Maalämpötalojen sähkönkulutus?

Tässä linkissä mielestäni hyvä talo hyvällä paikalla:

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/vantaa/14519669

En ole talossa käynyt, enkä talon nykyisiä asukkaita tunne, vaikka talo ihan tässä lähistöllä sijaitseekin. Myynti-ilmoituksesta puuttuu enää vain se, että jokirannan lähettyvillä sijaitsevan talon joella eli talon vieressä olevan uimarannan lisäksi Vantaan toinen uimaranta on sekin hyvin lähellä, eli vajaan kilometrin päässä sijaitsevalla Kuusijärvellä.

Laitan vielä muutamat kuvakaappaukset tähän mukaan, koska jos kaupat tapahtuvat nopeasti, sitten tuosta ylläolevasta linkistä ei hetken päästä löydy enää mitään tietoja.

Jotta ei menisi pelkäksi kehumiseksi ja myynti-ilmoituksen mainostamiseksi, niin yhteen asiaan kiinnitin kuitenkin huomiota, ja vähän ihmettelin - lämmityskuluja nimittäin. No - myynti-ilmoituksessa oleva 150€ kuussa ei ole talon kokoluokka huomioiden mitenkään suuri, mutta on se kuitenkin hiukan suurempi mitä meidän talossa, jossa on neliöitä suunnitelleen saman verran (tai vähän enemmänkin). Meillä siis ostosähköä kuluu 1151,64 euroa vuodessa (vuosi 2017), ja tämän lisäksi kuluu myös 6 pinomottia polttopuuta. Polttopuulla sisälämpötila nostetaan +23C tasolle, ja puita ei kuluisi yhtään, jos tyydyttäisiin asumaan +17C lämpötiloissa.

Myynnissä oleva talo on kuitenkin 2-kerroksinen, ja tämä kerrosratkaisu säästää lämmityskuluissa, sillä talo kuluttaisi omien laskelmieni mukaan 22,8% enemmän energiaa, jos kahteen kerrokseen rakennetut tilat olisikin rakennettu vain yhteen kerrokseen:

talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/

Talossa ei myöskään näy (ei näy ainakaan kuvissa) ulkoporeallasta, mutta sähköllä toimiva saunankiuas siellä on. Meillä kiuas lämpenee puilla, ja siinä hommassa kuluukin puita1 kuutio kesäkaudellakin, jolloin muuten taloa ei tarvitse lämmittää. Tai pikemminkin tarvitsee jäähdyttää.

Kuvien perusteella myyntitalossa on vesikiertoinen lattialämmitys (kuten meilläkin), tai ainakaan lämpöpattereita ei kuvissa näy.

Kaikki hyvät edellytykset lämpöpumpulle olisi siis olemassa, mutta silti sähkönkulutus on tasolla 15-17.000 kWh per vuosi, siis ihan sama määrä meilläkin kului sähköä vuosina 2014-2015 eli syyskuulta syyskuulle, jolloin asuttiin aluksi 12kk kokeeksi suorasähköllä.

Sen jälkeen otettiin lokakuussa 2015 VILP, tai siinä yhteydessä tuli opittua 2 asiaa: varaajassa olisi pitänyt olla välipelti, jotta lattiakiertoon olisi saanut haaleaa vettä suoraan lämpöpumpusta. Ekaksi lämpimän käyttöveden lämpötilana oli +55C, ja sillä asetuksella säästöä aikaisempaan eli suorasähkön aikakauteen ei syntynyt käytännössä yhtään. Säästöä alkoi tulla vasta, kun seuraavana vuonna käyttöveden lämpötila pudotettiin +50C asteeseen. 

Nyt kuukausi sitten laskin käyttöveden lämpötilaa vielä lisää, nyt se on meillä enää +46C - ja taas on tullut huimasti lisää sähköä - ja ilman, että käyttömukavuus asumisessa olisi kärsinyt mitenkään.

En tiedä millaiset käyttöveden lämpöasetukset myynnissä olevassa talossa mahtaa olla, enkä tiedä minkä merkkinen maalämpöpumppu siellä on. Pumppu oli kuitenkin uusittu vuonna 2016, enkä tiedä tuliko silloin saman merkkinen pumppu, mitä aikaisemminkin oli ollut. Kuitenkin jos pumppu pitää uusia 5 vuoden välein, silloin säästöä ei varmaankaan synny, päinvastoin lämmityskulu saattaa olla suurempikin, kuin mitä suorasähköllä olisi ollut?

Maalämpö ei siis lämmitysmuotona näytä olevan ihan 100,0%:n tae alhaisemmille lämmityskuluille, ainakaan silloin, jos tulee korjauskuluja. Mutta tätä ei yleensä sanota ääneen, eli lämpöpumppujen ostajat ovat yleensä valmiit puhumaan vain positiivisista kokemuksistaan.   

IV-koneen kesäohituspelti - Iloxair 199 Optima

Meillä on siis IV-koneeksi valittu Iloxair 199 Optima, eli tällainen laite:

http://www.iloxair.fi/products/energy-recovery-units/150400-ls/ilox-199-optima

Tässä jokin aika sitten jo kirjoittelin aiheesta, ja IV-koneen yhdestä loistavasta ominaisuudesta, eli kesäohituspellistä, joka tarvittaessa ohjaa ilmavirrat lämmöntalteenottokennon ohi niin, että mahdollistuu viileän kesäyön avulla viilennys aivan ilmaiseksi, kun talossa oleva lämmin ilma puhalletaan ulos sellaisenaan, ja viileä kesäyön ilma tulee tilalle. Eikä näiden lämpöä sekoiteta kennossa keskenään. Minulla oli myös sellainen - ja mahdollisesti virheellinen käsitys - että ohituspelti saattaisi kytkeytyä päälle myös lämmityskaudella, jos takkaa on käytetty "liikaa" eli niin, että huonetilojen lämpötila on noussut yli +23C.

Tästä jo käytiinkin kommenttikentässä keskustelu tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/06/painovoimainen-jaahdytys.html

Mutta jos IV-kone haistelee myös sisään tulevan ulkoilman lämpötilaa, eikä kytke ohituspeltiä päälle, jos ulkoilman lämpötila on alle +12C, niin silloin tämän kyllä pitäisi varmistaa se, ettei ohituspelti talvikaudella liiku. Tietysti ainahan - jos epäilee että se olisi liikkunut - niin voisi ottaa hetkeksi töpselin pois seinästä, ja katsoa miten asia on. Siis ilman sähköä se ei liiku, ja jos se pelti olisi mennyt ohivirtausasentoon, niin siinähän se sitten pysyy ainakin niin kauan kunnes sähköä on taas saatavilla...

Nyt eilen kun vaihdoin IV-koneeseen uudet suodattimet, niin samalla katsoin vähän tarkemmin tuota ohituspellin toimintaa. Eli tältä se mekaniikka nyt sitten näyttää siellä koneen sisällä:

Etulevy irrotettu koneesta ja ensimmäinen LTO-kenno nostettu lattialle.
LTO-kennoja on 2 peräkkäin, joista toinen vielä koneen sisällä.
Suodattimen vaihto ei kennon poistoa vaadi, mutta jos koneen haluaa
samalla imuroida sisältä, niin on ne kennot silloin hyvä vetää ulos.

Lattialla olevaa LTO-kennoa vähän pyöräytetty. Eli tältä se näyttää,
vastakkain tulevat ilmavirrat menevät "joka toisesta välistä",
jolloin eri ilmavirtojen lämpötilat tasoittuvat. Iloxairin etulevyn irrotus
muuten käy kätevästi - se on 3 ruuvilla kiinni yläkulmista ja keskeltä ylhäältä.
Sen jälkeen levyn saa nostaa ylös, eli alhaalla se on kiinni 3 saranatapilla, ei
saranoilla. Tämä on hyvä ominaisuus, sillä jos alakiinnitys olisi saranoilla,
silloin eteen pitäisi jättää reippaasti tilaa, eikä sitä tilaa yleensä ole. Toisaalta
edessä vaakatasossa saranoilla makaava etulevy myös hankaloittaisi huoltoa.

Tässä koneen rakennetta. Vasemmassa yläkulmassa huonetiloihin lähtevän
ilman kammio, jossa lämpöpatteri (meillä vesikiertoinen). Sen vieressä
toinen kammio ylävasemmalta on huoneilman paluu, jossa on yksi kapea
valkoinen suodatin. Ja sen vieressä toinen oikealta on ulkoilman tulo, jossa
2 suodatinta päällekäin. Oikealla on jäteilman lähtö. Meillä järjestys tämä,
mutta tämän saa myös toisen kätisenä, eli päinvastaisessa järjestyksessä.

Kun otan toisena oikealta olevan huoneilman paluukammion molemmat
suodattimet pois, niin tila näyttää tältä. Tässä se ohivirtauspelti nyt on, ja se
on nyt ohivirtausasennossa eli avautuneena. Nyt siis huoneista palaava
ilmavirta joutuukin kulkemaan LTO-kennon ylitse (takana olevan punaisen
ohjausmoottorin alla näkyy toisen kennon yläpeltiä), eikä huoneista
palaava ilma pääse kulkemaan kennon sisälle, jonne se muuten normaalisti
menisi, ellei oikealla olevaa kennon sisäviistettä olisi tukittu. 

Ohituspelti etummaisen ja poissa olevan LTO-kennon paikalta kuvattuna.
Ohjausmoottorin varsi on kääntänyt ohjauspellin auki asentoon.
Jos ohituspelti olisi normaaliasennossaan kiinni, ohituspellin harmaa
tiiviste olisi painunut valkoisia "ikkunaruutuja" vasten, jolloin ilmavirta kulkisi
"pellin läpi" ja oikealla näkyvän viisteen kautta LTO-kennon sisään.

Kun ohituspelti on auki asennossa, kennon päälle tuleva ilmavirtaus jatkaa
ohjausmoottorin ohi suoraan kennon yli vasemmalle menevän sähköjohdon
mukaan sellaista pientä neliskulmaista putkitunnelia pitkin suoraan äärim-
mäisenä vasemmalla olevaan kammioon, jossa on huonetilojen
ilman lähtö, ja esilämmityslämmityspatteri. Näin suoraan ulkoa 2
suodattimen läpi tuleva viileä ilma ohittaa LTO-kennon ja esilämmitys-
patterin. Poistuva ilma menee normaalisti kennon läpi jäteilma-
kammioon, mutta koska ristivirtausta LTO-kennossa ei ole, ei tapahdu
myöskään lämmön talteenottoa, vaan lämmin sisäilma puhalletaan
ulos (kennon läpi) sellaisenaan.

LTO-koneessa on jokaisessa kammiossa lähtevän tai
saapuvan ilman lämpötilan mittaus. Mutta olen silti
laittanut omat mittarini myös lisäksi sinne niin, että
tämä mittari mittaa teknisen tilan huoneen lämpötilaa,
joka kuvaushetkellä 24,4C ja esilämmityspatterin
lämpötilaa, joka kuvaushetkellä 27,2C.



Nyt laitoin eilen vielä toisen lisämittarin mittaamaan sisääntulevan
ilman lämpötilaa, joka kuvaushetkellä +22C ja huoneilman lämpötila
tässä mittarissa +23,7C. Nämä lukemat heti mittarin asentamisen jälkeen,
joten lukemat eivät ole vielä oikein, kun ne eivät ole ehtineet ajan kanssa
asettua. Mutta jos ohituspelti on auki, niin mielestäni ilmavirta kulkee silloin
näistä molemmista mittauspisteistä ohi, ja molempien mittarien pitäisi näyttää
samaa lukemaa. Josta sitten heti ja katsomattakin tietää, että ohituspelti on auki.
Näin ainakin minun mielestäni pitäisi olla?

No kuinkas sitten kävikään?

No taas huomasin kahden lämpömittarin lukemia tuijottelemalla ja vertailemalla yhden uuden ilmiön. Nimittäin sellaisen, että eihän tuo ohituspellin nerokas idea olekaan toiminut meillä tähän asti käytännössä ollenkaan.Vaan IV-koneen hieno idea onkin vesittynyt esilämmityspatterissa. Se nimittäin saa lämpönsä lämminvesivaraajasta, ja se on ollut kesäkaudellakin päällä. Jolloin lämpöpatterille asetettu lämmityskäyrä on kesäisinkin lämmittänyt huoneisiin tulevan ilmavirran noin +27C asteiseksi.

No eihän tässä ole nyt sitten taas ollut mitään järkeä.

Siis IV-kone on oman lämpötila-analyysinsa perusteella kytkenyt LTO:n lämmön talteenoton pois päältä. Ilmeisesti se on ollut pois päältä mahdollisesti jo koko alkukesän? En tiedä. Ja samaan aikaan kun LTO:n lämmön talteenotto on IV-koneessa poissa päältä, samaan aikaan esilämmityspatteri kuitenkin ottaa lisälämpöä varaajasta. Joten huonetiloihin on lähtenyt +27C asteinen ilmavirtaus kesälläkin. Jolloin IV-putkien toisessa päässä eli huonetiloissa on sitten taas käytetty tuota aiemmassa blogipäivityksessäni kerrottua painovoimaista jäähdytystä, eli aina iltaisin on avattu kaikki yläkerran ulko-ovet sepposen selälleen.

Jotkut sanovat, että lattialämmityksen kiertovesipumpun voi pitää toiminnassa ihan huoletta läpi vuoden. Että ei se pumppu paljon sähköä vie. Ja tämä loppu on ainakin totta - pumppu itse ei paljon sähköä vie. Mutta minusta ongelma onkin siinä, että jokaisella kierroksella lattiassa kiertävä vesi "varastaa" hiukan lämpöä mukaansa lämmönvesivaraajalla käydessään. Se huonetilahan on aina  lämmin. Tämä johtuu siitä, että vesivaraaja falskaa hiukan lämpöä ympäröivään tilaansa.

Jos lattiakierron kiertovesipumpun sammuttaa, silloin riskinä on aina myös se, ettei se pumppu enää käynnistykään (koskaan). Itselläni on nyt lattiakierron osalta tilanne se, että helmikuun jälkeen kiertovesipumppu on ollut käytännössä kokonaan pois päältä. Kuitenkin niin, että se käynnistyy aikaohjauksella joka yö klo 3:00 noin puolen tunnin ajaksi. Ja tällä varmistetaan se, ettei lattialämmityksen kiertovesipumppu pääse ryytymään kiinni. Mutta lämmityksen tai sähkönkulutuksen kannalta tuolla puolituntisella ei ole juurikaan merkitystä. Helmikuun jälkeen ollaan siis pärjätty takan viihdelämmöllä, ja kun oli kolea kevät, takka oli päällä muistaakseni vielä kesäkuussakin muutaman kerran. Sitten tuli niin lämmin, ettei takkaa voinut enää käyttää.

No nyt sitten tästä eteenpäin sama koskee myös IV-koneen esilämmityspatterin kiertovesipumppua. Otin nyt sitten senkin kesäksi pois päältä. Tässä kohtaa olin itsekin ajatellut niin, että ei sillä ole mitään merkitystä, vaikka se kävisi koko ajan ja ympäri vuoden. Mutta kyllä se nyt näköjään kuitenkin esilämmitti huoneisiin tulevaa ilmaa. Ja ihan turhaan.

Yritin toki ensin asettaa IV-koneelle tulevan veden lämmityskäyrää alhaisemmaksi +20C lämpötilojen kohdalla, mutta en onnistunut sitä kautta löytämään riittävän hyvää ratkaisua, joten pysäytin vesikierron sitten kokonaan. Jolloin nyt suoraa ulkoa kesäohituspellin kautta huoneisiin suoraan tuleva ilma ei enää lämpene esilämmityspatterissa.


Eilen illalla ulkolämpötila laski +14,7C asteeseen. Kolmen asteen (tai
tarkemmin 2,7 asteen) päähän jäi tällä kertaa se, että olisin nähnyt, että
meneekö kesäohituspelti kiinni, jos ulkolämpötila menee alle +12C.

IV-koneen esilämmityspatterille menevän veden lämpötilaa säätelee tämä
Oumannin EH-800B säätölaite. Kun ulkolämpötila oli +14C, IV-koneen
esilämmityspatterille ohjattiin +27C asteista vettä. Yritin lämpötilakäyrää
säätämällä saada lämmitysvettä vähän viileämmäksi, mutta ei se minusta
oikein onnistunut, jolloin otin tästäkin kierrosta kiertovesipumpun kokonaan
pois päältä. Siis ihan turhaan esilämmityspatterille menee lämmintä vettä
silloin, jos IV-kone on kääntänyt kesäohituspellin auki asentoon tarkoituksena
ottaa viileään kesäyön ilmaan sisälle taloon ja jäähdytystarkoituksessa.

EDIT 4.7.2017 klo 11.30:

Kesäohituspellin testaukseen tarjoutui tilaisuus viime yönä, kun lämpötila laski puoli kahden aikoihin alle 12C, joka on alin lämpötila, jossa kesäohituspelti voi avautua. Ja kiinnihän se oli. Eli ei pelkoa siitä, että se saattaisi avautua lämmityskaudella, jolloin LTO-kenno joutuisi pois toiminnasta, ja IV-kone alkaisi jäähdyttämään taloa talvellakin. Näin ei siis voi tapahtua, eli ei hätää vaikka sisälämpötila nousisi yli +23C.

Sen sijaan jos kesäkaudella sisälämpötila nousee yli +23C, niin silloin se lämmin ilma puhalletaan sellaisenaan ulos talosta, eikä lämmön talteenotto ole päällä. Tämä on varsinkin öiseen aikaan hyvä automatiikka. Yö ilma on aina viileää, ja se kannattaa ottaa sisälle. Nyt vaikka ulkona on öisin noin +10C (siis vain tämän verran), niin ei meillä talossa kuitenkaan mitään lämmitystä tarvita. Päivällä talo lämpenee ihan riittävästi, vaikka nyt tänä kesänä aurinkokaan ei ole kovin usein paistanut. Ei ainakaan yhtään hellepäivää ole Vantaalla ollut vielä toistaiseksi.

Yön lämpötila laski alle +10C. Kesäohjauspelllin ei pitäisi sulkeutua,
jos lämpötila ulkona laskee alle +12C. Joten tarkistin asian.

Kiinnihän tuo pelti näytti olevan, eli peltiä ohjaava "käsivarsi" on nyt
koukistunut sisäänpäin, ja ilma ei pääse virtaamaan kennojen yli ja ohi.

Tältä tilanne näyttää kammion puolelta. Raitis ulkoilma tulee ylhäältä,
ja pelti on kääntynyt vasemmalle, jolloin ilma jatkaa kulkuaan kennojen
läpi. Takimmainen kenno näkyvissä kuvan alalaidassa.



Pakkaspäivistä selvitty...

Vielä olisi yksi eli järjestyksessä neljäs pakkasyö edessäpäin, mutta se ei ole ennusteiden mukaan enää niin kylmä, joten tässä kohtaa varmaan voinee jo sanoa, että nyt on pakkaspäivistä selvitty. Tai tarkemmin sanottuna pakkasöistä, sillä päivisin on ollut paljon lämpöisempää.

Tässä olikin pieni dilemma tähän viikkoon valmistautuessa, sillä tavallisesti meillä on ollut ilmasta veteen lämpöpumppu ajastettu toimimaan pelkästään öisin, koska silloin tuntihinnoiteltu pörssisähkö on yleensä kaikkein edullisinta. Joten nyt kun oli luvassa kylmät yöt, niin pahin skenaario olisi ollut sellainen, että lämpöpumppu ei olisi käynnistynyt koko viikkona ollenkaan.

Meillä siis päivisin lämpöpumppu ei (juurikaan) käy, koska lattialämmityksen kiertovesipumppu on ajastettu niin, ettei se päivisin käynnisty. Tällöin yleensä lämpöpumppukaan ei käynnisty. Lämpöpumppukin on vielä erikseen ajastettu olemaan käynnistymättä aamun ja iltapäivän kalliiden pörssisähkötuntien aikana.

Nyt jos olisi käynyt huonoin mahdollinen tuuri, olisi voinut käydä niin, että yöllä kun kiertovesipumppu käynnistyy, niin jos lämpöpumppu ei pakkasen takia käynnistykään, talon lattialämmitys olisi toiminut pelkästään suorasähköllä.

Näin ollen ajastin kiertovesipumpun ja lattialämmityksen toimimaan myös keskipäivällä. Kyllä se toimi yölläkin, pois lukien viime yö, jolloin pumppu oli sammuttanut itse itsensä jossakin vaiheessa. Mutta eilen ja alkuviikolla sähkönkulutuksen tuntikohtaiset käppyrät näyttivät tältä:



Talo Rautio: sähkönkulutus 08.02.2017 tuntikohtaisesti. Ilmasta veteen
lämpöpumpun käyntiajat näkyvät selvästi. Pumppu olisi varmaankin
käynyt yhtäjaksoisesti myös aamuisin ja iltapäivisin olleet "kalliit
tunnit", jos kello-ohjaus ei olisi ollut käytössä.

Nyt kun lämpöpumppu oli pakkasen puolesta käytettävissä koko ajan, niin vuorokauden kokonaiskulutus ei sähkön osalta noussut kovin korkeaksi, enimmillään käytiin tasolla 61,7 kWh per vuorokausi. Helmikuun 2017 vuorokausikohtaiset kulutuskäppyrät näyttävät nyt tältä:



Talo Rautio: Sähkönkulutus 1-8.2.2017. Enimmillään sähköä kului 61,7 kWh
per vuorokausi.

Mikäli pakkasta tulee enemmän kuin -17C (nyt tällä kertaa ei siis ennusteista huolimatta tullut), niin silloin käppyrät ovat korkeita ja komeita, aivan kuten tässä tässä seuraavassa graafissa tammikuulta 2017 näkyy:



Talo Rautio: Sähkönkulutus tammikuussa 2017. Enimmillään sähköä kului 173 kWh per vrk.
Tähän mennessä suurin ikinä mitattu sähkönkulutus oli 28.12.2014, jolloin sähköä kului 190,5 kWh per vrk.

Ero sähkönkulutuksessa on melkoinen, jos pakkasta on enintään -17C ja lämpöpumppu käy, sillä jos pakkasta tulee enemmän, niin talo putoaa suoran sähkölämmityksen varaan.

Tietysti kovemmilla pakkasilla myös talon ominaiskulutus kasvaa, eli näissä pylväissä näkyvä ero ei nyt ihan pelkästään siitä johdu, onko lämpöpumppu ollut käynnissä vai ei.

Entä kannattaako lämpöpumpun antaa käydä edullisemman sähkön takia pelkästään öisin? Kun päivällä olisi paljon lämpöisempää, ja pumpun hyötysuhde siten parempi?

Tähän kysymykseen en osaa vielä vastata. Lämpöpumppu on ollut ajastettuna käymään öiseen aikaan vasta joulukuun alusta lukien, eli reilu pari kuukautta sitten. Sähkönkulutus näyttäisi ainakin tähänastisen seurantadatan perusteella kehittyneen ihan suotuisasti. Sillä jos katson takaisin päin viimeiset 12kk ja vertaan sitä aiempaan 12kk:n aikajaksoon, niin vertailun tulos näyttää tältä:

Talo Rautio: Sähkönkulutus välillä 7.2.2016 - 7.2.2017 yht. 12067 kWh. Vuotta aikaisemmin sähköä kului samalla 12kk
aikajänteellä eli 7.2.2015-7.2.2016 välillä yhteensä 17769 kWh. Erotus on 5702 kWh parempaan suuntaan.
Tässä graafissa punaiset pylväät ovat viikottaisia kulutuksia. Marraskuun minitalvi ja tammikuun 3 päivän kylmä kausi
näkyvät kaaviossa selvästi.

Vuosivertailussa yksi oleellinen tekijä on tietystikin tammikuu 2016. Silloin oli 2 viikkoa erittäin kireää pakkasta, ja sähköä kului 1200 kWh enemmän kuin normaalisti, ja se tietysti "sotkee" nyt tässä olevaa vuosivertailua. Mutta siltikin - jos huomioidaan tuo 1200 kWh:lla kylmempi tammikuu, siltikin sähkön säästöä on kertynyt 5702 - 1200 = 4500 kWh. Eli noin 25% lähtötasosta on hävinnyt pois. Sen verran se lämpöpumppu lienee sitten säästöä tehnyt, vaikka tässä vertailukaudessa on osittain toissavuotisessakin kaudessa jo lämpöpumppu kuukausia mukana. Lämpöpumppu siis asennettiin lokakuussa 2015. Sitä ennen asuttiin vuoden verran eli eka asumisvuosi suorasähköllä.

Nyt jos harkitsee ilmasta veteen lämpöpumpun hankkimista, niin yksi tärkeä asia on selvittää mikä on pakkasraja, jonka jälkeen pumppu sammuttaa itse itsensä. Toisin sanoen missä lämpötilassa pumpun hyötysuhde lähenee ykköstä, eikä pumppua kannata enää käyttää. Meidän pumpussa tämä rajapyykki näyttäisi olevan -17C.

Toinen tärkeä asia on hankkia varaaja jossa on välipelti, tai 2 erillistä varaajaa, jossa toisessa on haaleaa lattialämmitysvettä, ja toisessa lämmintä käyttövettä. Meillä tässä kohtaa asiat meni pieleen, eikä asian korjaaminen enää tässä vaiheessa kannata. Meillä on siis yksi 500 litran varaaja ilman välipeltiä, ja se on kokonaan täynnä lämmintä käyttövettä. Ja siitä otetaan automaattiventtiiliä käyttäen myös vesi lattiakiertoon. Automaattiventtiili siis asettaa lattiapiirin sekoitussuhteen niin, että kelit huomioiden lattiassa kiertää aina oikean lämpöinen vesi, yleensä noin +25C - 30C. Lämmin käyttövesi on aina yli +50C.

Lämmityksen tasapainotusta

Aloin tekemään vielä 2 vuoden asumisen jälkeenkin pientä lämmityksen tasapainotusta, vaikka luulin jo aika pitkään, että lämmön tasapaino ja taso ovat nyt jo niin hyvät kuin vaan on mahdollista ne saada onnistumaan. Viime tammikuun paukkupakkasilla vuosi sitten sain mielestäni myös lämmityskäyrän oikeaksi. Joka siis tarkoittaa sitä, että talossa on oikea lämpötila kelistä riippumatta.

Lattialämmitys meillä on jokaisessa huoneessa, joskin yläaulassa ison takan yläpuolella ja korkeassa olohuoneessa se on yleensä ollut poissa päältä. Näihin tiloihin riittää takastakin lämpöä. Ja takkaa halutaan aika säännöllisesti käyttää. Siitä saatava viihdelämpö pelkästään riittää maaliskuulta toukokuulle, jolloin ainakin viime vuonna otin lattialämmityksen talosta kokonaan pois päältä.

Nyt otin tuosta "keskiarvon" eli tällä hetkellä "pikkupakkasilla" lattialämmitys on päällä ja käytössä ylimmän kerroksen makuuhuoneissa (ja pois päältä ylimmän kerroksen yläaulasta). Keskikerroksessa lattialämmitys on nyt uudessa kokeilussa päällä ainoastaan kirjastohuoneessa, joka on korkean olohuoneen rinnalla ja "hieman sivussa" isosta takasta. Iso olohuoneen takka lämmittää nyt korkean olohuoneen, keittiön ja eteisen, eli noin 75% keskikerroksen pinta-alasta. Kellarissa lattialämmitys on poissa kodinhoitohuoneesta (joka lämpiää viereisen huoneen vesivaraajan hukkalämmöstä), sekä kylppäristä ja saunatiloista (siellä lämmittää puukiuas). Loppuosa eli noin puolet kellarista on lattialämmityksen piiristä.

Miksikö moinen kokeilu nyt sitten?

No kun lapset valittivat, että kovilla pakkasilla oli lämmintä, mutta nyt kun tuli lauhat kelit, niin alkoivat kyselemään, että eikös heidän huoneisiinsa eli yläkerran makuuhuoneisiin saa lainkaan lattialämmitystä? Siellä onkin ollut asteen tai pari muita huonetiloja viileämpää, koska takan lämpö ei oikein mene oviaukosta "vastavirtaan", koska kaikissa makuuhuoneissa on IV-putken tuloventtiili. Ilmavirta siis käy makuuhuoneista pois päin.

Makuuhuoneiden lattialämmitys on ollut jo "täysillä", eli venttiiliä ei saa makuuhuonetiloissa enää suuremmalle. Mutta muita huonetiloja voi kytkeä pienemmälle tai kokonaan pois, ja näin olen nyt sitten tehnytkin.

Nyt jäi nähtäväksi, että jos lattialämmityksen eri piireistä noin puolet suljetaan, niin kierrättääkö kiertovesipumppu silti saman määrän vettä? Tällä hetkellä oma tuntuma on, että ei ihan. Eli lattiassa kiertää vähemmän vettä (veden kierrosnopeus ei siis tuplaannu niissä piireissä jotka ovat vielä avoinna). Joten nyt joudun taas hakemaan uutta lämmityskäyrää, eli nostamaan jonkin verran lauhan kelin lattialämmitysveden lukemia.

Eiköhän tästä vielä uusi tasapaino tila löydy. Siis siten että joka huoneessa on tasainen ja sama lämpötila. Se on kylläkin korkeassa talossa ja takkaa eli polttopuita käytettäessä aika haastavaa. Siis yksi tapa miten tämän voisi helposti (?) tehdä olisi se, että olisi huonekohtaiset termostaatit, jotka säätäisivät jokaisen huoneen lattialämmitystä. Kai se niinkin voisi olla. Nyt kuitenkin lämmitysjärjestelmä ottaa tiedon pelkästään ulkoanturin avulla, ja säätää lattiakierron veden lämpötilan sen mukaisesti. Jolloin jos polttopuita ei käytettäisi ollenkaan, kaikkien huonetilojen lämpötila painuisi jonnekin +18C tuntumaan. Ja sinne se menee silloinkin, jos talo jää lämmityskaudella pitkäksi aikaa tyhjilleen.

Kirjastohuoneen lämpötila +21,1C ja kosteus 30%.

Olohuoneen ison takan lämpötila yläkulmassa +30,7C ja alakulmassa +23,1C.

Lämmityksen säätökäyrä on nyt vähän uudestaan hakusessa. Kovien pakkasten
+33C lienee oikein. Mutta nollakelien lämpötilaa pitää nyt hakea uudestaan.
Tällä hetkellä kokeilussa on +26C. Kovilla pakkasilla lämmin vesi lämpiää
sähköllä, ja pienemmillä pakkasilla ilmavesilämpöpumpulla.
 

Lämmitystarve ja -käyrä tuli tutuksi

On näistä paukkupakkasistakin jotain hyötyä - sain nyt varmistettua, että lämmityskäyrä on kohdallaan ja toimii!

Perinteisesti taloissa väännetään kesäsulut päälle toukokuussa, kun vuorokauden keskilämpötila alkaa olla +12C hujakoilla. Toisin Suomessa kaikki talot ovat passiivitaloja sen jälkeen, kun ulkolämpötila on vähintään +17C, niin sisällä asukkaista ja kodin laitteistoista tuleva hukkalämpö nostaa sisälämpötilan normaaliin huonelämpötiloihin.

Uusissa omakotitaloissa - jotka eivät ole passiivitaloja tai matalaenergiataloja - kaiken lämmityksen voi poistaa jo noin +12C kohdalla. Sen alle jos ulkolämpötila laskee, pärjäilee aika pitkään vielä ihan niin, että polttelee takkaa aina silloin tällöin. Itse laitoin viime syksynä lattialämmityksen päälle lokakuussa, kun lämpöasteita oli ulkona vielä muutamia plussa-asteita, mutta silloin suurin syy lämmityksen kytkemiselle oli lämpöpumpun asennustyöt. Olisi siinä niihin aikoihin lattialämmitys pitänyt laittaa siltikin päälle, vaikka lämpöpumppua ei olisi tullutkaan. Tai sitten takkoja olisi pitänyt käyttää ihan kuin mielipuoli.

Nyt kun lattialämmitys on päällä, sen tehtävänä on pitää yllä tiettyä vakiolämpötilaa - riippumatta siitä mikä on lämpötila ulkona. Tämä siis onnistuu lämmityskäyrän avulla. Ja ihan hyvin näyttää toimivan:



Perjantai aamu 22.1.2016 klo 7:27. Keittiön lämpötila +21,0C.
Ulkona on pakkasta -26,9C.



Lauantai aamu 23.1.2016 klo 8:18. Keittiön lämpötila +21,4C.
Ulkona on pakkasta -5,9C.

Sisälämpötila ei siis muutu - vaikka ulkona lauhtumista tapahtui tasan 21 asteen verran, ja nyt on enää pikkupakkanen - joka paukkupakkasten jälkeen ei tunnu miltään... :)

Lattialämmitystä ohjataan meillä "Ouman EH 800B" -nimisellä säätölaitteella. Säätölaitteelle on annettu siis lämmityskäyrä, jota lukemalla ja ulkolämpötila-anturin lukemaan vertaamalla se "ymmärtää" kuinka lämmintä vettä lattiaan pitää milläkin hetkellä päästää. Jos ulkolämpötila on esim. -27C (siis viime perjantain tilanne), Ohman laittaa lattiakiertoon +38C -asteista vettä, jolloin huonelämpötilaksi tulee +21C. Sitä voi sitten halutessaan takkaa lämmittämällä nostaa muutaman asteen.



Oumanin ohjauksessa lattialämmitys tuottaa +21C peruslämmön.

Ohmanin laite on aika käyttäväystävällinen. Siinä on oikeassa alakulmassa "OK" -nappi, jota voi näytöllä olevan ohjeen mukaan painaa, "jos on liian lämmin tai kylmä". Tavallisen käyttäjän ei tarvitse tässä kohtaa (tai koskaan muutoinkaan) ymmärtää yhtään tämän enempää. OK -napin painamisen jälkeen avautuu näyttöön toinen ikkuna, joka näyttää tältä:



Valintapöyrää eli "OK-nappia" pyörittämällä voi huonelämpötilaa nostaa tai laskea jopa 4 astetta.

 Jos siis lämpötila on säädetty +21C tasolle, kuka tahansa käyttäjä voi helposti valintapyörää säätämällä lisätä tai vähentää  mielensä mukaan lämpötilaa haarukassa +17C - +25C. Tämä vaihteluväli varmaan useimmille riittääkin.

Jotta kaikki voisi toimia noin hienosti, pitää lämmityskäyrä saada säädettyä "kohdilleen" ennen sitä. Lämmityskäyrän arvot osataan tietysti laskea jo vaikka ennen kuin taloa on edes rakennettukaan, mutta oikeaksi sen saa vain käytännön kokeilun kautta, ja se vaatii äärimmäiset olosuhteet paukkupakkasista nollakeleihin. Helteitä ei tarvitse odottaa, koska +12C kohdalla lämmityksen voi kytkeä kokonaan pois, ja lattialämmityspumpun töpselin voi irrottaa jo nolla-asteen kohdalla.

Jos samoilla piirustuksilla rakennettaisiin vaikkapa 10 aivan identtistä taloa, niin lämmityskäyrät niissä kaikissa olisi käytännössä kuitenkin pikkuisen erilaiset, riippuen siitä miten hyvin talon lämmöneristys on tehty, ja missä on talon sijainti - onko se mäenkukkulalla tuulisella paikalla, meren rannassa, tai rinteessä joka aukeaa kohti etelää, pohjoista, tai kohti jotain muuta ilmansuuntaa. Näistä kaikista muodostuu talon todellinen lämmöntarve.


Lämmityskäyrän asentaminen Ouman 800B -säätölaitteessa

Lämmityskäyrä asetetaan käyttäen kolmea apupistettä, eli -20C, +/-0C ja +20C, joihin kohtiin laitetaan manuaalisesti ne lämpötilat, minkä lämpöistä vettä halutaan lämmityskiertoon menevän. Noista pisteistä laite osaa sitten lineaarisesti laskea kaikki muutkin lämpötilat, eli näytölle ilmestyykin heti kolme pistettä yhdistävä käyrä, jota virallisemmin kutsutaan lämmitystarvekäyräksi. Jos sen kerran saa kohdilleen, periaatteessa sitä ei tarvitse koskaan enää säätää uudestaan. Ellei sitten talossa tapahdu jotain muutoksia, esim. vaihdetaan paremmat ikkunat ja ovet. Tai jos lämmönhukka kasvaa esim. kun ikkunatiivisteet vanhenevat ja alkavat falskata, niin siinä tilanteessa lämmityskäyrää voi joutua säätämään uudestaan.

Nyt kun lattialämmitystä tarvitsee "lähes nollakeleissä" hyvin vähän, ja kun ilmavesilämpöpumppukin pääsee "helpolla", niin vielä pitäisi miettiä miten paljon viitsii/tarvitsisi käyttää aikarajoitteita näille molemmille tai jommallekummalle. Nytkin kun olen kolaillut tänään satanutta lunta pihassa, niin aika lyhyttä pätkää lämpöpumppu näyttää käyvän. Eli se pitää näköjään hyvää huolta siitä, että vesivaraajan lämpötila pysyy vakiona.

Järkeväähän tuollainen lyhyt pätkittäinen käynti ei ole, sillä kompura ei sitä pitkän päälle kestä. Jos lämpöpumpun ottaa ajastimella osaksi aikaa vuorokautta kokonaan pois päältä, sitten se joutuu jäljellä olevan aikana tekemään pidempään töitä. Ja näin sen voi pakottaa käymään myös enempi öiseen aikaan (jos ei ole kylmiä öitä), jolloin kalliimpaa päiväsähköä kuluu vähemmän.

Jos tulee uudet paukkupakkaset, sitten aikarajoitukset joutuu poistamaan, ja lämpöpumpun sähkövastukset plus vesivaraajan omat vastukset huolehtivat lämpimän veden tuotannosta.

Sähkövastuksia kannattaisi varaajaan laittaa yksi enemmän mitä oikeasti tarvitaan, sillä nyt jos tällaisilla pakkasilla jokin vastuksista menee rikki, niin talosta tulee kylmä... Uusi vesivaraaja uusilla sähkövastuksilla ei välttämättä montaakaan satasta maksa, mutta sitä ei ehkä ole mukava tehdä paukkupakkasten aikaan... Mutta jos vastuksia on alunperinkin vaikka yksi liikaa, ja jos joku niistä menee joskus rikki, sitten ei ole mitään hätää.

Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus

Tänään tuli täyteen ensimmäinen kalenterivuosi uudessa talossa. Vuoden 2015 aikana ostoenergiaa eli sähköä kului yhteensä 16626,40 kWh. Eli keskimäärin 1385 kWh per kk. Lokakuusta eteenpäin käytössä on ollut ilmavesilämpöpumppu, joka lienee nakertanut kulutuslukemia vähäsen alaspäin - mutta loppujen lopuksi erotus on ollut yllättävän vähän, kun sitä vertaa ensimmäisen 12 kk asumisaikaan (ts. lokakuu 2014 -> lokakuu 2015), jolloin lämpöpumppua ei vielä ollut.

Ensimmäisen 12 kk asumisen aikana lämmin käyttövesi tehtiin suorasähköllä, samoin lattialämmityksen vesi lämpeni suorasähköllä, tai tarkemmin sanottuna yösähköllä viimeiset 9 kk. Syksyllä 2014 lattialämmitys oli täysin automatiikan varassa, eli se saattoi mennä päälle myös päiväsähköllä. Ensimmäisen 12 kk ajalla sähköä kului 17162,11 kWh, eli nyt jos tätä vertaa ensimmäisen kalenterivuoden sähkönkuluun, niin ilmalämpöpumpun aikakaudella alaspäin ollaan päästy yhteensä 535,71 kWh. Tosin lienee tähän paljon muitakin syitä, enkä osaa oikein sanoa paljonko sähköä olisi mennyt enempi, jos ilmavesilämpöpumppua ei olisi lainkaan hankittu.

Tässä seuraavaksi vertailua kahden viimeisen syksyn osalta, nyt siis ollaan asuttu yhteensä 15 kk eli 3 kk "päällekkäin" eli asumisikaan kuuluu lokakuut, marraskuut ja joulukuut jo kahteen kertaan, jolloin niiden kesken voidaan tehdä vertailuja:

	2014/C	2015/C	2014/kWh	2015/kWh	ero/kWh	ero/kWh/%
lokakuu	6,3	5,0	1671,82	1486,8	-185,02	-11,07	%
marraskuu	2,2	4,5	1382,54	1666,6	284,06	20,55	%
joulukuu	-1,0	2,0	2381,75	1747,0	-634,75	-26,65	%
	2,5	3,8	5436,11	4900,4	-535,71	-9,85	%
	keskim.	keskim.	yht.	yht.

Nyt siis yksi eri syksyjä erottava tekijä on ulkolämpötila. Syksy 2015 oli lämpimämpi mitä vastaavat kuukaudet vuotta aiemmin, jolloin 3kk keskilämötila oli +2,5C, kun se nyt oli +3,8C. Huolimatta siitä, että lokakuu 2015 oli kylmempi kuin lokakuu 2014, niin myöskin lokakuun 2015 sähkönkulutus oli pienempi kuin lokakuussa 2014 (vähän epäloogista?). Ja sama epäloogisuus toistuu vielä marraskuussakin, joskin toisinpäin. Nyt marraskuu oli lämpimämpi kuin vuotta aiemmin, mutta myöskin marraskuussa 2015 meni sähköä enempi kuin vuotta aiemmin. Joulukuu sen sijaan menee ihan loogisesti - nyt kun joulukuun keskilämpötila oli +2C ja vuotta aiemmin se oli -1C, niin nyt joulukuun sähkönkulutuskin oli 26,65%  eli 634,75 kWh pienempi kuin vuotta aiemmin. Tuo 1747 kWh joulukuussa 2015 jakautuu päiväkohtaisena kulutuksena näin:



Talo Rautio. Vuorokausikohtainen sähkönkulutus joulukuussa 2015.

Vuorokausikohtainen sähkönkulutus on vaihdellut paitsi ulkolämpötilan mukaan, niin jostain syystä ihan muutenkin, ja vaihteluvälinä tässä kuussa on ollut 32,9 kWh (jouluaattona 24.12 talo oli tyhjä) ja 13.12 päivän ennätyslukema 91,3 kWh per vrk. Joulunpyhien jälkeinen kulutushuippu johtuu viilentyneen talon uudelleen lämmityksestä, mutta alkukuun kulutuspiikeille ei ole oikein mitään järkevää syytä, kai se johtuu kellarin rakentamisesta ja muustakin nikkaroinnista, jonka yhteydessä esim. kellarin ovi on voinut olla normaalia enempi auki. Tai sitten on ihan joku muu syy. Ihan jo poreammeen täyttö lisää vuorokauden sähkönkulua noin 10 kWh, eli sellainenkin yksittäinen asia näkyy näissä pylväissä, mutta en nyt ulkoa muista minä päivinä poreallasta on täytetty.

Vuoden 2014 joulukuun huippukulutukseen, joka oli 2381,75 kWh oli ainakin yksi syy, eli silloinkin joulunpyhien jälkeen taloa uudelleen lämmitettiin normaalilämpöön takaisin, ja siihen samaan hetkeen sattui myös pakkaspäiviä niin, että kylmin vuorokausi oli keskilämpötilaltaan -17,4C. Sähköä kului eniten vuorokaudessa 190,52 kWh - mikä on suurin vuorokautinen kulutus ikinä. Sen verran siitä ilmalämpöpumpusta nyt näyttäisi hyötyä olevan, että yli sadan kWh:n per päivä ei taideta enää koskaan päästä, ja nyt joulun pyhien jälkeen - lähes -14C pakkasta oli nytkin - niin sähköä kului silti enimmilläänkin vain 88,0 per päivä eli 28.12.2015 päivämäärällä.

Mitään erityisen suurta tasopoikkeamaa ilmavesilämpöpumppu ei kuitenkaan ole tuonut tullessaan, eikä välttämättä tuokaan, ts. se ei koskaan tule tienaamaan omaa hintaansa.

Nimittäin huonetilojen lämmitys meillä tapahtuu enimmäkseen puukiukaan ja takan avulla. Onhan meillä omat metsät ja käytännössä ilmaiset polttopuut, niin käytetään ensisijaisesti niitä. Lämmintä käyttövettä tehtiin kuitenkin suorasähköllä, ja siinä kohdassa halusin kokeilla lämpöpumppua, että tulisiko lämmin vesi edullisemmin, jos se tehdään lämpöpumpun avulla? Maalämpöpumpun hankkiminen pelkästään tähän tarkoitukseen (eli käyttöveden lämmitykseen) olisi ollut liian kallis investointi.

Lopputulema tässä kohtaa on ollut sellainen, että jos lämpöpumpun laittaa lämmittämään käyttövettä varaajassa esim. lämpötilasta +42C lämpötilaan +54C, niin jos ulkoilman lämpötila on luokkaa +5C, niin lämpöpumpun COP jää alle kakkoseen, eli omien mittausteni mukaan se olisi ollut vain 1,7:n luokkaa. Eniten lämpöpumpulla tienaisi, jos sillä tekisi matalalämpöistä vettä lattialämmityksen tarpeisiin, mutta sitähän me ei oikein tarvita (jos talo ei jää pitkäksi aikaa tyhjilleen), koska polttopuillakin voidaan lämmittää silloin kun ollaan kotosalla. Ja polttopuut ei paljon muuta maksa muuta kuin oman työn ja moottorisahan bensojen verran.

Polttopuita menikin ekana talvena 2014-2015 noin 10 pinomottia (etupäässä rakentamisesta ylijäänyttä kuusilaudan pätkää), ja siitä talteen saatiin varmaankin 1000 kWh per kuutio eli yhteensä 10000 kWh. Tähän mennessä polttopuita on kulunut tosi vähän, ehkä yksi kuutio koko syksyn 2015 aikana, joten tänä talvena puita ei mene lähellekään 10 kuutiota, hyvä jos menee edes viittäkään kuutiota tänä talvena. Johan tässä on 2 kuukauden päästä maaliskuu.

Joten tässä kohtaa ilmavesilämpöpumpun vaikutus näkyy, sillä tietysti lämpöpumpun tekemää lämmintä vettä kiertää myös lattiassa, samoin IV-koneen tuloilman esilämmitys on nyt päällä eli kytkettynä kiinni ensimmäistä kertaa. Sen kytkennät tehtiin samalla kun lämpöpumpun kytkentäkin tehtiin. Ja tätä kautta vaikutus näyttää olevan nyt myös sellainen, että ilmaiset ja omat polttopuut näyttää säästyvän. Toki olihan tuo syksykin nyt reilun asteen lämpöisempi kuin mitä vuotta aiemmin oli, niin kuin tuolla yllä olevassa taulukossa oleva vertailu osoittaa.

Vuosi 2015 oli tiettävästi ja alustavien uutisten mukaan lämpöisin vuosi ikinä. Mitään suuria äärilämpötiloja Vantaalla ei kuitenkaan saavutettu. Alle -16C:n lämpötila laski Vantaalla 2015 vain kolmeksi tunniksi, ja se tapahtui 6.1.2015. Enimmillään pakkasta oli -16,5C. Lämpöisintä oli 3.7.2015 jolloin lämpötila kävi 2 tunnin ajan +30,1C:ssä. Vuotta aiemmin eli 2014 lämpötilat vaihtelivat Vantaalla -21,4C:n ja +30,8C:n välillä.

Tässä mielessä ilmavesilämpöpumppu on ihan toimiva peli. Nykyään Itämeri on käytännössä lähes aina sulana, eikä lämpötila paljon putoa alle -15C:n talvellakaan, jolloin ilmavesilämpöpumppu kytkeytyy pois päältä. Mutta jos ilmavesilämpöpumpun hankkii, sillä siis kannattaa ensisijaisesti tehdä matalalämpöistä lattialämmitysvettä, muuten se ei tienaa omaa hintaansa takaisin. Toki ympäristöystävällinen laite se on silti, vaikka se ei omaa hintaansa takaisin tienaisikaan.

Maalämmöllä ja/tai painovoimaisella ilmastoinnilla näyttää pääsevän noin puolta pienempiin kulutuslukuihin, mitä meillä on päästy, eli tässä viereisestä rannikkokaupungista Talo Kissankäpälän kulutuslukemia:

http://kissankapala.blogspot.fi/2016/01/vuoden-2016-evaat-joulukuun.html

Pientä säätöä ilmalämpöpumpun osalta pystyy vielä tekemään - ja meinaan myös tehdä. Nyt siis koko ajan on kokeilussa, että miten ilmalämpöpumppua kannattaa ajastaa, ja miten sille kannattaa antaa lattialämmityksen kiertovesipumpulla rasitusta. Jos lämpötila laskee -10C -15C välille, silloin ei tarvitse miettiä yhtään mitään, vaan lattialämmitys ja lämpöpumppu saavat olla päällä 24h/vrk. Ja lämpöpumppu myös näyttää käyvän 24h/vrk ellei lämpötila laske -15C tasolle, jolloin lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä.

Mutta tätä ylemmissä lämpötiloissa lämpöpumppua ja lattialämmityksen kiertovesipumppua miestäni kannattaa käyttää ajastetusti. Esim. niin että lämpöpumppu ei käy öiseen aikaan, jolloin vuorokauden lämpötila on alhaalla. Jolloin silloin ei voi käyttää myöskään lattialämmityksen kiertovesipumppua, koska muuten varaajan lämpötila laskisi liikaa, ja sähkövastuksia alkaisi mennä päälle.

Pienillä säädöillä iso muutos

Viime perjantaina käänsin IV-koneen esilämmityspatterille lähtevän veden lämpötilan +33C asteeseen. Kun oli pientä pikkujoulukiirettä, niin ei ehtinyt silloin puilla lämmittämään - ja sen seurauksena lauantaina sähkönkulutus vähän nousi, ollen 36,7 kWh. Ulkolämpötila samaan aikaan oli +5,7C (vuorokauden keskilämpötila). Samaan aikaan otettu kuvasarja näytti tältä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/iski-kiire-tai-laiskuus.html

Nyt käänsit nupit takaisin samaan asentoon, ja tällä kertaa nuo ylläolevassa linkissä näkyvät numerot näyttivät tältä:

Lähtölämpötila +25C (perjantaina +33C)
Lämpöpatterin lämpötila +24,7C (perjantaina +30,7C)
Tuloilman lämpötila IV-koneen mittauspiste +23,1C (perjantaina +25,6C)
Huoneilman lämpötila +20,5C (perjantaina +21,4C)

 

 

Nyt siis kun alkupäässä lähtevän veden lämpötila laski 8 astetta, niin huoneen lämpötila laski vain 0,9 astetta eli noin asteen verran. Tietysti tässä kohtaa on huomioitava parikin asiaa:

 

Ensinnäkin kyseessä on eri lämmitysmuotojen nolla-summa-peli. Jos takkaa käytetään vähemmän, tai ei ehditä käyttää ollenkaan, sitten lämmitystä saa (tilapäisesti?) vaikka IV-koneenkin kautta. Ja jos sitä vääntää pienemmälle, niin asukkaita tarkkailemalla mieluummin laitetaan tulta takkaan, kuin haetaan villapaitaa päälle...

 

Toinen huomioitava asia tässä on myös se, että aikajänne on vielä aika lyhyt, ehkä pitää odotella vielä huomiseen, ja katsoa mihin lämpötila lopulta tasaantuu, sillä ei rakenteet kovin äkkiä jäähdy. Tosin ehkä ne ei jäähdy tämän enempää muutenkaan, kun takan käyttö oletettavasti lisääntyy.

 

 

Miten tämä näkyy nyt sitten sähkön kulutuksessa? No katsotaanpa:

 

Lauantaina 28.11 sähköä kului 36,7 kWh ja sunnuntaina 29.11 enää 31,2 kWh. Laskua 14,9%. Ulkolämpötila laski myös +5,7C asteesta tasolle +4,0C. Jos ei olisi laskenut - pudotus sähkössä olisi voinut olla ehkä isompikin.

Jos nyt halutaan minimoida ostoenergian määrää, niin aika "mitättömän pienellä" säädöllä siitä saattaa saada pois jo jopa 15%. Se on aika paljon - jos tästä ottaisi kokovuotisen käytännön. Kilovattimäärän muutos myös tukee sitä havaintoa, että IV-koneen kautta tosiaan liikkuu merkittävä määrä kilovatteja, sillä mitään muita muutoksia tämän "kokeilun" aikana ei ole tehty, eikä säätilakaan nyt kovin rajusti ole muuttunut.

 

Miten lukemat muuttuisi, jos IV-koneen lämpöpatterille ajettaisiin vaikkapa +50C -asteista vettä? No, ehkäpä senkin tässä tänä talvena jossain vaiheessa vielä kokeilen. Nimittäin jos IV-kanava on toimiva, ja useissa kelioloissa jopa täysin riittävä lämmönsiirron muoto, niin sitten tämän havainnon perusteella pitää alkaa arvioimaan lattialämmityksen tarpeellisuutta ihan uudestaan.

 

Siis lattialämmityshän - jos sellainen asennetaan - on nykyisin tapana asentaa kaikkiin huoneisiin koko lattian laajuudelta. Se paitsi maksaa, on myös aina jonkin sortin vesivahinkoriski myöskin. Jos ei lattialämmitysputket tai jakotukit usein vuodakaan, niin yllättävän usein joku vahingossa poraa sen putken rikki... IV-koneen kautta kulkevaan lämpimään ilmaan ei sen sijaan minkäänlaista vesivuotoriskiä liity. Eikä liity kustannuksiakaan. Sehän on pakko rakentaa jo ilmanvaihdon takia, joten jos se toimii myös apulämmittimenä tai passiivitaloissa jopa pääasiallisena lämmittimenä (?), niin tämä kaikki tulee kaupan päälle ja ihan ilmaiseksi. Toki lattialämmitys on hyvä ja tehokas, mutta tarvitseeko sen kattaa koko lattia, vai riittäisikö jos lattialämmitys putkea olisi vain 2-3 kierrosta ulkoseinän sisäpuolella olevassa lattiassa talon ympäri? 

 

Lopuksi tuli vielä mieleeni miettiä vieläkerran lämpöpumpun asetukset uudestaan. Ei tässä nyt välttämättä enää ryhdytä mihinkään toimenpiteisiin, vaikka erilaisia vaihtoehtoja kyllä olisi ainakin 2 kpl, eli nykyinen ja entinen kytkentämalli.

 

Eli nyt meillä on ollut lämpöpumppu siis vasta yhden kuukauden. Jäljellä on vielä 199 kuukautta, jonka jälkeen pumppu on loppuun ajettu, ja se joutaa kaatopaikalle. Eli vielä ehtii tehdä muutoksia, jos niihin ilmenee aihetta... Piirsihän meillä arkkitehtikin talon kolmeen kertaan - sen toisen kerran ihan vain siksi että näin itsekin, ettei se toimi - ja sitten palattiin lähes alkutilanteeseen takaisin, ja lopputulos olikin ihan hyvä. En tiedä pääseekö lämpöpumppumiehet välttämättä yhtään tämän helpommalla, mutta väliäkös sillä, jos itse maksan käytetyn ajan ja tarvikkeet...

 

Eli nyt siis ensimmäinen lämpöpumpun asennus meni meillä niin, että lämpöpumpusta tuli koko lämmityksen keskus, ja pumpulta lähti oma piiri lattialämmitykseen (ns. matalalämpöpiiri), ja oma piiri vesivaraajalle (ns. korkealämpöpiiri). Tässä lopputuloksessa havaittiin kuitenkin kaksi ongelmaa:

 

Eka ongelma oli se, että lopputulos olikin vähän erilainen, mitä olin itse sen kuvitellut olevan... Itse nimittäin kuvittelin tai luulin ostaneeni lämpöpumpun pelkäksi apulämmittimeksi, enkä missään nimessä halunnut, että siitä tulee lämmityksen keskus, joka ohjaa vesivaraajaa ja lattialämmitystä. Toinen ongelma oli ehkä astetta pahempi, eli lämmityksen tehon mitoitus.

 

Alkuperäinen lämmityksen mitoitus oli oikein, ja se oli toteutettu suorasähköllä niin, että varaajan kyljessä oli 3 kpl 6 kWh lämpövastuksia. Ne yhdessä lämmittävät tarvittaessa 18 kWh:n teholla lämmintä käyttövettä, jota käytettiin sellaisenaan, tai alennetulla lämpötilalla lattialämmityksessä. Tällä teholla talo "selviytyy", jos tulisi pakkasta 26 astetta, johon talo on mitoitettu.

 

Tähän mennessä kaikkein suurin mitattu kulutus vuorokaudessa on ollut 190,52 kWh sähköä, ja se oli 29.12.2014, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli -17,4C. Mutta jos joskus tulisi oikeasti 26 asteen pakkanen, niin varaajalta löytyy tarvittaessa tehoa se 18 kWh, jolloin jos ne kaikki vastukset hohkaavat 24h vuorokaudessa, niin sähköä menisi joka päivä 432 kWh, eli 12960 kWh per kuukausi. Se olisi aika hurja määrä sähköä...

 

No nyt kun on lämpöpumppu, ja kun lämpöpumppu oli hetken aikaa eli muutaman päivän "kaiken keskuksena", niin lämpöpumppuhan menee itse pois päältä heti kun ulkolämpötila putoaa -15C tai sen alle. Jolloin lämpöpumpun omat vastukset yht. 2x 4,5 kWh kytkeytyvät päälle - mutta nämä yhteensä 9 kWh sähköteholla eivät riittäisi pitämään koko taloa lämpöisenä...

 

Jolloin nämä ensin tehdyt kytkennät raksittiin irti, ja palautettiin lattialämmön lähteeksi vesivaraaja, jota nyt sitten lämmittää ensisijaisesti lämpöpumppu, ja apuna on tietysti kaikki ne vastukset, mitä on varaajan kyljessä tai lämpöpumpun sisällä.

 

Vaikka tuo ekassa kytkentämallissa havaittu noin 9 kWh:n tehonvajaus näytti aluksi aika pahalta ongelmalta (eli jos talon lämmitys olisi jätetty siihen asentoon mitä se oli, talo ei olisi selvinnyt seuraavasta talvesta - paitsi jos olisi tullut nykyajalle tyypillinen lauha talvi ilman kovia pakkasia).

 

Euromääräisessä tarkastelussa tuollainen 9 kWh:n tehonvajaus ei olisi ollut mikään ylitsepääsemätön ongelma:

 

http://www.gigantti.fi/product/kodin-tuotteet/lammitys/L20ORW14E/logik-oljytaytteinen-lammitin-l20orw14e

 

Siis jos olisin hakenut Gigantista 4 kpl tuollaisia 2 kWh:n siirrettäviä öljylämpöpattereita, niin ne olisivat maksaneet yhteensä parisen sataa, mikä olisi ollut ihan mitätön lisähinta itse ilma-vesi-lämpöpumpun hinnassa. Ja nyt kun tiedetään, että varaajasta voidaan IV:n kautta siirtää helpostikin 1 kWh:n teho, niin se 9 kWh:n tehonvajaus olisi helposti katettu näin (8 kWh siirrettävillä lämpöpattereilla ja 1 kWh IV-koneen kautta). Eikä jo tehtyjä kytkentöjä olisi ehkä tarvinnutkaan purkaa. Paitsi ehkä kotona ei oltaisi järin iloisia, jos meille tulisi sähköllä ja töpselillä toimivat lämpöpatterit melkein joka huoneeseen... Tosin eihän niitä aina tarvitsisi esillä pitää, ainoastaan silloin kun on kovat pakkaset.

 

No kannattaako tuohon alkuperäiseen tilanteeseen nyt sitten palata? Eli käynkö hakemassa ne neljä lämpöpatteria, ja soitanko lämpöpumppumiehille, että palauttaisitteko kaikki kytkennät vielä takaisin siihen ekaan tilanteeseen?

 

No enpä tiedä - en ole varma.

 

Siis nyt kun tässä vaiheessa olen oppinut, että lämpöpumppu tekee lämmintä vettä varsin huonolla hyötysuhteella (en olisi kuvitellut, että hyötysuhde on niin heikko, COP alle kakkosen luokkaa), niin totta kai olisi järkevämpää se, että IV-piiri ja lattiapiiri olisi kytketty suoraan matalalämmön piiriin, ja pumppu tekisi näiden tarpeisiin vain enintään +30C vettä. Jolloin jos lämmön lähde eli ulkolämpötila on jotain +5C - +7C, niin pumpun hyötysuhde olisi puolta parempi, eli todennäköisesti COP luvut menisivät päälle neljän.

 

Mutta ei tämä (siis alkutilanteessa olleet kytkennät) kuitenkaan meidän talossa ihan ongelmaton olisi sekään, joten hyvin todennäköinen on sekin vaihtoehto, että nykyisiä kytkentöjä ei tästä enää muuteta. Syynä tälle on se - että vaikka nytkin ulkosalla on ilma-vesi-lämpöpumppu lämmittäjän unelmakelit, niin meillä kuitenkaan lattialämmityksen kiertovesipumppu ei ole edes päällä. Siis kun sille ei ole tarvetta olla päällä. Meillä on lämmitystä varten myös oman metsän ilmaiset puut (ja tällä hetkellä ainakin pariksi vuodeksi eteenpäin rakentamisesta yli jäänyttä laudan pätkää), niin käytetään ensisijaisesti ne pois siihen asti mitä takan lämmitysteho riittää. Sitten kun pakkasta on riittävästi, otetaan myös lattialämpö käyttöön. Mutta sitten voi olla taas ilma-vesi-lämpöpumppu joko kokonaan kiinni, tai ainakin hyvin heikoilla hyötysuhteilla, jos pakkasta on liikaa... Eli matalalämpöiselle lattiavedelle meillä ei välttämättä ole juurikaan tarvetta.

 

Tässä siis tämän kertaisia pohdintoja... Minulle suurin oivallus oli tässä se, että kyllä ilma-vesi-lämpöpumpulla ja muutaman satasen sähköpattereilla voi pärjätä koko vuoden ympäri ihan yhtä hyvin kuin maalämpöpumpullakin. Mutta hintaero näiden kahden välillä on noin 10 tuhatta euroa, jolloin jos unohdetaan kokonaan ne polttopuut (eihän kaikissa Suomen taloissa ole takkaakaan), niin ilma-vesi-lämpöpumppu saattaa kuitenkin maksaa itse itsensä paljon nopeammin takaisin kuin maalämpö?

 

Siis nythän maalämpöä kaupitellaan aika aggressiivisesti. Ostajalle annetaan käteen sellaiset Excelit, joissa sähkön hinnan nousuvauhdilla yms. pelotellaan ylisuurilla kustannuksilla, jos ei ota maalämpöä. Itselläni yksi vuosi suorasähköllä osoitti, ettei näillä väitteillä välttämättä ole mitään katetta? Etenkin jos nykytalvet ovat aina näin lauhoja... Lisäksi suorasähkön vaihtoehto jää monelta rakentajalta kokonaan näkemättä/kokematta, koska maalämpö laitetaan uuteen taloon jo heti rakennusvaiheessa (ja ilman kotitalousvähennyksiä).

 

Sitten kun maalämpö on laitettu, niin se jälkeen uusilla asukkailla on tapana ihastella mitättömän pientä sähkönkulutusta, joka usein saattaa olla esim. tasolla 7000-8000 kWh per vuosi. Ja tästä tietysti iso kiitos lankeaa juurikin sille maalämpöinvestoinnille, eikö vain?

 

Oikeasti en osaa sanoa onko maalämmöllä tässä jutussa loppujen lopuksi niin erityisen suurta roolia?

 

Siis totta kai maalämpö pienentää sähkölaskua, ja totta kai yksin sillä pärjää ympäri vuoden, mutta itse rohkenisin olla sitä mieltä, että suurin kiitos uusien talojen pienestä kulutuksesta perustuu hyvään tiiveyteen, hyville eristeille ja näistä johtuen pienelle ominaiskulutukselle - eikä niinkään maalämmölle.

 

Jos maalämpö ei (omasta mielestäni) uudessa talossa välttämättä kannata, niin vanhassa talossa se kannattaa yleensä aina. Jos maalämpö maksaa 20 tonnia, niin sillä rahalla ei vielä kovin paljon energiaa säästäviä korjauksia tehdä...

Arkitotuus lämpöpumppujen COP -luvuista

Sähkönkulutus on eri syistä johtuen mennyt melkoista vuoristorataa tämän vuoden marraskuussa. Tähän mennessä sähköä on mennyt 25 päivässä 1500 kWh ja päiväkohtaiset käppyrät näyttää tässä vaiheessa tältä:


Talo-Rautio: sähkönkulutus marraskuussa 1-25.11. välisenä aikana.

Yksi syy sähkönkulutuksen vaihteluihin on nikkarointi kellarissa (meillä on siis kellarin rakentaminen yhä edelleen kesken, mutta pikkuhiljaa valmista tulee sielläkin...), ja toinen  - ehkä isompi syy - on lattialämmityksellä "leikkiminen". Lattialämmityksen pois päältä saamiseksi tein taannoin aika järeitäkin toimenpiteitä kääntämällä kaikki klämpsät kiinni, kun huomasin että lattialämmitys oli siltikin päällä, vaikka ei sen pitänyt olla:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/paluuta-normaaliin.html

Sen jälkeen olen muutamia kertoja yrittänyt selvittää, mistä tämä johtuu, koska ei se nyt ihan normaaliakaan ole, että lattialämmityksen katkaisemiseen pitäisi laittaa ihan sulkuventtiilitkin kiinni. Ylimitoitettu toimenpide tuo ei kuitenkaan tällä kertaa ollut, sillä eilen löysin syyn mistä mysteeri johtui, ja päivittäiset sähkönkulutus käppyrät sukelsivat heti, niin kuin ylläolevasta kuvastakin näkyy - eilen sähköä kului enää 40,7 kWh - mikä on tässä kuussa kaikkein alimpia lukuja.

Toinen asia mitä olin ihmetellyt, oli toistuvat lämpötilan ylärajahälytykset, eli lattialämmityspiiriin näytti menevät välillä jopa yli +50C asteista vettä (eikä lattialämmitys sitä paitsi ollut päälläkään):



Viimeisin ylilämpöhälytys tuli 25.11 iltapäivällä - noin tunti sen jälkeen kun lämpöpumppu oli käynnistynyt.

Eilen sitten vääntelin sulkuventtiileitä kiinni ja auki ja käynnistelin ja sammuttelin lämpöpumppua ja lopulta pääsin sellaiseen lopputulokseen, että vika vaikutti olevan siinä Oumanin säätölaitteessa, joka säätelee lattialämmityspiiriin menevän veden lämpötilaa. Näytti siltä, ettei se pystynyt pidättelemään varaajassa olevaa lämpötilaa ollenkaan, vaan päästi eteeenpäin aina sen lämpöistä vettä mitä vaan oli kulloinkin saatavilla...

Ja näin siis siitäkin huolimatta, että laite ilmoitti (lämpöputken) venttiilin olevan täysin kiinni:


Ylilämpöhälytyksiä tulee, vaikka venttiilin asento on 0% eli venttiili on täysin kiinni???

Tässä vaiheessa ensimmäinen ajatus oli, että Oumanin säätölaite on ihan sökönä. Onneksi oli kuitenkin toinen Ouman vieressä, joka sääti IV-patterin lämpötilaa ja se toimi ihan oikein, joten aloin katsomaan rinnakkaisilta ruuduilta kaikkia asetusarvoja läpi, ja se kannatti:


Venttiilin toiminta voi olla myötäpäivään tai vastapäivään auki.

Tässä kohtaa kahden Oumanin välillä oli ero. Toisessa luki myötäpäivään (ja laite toimi oikein), ja toisessa luki (mahdollisesti tehdasasetusten jäljiltä?) että vastapäivään. Päättelin, että eiköhän liikeradat ole molemmissa moottoriventtiileissä ihan saman suuntaiset, ja vaihdoin vastapäivän myötäpäivään ja sitten alkoi toinenkin Oumanin säätölaite jo pelittää...

Nyt kun venttiilin aukeamissuunnan asetusarvo oli ollut väärin, niin silloin kun Oumanin laite yritti vääntää venttiiliä kiinni - niin se olikin todellisuudessa täysin auki - ja sen johdosta lattialämmityspiiriin meni täysillä vettä ja ihan sen lämpöisenä mitä varaajassa oli. Paitsi silloin ei mennyt, kun olin vääntänyt lattialämmityspiirin sulkuventtiilit kiinni, eikä vesi päässyt lainkaan kiertämään.

Nyt kun sain tämän häiritsevän tekijän pois pelistä, niin nyt pitkästä aikaa (tai mahdollisesti aivan ensimmäistä kertaa) pääsin katselemaan, että miten paljon lämpöpumppu itse käyttää sähköä silloin kun se tekee lämmintä käyttövettä. Niin kuin edellisestä kirjoituksestani näkyy, kuvittelin että COP arvot on nykyajan lämpöpumpuissa hyvinkin luokkaa 3, ja usein reippaasti ylikin. No eipä totuus ole käyttöveden osalta edes sinne päinkään. Lämpöpumppu on meillä siis ajastettu toimimaan näin:



Lämpöpumpulle on annettu ajastettuna mahdollisuus käydä 3 kertaa vuorokaudessa enintään 2,5 tuntia kerrallaan. Todellisuudessa käyttötunteja kertyy noin 5-6 tuntia per vuorokausi.



Kun lämpöpumppu lähtee käyntiin, niin samaan aikaan talon kokonaissähkön kulutus näyttää tältä. Aamutuimaan kukaan ei ollut vielä hereillä, ja klo 15-16:00 haarukassa kukaan ei ollut vielä kotona. Joten "taustalla oleva" kulutus on IV-kone, jääkaapit yms. jotka ovat sen verran tasaista kulutusta, että ne voi miinuslaskulla jättää aika helposti pois luvuista. Se mikä jää jäljelle, on lämpöpumpun kuluttama sähkön määrä. Ainakin jollain tarkkuudella.

Nyt jos edellisessä blogipäivityksessäni kerroin, että 500 litran varaaja jäähtyy yön aikana 12 astetta, ja hukkaa 7 kWh:n edestä energiaa, niin lämpöpumppu tekee sen takaisin reilussa parissa tunnissa, ja käyttää siihen työhön sähköä 5,22 kWh:n edestä. 0,33 kWh on mennyt sähkölaitoksen ja lämpöpumpun kellonaika erosta johtuen 05:00 - 06:00 väliselle ajalle, vaikka periaatteessa lämpöpumpun pitäisi käynnistyä vasta klo 6:00 - mutta se menee siis päälle jo pikkuisen aikaisemmin.

Jolloin jos vielä eilen olin siinä uskossa, että lämpöpumpun COP -luvut on hyvinkin tasoa 3, niin yllä olevan laskelman perusteella ei ylletä edes tasolle 2, vaan 9 kWh / 5,22 kWh:lla = 1,72 (COP arvo, kun +4,8C lämpöisestä ulkoilmasta on tehty lämmintä käyttövettä siten, että veden lämpötila nostetaan +42C:stä +54C -tasolle.)

Tässä laskelmassa siis jäähtymisen eli yön aikana lämpöä on hävinnyt 7 kWh:n edestä, ja sinä aikana kun pumppu pyörii parisen tuntia ja nostaa lämpötilat takaisin ylös, niin sinä aikana häviää 2 kWh lisää, koska IV-koneen lämmityspatteri syö lämpöä koko ajan 1kWh per tunti. Yhteensä jäähtymisaikana plus lämmitysaikana lämpöä on mennyt 7+2=9 kWh. Ja samaan aikaan tuotanto vaati 5,22 kWh sähköä.

Nyt kuitenkin myyntipuheissa tälle minun ostamalle lämpöpumpulle on ilmoitettu, että

COP +7C/+35C = 4,28 (EN 14511)

Onko tämä nyt sitten huijausta?

No ei tietenkään ole huijausta. Mutta valikoitu totuus tuo mielestäni on. Eli ostaja voi joutua ihan väärään käsitykseen, jos kuvittelee että COP-luku aina olisi esim. tasolla 3-4 tai jotain sinne päin.

Siis parhaiten eli tehokkaimmin lämpöpumppu toimii, jos lämmön lähde on selvästi plussan puolella (vaikka tuo testioloissa ollut +7C). Ja jos sitä ei tarvitse kovin paljon lämmittää, eli tuollaisella +35C vesi ei käyttövedeksi kelpaa ollenkaan (putkihäviöistä johtuen suihkun alla ei tee mieli seistä), mutta lattialämmitykseen tämä on aivan oivallista, ja useimmiten lattiapiirissä riittää ihan hyvin +25C - +30C lämpöinen vesi. Siinä lämpöpumppu on kaikkein tehokkaimmillaan.

Mutta meidän talon "ongelma" on nyt siinä, että lattialämmitystä ei lainkaan tarvita muuta kuin kovimmilla pakkasilla, ja silloin tämä ilma-vesi-lämpöpumppu taas on pois pelistä. Eli se ei käytännössä pääse tekemään muuta kuin käyttövettä. Ja silloin se näköjään toimii aika heikolla hyötysuhteella. Maksimiraja, mitä lämpöpumppu pystyy lämpöä lisäämään on tietääkseni noin 55 astetta, eli esim. jos lähdetään liikenteeseeen eilisen +5C ulkolämpötiloista, niin yli +60C lämpöistä vettä lämpöpumpulla ei saa ollenkaan tehtyä. Ja nuo viimeiset asteet näyttää syntyvän aika tuskallisesti ja huonoilla hyötysuhteilla.

No mitäs nyt sitteen? No ei mitään. Jatketaan seurantaa. Uskon, että kesällä kun lämmönlähde eli ulkolämpötila on luokkaa +20C - +25C, niin ilma-vesi-lämpöpumppu voi olla varsin tehokas, jopa paljon tehokkaampi kuin maalämpöpumppu, joka kesälläkin joutuu tyytymään alle +10C lämmön lähteeseen.

No menikö pumpun hinta eli 8600€ minulta nyt sitten Kankkulan kaivoon? No ei tietenkään. Pumppu tottakai tienaa joka tunti mitä se käy, eli eihän tuo nyt kokonaan menetettyä rahaa ole. Mutta tienaako pumppu koskaan itse omaa hintaansa takaisin ainakaan tässä työssä mitä se meillä tekee, niin sepäs onkin mielenkiintoinen kysymys. Kuitenkin pääasiallinen - ellei jopa ainoa - syy lämpöpumpun ostamiseen on aina se, että se tienaisi vähintään oman hintansa. Sillä ei kukaan näitä laitteita nyt sen takia hanki, että niitä olisi mukava kuunnella tai kaunis katsella.

Toisaalta ei tämäkään ostos omasta mielestäni nyt vallan huono ollut. Lämpimän käyttöveden tekemiseksi olisi saman rahan voinut sijoittaa myös vaikkapa aurinkopaneelien hankkimiseen. Se olikin yhtenä vaihtoehtona vakavasti harkinnassa. Mutta nyt jos katsoo kaamos aikana ikkunasta ulos, niin säkkipimeää ja pientä tihkusadetta näyttäisi olevan. Näissä oloissa ilma-vesi-lämpöpumppu varmuudella päihittää ainakin aurinkopaneelit, ja lisäksi pumpun saa käyntiin ihan vaikka yölläkin, jos silloin lämmintä käyttövettä tarvitsee. Toki ilma-vesi-lämpöpumppu ei kovilla pakkasilla tuota yhtään mitään, mutta näitä yli -15C pakkasia on nykyisen ilmastomuutoksen aikana Vantaalla aika harvoin, niin kuin tässä päivityksessä olevasta tuntimäärä tutkimuksestani ilmenee:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/tehokas-lampopatteri.html