Toukokuut kulutusvertailussa

Jos laitan kahden toukokuun sähkönkulutukset rinnakkain - tai käytännössä siis peräkkäin - samaan taulukkoon, niin ilmavesilämpöpumpun vaikutus näkyy aika selvänä. Viime vuonna kulutus oli joka päivä yli 30 kWh per vrk, tänä vuonna se on yltänyt samalle tasolle vain kerran. Silloin meillä oli taas isot juhlat, ja porukkaa oli paikalla aika lailla.

Keskimääräinen toukokuun sähkönkulutus per vrk on nyt tänä vuonna ollut 19,7 kWh per vrk - alimmillaan on käyty 15,12 kWh:ssa. Tältä tämä näyttää graafisesti:

Sähkönkulutus per vrk - 17 päivää vuotta 2016 ja 14 päivää vuotta 2015.

Lämpöpumppu on tehnyt pelkkää käyttövettä maalis-huhtikuun vaihteesta lukien, takka on ollut käytössä viimeksi vapun tienoilla. Huhtikuu pärjättiin takan "viihdekäytöstä" saatavalla lämmöllä. Elävää tulta kun on mukava katsella, ja siksi kai monessa maalämpötalossakin on yleensä takka, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle olohuoneeseen.

Lämpöpumppua olen harvemmin nähnyt asetettavan näkyvälle paikalle keskelle olohuonetta, vaikka yhtä hyvin sekin lämmittää kuin takka. Ja on lisäksi paljon vaivattomampi.

Aurinkoenergia on jäänyt myös kiinnostamaan.

Nythän siis ilmavesilämpöpumppu on meidän talossa tällä hetkellä ainoa laite, joka pystyy koneellisesti tekemään viilennystä. Tai jopa kylmää. Toki meidän IV-konekin osaa kesähelteillä puhaltaa poistoilman suoraan pihalle talteenottokennon ohi, ja sen huomaa silloin siitä, että jäteilman lämpötila on ihan sama kuin huoneista poistetun ilman lämpötila. IV-kone "osaa" tehdä tämän saman talvellakin, jos se huomaa että huonelämpötila on noussut yli +23C:n, jolloin se alkaa jäähdyttämään taloa. Toisin sanoen lämmön talteenotto lakkaa.

Nyt jos lämpöpumppu laitetaan tekemään viilennystä, silloin se ei ainakaan samaan aikaan voi tehdä lämmintä käyttövettä. Vaan pitää valita jompikumpi asento. En tiedä montako kertaa koneellista viilennystä kesällä tarvitaan, mutta viime kesänä ei tarvittu kertaakaan - silloin käytettiin vain IV-koneen yöhuuhtelua, eli yöksi lisättiin tehoja, ja aamulla talo oli mukavan viileä. Ehkä ei ole kovinkaan iso työ, jos lämpöpumpun aina välillä laitaisikin tekemään kylmää ilmaa, joka sitten konvektorin kautta puhalletaan ympäri taloa. Konvektori on sisärappujen seinässä kiinni.

Tai sitten saman voisi tehdä niinkin, että lämpöpumppua ei käytetä kesän kuumimpaan aikaan muuta kuin jäähdytykseen. Lämpimän käyttöveden voisi silloin tehdä myös aurinkolämpökeräimillä. Ehkä ihan pari hassua putkikeräintä riittäisi 4 hengen tarpeisiin, jos käyttövesi tehdään näin pelkästään hellekaudella?

Toinen mahdollisuus olisi asentaa aurinkosähköpaneelit ja käyttää mahdollinen ylijäämäsähkö käyttöveden lämmitykseen. Jolloin lämpöpumppua ei tarvita ollenkaan, tai se on jäähdytysasennossa. Käytetään sitä sitten jäähdytykseen, jos käytetään. Tai sitten ei käytetä ollenkaan, ja pumppu huilaa kesät.

Aurinkoenergiassa tärkeää on sen oikea mitoitus. Se tehdään kesäajan kulutuksen mukaan. Ja sitä en omalta kohdaltani tällä hetkellä ihan tarkkaan edes tiedä, nyt kun vasta ensimmäinen lämpöpumppu kesä on edessäpäin.

Löysin kuitenkin hyvän laskurin, jolla aurinkoenergian oikeaa mitoitusta ja investoinnin kannattavuutta voi helposti laskea. Laskuri tai useampikin laskuri löytyy tästä linkistä:

http://www.finsolar.net/?page_id=2571

Sen verran mitä näitä laskenta-exceleitä nyt kokeilin, niin aika pitkiä takaisinmaksuaikoja näyttäisi tulevan. Jos aurinkopaneelien käyttöikä on noin 30 vuotta, niin se on maksanut itsensä vasta 20-25 vuoden kohdalla - riippuen vähän siitä, paljonko arvioi esim. sähkönhinnan nousuksi tulevina vuosina.

Toinen mikä mietityttää on oikea mitoitus. Ainakin 5 kW:n järjestelmä on meille nyt selvästi liikaa. Se voi helposti tuottaa jopa 30 kWh päivässä, ja meillä toukokuun kulutus on nyt jämähtänyt noin 20 kWh:n tasolle. Energia yhtiölle myydessä aurinkosähköstä ei saa käytännössä mitään, eli sähköverkkoon myyntiä varten ei kannata aurinkosähköpaneeleita asentaa.

Tietysti tässä kohtaa mieleen tulee, että joku 25 metrin tai vaikka 50 metrin jatkojohtokela ei paljon maksa. Ja siihen voi asentaa kWh-mittarin. Se mittarikaan ei paljon maksa.

Mitäs jos myisikin kesän ylijäämäsähköt vaikkapa lähimmälle naapurilleen?

Naapurin kannattaisi varmasti ostaa sähköä esim. 5 sentin hinnalla (tai mitä sitten ikinä sovitaankin), jos sähkölaitos myy samaa sähköä noin 10 sentin hinnalla per kWh. Mutta sähköyhtiölle jos myy ylijäämäsähköt, se ei maksa aurinkosähköstä joko mitään - tai sitten sähköyhtiö maksaa enintään pörssisähkön verran, joka on noin 3 senttiä per kWh.

Näin jos pääsisi eroon kesän ylijäämäsähköistään vähän paremmalla hintaa, sitten voisikin ehkä ottaa laajemman paketin, jolloin itse voisi käyttää kaikki tuottamansa sähköt keväällä ja syksyllä. Ja toki talvellakin, vaikka silloin aurinkosähköä ei paljon kerry. Ja sen verran mitä kertyy, varmasti kuluu myös ihan omassakin käytössä.

Tässä linkissä voi seurata realiajassa muutamia aurinkosähkön tuottajien tuottamia kWh-määriä:

http://solarforum.fi/wp/fi/seurantakohteet/aurinkosahko-sl3-pori/

Ja tältä nuo tuotantopylväät yllä olevassa linkissä näyttivät esim. nyt toukokuun 2016 alkukuun päivien osalta - tuotetun energian päivittäisvaihtelu on aika suurta:

Aurinkosähkön päivittäistuotanto voi vaihdella toukokuussa nollasta 30 kWh:iin,
jos käytössä on 5 kW:n laitteisto 20 paneelilla, sijaintipaikkana tässä esimerkissä on Pori.

Aurinkoenergian takaisinmaksuaikoja

Aika harvoin on lehdissä tarjolla konkreettisten esimerkkien investointihintoja ja tuottolukemia. Nyt positiivisen poikkeuksen teki kuitenkin Veronmaksajan Taloustaito -lehti, jonka uusimassa numerossa oli todella hyvä artikkeli aurinkoenergiaa harkitseville, ja höysteenä myös pari jo toteutettua esimerkkitapausta:

Veronmaksajan Taloustaito 2/2016.



 

Itsekin olen aurinkoenergiaa harkinnut, ja viime syksynä vertailin vastakkain ilmavesilämpöpumppuja ja erilaisia aurinkoenergiaratkaisuja. Tällä kertaa itse valitsin lämpöpumpun.

Juttu aurinkoenergiasta alkaa sivulta 52.

 

Ensimmäisessä konkreettisessa esimerkkitapauksessa oli omakotitalo Espoossa, jossa oli asennettu 5kWp -tehoinen aurinkosähköjärjestelmä, jonka hinta oli ollut 11000 euroa, ja joka tuotti 3381 kWh sähköä 8kk aikana, eli huhtikuusta 2015 vuoden loppuun.

Yhdessä vuodessa - jos ei ole sateinen kesä niin kuin viimeksi oli - niin vastaavalla järjestelmällä pitäisi kuitenkin päästä Etelä-Suomessa noin 4500 kWh:n vuosituottoihin. Hyvä tuottolaskuri löytyy mm. tästä linkistä:

http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri

Case1: Aurinkosähköjärjestelmä Espoossa.

Jos nyt lasketettaisiin tälle takaisinmaksuaika tuon 4500 kWh/vuosi -olettaman perusteella, niin mikäli sähkön hinnaksi arvioidaan 11c/kWh, niin silloin 4500 kWh euroiksi muutettuna on 495€ per vuosi. Tällä tuotolla 11000 euron arvoinen hankintahinta tulee katettua noin 22 vuoden aikana.

 

Toisessa esimerkissä oli aurinkolämpöjärjestelmä Kangasalta. Rivitaloyhtiön järjestelmä oli maksanut 19800€ ja sen tuotto ekana vuotena oli 17,2 MWh eli 17200 kWh. Mikäli tässäkin esimerkissä kWh hinnoitellaan 11 sentin arvoiseksi, silloin ekan vuoden euromääräinen tuotto on ollut 1892€ ja tämän pohjalta laskettu takaisinmaksuaika olisi 19800/1892=10,5 vuotta.

 

Aurinkolämpöjärjestelmä näyttäisi siis maksavan itse itsensä nopeammin takaisin, kuin aurinkosähköjärjestelmä. Aurinkolämpöjärjestelmässä myös tekninen hyötysuhde on paneeleissa paljon parempi. Jos aurinkolämpöjärjestelmä pystyy vangitsemaan yli 95% auringon lämpösäteistä, niin aurinkosähköjärjestelmät jäävät aina alle 20%:n - jolloin siis 80% paneeleihin osuneesta säteilystä menee heti hukkaan.

Case2: Aurinkolämpöjärjestelmä Kangasalla.

 

Aika pitkiä nämä eri järjestelmien takaisinmaksuajat ovat, jos lasketaan niin, että missä ajassa ne tienaavat itse itsensä. Toki voidaan laskea myös niin, että lasketaan saatu säästö - jolloin jos lähtötilanne on kallis öljy, sitä vasten edullisempi aurinkoenergia tai muu energia voi antaa hyvinkin lyhyitä takaisinmaksuaikoja. Sitten pitäisi vaan löytää sitä kallista öljyä, ja tällä hetkellä sitä ei löydy mistään?

Tässä lehtijutussa öljyn hinnaksi oli laskettu 1,10€. Todellisuudessa lämmitysöljy maksaa juuri tällä hetkellä 0,65€ per litra. Mutta tämän päivän hintataso ei välttämättä kestä ikuisesti. Niin kuin ei mikään muukaan maailmassa.

Jos aurinkolämpö maksaa itse oman hintansa takaisin noin 10 vuodessa, niin se on aika lyhyt takaisinmaksuaika. Ilmavesilämpöpumpun takaisinmaksuajaksi näyttäisi ainakin meidän talon tapauksessa tulla pidempi aika (noin 14 vuotta?), aurinkosähkö maksaa tässä esimerkissä itse itsensä 22 vuodessa. Maalämmön takaisinmaksuajaksi olen laskenut myöskin yli 20 vuotta, jos sitä verrataan suoran sähkön vaihtoehtoon.

Merkittävin tekijä, joka vaikuttaa takaisinmaksuaikojen pituuteen on tulevaisuuden energian hinnan arviointi. Varsinkin eri lämmitysvaihtoehtojen myyjät osaavat usein laatia sellaiset Excelit, että heillä myynnissä olevan ratkaisun takaisinmaksuajat ovat todella lyhyet.