen. Ja sehän näkyykin näissä pylväissä klo 11:00 eteenpäin varsin selvästi. Lattialämmitys ei siis ollut päällä koko päivänä.

Myös toisen mielenkiitoisen ilmiön olen näistä Vantaan Energian kulutusraporteista huomannut. Nimittäin tuon yllä olevan kuvan ala-oikeassa kulmassa kerrotaan, että "Sähkön käyttösi on vuosi tästä taaksepäin ollut 12022 kWh". Se on aika vähän. Ottaen huomioon, että lähtötilanne oli noin 17000 kWh per vuosi, silloin kun asuttiin eka vuosi suorasähköllä. Toisena vuotena tuli ilmavesilämpöpumppu, jolloin vuosikulutus tipahti reiluun 13000 kWh:n tasolle. Ja nyt on tultu vielä siitäkin alaspäin. Osittain tähän vaikuttaa myös tammikuun 2016 kylmä pakkasjakso, joka kesti noin 2 viikkoa. Se ei enää näy näissä "vuosi tästä päivästä taaksepäin" -tilastoissa, eli nyt mennään sitten tasolla 12000 kWh per vuosi.

Sitten vielä joskus, jos kokeilen aurinkosähköpaneeleita (tai jotain muuta), niin tästäkin luvusta lähtee varmaankin jokunen tuhat kWh vielä pois? Jolloin ollaan ehkäpä tasolla 8000-9000 kWh per vuosi?

Ja talossa on siis lämpöisiä neliöitä 241m2. Ajatusleikkinä voisi sen jälkeen pohtia, että jos talo katkaistaisiin pituussuunnassaan "jättikokoisilla puutarhasaksilla keskeltä poikki", niin että kahden puolikas-talon pinta-alaksi tulisi noin 120,5m2, joka lienee aikalailla keskivertotalon pinta-ala (?) niin menisikö myös sähkölaskun vuosikulutus samalla sitten "keskeltä poikki", eli tasolle 8000-9000 jaettuna 2:lla eli, olisiko se molemmissa talopuoliskoissa noin 4500 kWh per vuosi?

Pe 6.1.2017 sähköä kului 173 kWh

Loppiaisperjantaina koko vuorokauden keskilämpötila Vantaalla oli -20,2C. Ja kyseisenä päivänä meillä kului sähköä yhteensä 173,04 kWh/vrk. Se on talon koko asumisaikana kolmanneksi korkein kulutus vuorokautta kohden. Korkeampia vrk-kulutuksia pitää hakea aina vuoden 2014 joulukuulta asti.

Loppiaisperjantain tuntikohtainen sähkönkulutus näytti tältä:

Tähän mennessä enimmät kulutukset ovat sattuneet näille päiville:

1. sija: 28.12.2014, kulutus yhteensä 190,52 kWh. Vrk:n keskilämpötila -9,7C
2. sija: 29.12.2014, kulutus yhteensä 175,69 kWh. Vrk:n keskilämpötila -17,4C
3. sija: 06.01.2017, kulutus yhteensä 173,04 kWh. Vrk:n keskilämpötila -20,2C
4. sija: 17.01.2016, kulutus yhteensä 171,71 kWh. Vrk:n keskilämpötila -18,7C
5. sija: 07.01.2016, kulutus yhteensä 169,73 kWh. Vrk:n keskilämpötila -25,0C
6. sija: 22.01.2016, kulutus yhteensä 168,49 kWh. Vrk:n keskilämpötila -20,7C
7. sija: 20.01.2016, kulutus yhteensä 167,12 kWh. Vrk:n keskilämpötila -18,7C
8. sija: 08.01.2016, kulutus yhteensä 153,59 kWh. Vrk:n keskilämpötila -21,6C

Siinäpä ne kylmät päivät ja korkeat kulutukset ovatkin sitten toistaiseksi olleet. Vuonna 2015 kunnolla kylmää ja korkeita sähkön kulutuksia ei ollut lainkaan. Eniten sähköä vuonna 2015 kului 16.2.2015 jolloin kulutus oli yhteensä 110,89 kWh ja vrk:n keskilämpötila oli silloin -5,6C.

Erikoista toki sekin, että kaikkien aikojen suurin sähkönkulutus 190,52 kWh on osunut päivälle 28.12.2014, jolloin oikeasti ei ollut edes kylmä, kun vrk-keskilämpötila oli -9,7C. Tosin se kylmä tuli sitten seuraavana päivänä, jolloin 29.12.2014 oli pakkasta jo -17,4C.

Lämpöpumpun mukana tuli 9 kWh:n sähkövastus siltä varalta, että kovilla pakkaspäivillä sitä tarvitaan (kun lämpöpumppu ei ole päällä). Koville olisi vetänyt, että olisiko 9 kWh:n jatkuva lämmitysteho riittänyt? Ja ainakaan se vastus ei saa mennä rikki just silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin.

Nyt talon lämmityksestä pakkasella vastaa kuitenkin varaajan kyljessä 3x 6kWh:n vastukset. Ei haittaa, vaikka joku niistä olisi rikkikin, niin lämpöä riittää siltikin vielä. Pelivara sähkövastusten määrässä mahdollistaa myös sen, että lämmityksen ei tarvitse olla päällä jatkuvasti ja täydellä teholla, vaan pörssisähkön aikana lämmitys voidaan kohdentaa ns. halpoihin tunteihin. Niitä "halpoja tunteja" riittää kireillekin pakkaspäiville yllättävän hyvin.

Ilta-Sanomat 5.10.2016

Tänään Iltalehdessä oli mielestäni mielenkiintoinen lämmitysmuotojen kustannusvertailu, jossa (tietenkin) maalämpö oli ylivoimainen voittaja. Tulokset oli saatu Motivan lämmitystapojen vertailulaskurista.

"Motiva-konserni tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla he voivat tehdä resurssitehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja. Motiva-konserniin kuuluvat Motiva Oy ja Motiva Services Oy.

Motiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva Oy toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankkeita pääsääntöisesti yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Pääasiakkaita ovat julkishallinto, ministeriöt ja virastot.

Motiva Services Oy toteuttaa energia- ja materiaalitehokkuushankkeita yhteistyössä erityisesti yritysten ja yhteisöjen kanssa. Motiva Services Oy tarjoaa yrityksille energiatehokkuuden konsultointipalveluja ja hallinnoi Suomessa Pohjoismaista ympäristömerkkiä ja EU-ympäristömerkkiä. Pääasiakkaita ovat yritykset, kunnat, tutkimuslaitokset ja vihreää liiketoimintaa edistävät organisaatiot."

(Poiminta Motivan omilta nettisivuilta)

Noista lähtökohdista Motivan tarjoamat laskurit ja tiedot pitäisi omasta mielestäni aika luotettavalla pohjalla? Joten vähän kummalliselta tuntuu, kun itse tämän artikkelin luin. Sillä itse en ole omissa kokeiluissani päässyt samoihin lopputuloksiin.

Eikä minullakaan ole sidoksia mihinkään energian myyjiin, eikä muutenkaan tarvetta vääristellä omia kokemuksia. Minäkin vain yritän löytää ne parhaat saatavilla olevat ratkaisut, niin kuin varmaan yrittää tuhannet muutkin Ilta-Sanomien lukijat. Siksi aihepiiri kiinnostaa - tällä kertaa niinkin paljon, että lämmitystapavertailujen tulokset olivat päässeet ihan lööppiin saakka. Minusta on muutenkin hyvä, että tätä aihetta pidetään tapetilla, koska asialla on merkittävä (kansan)taloudellinen merkitys, ja myös ympäristön näkövinkkelistä lämmitystavan valinnalla on iso merkitys.

Uskoisin, että Motivan laskurin perusteella tehdään aika paljon ratkaisuja ja vertailuja lämmitystapaa valittaessa. Näin siitäkin huolimatta, että Ilta-Sanomien haastattelema Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna huomautti lehtijutussa, että "laskelmiin kannattaa suhtautua varauksella, koska ne ovat vain suuntaa antavia."

Toisena vaikuttavana tekijänä talonrakentajalla on varmastikin rakennusluvan liitteeksi tehdyt laskelmat, jotka yleensä lasketaan jossakin insinööritoimistossa. Mutta usein tämä juttu meneekin niin, että kun rakentaja saa oman talonsa "lukemat" ja lämmitystehon tarpeen, niin sitten ne käydään syöttämässä esim. Motivan sivuilta löytyvään laskuriin, ja sieltä saatavan vertailutuloksen perusteella tehdään lämmitysratkaisut omaan taloon sen mukaan, mitkä vaihtoehdot ovat edullisia, eli ovat pärjänneet Motivan vertailussa hyvin.

Mutta onko tässä nyt tarjolla sudenkuoppa, ja luotetaanko Motivan laskuriin sittenkin liikaa - vaikka ne ovatkin vain "suuntaa antavia"?

Nimittäin itsekin meinasin laittaa omaan talooni maalämmön. Ihan jo rakennusvaiheessa - ja siitä syystä, että moni maalämmönmyyjä sitä omilla laskelmillaan ja Motivan laskuria apuna käyttäen perusteli niin hyvin. Enkä minäkään niitä perusteluita yhtään epäillyt. Ne vaikuttivat hyvinkin tarkkaan harkituilta ja lasketuilta. Enkä maalämpöä siksi jättänyt laittamatta, että olisin ollut eri mieltä maalämmön edullisuudesta.

Maalämpö jäi laittamatta meidän taloon siksi, että halusin laittaa sen vasta jälkiasennuksena - siis vasta 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Silloin siihen olisi ollut mahdollisuus saada kotitalousvähennystä. Ja tässä minulla kävi omasta mielestäni hyvä tuuri.

Nimittäin jo ekan vuoden sähkönkulutusluvut yllättivät. Ne kun jäivät niin pieneksi, että maalämpö ruksattiin siinä vaiheessa yli, eikä sen asentamista voinut enää vakavasti harkita.

Maalämpöä puolet halvempi ilmavesilämpöpumppu kuitenkin kiinnosti. Vaikkakin nyt tuon edellisen kirjoitukseni perusteella taisi käydä kuitenkin niin, että sekään ei sitten kannattanut? Ei ainakaan euromääräisessä tarkastelussa. Ympäristön näkökulmasta se lienee kuitenkin hyvä valinta edelleenkin.

Iltalehden käyttämä talotyyppi on ollut 150m2, huonekorkeus 2,6 metriä, asukkaita 4 ja sijainti Keski-Suomi. Omassa talossani on muuten luvut kutakuinkin samat, paitsi lämpimät neliöt on 241 ja sijaintina Etelä-Suomi.











Jos "Keski-Suomen talon" maalämmön investointikulu on luokkaa 15000€, niin omaan talooni sellaisen olisi saanut parisen vuotta sitten kysytyn tarjouksen perusteella hintaan 17550€. Kallein tarjous oli päälle 20 tonnia. Tarjousten sisältö ei kuitenkaan ollut ihan yks´yhteen, eli tarjoukset eivät olleen ihan suoraan vertailukelpoisia. Uskoisin, että vähän pienempään taloon tuo 15000€ kuitenkin riittää tänä päivänäkin ihan hyvin. Eli tällä rivillä asia on oikein.

Sitten oman taloni ilmavesilämpöpumppu maksoi asennettuna 8600€. Tässä hinnassa oli varmastikin ns. "pääkaupunkilisät", eli pienempään taloon pienemmässä kaupungissa tämä hankintahinta voisi olla ehkä pienempikin? Iltalehden tuloksissa ilmavesilämpöpumpun hinnaksi oli laitettu tasan 10000€. Jolloin lopputulos alkaa jo tässä(kin) kohtaa kallistua maalämmön voitoksi.

Kallistuminen lisääntyy entisestään, kun sähkölämmityksen vuosikuluksi on kirjattu vertailussa 2347€ "2010-luvun talolle", itselläni ekan vuoden sähköt maksoivat kuitenkin vain 1888€.

1960-luvun suorasähkölämmitys maksaa Motivan laskurin mukaan 4016€, jolloin se tarkoittaa noin 40000 kWh:n vuosikulutusta. Uskon että asia on noin, ja tässä tapauksessa ja näillä kWh-määrillä maalämpö kyllä kannattaa jo asentaa, eli se kannattaa oikeasti.

Uuden talon sähkönkulutusta pitäisin vähän yläkanttiin arvioidulta, eli minusta nykytalot oman kokemukseni mukaan ei ihan noin paljon kuluta. Ei siltikään vaikka huomioidaan nykyvuosien lauhat talvet, ja normeerataan niiden perusteella kulutus siten, että kulutustaso saadaan laskennallisesti keskiarvovuoden tasolle. Se meidän talon "eka vuosi" oli siis noin 20% normaalia lauhempi, ja jos 1888€ kerrotaan 1,2:lla - silloinkin lopputulos on vasta 2265€.

Jos sähkölämmitys arvioidaan yläkanttiin, ihan niin kuin ilmavesilämpöpumpun hankintakulutkin - niin kyllähän tässä vertailussa sitten helposti niin käy, että voittajaksi tulee aina maalämpö. Sillä eihän öljylämmitys, pelletti tai kaukolämpö näille oikein pärjää...?

"Motivan vertailulaskurin tekemisestä ovat vastanneet Keski-Suomen Energiatoimisto (www.kesto.fi) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (www.jamk.fi).

Laskuri on tehty Motiva Oy:n tilauksesta ja ohjauksessa, kuluttajien energianeuvonnan käyttöön. Laskurin internet-toteutuksesta vastaa Atlantis Consulting Oy.

Lämmityslaskurin kehitystyön pohjana on toiminut JAMK:n, Jyväskylä Innovation Oy:n ja VTT:n toimesta tehty Heating Tool -laskuri, joka laadittiin osana EU:n IEE-ohjelman BioHousing-hanketta (BioHousing Heating Tool)."

(Lähde Motivan kotisivut)

Tuosta ylläolevasta lainauksesta Motivan kotisivuilta ei oikein selviä se, että onko vertailulaskurin taustalla käytäntöön perustuvaa tutkittua ja mitattua dataa, vai onko sen taustalla teoreettista laskentaa?

Itselläni on luja luottamus suomalaiseen poliisiin, oikeuslaitokseen, yliopistoihin ja tutkijoihin yms. yms. - enkä millään haluaisi epäillä Motivan esittämiä vertailutuloksia. Mutta kyllä tämä tilanne itseäni nyt melkoisesti hämmentää...?

Siis että miksi en omissa kokeiluissani nyt onnistu saamaan samanlaisia tuloksia, mitä Motivan vertailulaskuri antaa? Vertailulaskurin mukaan maalämpö näyttäisi olevan ylivoimaisesti paras, mutta omissa kokeiluissani juuri se vaihtoehto karsiutui ekana pois.

Ilmalämpöpumppu kuoli

Otetaan taas tähän väliin vähän omakotiasumisen arkea, tai arkihuolia. Kotiuduin juuri hiihtolomaviikolta, mutta perheen naisväki oli koko ajan kotona, kun vaimolla ei ollut töistä vapaata, eikä tyttärellä ollut kiinnostusta metsätöiden tekemiseen, mikä nyt oli tällä reissulla aika merkittävässä roolissa (lue edellinen blogi-päivitys).

Lomaviikon lopulla sattui sitten niin, että talosta oli loppunut torstaina lämmin vesi. Sen huomaa helposti, varsinkin suihkussa käydessään. Jolloin sitten seuraavaksi kun käy teknisessä tilassa (siellä meidän perheen naiset ei kovin usein käy - saati että osaisivat jotain tehdä siellä), niin nyt käydessään siellä lämpöpumppu oli kuitenkin vilkuttanut vikatilannetta hyvinkin selvästi:



Näin lämpöpumppu ilmoitti, että jotain on vialla...



Ohjeistusta seuraamalla eli OK-nappia painamalla saa tietää mikä on vialla.



Sitten häiriön voi kuitata. Se ei kuitenkaan kuittaantunut,
vaan sama vikatilanne palasi välittömästi takaisin.

Tässä tilanteessa ei sitten voinut tehdä muuta, kuin palata takaisin entiseen, eli suoraan sähkölämmitykseen. Vesivaraajan sähkövastukset on nyt lämpöpumpun asentamisen jälkeen säädetty varsin pienelle, eli noin +30C asteeseen, jolloin ne toimivat back-uppina siltä varalta, jos lämpöpumppu menisi rikki - tai kovista pakkasista johtuen sammuttaisi itsensä.

Tuossa +30C lämpötilassa alkaa sitten jo mennä sähkövastuksia päälle, eli sen alemmas vesivaraajan lämpötila ei koskaan laske - jos vaan sähköä on saatavilla. Tuolla lämpötilalla lattialämmitys toimii vielä ihan riittävän tehokkaasti, joten talo ei jäädy, vaikka oltaisiin pidempäänkin poissa kotoa, ja vaikka lämpöpumpulle tulisi sillä aikaa joku vika (tai jos iskisi paukkupakkaset, ja pumppu sammuu).

Torstai-iltana sähkövastukset sitten "käännettiin päälle", eli termostaatit käännettiin ylös noin +60C asteeseen. Siitä johtuen ekan tunnin aikana sähköä meni noin 12 kWh, joka myös näkyy kyseisen päivän eli 25.2. sähkönkulutuskäppyröissä ihan selvästi. Ja siitä eteenpäin pari päivää näkyy, että miten paljon sähköä kuluisi silloin, jos lämpöpumppua ei olisi ollenkaan ostettu.

Ero on aika huikea!

(Alla olevan kuvan otsikossa on vuosilukuvirhe, pitäisi lukea 2016. Sähkön kulutuksen kokonaismäärä 1161 kWh on kuitenkin oikein - viime vuonna eli suorasähkön aikana sähköä meni helmikuussa 2015 yhteensä 1709 kWh 28 päivän aikana)




Helmikuun tähänastinen sähkönkulutus 27.2.2016 (siis eiliselle asti). Torstaina 25.2 siirryttiin takaisin suoraan sähkölämmitykseen, joka sitten jatkui myös 26.2.ja 27.2, jolloin molempina päivinä sähköä on kulunut noin 2-kertainen määrä alkukuun muihin päiviin verrattuna! Tällaista eroa en olisi itse uskonut! Tietysti osittain sähkönkulutuksen nousu johtunee myös siitä, että ulkolämpötila oli vähän laskenut näiden 2 viimeisen vuorokauden aikana.

Nyt kun tulin itse kotiin, yritin vielä itsekin josko saisin selkoa mikä lämpöpumppua oikein vaivaa. Alkuperäinen vika oli siis se, että ulkoyksikkö oli vaan pysähtynyt, eikä se enää suostunut lähtemään käyntiin. Lopputulos sitten se, että lämmin vesi loppui...

Kesäisin muuten jo +25C järvivesi tuntuu oikein mukavalta, mutta jos suihkusta tulee enintään tai noin +30C asteista vettä, niin se tuntuu taasen tosi kylmältä. Tai ainakin heti huomaa, että nyt ei ole kaikki kunnossa...

Rämpyttelin sitten minäkin äsken kaikki lämpöpumpun valikot läpi (eilen illalla kotiin päästyäni en ihan heti jaksanut), ja totesin, että eipä se ulkoyksikkö nyt sitten vaan käynnisty... Eli rikki mikä rikki. Se oli ensimmäinen johtopäätös.

Nämä tällaiset tilanteet ovat euromääräisessä tarkastelussa vähän ikäviä. Jos vika ei ole sellainen "helppo tapaus", joka tavallisen käyttäjän olisi pitänyt itsekin osata ratkaista - niin ei kait se sitten minun kustannusvastuullani ole? Ja kyllä kait puolivuotiaassa lämpöpumpussa nyt vielä jokin takuu on voimassa (varmasti onkin), jolloin itse en ole välttämättä kovin innokas huoltomiehen käyntejä maksamaan... Mutta kalliiksi ne tulevat asennusfirmallekin, jos he eivät sitten puolestaan saa jotain korvausta esim. laitteen maahantuojalta.

Nyt siis hiihtoloman aikana ensiapu "lämmin vesi loppui" -tilanteeseen tuli siten, että lämpövastukset käännettiin päälle manuaalisesti. Yhtä lämpövastusta varaajan yläpäässä sekä lämpöpumpun sisällä ohjaa ja säätelee myös lämpöpumppu itse. Olen laittanut ohjelmiston kautta nämä vastukset kaikki kokonaan pois päältä, koska oman havaintoni mukaan nämä tahtoo mennä päälle kovin herkästi, jos varaajan lämpötila jostain syystä vähänkin alenee. Eli ainoat "toimivat" vastukset varaajan kyljessä lähtevät siis päälle termostaatin ohjauksella (ja lämpöpumpun tietämättä) noin +30C lämpötilassa.

Sitten seuraavaksi kokeilin, lämmittäisikö lämpöpumppu vettä sähköllä, jos poistan siihen liittyvät estot ohjauksen kautta. Huomasin, että ei tämäkään toimi! Joten lämpöpumppu oli näköjään tosi kuollut. Se ei suostunut tekemään enää yhtään mitään, ei sähköllä, eikä kompuraa käyttäen.

Sitten funtsailin, että olinkin ensin tehnyt ehkä väärän johtopäätöksen...?

Vika ei olekaan (ainakaan pelkästään?) ulkoyksikössä, koska eihän se estäisi lämpöpumpun omien sähkövastusten päälle kytkeytymistä??? Niiden pitäisi toimia, jos ohjelmiston kautta laitan ne kytkeytymään päälle. Eli vika onkin sitten sähköpuolella tai ohjelmistopuolella? Seuraavaksi lueskelin taas ohjekirjoja, ja laitteen sisällä on kannen takana joitakin sulakkeita. Ehkä niistä voisi olla joku palanut? En kuitenkaan alkanut ruuvailemaan lämpöpumpun suojapeltejä irti. Mielestäni se on sitten jo ammattitaitoisen huollon työ, eikä kotikäyttäjän työ.

Jäin vielä miettimään sitäkin vaihtoehtoa, että jos vika on ohjelmistopuolella, ja jos ohjelma on jotenkin "tiltissä", niin se saattaa joskus korjaantua sillä, että katkaistaan sähköt, jolloin pumppu nousee uudestaan sähkökatkon jälkeen siihen tilaan, missä se ennen sähkökatkoa ja normaalisti toimiessaan vielä oli.

Joten seuraavaksi katsoin talon omasta sähköpääkeskuksesta, että lämpöpumpulle on useitakin (pika)sulakkeita. Yksikään niistä ei ollut napsahtanut alas, mutta napsautin ne sitten kaikki manuaalisesti alas, eli pumpulle aiheutui sähkökatko.

Tälle tarinalle oli tällä kertaa kuitenkin ihan onnellinen loppu.

Se sähkökatko nimittäin tepsi, ja nyt pumppu taas käy ihan normaalisti - eikä se varmaan enää muista koskaan vikatilanteessa olleensakaan. Sähkökatkon aikana edes kello ei mennyt sekaisin, eikä mitkään muutkaan arvot kaipailleen uudelleen asetuksia.

Jos ei viime viikolla sattunut vikatilanne enää kovin usein toistu, niin eipä tästä sitten sen enempää. Tai vaikka toistuisikin, nyt osaan suoraan mennä talon omalle sulakekaapille, ja katsoa josko "satunnainen" sähkökatkos auttaisi. Jos taas tästä tulee jatkuva ongelma, niin sitten pitää varmaan soittaa huoltomies paikalle.

Minusta lämpöpumpun hankintahinta oli kuitenkin sellainen, että huoltomiehen käynneille ei kovin paljon jää varaa. Mutta jos pumppu toimii moitteettomasti koko elinikänsä, se saattaa tienata oman hintansa ja ehkä vähän enemmänkin?

Tai oikeastaan tämä tilanne ei ole lämpöpumpun itsensä vika.

Kokonaisuus on nyt vaan sellainen, että uudet talot kuluttavat jo lähtökohtaisestikin niin vähän, että vaikka lämpöpumppu olisi kuinka tehokas, ei se pumppu sittenkään (jo suorasähkön aikanakin) alhaisia kulutuslukemia tahdo saada enää sen alemmas kiskottua, jotta investointi olisi varmuudella kannattava. Tai takaisinmaksuajasta tahtoo vaan tulla aika pitkä. Jopa niin pitkä että pumpun oma elinikä voi tulla vastaan. Sen jälkeen kun pumpun aika loppuu, ja pumppu on loppuun ajettu, sitten se ei enää sen jälkeen tienaa yhtään mitään.

Paukkupakkasista selvittiin!

Nyt näyttäisi pahimmat pakkaset olevan taas takanapäin, ja ainakin seuraavat päivät mennään taas "normaalissa pakkassäässä", eli lämpötilat tulee tasaantumaan -10C - -15C haarukkaan. Mutta lähellä -30C astetta käytiin:



Eilen illalla enimmillään pakkasta oli -29,8C.

Samaan aikaan kun ulkona oli -30C niin takan reunuskin oli ennätys "kuuma", eli lähes +40C.



Myös tiilipiippu lämmittää kaikkia kerroksia.

Virallisesti pakkasennätys taisi jäädä Vantaalla vain -27,1C asteeseen, jolle tasolle lämpötila laski eilen klo 22:00 (näin ainakin Vantaan Energian Energiapeili -palvelun mukaan). Meillä mittari (itse asiassa kaksikin mittaria) näytti kuitenkin vähän enempi, mikä voi johtua siitä, että meidän talo on selvästi alempana (noin 24m merenpinnasta), kuin esim. Vantaan lentoasema, jonka korkeus meren pinnasta on 55m. Ja kylmällä ilmalla on tiettävästi taipumus pakkautua alaville maille (jossa myös kesäisin voi olla hallan vaara).

Lämpöä siis riitti, ja talo säilyi ehjänä, mutta sähköäkin tarvittiin reippaasti. Eilisen päivän kulutus meillä oli 169,7 kWh. Virallisesti vuorokauden keskilämpötila samaan aikaan siis tasan -25,0C täällä Vantaalla.

Nyt Suomessa tehtiin uudet kaikkien aikojen sähkönkulutusennätykset, mutta tehovajetta ei kuitenkaan tullut. Kiitos sille, että sähköä saatiin ostaa ulkomailta. Kotimainen sähkön tuotanto ei näihin tämän kertaisiin kulutushuippuihin enää riittänyt.

Entä miten meillä olisi käynyt, jos paukkupakkasilla olisi tullut sähkökatkoja tai sähkön säännöstelyä? Ei sekään ihan pois suljettua olisi ollut, jos vaikkapa tuotantopuolella joku iso voimala olisi mennyt epäkuntoon, ja korjausten takia hetkeksi pois käytöstä.

Niin kuin yllä olevista käppyröistäkin näkyy, niin kaikkia takkoja käytettiin meillä kylmimpänä päivänä ihan täydellä teholla, ja polttopuitakin kului kaikissa kolmessa tulisijassa yhteensä 100 litran päivävauhdilla. Punnitsin myös puut, ettei tulisijalle suositeltu kerta-annos päässyt ylittymään, kun aika ylärajoilla mentiin koko ajan.

Silti tästäkin huolimatta sähköäkin meillä tarvittiin, ja aika reippaastikin vielä, sillä lattioissa kiersi koko ajan +33C asteinen vesi. Ja vesi lämmitettiin sähköllä. Ilman sähköä ei oltaisi siis pärjätty. Jos kuitenkin paukkupakkasilla sähkön tulo loppuisi, kai sitä sitten pitäisi ostaa aika nopeasti esim. hallipuhallin. Sellainen meillä oli sisätiloissa raksa-aikanakin, eikä siitä loppujen lopuksi oikeastaan mitään hajuhaittoja tullut, vaikka se polttoöljyllä toimiikin. Ja 100 litrasta öljyä saa saman määrän lämpöä kuin kuutiosta polttopuita, eli noin 1000 kWh. Pahin tilanne paukkupakkasilla olisi se, että sisätiloissa lämpötila painuu pakkaselle, ja vesiputket jäätyvät. Jolloin jos ne putket jäätymisen jälkeen alkavat vuotaa, niin silloin tilanne eskaloituu, jos talviolosuhteissa kohtaa jäätymisen jälkimainingeissa myös vesivahinko.

Toiseksi pahin tilanne kellaritaloissa olisi pitkään jatkuva sähkökatko. Pumppaamo kun toimii myös sähköllä. Mutta ihan ekoina päivinä tästä ei olisi mitään haittaa. Nyt kun näissä pakkasissa pumppaamon tuloputki jäätyi, niin omien mittausten perusteella pumppaamoon kertyy pakkasellakin uutta vettä joka päivä 250 litraa. Olen pumpannut sen päivittäin pois apupumpulla, koska normaali pumppu toimisi aivan samoin. Taloa tuollainen vesimäärä ei silti vielä uhkaa, sillä jos talon alla on 100m2 kuoppa, ja jos sinne kaadettaisiin vaikka 1000 litraa vettä kerralla, niin veden pinta nousisi siltikin vain yhden sentin. Eli anturan alapinta ei edes kastuisi. Tai todellisuudessa veden nousu voi olla kylläkin suurempi kuin 1 cm? Sillä vaikka matemaattisesti 1000 litraa vettä 100 neliölle jakautuessaan on 10 cm paksu kerros, niin todellisuudessa vesi joutuu tunkeutumaan sepelin väleihin, ja silloin se nousee nopeammin, kuin jos sillä olisi vapaa tila nousta.

Mutta päivittäisellä pumppaamisella varmistuu se, että pumppaamon säiliöön pääsee valumaan joka päivä uutta vettä se 250 litraa, ja kun veden lämpötila on +6 C, niin siten varmistuu ettei pumppu jäädy, eikä mene jäätyessään rikki. Jos pumppaamon jättäisi pitkäksi ajaksi "vettä täyteen", niin kai se seisova vesi siellä sitten ajan oloon jäätyisi? Tai ei välttämättä, onhan se kuitenkin useita metrejä routarajan alapuolella, jolloin maaperän lämpö ehkä pitää sen aina sulana? En tiedä, enkä ruvennut näissä olosuhteissa kokeilemaan, että miten olisi käynyt, jos seisova vesi olisi pumppaamon säiliössä riittävän pitkään.

Se nyt ainakin näissä pakkasissa selvisi, että lämmityskäyrä oli oikein säädetty, koko ajan pysyi sisällä noin 22-23C lämpötila (jos ei olisi käytetty takkoja - sitten lattialämmitys olisi huolehtinut talon lämmityksestä, eli paluuveden lämpötila vesivaraajalle olisi ollut alhaisempi). Samoin selvisi se, että Suomessa ei koskaan tule niin kylmä, että lämpö loppuisi - kunhan vaan sähköä on saatavilla. Nyt kun -25C pakkasella keskimääräinen sähkönkulutus oli 7 kWh per tunti, niin se on vain noin kolmannes siitä mikä on maksimiteho, eli varaajan kyljessä on 3 kpl 6 kWh sähkövastuksia, joista tarvittaessa saisi tehoja irti 18 kWh per tunti. Lisäksi on jälkiasennettuna ilmavesilämpöpumpun sähkövastukset, joiden yhteisteho on 9 kWh.

Sähkönkulutuksen riippuvuus ulkolämpötilasta

Nykyään kun Excelillä saa nopeasti tehtyä melkein mitä vaan, niin teinpä tällaisen pistetaulukon, jossa vuoden 2015 jokainen tunti on yksi punainen piste.

Piste sijoittuu koordinaatistossa vaakatasossa sen mukaan vasemmalle tai oikealle, mikä on ollut ulkolämpötila (vuonna 2015 vaihteluväli alkaa noin -16C ja päättyy muutamaan hassuun pisteeseen, jotka ylittävät +25C vaaka-akselilla).

Kaavion pystyakselilla on kunkin tunnin aikana kulunut sähkömäärä - kuvio rajattu niin, että näkyy pisteet 0 -> 11 kWh tasolle saakka, kas näin:

No mitä tässä nyt sitten näkyy? Riippuuko sähkönkulutus ulkolämpötilasta? No eipä juuri, ja tähän on 2 syytä. Ensinnäkin sähkölämmitys eli lattialämmitys ei ole ollenkaan päällä klo 06:00 - 21:00 välisenä aikana. Ja toisekseen, meillä takka pitää aika hyvin talon lämpöisenä talvellakin.

Eräs mielenkiintoinen piirre tässä pistekaaviossa kuitenkin on, eli lämpötilasta riippumatta kulutus on jyrkästi jakautunut kahdelle eri tasolle, joista alempi hipoo nollaa, ja toinen menee 3 kWh per tunti tasolla.

Nämä 2 perustasoa ovat näkyvissä erityisen selvästi, jos ulkolämpötila on ollut plussan puolella.

Nähdäkseni tämä johtuu siitä, että jos varaajan sähkövastus/vastukset menee päälle, niin sellaisten tuntien aikana kulutus näyttää olevan noin 3 kWh per tunti. Sitten on muutamia huippukulutustunteja siellä sun täällä aikalailla satunnaisesti - ja ulkolämpötiloista riippumatta. Noille kulutuksille varmaan löytyy ihan joku muu yksittäinen syy, eli talossa on tapahtunut jotain muuta, joka on sitten kuluttanut sähköä enempi taikka vähempi.

Joten summa-summarum - meille kohtapuoliin tulevan ilma-vesi-lämpöpumpun tärkein tehtävä näyttää olevan lämpimän käyttöveden tuottaminen. Talon lämmitykseen sitä ei paljon tarvita, eikä se talon lämmitykseen pääse paljoa osallistumaan, koska lattialämmityksen kiertovesipumppu aiotaan jatkossakin pitää päällä vain öiseen aikaan.

Öisin talon lämmityksessä sitten kuluu sähköä - jos kuluu. Jos talo onkin lämmitetty jo takkapuilla, silloin lattialämmityksessä menoveden lämpötila saattaa olla täsmälleen sama kuin paluuveden lämpötila, eli lämpöä ei matkalle jää, jos kaikki talon rakenteet on jo valmiiksi lämpimät.

Jos meillä olisi ollut ilma-vesi-lämpöpumppu jo tähän asti olemassa, sitä olisi voinut käyttää käytännössä koko ajan, koska kaaviossa on vain muutama hassu piste, jotka jäävät -15C rajan "väärälle puolelle", eli sitä kylmemmissä lämpötiloissa ilma-vesi-lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä, tai sen hyötysuhde on jokatapauksessa hyvin heikko, vaikka se olisi päälläkin.