Bitumikermiä kellarin seiniin

Hommat edenneet taas ihan mukavasti. Tänään on hallipuhaltimella kuivattu ulkoseiniä, ja sen jälkeen kosaanilla sulateltu bitumikermit ulkoseiniin kiinni. Anturan päälle on valettu pieni viistevalu, jotta seinän vierua valuva kosteus ohjautuu anturan ulkopinnalle. Tässä tilanne 8.11.2012:

Myöhemmin tähän bitumikermin päälle pystyyn tulee EPS 120 styroksi, 100mm paksua.

105 tonnin nostourakka käsin

Kovaa hommaa myös tämä kevytsoraharkkojen latominen. Laskettiin tänään, että kun kuorma-auto toi harkot pihaan, sen kuormakirjassa yhteispaino oli 35.000 kiloa. Kovasti vaan painoa kertyy, vaikka harkon tiheys on vain 700 grammaa litralta, eli 30% kevyempää mitä vastaava tilavuus vettä.

Jokainen harkko nostetaan käsin liukumisluiskalle, sieltä se nostetaan kellarin pohjalle odottamaan latomista, ja latoessa se nostetaan vielä kolmannen kerran. Täten käsin nostoja kertyy yhteensä 105.000 kilon edestä. Eli parin rekka-auton painon verran (täydessä lastissa ajoneuvoyhdistelmän enimmäispaino saa olla enintään 60 tonnia).

Harkkoauton HIAB olisi voinut nostaa osan harkkolavoista suoraan kellarin kuopan pohjalle, jos auto olisi päässyt perä edellä montun laidalle. Sivuttaisnosto onnistuu vain auton viereen, eli kaikki lavat jäivät täten montun reunalle maan tasolle. Sieltä niiden lemppaus ei onnistu mitenkään niin, että ne laitettaisiin yhdellä nostolla suoraan kellarin seinään kiinni. Aina kun lava tyhjennetään, harkkoja tulee niin nopealla tahdilla, ettei niitä mitenkään ehdi sitä vauhtia muuraamaan. Ja jossain välisssä apupoikien pitää sekoittaa muurarille myös lisää laastia ja laittaa harkkoihin harjateräkset paikoilleen, joten ei onnistu sekään, että harkkoja siirreltäisiin montun pohjalle vähän hitaammassa tahdissa, jolloin saman harkon nostokertoja tulisi vähemmän.

Tänään nosteltiin vähän yli 5000 kiloa, ja kyllä se hiukan tuntuu käsivarren lihaksissa. Selkä kesti yllättävän hyvin, eli ei tunnu miltään. Huomenna sitten vielä lähtö Vantaan Maratonille (en juokse tällä kertaa kuin neljäsosan), joten sen jälkeen tuntuu varmaan jaloissa myös. Tässä muutamia kuvia tältä päivältä:

Harjateräkset hitsataan kulmista kiinni.

Kulma hitsattuna.

Raudoitusuran teko harkon päihin.

Työkalu, jolla sahattu ura lohkaistaan.

Vanha valu autokatoksen alla hiukan halki. Tämän takia taloa siirrettiin metrillä länteen, eli vanha valu jää purkamatta maan alle.

Yksi lavallinen harkkojan painaa 1420kg. Tänään saatiin 3 miehessä menemään vähän yli 3 lavaa eli noin 5000 kg.

RUH 380 harkkoja. Niissä on kaksi puolikasta koloa keskellä, eli mahtaako ilmatasku myös eristää lämpöä?

Harkkolaastia 1000 kg:n pussista. Ämpäri kerrallaan kannetaan kellarin monttuun. Kätevää kun ei tarvitse hiekkaa sekaan, eli lisätään vain vesi.

Säädettävä kelkka. Ilman sitä olisi homma hidasta.

Aurinkokin pilkahti. Vielä olisi muutama harkko latomatta.

Harjateräs jätetään betonin keskelle, jotta se ei ruostu.

PEH 380 harkoissa hakanen pitää harkon kasassa, ettei se pääse leviämään.

Lämpöharkkojen väliin tulee laastisauman kohdalle villaa.

Pari videota myös "Videot" välilehdellä harkkohommista. Toinen eiliseltä, ja toinen filmattu tänään.

Kosteuden hallinta kellarin ulkoseinissä?

"Likavesi- ja sadevesiviemärit vedetty tontille" -päivityksen kommenttiosuudessa käytiin keskustelua kellarin seinien kosteuden hallintaan liittyen. En nyt taas muistanutkaan näitä uusia tuotteita, Isodränistä muistaisin joskus kuulleeni, Fuktisol tuli tutuksi vasta äsken, kun netissä surffailin. Mitä eroa näillä kahdella sitten on? Hinta? Valmistaja? Ja jos nuo ovat ainakin mainosvideoiden perusteella noin "ylivoimaisen hyviä ja monipuolisia", kannattaako kellarin seiniä sitten enää millään muulla tavalla tehdäkään?

Nyt oli kuitenkin tällä kertaa suunnitelmissa edetä näin (joskin ehtiihän näitä suunnitelmia tarvittaessa vielä muuttamaan), ja kellarin seiniä varten ei ole vielä tilattu muuta kuin harkot. Nekään eivät ole vielä tontilla, kun nyt piha on täynnä maantieltä kaivettua soraa, kun vesiliittymän kaivuuhommat on vielä kesken. Mutta tässä siis detaljikuvaa siitä, millainen "Talo Raution" kellarin seinä- ja lattiarakenteista olisi tarkoitus tulla, en tiedä saako tästä kuvasta tässä blogi-ympäristössä selvää, mutta kokeillaan:

Talo Rautio. Kellarin seinä- ja lattiarakenteet. (Klikkaamalla kuva suuremmaksi).

Eli seinä tehdään (nykyisen suunnitelman mukaan) sisältä ulkoapäin seuraavasti:

-sisäseinän tasoitteet ja pintakäsittely
-kevytsoraharkot (ylhäällä lämpöharkkoa, alhaalla umpinaiset, koska lämpöharkko ei kestä maan painetta)
-slammaus
-kylmäbitumisively
-kumibitumikermi
-EPS 120 Routa 100mm eriste pystyyn
-sepeli 6-16 vähintään 400 mm paksuinen kerros (pitää seinustan kuivana, vesi putoaa salaojaan)
-suodatinkangas
-routimaton soratäyttö

Jos laitettaisiinkin styroksin paikalle Isodrän / Fuktisol "ihmelevyjä", sitten jäisi ilmeisesti nuo styroksit ja mitumikermit ja sivelyt kokonaan pois. Saattaisi olla helpompi ja nopeampi tehdäkin näillä? Hintaa tietysti tulee materiaalikuluissa enempi, jos esim. Isodrän on noin 25,00 euroa neliöltä, ja EPS 120 maksaa 3,66 euroa neliöltä, mutta niin taikka noin - talon kokonaishinta ei näistä valinnoista kylläkään mihinkään muutu? Tätä asiaa pitää nyt hetken verran pohtia. Tässä vielä kuva tältä iltapäivältä, tällä korkeudella veden pinta tulee aina olemaan kuopassa, eli tästä kohtaa menee putki salaojan pumppaamolle. Veden pinta ei aivan yllä anturan alareunalle. Antura on 400 mm korkea. Anturan päällä kellarin lattian sisäpinta on toisen harkon tasolla, eli noin 800 mm anturan alalaidasta ylöspäin. Anturoiden sisäpuolella on ensin noin 30-40 cm karkeaa 16-32:n sepeliä, ja sen päällä 300 mm hienompaa sepeliä, sitten tulee 200 mm styroksia. Luulisi sen riittävän, niin että vesi ei nouse alapohjan betonivaluun saakka. Lisäksi Anturan yläpinnalle tulee veden eristekerros, eli sen läpi kosteus ei kiipeä. Eli alapohjan läpi nousevaa kosteutta en jaksa itse pelätä, mutta jos kellarin rakentamisessa noin yleensä jokin menee/menisi pieleen, vika piilee todennäköisesti kellarin seinässä?

Uppopumppu varsinaisen salaojapumppaamon edessä. Lopullinen veden pinta on suunnilleen tässä korkeudessa. (Harmaa pystyputki suojaa, ettei pumppaamon sisään mene kuraa tässä vaiheessa, se otetaan hetken päästä pois.)