Lauha talvi hiljensi lämpöpumpun

Talvi 2019-2020 oli poikkeuksellisen lauha, ja ilmasta-veteen lämpöpumpun (VILP) luona onkin ollut sen vuoksi poikkeuksellisen hiljaista. Nimittäin suurimman osan aikaa se ei ole ollut käynnissä ollenkaan.

Vuoden 2020 ensimmäisen 9 viikon aikana (siis tammi-helmikuun aikana) käyntitunteja kertyi ilmalämpöpumpun käyttölogiin vain 344 tuntia. Aikaisempina vuosina samaan aikaan tuntikertymä on ollut 450-551 tuntia. Huippuvuoden kulutuksesta 551 tuntia jäätiin perään noin 40% ja aikaisemmasta alarajaennätyksestä vuodelta 2017 ekan 9 viikon osalta jäätiin alle 106 tuntia eli 24%.

Numeroina koko 4,5 vuotta mitä VILP on meillä ollut, näyttää viikoittaisten käyntimäärien osalta tältä (tarkastelujaksona kunkin kalenterivuoden viikot 1 >> 9, vuonna 2015 lämpöpumppua ei vielä vuoden alussa ollut, se asennettiin vasta syksyllä 2015, siksi vuoden 2015 sarakkeissa nollat):

Jos tästä talvesta tuleekin ilmaston muutoksen myötä ns. "uusi normaali", eli että näitä samanlaisia talvia tulee jatkossakin melko usein, silloin maalämpöön investoineet talon rakentajat eivät saa Etelä-Suomessa maalämmöstä rahojaan takaisin.

Itse laskin aikoinaan, että kun eka vuosi oli asuttu suorasähköllä ja kun silloin sähköä kului 17162 kWh ekan 12kk asumisen aikana, niin mikäli maalämmöllä tuo luku, jossa kotitaloussähkötkin siis mukana, niin jos tuo luku olisi puolitettu, silloin vuosittainen säästön määrä olisi ollut noin 900 euroa, jolla summalla maalämpöinvestoinnin (20000€ kahta puolta saatujen tarjousten mukaan) olisi kestänyt yli 20 vuotta.

Nyt jos lähtisin tekemään samat laskelmat uudestaan talven 2019-2020 kulutusmääriin perustuen, takaisinmaksuaika olisi jo lähemmäs 30 vuotta? Jolloin tuossa ajassa laitteistot joutuu jo uusimaan kaksi kertaa, eli todellisuudessa investointi ei maksaisi itse itseään koskaan takaisin, koska uudet laitteet joutuu vaihtamaan jo ennen, kuin vanhat ovat ehtineet maksaa itse itseään takaisin.

Meillä on myös VILP:n käyttö ollut aika niukkaa, johtuen kai siitä, että polttopuitakin kuluu vuosittain 6-7 pinokuutiota (josta määrästä 1 kuutio menee kesässä saunan kiukaassa, lämmityskauden ulkopuolella siis - tämä yksi kuutio ei siis vähennä lämpöpumpun käyntiaikoja).

Mutta kuitenkin - nyt kun meidän VILP on ollut toiminnassa aika tarkkaan 4,5 vuotta, jona aikana yhteensä käyttötunteja on tullut koko tältä ajalta 6244 tuntia. Lämpöpumpun elinikä pitäisi olla noin 40000 tuntia (kompressorin käynnistymiskerroista riippuen). Jolloin jos kaikki tunnit 6244 jaetaan tasan neljälle ja puolelle vuodelle, silloin yhden vuoden keskimääräinen käyntiaika on ollut 1388 tuntia. Jolloin näitä tällaisia keskiarvovuosia mahtuu 40000 tuntiin 28,8 kpl - eli siinä olisi sitten ikäennuste, milloin nykyinen VILP pitäisi vaihtaa uuteen.

Saas nähdä sitten, että onko tuolla laitteella vielä 24 vuotta elinikää jäljellä nykyisellä kuormitusmäärällä, vai milloin tuo poksahtaa, ja joudutaan vaihtamaan uuteen? Jos se toimii vielä moitteettomasti toiset 4,5 vuotta, sitten se on jo melkein maksanut itse itsensä. Asennettuna hinta oli siis 8600€ ja vuosittainen säästö on nyt noin 800€ per vuosi, eli takaisinmaksuajaksi tulee 10,6 vuotta, jos sähkön yksikköhinta ei muutu. Toistaiseksi ei ole muuttunut.

Graafisesti kaikki viikot näyttävät tältä (kaksois-klikkaa kuva suuremmaksi, muuten noista pylväistä ei saa selvää):

Joulukuun 2019 sähkönkulutus & vuosikatsaus

Vuosi ja myös vuosikymmen on taas vaihtunut, joten hyvää alkanutta vuotta kaikille blogini lukijoille!

Eilinen päivä 31.12.2019 oli myös merkkipäivä tai merkittävä päivä tämän talon rakentamisen historiassa, sillä eilen tuli raksaprojektissa tasan 9 vuotta täyteen. Aikoinaan eli iltapäivällä 31.12.2010 sain puolilta päivin työpaikalleni tiedon, että tontin myyjä oli hyväksynyt ostotarjoukseni tontista. Siitä alkoi suunnittelu. Rakentaminen alkoi elokuussa 2012 ja muuttamaan uuteen taloon päästiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Siitäkin on jo kulunut yli 5 vuotta.

Jos katsotaan miten päättynyt vuosi meni, niin sähkönkulutuksen osalta vuosi 2019 näytti tältä:

Kuukausittainen sähkön kulutus viimeisen 6 vuoden ajalta (eka vuosi raksa-aikaista sähköä 2014 syyskuulle asti).

Yllä oleva grafiikka näyttää numeroina tältä:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60	610,30
loka	1671,82	1486,80	1416,80	764,30	804,40	830,50
marras	1382,54	1664,77	1606,00	900,60	877,80	851,40
joulu	2381,75	1747,03	1278,30	1189,00	930,20	962,90
Yht	14214,70	16624,60	13219,72	10618,43	9089,39	9364,70

Vuonna 2019 sähköä kului yhteensä 9364,7 kWh, mikä on 275,3 kWh enemmän (3% enemmän) kuin vuotta aikaisemmin 2018 oleva sähkönkulutus 9089,39 kWh - mikä on alhaisin vuosikulutus ikinä.

Vuosi 2019 oli hieman lauhempi vuosi kuin 2018, joten sikäli olisi mielenkiintoista tietää mihin "ylimääräiset" 275 kWh mahtoi mennä? Ainakaan lämpöpumppu ei ole sähkönkulutuksen kasvun syynä, sillä lämpöpumppu kävi vuonna 2019 yhteensä 1184 tuntia, mikä on alhaisin käyntimäärä ikinä. Vuotta aikaisemmin 2018 lämpöpumppu oli käynnissä 1328 tuntia. Yhteensä lämpöpumppu on ollut käynnissä tähän mennessä 5865 tuntia sen jälkeen, kun se 21.10.2015 hankittiin.

Jos lämpöpumpun elinikä on noin 40000 tuntia, niin vielä pitäisi olla käyttövuosia reilusti jäljellä tällä käyttötahdilla. Toki lämpöpumpulle voi sen elinaikana aina tulla mitä tahansa "pikkuvikaa", mikä sitten korjataan, mutta sitten kun 40 tuhatta tuntia on kone käynyt, sitten se kai on niin lopussa, ettei sitä kannata enää korjata?

Lämpöpumpn käyttöikään vaikuttaa myös merkittävästi kompressorin käynnistyskerrat. Joiden minimoimiseksi lämpöpumpun käyntiaikaa on ajastimella rajoitettu vain muutamaan tuntiin per päivä (tällä hetkellä 5h per päivä). Jolloin aina kun lämpöpumppu käynnistyy, se käy kerralla yhtä soittoa pidemmän hukin, ja lataa 500 litraisen vesivaraajan täyteen lämpöä.

Muutenkin ilmasta-veteen lämpöpumpun on järkevintä käydä vain päivä aikaan, koska öisin ulkona on kylmempää, jolloin kylmästä ilmasta lämmön ottaminen olisi hankalampaa, ja hyötysuhde jäisi heikommaksi.

Jos katsotaan joulukuun 2019 vuorokausikohtaisia sähkönkulutuksia, niin grafiikka näyttää tältä:

Joulukuun 2019 päivittäinen sähkönkulutus. 27-28.12 silmiin pistää joululoman jälkeiset päivät, joista edellisessä 

postauksessani tarkemmin (talo kulutti takaisin lämmityksessä paljon enempi sähköä, mitä tyhjillään ollessa oli säästynyt).

Vedenkulutus vuonna 2019 oli yhteensä 123,3 kuutiota. Vedenkulutus näyttääkin meillä vaihtelevan vuosittain aika paljon, ainakin jos asiaa tarkastelee prosentuaalisina muutoksina. En tiedä mistä vaihtelu johtuu, mutta taustalla voi olla joidenkin vuosien kuivat kesät, jolloin kyllä meillä silloin käytetään kasvien ja nurmikon kasteluun myös vesijohtovettä, pelkästään tynnyreihin kerätty sadevesi ei kuivina kesinä yksin riitä. Vuosittaiset vedenkulutukset näyttävät meillä tältä:

2015 = 102,5 kuutiota eli   72,5 litraa per henkilö per vrk
2016 = 161,2 kuutiota eli 110,5 litraa per henkilö per vrk
2017 = 149,8 kuutiota eli 102,6 litraa per henkilö per vrk
2018 = 107,7 kuutiota eli   84,3 litraa per henkilö per vrk
2019 = 123,3 kuutiota eli   96,5 litraa per henkilö per vrk

Vuosien 2018 ja 2019 asukasmääriksi olen henkilökohtaisessa laskennassa olettanut, että paikalla olisi koko vuoden ollut keskimäärin 3,5 henkilöä. Alun perin meidän perheessä on ollut 2 aikuista ja 2 lasta, mutta nyt kun lapset ovat kasvaneet, niin armeijasta ja opiskelusta toisella paikkakunnalla aiheutuu, ettei meillä ole enää koko vuotta kaikki neljä henkeä koko aikaa paikalla.

Jos ylläolevia lukuja verrataan "normaaliin" kerrostaloasumiseen, niin tyypillisesti AsOy-maailmassa vedenkulutus on keskimäärin 130-150 litraa per hlö per vrk, eli siihen verrattuna meillä kuluu omakotitalossa hyvin vähän vettä. Vaikka meillä on 400 litrainen poreammekin, niin senkin käyttö mahtuu näihin lukuihin. Toki sitä on viime aikoina käytetty aika vähän sen jälkeen, kun alkuvaiheen innostus meni ohi.

10000 kWh:n raja lähestyy

Tämä vuosi on minusta ollut taas poikkeuksellisen lämmin, ja sähkölasku tulee olemaan taas poikkeuksellisen pieni. Tosin on meillä nyt muutamia muitakin syitä ja pieniä lisäsäätöjä, jotka ovat auttaneet asiassa.

Nyt viimeisen vuoden aikana esim. kellarin sokkeli on levytetty, jolloin kevytsoraharkon ja koristelevyn väliin jää pieni ilmarako. Talo on nyt kuitenkin kellarin osalta paremmin eristetty, koska koristelevykin kuitenkin tarjoaa tuulelta suojaa. Alun perin kellarin sokkeli piti rapata, mutta vieressä olevasta kadusta ja ajoittaisesta tärinästä johtuen en siihen sitten uskaltanut ryhtyä. Toisena ostosähköä vähentävänä asiana on ollut käyttöveden lämpötilan alentaminen. Tässä nyt ainakin pari kulutuksen alentumiseen vaikuttavaa tekijää viimeksi kuluneelta vuodelta.

Eikö sokkeli olisi ollut sitten rapattuna kuitenkin kauniimpi kuin levytettynä? En osaa sanoa. Ei levytystä ainakaan kauempaa katsottuna erityisesti edes huomaa, ja jos rapattu pinta olisi kuitenkin liikenteen tärinästä johtuen alkanut rakoilemaan ja irtoilemaan vuosien saatossa, niin ei sekään nätiltä näytä. Ja sitä saisi jatkuvasti korjata, eli siinä myös työllistää itse itsensä. Nyt levytettynä ratkaisu kestää sokkelin osalta ilmeisesti seuraavat 100 vuotta? Ja lopputulos näyttää tältä:

Nyt kun joulukuu on kohta puolessa välissä, ostosähköä on kulunut tähän mennessä 9.810 kWh vuoden alusta lukien. 10.000 kWh raja lähestyy, ja varmasti ylittyykin vielä loppukuun aikana. Kulutuskäppyrät näyttävät kuukausitasolta nyt tältä:









Viime vuonna vastaavana aikana ostosähköä kului 12.401 kWh (siis aikavälillä 1.1.2016 - 10.12.2016 eli 11,5kk), ja siihen verrattuna kulutuksen pudotus on nyt ollut noin 25%. Veikkaan että paluuta entiselle tasolle ei enää ole. Syynä sähkön kulutuksen pienenemiseen on siis käyttöveden lämpötilan alentaminen kesken vuotta +55C:stä +50C:een. Lämpöpumppu (VILP) pystyy huomattavasti helpommin tekemään vähän haaleampaa vettä, ja jos oikeasti haluttaisiin ne viimeiset ja korkeammat asteet lämpimään käyttöveteen, niin pumppu joutuu sinnittelemään aika lailla, ja näköjään se myös maksaan.

Uusien rakennusmääräysten myötä Suomessa alkaa nyt olemaan enenevässä määrin omakotitaloja, joissa vuosittaisen ostosähkön määrä jää ehkä tuntuvastikin alle 10.000 kWh per vuosi. Kyse on kuitenkin vain ostosähköstä, sillä kyseisissä taloissa on useimmiten maalämpö, jolloin se pienentää tarvittavan ostosähkön määrää.

Omassakin talossamme varmaan nyt päästäisiin reilusti alle 10.000 kWh:n rajan, jos talo olisi vaikkapa 100 neliötä pienempi, eli lähempänä keskikokoista suomalaista omakotitaloa asuinpinta-alaltaan. Mutta kun meillä nyt on 241m2 lämmintä pinta-alaa, niin kulutus on sitten tämän verran suurempaa.

Omassa talossamme lämpöä saadaan ostosähkön lisäksi myös ilmasta-veteen lämpöpumpulla ja polttopuista. Polttopuut ovat nyt vielä peräisin talon rakentamisen ajoilta. Talo tehtiin oman metsän puista, ja ekana talvena polteltiin enimmäkseen rakentamisesta ylijäänyttä ja tontille jäänyttä laudan pätkää yms. Nyt on päästy jo hakkuun tähteisiin, eli puunrunkojen latvaosiin muihin sekapuihin, jotka kaadettiin samalla, kun metsää hakattiin.

Oksat ja joulukuusen kokoiset roippeet kerättiin isoon kasaan tien varteen ja myytiin hakkeeksi lämpökeskuksille, mutta jokaisesta rungosta jäi monta metriä ohuempaa runkoa, josta ei enää saanut sahatavaraa, mutta moottorisahalla pätkimällä puolen metrin pätkiksi siitä sai vielä polttopuuta, ja sitä varmaan riittääkin seuraavat 10 vuotta ainakin.

Tänä vuonna on polttopuun kuivaksi saaminen ollut melkoinen ongelma. Ensin satoi koko kesän, ja sen perään koko syksyn. Joten polttopuun tekijöillä oli ongelmia saada polttopuu kesällä kuivaksi, ja sen jälkeen syksyllä sitä on ollut vaikea toimittaa asiakkaille, kun jatkuvasti sataa. Näissä olosuhteissa polttopuu voi helposti mennä kuivuessaan samalla myös homeeseen, niin kuin alla olevassa uutislinkissä Mikkelin suunnalta kerrotaan:

https://yle.fi/uutiset/3-9885382

Vaikka olisi jo aikaisempien vuosien puita ja ajat sitten kuivuneita, niidenkin säilytys kuivana voi olla ongelma. Itse olen ratkaissut asian rakentamalla merikonttiin metrisen räystään, jonka alle puolimetrinen klapi mahtuu hyvin, ja pysyy kuivana. Polttopuut ovat tontin rajalla ojan partaalla, toisella puolen merikonttia vastaavanlaisen katoksen alla kuivuvat pyykit pyykkinaruilla. Tai ainakin katos suojaa, ettei pieni sade pääse yllättämään kesken pyykkien kuivumisen. On muuten ollut tänä kesänä varsin toimiva ja hyvä paikka pyykkinaruille, taivasalla pyykit olisivat kastuneet moneen kertaan.

Merikontin katoksen alla puut ovat pysyneet tänäänkin sateelta suojassa, vaikka ulkona on melkoinen lumimyräkkä, joka päivän mittaan vaihtuu Etelä-Suomessa vesisateeksi. Merikontti on 6 metriä pitkä, ja sen vierelle saa puolimetrisiä puita pinottu 2 metrin korkeuteen asti. Täyteen ladattuna puita mahtuu näin säilöön 6 pinomottia, mikä varmaan useimmissa taloissa riittääkin jo hyvin koko talven tarpeisiin. Jos talossa pääasiallinen lämmönlähde on maalämpö, tai puita poltetaan vain kovimmilla pakkasilla, silloin puita ei tarvita kuin motti tai pari.

Meillä kuitenkin on nyt jo syksylläkin poltettu takassa pesällinen 2-3 kertaa viikossa. Jos haluaa polttaa puita yhden pinokuution kuukaudessa, ja jos yhdellä kertaa polttaa noin 30 litraa eli kolme ämpärillistä puita, silloin pesä pitäisi sytyttää yli 30 kertaa eli käytännössä joka päivä. Kyllä sekin talvikuukausina onnistuu, jos vaan on riittävästi kylmää riittävän pitkiä aikoja.

Puu syttyy paremmin, jos sen tuo sisälle jo muutama päivä ennen käyttöä. Lämmityskaudella sisäilma on aina kuivaa, jolloin polttopuu kuivuu siinä samalla. Itse olen täyttänyt takan pesän valmiiksi seuraavaa kertaa varten heti kun se on edellisen käyttökerran jälkeen riittävästi jäähtynyt. Siltikin takan sisällä saattaa olla vielä hyvinkin +50C lämmintä, joten siellä päivän pari oltuaan polttopuu kuivuu aivan rutikuivaksi. Jolloin se syttyy hyvin, ja antaa hyvin lämpöä.

Tässä kuvassa takka on jo täyteen ladattuna, ja takan luukku on muutaman sentin raollaan, samalla kun alla olevat ilmanottoaukot ovat auki. Näin takkapesän läpi kulkee ilmavirtaus, jonka lämmön tuntee käteenkin, jos laittaa kätensä raollaan olevan suuluukun yläosaa lähelle. Jos polttopuissa on vielä kosteutta jäljellä, niin näin se tulee ainakin pois, ennen kuin puita sytyttää.

Takan vieressä olevassa laatikossa näkyy 2-3 seuraavan käyttökerran puut, jotka ovat jo sisällä kuivumassa. Tämän kokoluokan puita takkapesään mahtuu kerrallaan 4-5 kpl. En ole niitä alkanut pienemmiksi halkomaan, kun hyvin palavat näinkin. Puut on kaadettu talvella 2012-2013 talon rakentamisen tarpeisiin, ja ovat siitä asti olleet liiterissä sateelta suojassa. Hyvällä takan hyötysuhteella sekapuusta voi saada lämpöä talteen noin 1000 kWh per pinokuutio.

Nyt siis meillä kuluu kokonaisuudessaan sähköä vähän reilu 10.000 kWh vuodessa. Siihen sisältyy jo noin 5.000 kWh kotitalous- ja laitesähköä (mm. IV-kone pyörii käytännössä koko ajan).

Usein tyypillisissä rintamamiestaloissa lämmityskuluiksi mainitaan esim. 3000 litraa öljyä vuosittain. Sen lisäksi näissäkin taloissa kuluu vielä sähköä noin 5000 kWh vuosittain. Öljylämmitys kannattaisi tietysti vaihtaa maalämmöksi, jolloin säästöä tulee useita tuhansia vuosittain, jos öljyn hinta ei ole poikkeuksellisen alhaalla. Uusissa taloissa, joissa ominaiskulutus on pientä, niissä saattaa myös suora sähkölämmitys olla erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Suoraa sähkölämmitystä en kuitenkaan rintamamiestaloihin laittaisi. Niissä ominaiskulutus on suurempi, jolloin maalämpö on oikea ratkaisu. Maalämmön hinnalla mitään muuta yhtä paljon energiaa säästävää korjausta ei pysty tekemään.

Porealtaan lämmitys sähköllä

Porealtaan täyttämiseen tarvitaan noin 400 litraa vettä (näin meillä - riippuu altaan koosta), joka lämmitetään noin 30 astetta (oletus että vesi on vesilaitokselta tullessaan noin +5C ja porealtaassa noin +35C). Lämpöenergiaa tarvitaan näin ollen 30C x 1,16 kWh/aste/kuutio x 0,4kuutiota = 13,92 kWh. Toisin sanoen - jos talossa on suora sähkölämmitys, ja jos täytetään poreallas, sähköä kuluu noin 14 kWh. Mutta jos on lämpöpumppu, lämpöpumpun avulla voisi periaatteessa saada saman lopputuloksen 3 kertaa pienemmällä sähkömäärällä eli noin 3-4 kWh:lla.

Meillä nuoriso oli eilen yksin kotona, ja halusivat kylpeä kavereittensa kanssa porealtaassa. Jokin aika sitten laskin 500 litraisen varaajan lämpötilan +50C asteeseen, ja nyt sitten lämpö ei ihan riittänytkään, vaan altaaseen valuva vesi oli alkanut tuntumaan haalealta. Silloin ei voi oikein muuta tehdä kuin kääntää sähkövastukset päälle - kuten sitten oli tehtykin. Jolloin viimeisen 3 vuorokauden sähkönkulutuskäppyrät näyttävät aika mielenkiintoisilta, eli tältä:



 

 

Nyt voisi kai kysyä, että säästyykö sähköä ja kannattiko laskea varaajan lämpötilaa? Nopeasti katsottuna mahdolliset sähkönsäästöt on syöty aika tehokkaasti, sillä poreallasta täytettäessä sähkövastusten sähköteho on ollut enimmillään jopa yli 12 kWh, kun viimeisen 3 vrk aikana sähkönkulutus on vain kerran ylittänyt 2 kWh:n ja yleensä lämpöpumpun käynnistyessäkin syntynyt kulutuspiikki on ollut vain 1 kWh:n tasolla...

No kaipa sähköä silti säästyy, sillä oikealla kaavion vieressä oleva tekstikenttä kertoo, että viime vuonna vastaavan 3 vrk aikana sähköä kului meillä 88 kWh, mutta nyt vastaavana aikana meni 72 kWh. Ja jos ei olisi lämmitetty poreallasta sähköllä, olisi kulunut vielä vähemmän kuin 72 kWh.

Mutta mitä opimme tästä? Jos on hyvissä ajoin etukäteen tiedossa, että poreallasta halutaan käyttää, ja että 500 litraa 50 -asteista vettä ei siihen näköjään nyt kykene riittävästi lämpöä antamaan, niin kannattaa ehkä hyvissä ajoin mennä säätämään varaajan lämpötila takaisin +55C asteeseen. Tällöin porealtaan veden tarvitsema lämpö tulee tehtyä ilmasta veteen lämpöpumpulla jo hyvissä ajoin. Eikä sähkövastuksia tarvita lisälämmön lähteeksi.

Tammikuun sähkönkulutus

Taas olisi tammikuun kulutuslukemat pulkassa, ja talo on ollut nyt sen verran aikaa jo "pystyssä", että tässä tulee tammikuun lukemat nyt jo neljättä kertaa. Tältä ne tammikuut ja muutkin kuukaudet nyt sitten näyttävät graafisesti:




Talo Rautio - kuukausittaiset sähkönkulutukset.

Numeerisesti neljä peräkkäistä tammikuuta näyttää sähkökeskuksen päämittarilta katsottuna tältä:

2014 = 1573 kWh
2015 = 1630 kWh
2016 = 2767 kWh
2017 = 1560 kWh

Ja jos tammikuuta 2017 katsotaan päiväkohtaisesti, silloin graafit näyttävät tältä:




Tammikuun 2017 päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilakäyrä.

Tässä kohtaa voisi olla hyvä vilkaista myös vuoden takaiseen tammikuuhun, eli tammikuun 2016 päiväkohtaisiin kulutuksiin. Se näyttää siis tältä:


Tammikuun 2016 päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilakäyrä.

Tässä kohtaa voisin tehdä tarkempaa analyysiä siitä, että mitä näissä vuorokausikohtaisissa kuvissa näkyy, tai mitä niissä pitäisi näkyä.

Tammikuussa 2017 Etelä-Suomeen tuli siis yksi "kylmä henkäys", joka kesti 3-4 päivää. Vuotta aiemmin näitä kylmiä henkäyksiä tuli 2 kpl, ja niiden yhteiskesto oli noin 10 vuorokautta. Vuonna 2016 koko tammikuun keskilämpötila Vantaalla oli -10,3C ja vuotta myöhemmin tammikuussa 2017 keskilämpötila oli -2,9C. Melkoiset erot siis keskilämpötilassa. Ja melkoiset erot sähkönkulutuksessa myöskin. Ilmasta-veteen lämpöpumppua hyödyntävässä talossa nämä kylmät henkäykset nimittäin näkyvät sähkönkulutuksessa varsin selvästi.

Ilmavesilämpöpumpulle on joka tapauksessa hyvä, että kylmiä henkäyksiä ei kovin usein tulisi, tai jos tulee - ulkoilman lämpötila ei saisi pudota (meidän talon tapauksessa) alle -17C. Silloin nimittäin lämpöpumppu sammuu kokonaan. Eikä sillä silloin tienaa mitään. Täten ilmaston lämpeneminen hyödyttää ilmavesilämpöpumppujen ostajia, jos tapahtuu niin, että talvet ovat jatkossa melko lauhoja, tai jos kylmiä jaksoja tulee - niin ehkäpä ne kestävät vain lyhyen aikaa. Tällöin ilmavesilämpöpumppu toimii ja tienaa rahaa ympäri vuoden, tai lähes ympäri vuoden.

Maalämmön hyödyntäjiä ilmaston lämpeneminen taas ei niinkään hyödytä, koska se ei lisää maalämpöpumpun toiminta-aikaa. Eikä se ole välttämättä hyvä juttu muutenkaan (siis omasta mielestäni). Siis tottakai kaikki talot ja kaikki lämmittäjät hyötyvät ilmaston lämpenemisestä euromääräisesti. Tarkoittaahan se lämmityskulujen pienenemistä kaikille.

Mutta kun maalämpöpumppu on investointina erittäin kallis, niin silloin sille pitäisi antaa myös paljon töitä, jotta suuri investointi ylipäätään voisi maksaa itse itsensä takaisin. Tässä mielessä lämpenevä ilmasto ja vähäisempi lämmitystarve on mielestäni "myrkkyä" kalliin investoinnin tehneille, jotka eivät välttämättä saa investoinnistaan koskaan rahojaan takaisin?

Maalämmön taloudellinen riski piilee siis siinä, että mitä jos pumpun käyttöikä tuleekin vastaan jo ennen, ennen kuin pumppu on ehtinyt tienata oman hintansa? Eikös matalan kulutuksen talossa näinkin voi käydä? Itse laskin, että meidän talon tapauksessa, jossa suoran sähkölämmityksen kulutus vuositasolla oli tehdyn kokeilun perusteella noin 17000 kWh, niin maalämpöpumppu olisi tarvinnut yli 20 vuotta maksaakseen itse itsensä takaisin. En tiedä kestääkö se pumppu noin pitkään? Jotain pientä korjausta ainakin olisi 20 vuoden kohdalla pitänyt tehdä, ja mahdolliset säästöt menee sitten siinä?

Mutta eipä se ilmasta veteen lämpöpumppukaan mikään niin erityisen hyvä sijoitus tainnut olla (ainakaan meidän talossa). Sen tuottavuus kuitenkin paranee sitä mukaa, jos ja kun ilmasto lämpenee. Koska tämä lämpöpumppu saa silloin kylmien päivien katoamisen myötä mahdollisuuden tehdä lähes joka päivä töitä, ja siten tienata omaa hintaansa pidemmän aikaa vuosittain.

Jos vielä palataan noihin eri vuosien tammikuun kulutuslukemiin, niin vuoden 2014 tammikuun kulutusluku oli nyt vaan sattumoisin 1573 kWh, eli ihan samaa luokkaa kuin vuosina 2015 ja 2017. Mutta vuonna 2014 talossa ei vielä asuttu, vaikka peruslämmöt olivatkin jo päällä. Mutta sisälämpötila ei varmaankaan ollut paljon päälle +10C, jos oli aina sitäkään. Ovetkin saattoivat olla pitkään auki, jos niistä paljon kuljettiin. Eikä seinärakenteetkaan olleet vielä valmiita. Isot villat olivat jo paikoillaan, mutta kipsilevyt puuttuivat vielä, eli tammikuussa 2014 talon sisällä näytti suunnilleen tältä (tämä kuva otettu 31.1.2014):



Talo-Rautio 31.1.2014.

Tammikuussa 2015 talossa oli asuttu noin 3kk. Ja talossa oli suora sähkölämmitys (lämpöpumppua ei oltu vielä hankittu, se tuli syksyllä 2015 eli vuoden suorasähköllä asumisen jälkeen). Tammikuu 2016 taas oli ennätyksellisen kylmä, ja lämpöpumppu oli pitkiä aikoja tai ainakin 10 vuorokautta seisahduksissa. Ja 2017 tammikuu oli nyt sitten tällainen kuin oli, eli lämpötila oli enimmän osan aikaa nollan tuntumassa. Lumi tilanne on heikko, ja hiihtämään ei ainakaan Vantaan pelloilla pääse.

Lunta on kyllä ainakin pariin otteeseen tullut ihan reippaastikin, mutta se on sitten aina sulanut muutamassa viikossa pois. Tilanne on vähän sama kuin Englannissa 90-luvun alussa. Silloin kun siellä opiskelin, niin mikäli lunta ylipäätään satoi, niin ei se maassa pysynyt kuin maksimissaan parisen viikkoa. Nyt noin 25 vuotta tuon jälkeen voisin sanoa, että talvi on Etelä-Suomessakin ihan samanlainen. Sikäli mikäli tästä 2017 tammikuun säästä on tullut tyypillinen talvikeli Etelä-Suomeen.

Englannissa ei taida lunta olla ollut enää pitkiin aikoihin? (En ole muutamaan vuoteen siellä nyt käynytkään, joten ei omakohtaista havaintoa asiasta). Mutta jos historian kirjoja tai Wikipediasta luetaan, niin vielä 1800-luvulla Thames joki oli talvisin niin paksussa jäässä, että jäällä järjestettiin Lontoossakin talvimarkkinoita. Nyt Thames-joki ei ole tainnut viimeisen 100 vuoden aikana jäätyä enää kertaakaan?

Seuraavaksi pörssisähköä

Postia sähköyhtiöltä.

Tänään tuli omalta sähköyhtiöltäni Vantaan Energialta postia, että 2-vuotinen määräaikaissopimus on päättymässä, ja että nyt olisi aika tehdä uusia valintoja. Tai sitten jos ei halua valita mitään, niin sitten sopimus jatkuisi toistaiseksi voimassa olevana "Huoleton" -sähkösopimuksena.

Itse olin pohdiskellut pörssisähköön siirtymistä jo jonkin aikaa. Sitä vaihtoehtoa Vantaan Energian kirjeessä ei kuitenkaan tarjottu, mutta puhelinsoitolla asia järjestyi. Joten nyt sitten seuraavaksi meille tulee pörssisähköä 1.12.2016 lukien. Ja taas pääsee tekemään vertailuja, että miten ensi vuoden sähkölasku suhtautuu päättyneen vuoden laskuun (jolloin uutuutena meillä oli ilmavesilämpöpumppu). Eka vuosi meillä asuttiin ihan vaan suorasähköllä, jossa tosin oli yöaikaan vähän edullisempi yksikköhinta.

Pörssisähköä saa ostaa nykyisin siis lähes kaikilta sähkölaitoksilta. Lisäksi markkinoilla on muutama muukin myyjä, mm. Nordic Green Energy, jolla onkin varsin edullinen välityspalkkio ja kuukausimaksu:



Nordic Green Energyn kotisivut.
Edullinen välityspalkkio on näyttävästi esillä. Tässä linkki:
https://www.nordicgreen.fi/kotitalouksille/sahkosopimus/porssisahko/

Vantaan Energian välityspalkkio oli 0,22€/kWh ja kuukausimaksu 3,80€. Vähän kalliimpaa, mutta ehkäpä nyt suosin siltikin oman paikkakunnan sähkölaitosta kuitenkin. (Onhan se oman paikkakunnan toimittaja kuitenkin se paras? Riippumatta siitä missä päin Suomea asuu... :-)

Noin muuten pörssisähkö alkoi itseäni kiinnostaa siksi, että siinä maksetaan siitä mitä sähkö kullakin hetkellä maksaa, plus myyjän perimä välityspalkkio ja kk-maksu (ja tietenkin sähköverot ja siirtomaksut tulee päälle). Mutta jos tekisi määräaikaisen ja kiinteähintaisen sähkösopimuksen - tämäkin varmasti kannattaa, jos etukäteen kristallipallosta näkee, että sähkön markkinahinta on kääntymässä nousuun - mutta muuten sähkönmyyjä lisää aina omat varmuusmarginaalit pörssisähkön hinnan päälle. Eihän kukaan sähkönmyyjä sähköä tappiokseen myy.

Sähkönmyyjän kiinteähintaisia sopimuksia voisi myös verrata pankkien ennen vanhaan pitämään pankkikohtaisiin Prime-korkoihin. Ne olivat muotoa "Euribor plus jotain" - ja ne seurasivat pienellä viipeellä EURIBOR -korkoja. Jälkikäteen ja jälkiviisaudella katsoen Euribor -sidonnaiset korot tulivat kuitenkin aina lainanottajalle halvemmaksi, ja nykyään kai ei muita enää käytössä olekaan. Paitsi jos joku suojautuu korkokannan muuttumiselta käyttämällä tietyn pituista kiinteää korkoa. Uskoisin, että pitemmän päälle sähkömarkkinoillakin ollaan siirtymässä pörssisähkön ostoon/myyntiin, ihan niin kuin pankeissa jo siirryttiin päivittäin muuttuviin EURIBOR -korkoihin.

Sähkömarkkinoilla sähkön pörssihinta tosin muuttuu vielä nopeammin kuin rahan hinta, eli sähkön hinta muuttuu joka tunti. Se mahdollistaa myös lämpöpumppulämmittäjälle sen, että jos lämpöpumppu ei käy koko ajan, sen voi ajastaa käynnistymään niille tunneille, jolloin sähkö on edullista. En tosin ole varma, että kannattaako tämä tavallisen lämpöpumpun tai ilmavesilämpöpumpun tapauksessa (tämä jälkimmäinen siis meillä on), mutta maalämmön kohdalla se mielestäni kannattaisi?

Siis maalämmössähän lämmön lähde on aina yhtä lämmin oli yö taikka päivä. Mutta jos lämmön lähde on ilma, se on öisin viileämpää ja päivällä lämpöisempää. Jolloin jos tällaisen lämpöpumpun ajastaa käymään vain öisin ja halvemmalla sähköllä, niin nähtäväksi jää, että voittaako siinä mitään? Vai häviääkö? Se sitten riippuu ihan siitä, että kumpi laskee yön ajaksi enemmän, lämpöpumpun hyötykerroin vaiko sähkön hinta...?

Pörssisähkön tuntihinnat näkee reaaliajassa tässä linkissä:

http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table

Nyt tällä hetkellä - kun lokakuuta mennään - niin tuolla linkissä olevan hintataulukon mukaan yöaikainen sähkö olisi noin kolmanneksen halvempaa kuin päivätuntien sähkö. Lisäksi viikonloppuisin sähkö on selvästi edullisempaa ihan päivätunteinakin. Mutta arkisin sähkönkäyttö sitten nousee päivällä, ja samalla nousee myös sähkön tuntihintakin. Jos katsotaan historiatietoja, niin viime tammikuun pakkasjaksolla sähkön hinta saattoi yli 3-kertaistua yön tasosta päivän piikkihetkiin tultaessa, hintataulukko näytti silloin tältä:



Sähkön  pörssihinta 4.1.2016 -> 11.1.2016.
Viikon alhaisin hinta =17,24 €/MWH
Viikon korkein hinta = 100,01 €/MWh 

Tähän asti meidän talossa sähkön kuukausittaiset kWh-pylväät näyttävät tältä:

Ja kuukausittaiset euromääräiset pylväät näyttävät tältä:

Aika sitten näyttää, mihin suuntaan nämä pylväiköt lähtevät tämän jälkeen kehittymään. Euromääräiset pylväät ehkä lähtevät tämän jälkeen laskemaan lisää (?), mutta kWh-määäräiset pylväät saattavat jopa nousta (?), siis jos ajastan lämpöpumpun käynnistymään öisin, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on hiukan huonompi. Viikonloppuisin lämpöpumppu voi toki käydä päivälläkin, ja lämpöpumpussa on viikko-ohjelma, johon päivittäiset käyntiajat voi ajastaa.

Tällä hetkellä lämpöpumppu käy noin 7h päivittäin, kun lattialämmitys on jo päällä. Kesällä kun lattialämmitys oli pois, ja kun lämpöpumppu teki pelkät käyttövedet, niin se kävi noin 2h päivittäin.

Nyt en ymmärrä?

Jokin aika sitten ihmettelin täällä blogissani sitä, että eikö ilmavesilämpöpumppu säästäkään mitään?

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Täytyy sanoa, että kyllä tämä asia on jäänyt mietityttämään edelleenkin, ja olen vähän nyt yrittänyt tutkiskella, että voisiko meillä nyt olevalle tilanteelle tehdä jotain, esim. tehdä kytkennät toisin, tai voisiko sitten laskelmia tehdä eri tavalla?

Varmasti voisi.

Nyt lämpöpumppu lämmittää meillä lämmintä käyttövettä. Ja puolet vuodesta eli noin 6kk ajan se ei mitään muuta teekään (lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut pois päältä maaliskuulta lokakuulle). Näin syksyisin ja keväisin ja toki talvellakin (jos ei ole paukkupakkaset ja pumppu pysähdyksissä) lämminvesivaraajasta otetaan lämpöä myös lattiakiertoon.

Nyt olisi mahdollisuus parantaa hyötysuhteita niin, että lämpöpumpun ja vesivaraajan "väliin" laitettaisiin vielä toinen vesivaraaja, jonka lämpötila olisi esim. noin 30-35C ja josta otettaisiin suoraan lattiakiertoon lämmin vesi. Käyttövesi voitaisiin lämmittää vaikka sähkölläkin, koska lämpöpumppu on huono tekemään vettä korkeisiin lämpötiloihin.

Seuraava kysymys olisi tietysti se, että miksi asiat pitäisi tehdä näin monimutkaisesti? Miksi tarvittaisiin 2 vesivaraajaa, vesikiertoinen lattialämmitys, ja suhteellisen kallis ilmavesilämpöpumppu? Kun kaiken saman voi tehdä ja pystyy tekemään myöskin tavallisella 2 tonnin ilma-ilma-lämpöpumpulla, jonka lämmitystehoa voi tehostaa takkatulella, jos lämpöpumpun sijoittaa niin, että se tehostaa takasta tulevan lämpimän ilman kiertoa.

Teki sitten niin taikka noin, niin molemmissa näissä järjestelmissä varavoimana olisi aina suora sähkölämmitys. Ilmavesilämpöpumpussa on toki isommat tehot mitä "normaalissa" ilma-ilma-lämpöpumpussa. Mutta on siinä myös 4-kertainen hintakin, eli jos samalla rahalla ostaisikin 4 kpl "normaaleita" lämpöpumppuja, niin niiden yhteenlaskettu teho varmasti pärjää hyvin yhdelle ilmavesilämpöpumpulle.

Entä jos alkaisinkin laskemaan asiat jotenkin toisin, nythän laskin saadun hyödyn sitä lähtökohtaa vasten, että mitä jos en olisikaan hankkinut lämpöpumppua, vaan olisikin jatkettu suorasähkön varassa. Ehkä näin ei pitäisi asioita laskea ollenkaan?

Sillä jos lasken lämpöpumpun kannattavuuslaskelmat samalla tavalla, mitä useimmat muutkin talonrakentaja laskevat, silloin minäkin saan ihan sama lopputulokset, ja ne lopputulokset ovat tosi hyvät, ja näillä lopputuloksilla voi ilahduttaa kenet tahansa lämpöpumpun myyjän.

Nimittäin asiat voisi laskea myös näin:

Talo-Rautio - toteutunut sähkönkulutus ilmavesilämpöpumpulla vuoden aikana = 13844 kWh.
Kotitaloussähkön arvioitu osuus = 5000 kWh, jolloin lämmityssähkö oli 8844 kWh/vuosi.
Käytetty ilmavesilämpöpumppu = Viessman 200S AWB ilmavesilämpöpumpun 8,3 kW:n teholla.
Lämpöpumpun COP-luku:

COP +7C/+35C = 4,28 (EN 14511)

Jos oletetaan, että maalämpöpumpun vuosittainen hyötysuhde olisi noin 1/3, niin jos ilmavesilämpöpumppu ei ole aivan niin tehokas, niin ehkä sen hyötysuhde voisi kuitenkin olla luokkaa 1/2,5? Eli yhden suhde 2,5:een (1 kWh sähköä tuottaisi 2,5 kWh lämpöä)

Sen jälkeen laskelmat menevät näin:
Lämmityksen sähkönkulutus lämpöpumppua käyttäen 13844 kWh - 5000 kWh = 8844 kWh.

Mikäli lämpöpumppua ei olisi ollut, olisi sähkönkulutus COP laskentaa käyttäen ollut 8844 x 2,5 = 22110 kWh /vuosi. Tätä lopputulosta voi vallan mainiosti peilata myös rakennuslupaa varten tehtyä energiaselvitystä vasten - siellä arviokulutuksen määränä oli 23287 kWh/vuosi/lämmitys. Tai jos syötän oman taloni volyymiluvut ja lämmitystaparatkaisut Motivan laskuriin, sieltä tuloksena tulee 25600 kWh vuosittaiseksi sähkönkulutukseksi. Eli kaikki näyttää hyvältä - samalla hehtaarillahan nämä kaikki 3 lukua selvästikin ovat - arvioitu kulutus 2,5:n COP arvolla, energiaselvityksen lopputulema ja Motivan laskuri eli 22110 kWh ja 23287 kWh ja 25600 kWh. Tai ei näillä luvuilla ainakaan oleellisen suurta eroa ole.

Jolloin nyt voidaan kätevästi laskea ilmalämpöpumpun säästö ja kannattavuus tältä pohjalta:

Säästö = 22110 kWh - 8844 kWh = 13266 kWh ja sille hinta 12c/kWh tasoa käyttäen = 0,12€ x 13266 = 1591,92 euroa (vuosittaisen säästön määrä), ja kun hankintahinta eli 8600,00 euroa jaetaan tällä, saadaan takaisinmaksuajaksi = 8600,00€/1591,92€ = 5,4 vuotta!!!

Mitäs minä tuolla aiemmin sanoin? Tällaisella lopputuloksella ilahduttaisi kenet tahansa lämpöpumppumyyjän, ja nyt lopputulos on kutakuinkin sellainen, mitä kaikki muutkin lämpöpumpun ostajat ovat laskeneet. Tai että mitä myyjän taholta heille on valmiiksi laskettu.

Tässä kohtaa pitää muistin virkistyksenä ja ilon pilaamiseksi kuitenkin todeta oman taloni vuosikulutus ilman lämpöpumppua. Se oli siis mittarilukeman perusteella 17162 kWh ja kun saadun säästön laskin normeerauskertoimien avulla, niin säästöä tuli oikeasti siis vain noin 371 euroa vuosittain (eikä 1592 euroa vuosittain). Ja vastaavasti lämpöpumppuinvestoinnin takaisinmaksuajaksi tulikin siis yli 20 vuotta, eikä noin 5 vuotta.

Eli niin kuin tässä nyt nähdään, erilaisia laskelmia voidaan tehdä aika monella tavalla...

Seuraavaksi aloin sitten surffailla netissä katsomassa, että onko kukaan muu pettynyt lämpöpumppulla saatuihin säästöihin? Paljon ei osumia löytynyt, mutta jotain kuitenkin. Tässä yksi:



Iltalehden juttu vuodelta 2012. Kuva tästä linkistä:
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001751266.html

Yllämainitun Iltalehden jutussa kerrotaan Kuluttajariitalautakunnan ratkaisusta, jonka mukaan: "Lautakunnan mukaan kuluttajalla on oikeus purkaa kauppa. Ahsellia on suositeltu palauttamaan ostajalle tämän osuus kauppahinnasta "käyttöhyödyllä vähennettynä". Lisäksi maahantuojan pitää korvata lämpöpumpun asentamisesta aiheutuneet kustannukset." Jutussa ei kerrottu sitä, että mitä kuluttaja sitten teki? Ja noudattiko yritys lautakunnan ratkaisua? Eli purettiinko lämpöpumpun asennukset pois? Jos näin tehtiin, olisiko tämä mahdollisesti ainoa Suomessa pois purettu lämpöpumppu? Eihän kukaan nyt yleensä lämpöpumpusta luovu, vaikka se ei ihan odotuksia täyttäisikään?
Lämpöpumppuja kuitenkin myydään Suomessa hyvin, niitä on Suomessa jo 670000 kpl. Ja määrä kasvaa, tässä linkissä lisää lukuja:

http://www.sulpu.fi/-/lampopumppujen-myyntimaarat-kasvoivat-vuonna-2014

Tuolla linkissä myös kerrotaan, että lämpöpumput tuovat asuintaloihin energiaa vuosittain noin 5 TWh (viisi teravattituntia - teravatti on miljoona megavattia eli miljardi kilovattia). Jos 670000 lämpöpumppua tuottaa yhteensä 5 TWh, silloin yhden lämpöpumpun keskimääräinen tuotto pitäisi olla 7462 kWh vuosittain. Kai se sitten näin on. Euroiksi muutettuna saatu hyöty on silloin keskimäärin noin 750 euroa per lämpöpumppu.

Jos on noin, seuraavaksi on minusta mielenkiintoista katsoa, että miten tämä talon ympäriltä talon sisälle lämpöpumpun pumppaama lisäenergia mahtaa "kaunistaa tilastoja", eli vähentää muiden energiamuotojen kulutusta? Onhan tuo 5 teravattia kuitenkin jo sellainen määrä energiaa, että se näkyy. Tilastoistahan tämä tieto on helposti saatavilla, ja tilastot näyttävät esim. tältä, alla oleva graafi löytyy tästä linkistä:

http://www.stat.fi/til/asen/2014/asen_2014_2015-11-20_tie_001_fi.html

Asumisen energiankulutus Suomessa vuosittain.

Noissa pylväissä näkyy normaalia kylmemmät talvet eli 2010 ja 2012 selvästi muita pylväitä korkeampina. Mitään muuta tuossa kuvassa ei sitten omasta mielestäni näykään? Ja nyt tulee eka kohta, jossa en ymmärrä? Siis kun noissa pylväissä näkyy (aivan sattumalta) juuri se ajanjakso, jolloin lämpöpumppujen suosio on räjähdysmäisesti kasvanut, niin miksei niiden avulla tuotettu yhteisteho ole painanut Suomi-tason kokonaisenergiankulutusta laskuun? Eikös näin olisi pitänyt käydä?

En nyt löydä ihan tähän hätään nopeasti lämpöpumppujen myyntitilastoa, joka yltäisi vuoteen 2014 asti, mutta tässä olevassa tilastossa on vuosi 2012 mukana, ja kun lämpöpumppuja nyt on 670000 kpl, niin tämäkin auttaa näkemään miten huimaa kehitys on ollut vuosina 2008 -> 2014:

Lämpöpumppujen määrä Suomessa.

Vielä löytyy tuolta ylempänä mainitusta stat.fi eli Tilastokeskuksen linkistä myöskin eri energiamäärien kehitys, jossa lämpöpumpuilla tuotetun energian määrän nousu näkyy selvästi:

Asumisen energian lähteet.

Kaukolämpö on lämmön lähteistä suosituin ja tärkein. Miten on muuttunut kaukolämmön määrä vuodesta 2008 vuoteen 2014? Se on ehkä hivenen noussut? Matkalla näkyy vuoden 2010 ja 2012 muita talvia ankarammat talvet. Puun käyttö on toiseksi suosituinta, ja sekin on pysynyt samoissa vuodesta 2008 vuoteen 2014. Kolmantena tulee sähkö. Sen käyttö asuintalojen energian lähteenä on vähän noussut. Öljyn käyttö on vähän laskenut. Lämpöpumpuilla tuotetun energian määrä on noussut selvästi. Mutta mitä hyötyä tästä noususta on ollut, kun minkään muun käytetyn energian (öljy poislukien) käytön määrä ei tunnu oikein laskevan?

Vai onko tässä nyt käynyt sillä tavalla, että lämpöpumppujen arvioitu tuotto on pelkästään arvioitua tuottoa, eikä todellista tuottoa olekaan syntynyt? Ei ainakaan siinä määrin, mitä on laskettu? Samaan aikaan 6 vuodessa myös talojen rakennusmääräyksiä on kiristetty, talojen energiatehokkuus on parantunut - joten luulisi, että lämpöpumppuenergia pois lukien kaikki muut käppyrät olisi reippaassa laskussa? Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Ja nyt en ymmärrä, mistä tämä voisi johtua?

Olisiko mahdollisesti käynyt niin, että tarkastelujaksolla vuodesta 2008 vuoteen 2014 Suomen väkiluku tai asumisen väljyys olisi (räjähdysmäisesti) kasvanut? No näin ei ole käynyt, muutamien viime vuosien aikana Suomen väkiluku ei ole oleellisesti muuttunut, ei myöskään asumisväljyys, josta graafia tässä:

Asumisväljyyden kehitys Suomessa.

Jos kerran Suomessa lämpöpumppujen määrä kasvaa, ja oletettavasti lämpöpumpuilla tehdyn energian määrä kasvaa yhtä huimasti, niin mihin se lämpöpumppujen lämpö oikein menee, kun ei se missään tilastoissa näy? Jos näkyisi, muiden energiamuotojen käytön olisi mielestäni pitänyt laskea, ja ainoa joka hivenen oli laskenut oli öljy.

Tietysti voihan tässä olla vielä sellainenkin mahdollisuus, että mitä jos asuntojen lämpötila olisi 6 vuoden aikana tasaisesti kasvanut? :-) Silloin se lämpöpumpuilla mahdollisesti tehty lisäenergia kuluisi siinä... :-) (tämä nyt vähän huumorimielessä pohdittua)

Jos nyt lukijoiden puolella joku keksii ratkaisun, mistä tämä dilemma voisi johtua, niin saa toki auttaa - eli kertoa mistä ilmiö johtuu?

Sillä jos nyt itse katson ruohonjuuritasolta ylöspäin, niin en ainakaan omassa lämpöpumpussani kovin suuria tuottoja pysty näkemään. Samoin jos taas katson ylätason tilastoja Suomi-tasolla, niin en minä näe lämpöpumppujen vaikutuksia kovin konkreettisesti oikein sielläkään? En ainakaan siinä laajuudessa mitä minun mielestäni pitäisi näkyä...

Siis ainoa mikä näkyy, on tuossa toiseksi viimeisessä graafissa oleva lämpöpumpuilla tuotetun energian kasvu 5 teravattiin - mutta kun se on itsessään pelkkää teoreettista laskentaa. Konkreettisesti tämän lisähyödyn pitäisi näkyä siten, että joku muu energiamuoto menettäisi selvästi otettaan rakennusten lämmitysmuotona. Käyrien laskuun pitäisi antaa lisävauhtia myös energiamääräysten kiristyminen ja jossain määrin myös ilmastonmuutoksesta johtuva vähäisempi energian kokonaistarve.

Tietysti olen minä kuullut myös paljon positiivisia kokemuksia monelta esim. öljystä maalämpöön siirtyneeltä vanhan kiinteistön omistajalta, entä tietenkään näitä kertomuksia halua kiistää. Toteutuneista luvuista ja säästöistä olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan lisää.

Jymy-yllätys

Tänään 29.9 on itselläni nimpparit. Aamulla en muistanutkaan, mutta tänään päivällä jokuset muut muistivat. Eipä siitä nyt kuitenkaan sen enempää.

Pari päivää sitten eli 27.9. meillä tuli uudessa talossa 2 vuotta asumista täyteen. Kohta alkaa myös olla vertailutiedot saatavilla siitä, että miten kävi, kun ekan vuoden asuimme suorasähköllä, ja nyt toinen vuosi meillä on ollut ilmavesilämpöpumppu.

Mikä lämmitysjärjestelmä taloon, ja erityisesti isoon taloon kannattaa valita? Tämä kysymys varmastikin mietityttää monia rakentajia silloin, kun talo on vielä suunnittelupöydällä. Silloinhan kaikki vaihtoehdot ovat vielä avoimia ja käytettävissä.

Meillä oli niin, että maalämpöhän meille piti alun alkaen tulla. Ihan jo rakentamisen yhteydessä. Mutta ekan vuoden jälkeen sähkönkulutus osoittautuikin olevan niin pieni, että ei sitä vaihtoehtoa sitten sen jälkeen enää ajateltu. Takaisinmaksuaika olisi ollut liian pitkä, todennäköisesti yli 20 vuotta.

Mutta miten kävi nyt, kun maalämmön asemesta laitettiinkin ilmavesilämpöpumppu?

Tulos oli ainakin itselleni yllätys. Voisi sanoa jopa jymy-yllätys, joka varmistuu ja tarkentuu nyt viikonlopun aikana, kun vielä tämän syyskuun loppulukemat energiankulutuksen osalta varmistuvat. Onhan ne nytkin jo suunnilleen olemassa tai ainakin arvattavissa, mutta ihan tarkat ja eksaktit luvut saan vasta sitten, kun kuluva kuukausi on ensin päättynyt.

Niitä lukuja katsellessa voi käydä vaikka näin:



Tämä kuva bongattu netistä, ei onneksi omat kahvit eikä oma läppäri kuvassa.

Palaan aiheeseen lauantaina, eli 1.10.2016.

Tyhjä talo kulutti 8 kWh vähempi sähköä

Pääsiäisten pyhien osalta ollaan "loma loppui" -vaiheessa, nopeastihan se pidempikin viikonloppu tahtoo aina kulua. Nyt kun oltiin pari päivää poissa kotoa, tuli taas vertailutietoa siitä, paljonko sähköä säätyy, jos talossa ei asuta. Tässä tuntikohtaiset kulutuspylväät tämän viikon ajalta - maanantailta 21.4 lauantaille 26.4 asti. Näistä 2 viimeisintä vuorokautta talo on ollut tyhjillään, tai tarkasti ottaen lähdimme reissuun jo kiirastorstaina illalla.

Talo-Rautio, sähkönkulutus 6 vrk ajalta välillä 21.4 - 26.4.2016.

Mitä näistä käppyröistä nyt sitten näkyy, tai mitä näistä pitäisi nähdä? Jos lasken yhteen vuorokausikohtaiset sähköt, niin kulutusta on ollut seuraavasti:

ma 21.4	31,5 kWh
ti 22.4	37,9 kWh
ke 23.4	31,4 kWh
to 24.4	27,9 kWh
pe 25.4	23,8 kWh
la 26.4	24,0 kWh

Nyt jos seuraavaksi lasken keskiarvon alkupään viikosta (asumisajalta) eli maanantaista kiirastorstaille, niin keskiarvoksi tulee 32,2 kWh per vrk. Ja jos lasken keskiarvon poissaolopäiville (pitkäperjantai ja lankalauantai), sitten keskiarvoksi tulee 23,9 kWh per päivä. Ja näiden erotus on 8,3 kWh eli tästä tuli otsikon teksti, että tyhjä talo säästi sähköä 8 kWh per päivä.

Ja tämä 8,3 kWh on siis monen osatekijänkin summa.

Jos katson asiaa siitä näkövinkkelistä, että mikä tyhjässä talossa on toisin, niin lämmintä käyttövettä ei kulu ollenkaan. Jos talossa asutaan, käyttövettä kuluu vuosikeskiarvosta laskettuna 99 litraa per henkilö per vrk eli yhteensä 396 litraa per vuorokausi. Jos lämmintä käyttövettä olisi tästä puolet eli 200 litraa per vrk, niin tämän lämmittäminen vaatii energiaa +5C -> +55C  yht. 11,7 kWh per vrk.

Jos mikään muu ei olisi muuttunut, niin saadun säästön olisi pitänyt olla 11,7 kWh per vrk, koska kerran lämmintä vettä ei käytetty. Mutta säästö oli kuitenkin pienempi, eli vain 8,3 kWh per vrk. Mihin sitten kului näiden lukujen erotus, eli 11,7-8,3=3,4 kWh per vrk?

Kai se "puuttuva 3,4 kWh" per vrk meni sitten lämmitykseen, tai ainakaan muuta en itse keksi. Näin siis siitäkin huolimatta, että poissa ollessamme sisälämpötila laski +17C asteeseen. Näin kävi vaikka mitään säätöjä ei tehty. Eikä ilmastointia säädetty pienemmälle. Mutta kun poissa ollessamme ei myöskään käytetty takkaa, silloin lämpötila laski sille tasolle, jolle talo lämpenee lattialämmityksen avulla, eli tällä hetkellä ilmavesilämpöpumpun avulla.

Tähän +17C peruslämpötilaan voi sitten polttopuilla lisätä lämpöä meidän talossa ihan oman valinnan mukaan, ja meillä näyttää takkatuli syttyvän jo +20-21C kohdalla, eli yleensä meillä pidetään sellaista +22-23C lämpötilaa sisällä. Mutta jos ei puita poltettaisi lainkaan, sitten lämpötila olisi se +17-18C, ja niinkin voisi asua. Tai sitten vaihtoehtoisesti voisi säätää sähkölämmitystä suuremmalle.

Mutta nyt poissa ollessamme Wainu-seurantajärjestelmän muistiin keräämän lämpötilakäyrän mukaan lämpötila laski tasaiseen tahtiin +17C tasolle näin:

Sisälämpötila savupiipun ääressä on vakiintunut tasolle +17,6C.

Punaisella käyrällä on lämpötila, musta taustaväri on kosteusprosentti.

Jos vielä palaan noihin ensimmäisen kuva tuntikohtaisiin käppyröihin, niin talossa näyttäisi olevan noin 0,5 kWh "pohjakuorma", joka kuluu ulkovalaistuksessa + pumpuissa + IV-koneessa + keittiön kylmäkoneissa. Lisäksi kodinelektroniikan valmiustaso kuluttaa kait sekin jonkin verran.

Korkeat pylväät taas kertovat, milloin lämpöpumppu on ollut päällä, ja paljonko se on kuluttanut. Lämpöpumppu näyttäisi siis käynnistyvän 3-4 kertaa vuorokaudessa. Lämpöpumppu on aikaohjauksella rajattu käynnistymään vain päiväaikaan.

Kun pohjakulutus vie 12 kWh vuorokaudessa, ja kun poissa ollessamme vuorokauden vuorokauden kokonaiskulutus on ollut 24 kWh, niin lämpöpumppu on silloin kuluttanut myöskin 12 kWh. Paljonko lämpöpumppu on sitten tuottanut? Mikäli COP-luku on 3, silloin lämpöpumppu on tuottanut 12 kWh:n syöttöteholla yht. 36 kWh, eli suorasähköllä kulutus tyhjässä talossa olisikin ollut nyt toteutunut 24 kWh, plus ulkoilmasta pumpattu toinen 24 kWh eli yhteensä 48 kWh.

Ja jos vielä tarkistan viime vuodelta silloin suorasähköllä toteutuneista luvuista, että miten asia silloin oli - niin kyllä se näin meni, eli viime vuoden maaliskuussa sähköä kului yhteensä 1446 kWh, joka tekee päivää päälle 46, 6 kWh. Eli samalla hehtaarilla nämä ovat, siis tämän vuoden laskennallinen kulutus ilman lämpöpumppua, sekä viime vuonna toteutunut taso suorasähköllä.

Lämpimän veden lämmityksen eli sähkönkulutuksen osalta laskeskelin vielä seuraavasti:

Kun meillä menee vettä siis 99 litraa per henkilö per vrk, ja siitä lämpimän veden lämmitys vaatii 11,7 kWh, niin vuositasolla se tekee 365 x 11,7kWh = 4270 kWh per vuosi. Motivan laskureissa 4-henkisen perheen vedenkulutuksen oletetaan tarvitsevan sähköä 4000 kWh vuosittain, joten aika lailla samoilla hehtaareilla menee nämäkin.

Mutta se mikä ei näissä luvuissa näy - eikä taida näkyä Motivankaan luvuissa on lämpimän veden hukkalämpö. Eli nyt kun meillä on lämpöpumppu säädetty niin, ettei se lämmitä öiseen aikaan - niin vaikka öiseen aikaa ei myöskään lämmintä vettä kulu, niin kuitenkin 500 litrainen varaaja jäähtyy noin 4 astetta. Sen jälleen lämmittäminen alkuperäiseen lämpötilaan vaatii sähköä noin 2 kWh, eli vuositasolla noin 700 kWh.

Tämä lämminvesivaraajan hukkalämpö ei tietystikään hukkaan mene, vaan se tulee hyödynnettyä talon omassa lämmityksessä. Paitsi tietysti kesäisin, jolloin taloa ei tarvitsisi ollenkaan lämmittää, tai taloa päinvastoin jäähdytetään, niin silloin tämä varaajan hukkalämpö on aidosti hukkalämpöä, jolle ei ole mitään käyttöä eikä tarvetta. Mutta jos mietitään, että paljonko veden lämmitykseen pitää "budjetoida" energiaa ja sähkönkulutusta, niin meillä se näyttäisi olevan tasolla 4270 kWh (kulutettu vesi) + 700 kWh (lämpöhäviöt), eli yhteensä vettä lämmitetään vuosittain noin 5000 kWh:n edestä.

Ja jos nyt tältä pohjalta vielä jatketaan laskemista, niin aikaisemmin meillä meni rivitaloasumisessa 10 kWh sähköä kotitaloussähkön muodossa. Eli noin 4000 kWh vuosittain. Kait se sama sähkö menee yhä vieläkin, koska uuteen taloon on muuttokuorman mukana kannettu kaikki samat laitteet, mitä meillä oli ennenkin talon rakentamista.

Pumput ja IV-kone vie yhteensä 200 vattia eli 2000 kWh vuosittain.

Näistä kolmesta tulee yhteensä 2000 kWh (talon tekniikka) + 4000 kWh (kodin elektroniikka ja valaistus) + 5000 kWh (lämmin vesi) = 11000 kWh.

Kun meillä oli ekan vuoden suorasähkö, ja kun sähköä meni yhteensä 17000 kWh, niin talon lämmitykseen silloin käytetty sähkö olisi ollut 17000 - 11000 = 6000 kWh. Plus tämän talon lämmityssähkön lisäksi ollaan tietysti käytetty polttopuista saatu energia, sillekin hyvä arvaus olisi luokkaa 6000 kWh. Tämä arvio on saatu siten, että käytetyn polttopuun määrä on hyvinkin ollut tätä lämpöarvoa vastaava, eli noin 7-8 pinomottia (kuusilautaa rakentamisesta) vuodessa. Ja tämä luku saadaan myös niin, että rakennuslupaa varten tehdyt energialaskelmat povasivat noin 23000 kWh vuosikulutusta. Mutta vain 17000 kWh toteutui. Joten puuttuva 6000 kWh lienee tullut polttopuista. Motivan laskuri povasi meidän talolle noin 25000 kWh vuosikulutusta.

Nyt ilmavesilämpöpumpun hankkimisen jälkeen täytyy seurailla, että miten tämä talon lämmitykseen ennen käytetty 6000 kWh ja lämpimän veden tekemiseen käytetty 5000 kWh muuttuvat jatkossa. Talon tekniikan ja kodin elektroniikan tarvitsemaan sähköön lämpöpumpulla ei ole vaikutusta. Ja tämä osuus meidän sähkölaskusta on siis 2000 + 4000 = 6000 kWh vuodessa. 

Jos meidän talossa olisi painovoimainen ilmastointi, niin IV-koneen voisi heittää talosta pihalle - ja sen myötä säästyisi noin 2000 kWh vuosittain. Saadaanko sitten poistoilmasta sen jälkeen enää mitään lämpöä talteen - sitä en osaa sanoa. Eli jos IV-kone on ottanut poistoilmasta talteen vähintään 2000 kWh, se on silloin tienannut sen energian, minkä se itse käyttää.

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuussa 2016 sähköä kului yhteensä 1264 kWh 29 päivän aikana:



Helmikuun vuorokausikohtainen sähkönkulutus. Punaisella viivalla vuorokauden keskilämpötila,
ja punaisella katkoviivalla koko kuun keskilämpötila, joka oli Vantaalla  -0,6C.

Vuotta aiemmin helmikuussa 2015 sähköä kului 1709 kWh, vaikka vuorokausia oli yksi vähemmän. Vuonna 2015 helmikuun keskilämpötila oli plussalla, eli se oli +0,1C. Nyt mentiin lähes samoissa, kuitenkin niin että helmikuun 2016 keskilämpötila jäi pakkaselle -0,6C. Vedenkulutus oli vuosi sitten keskimäärin 59,6 litraa per henkilö per vuorokausi (oltiin koko perhe viikon poissa), kun se nyt 2016 helmikuussa oli 78,5 litraa per henkilö per vuorokausi (4 henkilön kulutuksella laskettuna - vaikka osa perheestä oli nytkin reissussa viikon).

Kaikki olosuhteet puoltavat sitä, että jos ei ilmavesilämpöpumppua olisi hankittu, niin suurempi vedenkulutus yhdistettynä puoliastetta kylmempään kuukauteen - joka vielä oli 1 vuorokauden pidempi kuin viimeksi - niin kaikki nämä 3 tekijää olisivat vaikuttaneet siihen suuntaan, että tänä vuonna sähköä olisi pitänyt kulua enempi, kuin mitä kului vuosi sitten helmikuussa.

Kuitenkin sähköä kului 26% vähempi vuoden takaiseen helmikuuhun verrattuna. Eli kyllä tuo lämpöpumpun vaikutus on selvästi nähtävillä, vaikka pumppu lakkoilikin loppukuussa 2 kokonaista päivää, ja 2 puolikasta päivää, mikä näkyy loppukuussa varsin selvästi neljänä vähän pidempänä pylväänä. Itse asiassa nämä keskimmäiset pitkät pylväät ovat noin 2-kertaa korkeampia kuin kaikki muut, eli sähköä menisi huomattavasti enempi, jos lämpöpumppua ei olisi.

Ei kai tässä kohdin oikein muutakaan johtopäätöstä voi tehdä? Kuin sen, että näitä kahta helmikuuta toisiinsa vertailemalla lämpöpumppu on säästänyt sähköä ainakin tuon 26%, ja todennäköisesti vielä vähän enemmänkin, jos laskennallisesti lähdettäisiin ottamaan huomioon myös vedenkulutus, kuukausien todellinen pituus ja 0,7 astetta kylmempi ulkolämpötila.

Näin siis kilovattituntien osalta.

Euromääräisessä tarkastelussa saatu säästö ei kuitenkaan ole ihan näin suuri, kuin kilovattitunneissa saatu säästö. Nyt nimittäin tässä on vielä sellainenkin juttu, että ekana asumisvuotena 2015, kun ekan 9 kk aikana aina lokakuulle 2015 asti ei ollut lämpöpumppua, niin suorasähköä käytettiin erityisesti öiseen aikaan. Päiväsähkön kulutus oli vain 39,6% koko sähkönkulutuksesta. Nyt kalliimpaa päiväsähköä kului vuoden 2016 kahden ekan kuun aikana 65,79% koko sähkön määrästä. Syystä, että lämpöpumppu on laitettu käymään etupäässä päiväaikaan. Sitä kun ei kannata kylminä yön tunteina käyttää, koska silloin hyötysuhde olisi heikompi, ja sähköä kuluisi enempi.

Toki tässäkin kohtaa pitäisi ehkä ihan kokeilemalla kokeilla, että kuinka paljon sähköä menisi enempi, jos lämpöpumppu kävisikin kylminä öinä - mutta kolmanneksen halvemmalla yösähköllä?

Nimittäin jos kulutuksen nousu jääkin pienemmäksi kuin kolmannes (mikä siis on kilovattitunneissa hintaero), niin silloin yösähköä olisikin järkevämpää käyttää - vaikka sitä sitten hiukan enempi menisikin.

Joten onko ilmavesilämpöpumpun käyttö päivällä järkevämpää kuin yöllä? En minä sitä euromääräisessä tarkastelussa ihan varmaksi osaa sanoa, mutta mutu-tuntumalla tuntuisi kuitenkin siltä, ettei pumppua kannattaisi kylminä öinä käyttää. Jolloin se käy nyt tällä hetkellä aikaohjatusti pelkästään päiväaikaan ja päiväsähköllä. (Ehkä ensi vuonna voin sitten kokeilla pienen kokeilujakson toisinpäin :-) )

Entä miten menee nyt sitten tässä kohdin takaisinmaksuaikalaskelmat?

Kahden helmikuun välinen säästö kilovattitunneissa oli 1709-1264=445 kWh. Jos sähkölle laskee keskimääräiseksi hinnaksi vaikkapa 11 c/kWh, niin säästöä on saatu 445 x 0,11€ = 48,95€ yhden kuun aikana. Lämpöpumpun hankintahinta oli 8600€, joten samanlaisia kuukausia tarvitaan 176 kpl, ennen kuin pumppu on maksanut itse itsensä (tämä on siis 14 vuotta ja 8 kuukautta). Vasta sen jälkeen pumppu alkaa tienata nettomääräisesti jotain. Ja tässä laskelmassa oletetaan, että huoltokuluja ei saa tulla ollenkaan. Ja että sähkönhinta ei muutu.

Pariisin ilmastokokouksen vaikutus rakentamiseen?

Pariisissa on pidetty ilmastokokous - ja uutisoinnin perusteella maailma on pelastunut. Varsin pitkään, eli jo 20 vuotta tässä asiassa onkin pinnistelty, mutta lähtökohdat sopimiselle olivat tällä kertaa ilmeisen hyvät, sillä "näin lähelle ratkaisua ei olla koskaan ennen päästy" -uutisoitiin jo heti kokouksen alkaessa:

http://yle.fi/uutiset/pariisin_ilmastokokous_kokoaa_suuret_vaikuttajat__yle_nayttaa_suorana_verkossa/8491292

Tänään Maikkarin Seiskan uutisissa Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi, että Pariisin ilmastokokouksen myötä rakentamisen määräyksiä tullaan kiristämään. Niin vähän arvelinkin. Saa nähdä sitten, että mihin suuntaan ja millä tavalla kiristäminen tehdään. Vaikka hyvällä asialla varmasti ollaankin, rakentamisessa voi tehdä myös sellaisia säädöksiä, jotka eivät sitten jälkikäteen katsottuna ehkä olleetkaan ihan viisaita.

Rakentamisella varmasti on suuret ympäristövaikutukset, ja niitä säätelemällä varmastikin on suuret mahdollisuudet vaikuttaa ilmaston kehitykseen. Rakennusmääräysten kiristäminen voi toisaalta vaikuttaa esim. perinteisen puurunkoisen pientalon häviämiseen, jos sillä rakennustavalla ei enää ylletä vaadittuihin U-arvoihin. Tässä ei olisi välttämättä mitään järkeä, sillä puurunkoisen talon puurunko säilyy jopa 500 vuotta, jos vuorilaudoituksen hoitaa ja tarvittaessa vaihtaa 100 vuoden välein. Puinen runkorakenne sitoisi valtavasti hiiltä, joka on sitten pois normaalista kierrosta ja ilmakehästä. Toki hiiltä yritetään nyt sitouttaa myös maaperään, ja Suomikin on siihen sitoutunut:

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pariisin-ilmastokokous-suomi-mukaan-ranskan-maaperaaloitteeseen

Eniten rakentamisessa energiaa kuluu sen jälkeen kun rakennus on valmistunut, ts. eniten rakennus kuluttaa näillä meidän leveyspiireillä silloin, kun sitä talvella lämmitetään ja kesäisin jäähdytetään. Jäähdytystä ei oikein muuten saa aikaan kuin lämpöpumpulla, ja aiempaa lämpöisemmät kesät saattaa olla myös yhtenä syynä lämpöpumppujen yleistymiseen, joka totta kai on hyvä asia. Tästä - siis lämpöpumppujen yleistymisestä - uutisoi Rakennuslehti 11.12.2015 numerossaan:

Lämpöpumppujen vuosittainen käyttöönottojen määrä on räjähtänyt noin 10 vuotta sitten. Nyt lämpöpumppuja on Suomessa jo noin 700000 kpl, ja niiden teho yhden Loviisan ydinvoimalan verran.

Lämpöpumppujen keskimääräisiä hintoja.

Selvästi suosituin - ja myös halvin - lämpöpumppu näyttäisi olevan ilmalämpöpumppu. Uskoisin, että se hankinta myös tienaa nopeimmin rahansa takaisin, eli COP ja SCOP arvot ovat varmastikin kohdallaan. Lämpöpumput nimittäin eivät siedä korkeita lämpötiloja, ja tavalliselle ilmalämpöpumpulle riittää, että se tekee huoneen lämpöistä ilmaa. Nyt lauhoina talvina, kun kovia pakkaspäiviä ei Etelä-Suomessa paljon ole, niin ilmalämpöpumppu pyörii käytännössä lähes ympäri vuoden. Kesällä se tekee siis kylmää, jolloin muutamalla kymmenellä eurolla lämmityskaudella saatuja säästöjä menee siinä, mutta asialla ei ole suurta käytännön merkitystä.

Silti tätä "saat kesäisin viilennyksen ihan ilmaiseksi" -myyntiperustetta käytetään myös maalämmön kaupassa, ja maalämpöpumppu onkin sitten heti seuraavaksi suosituin. Vaikka tosiaan tuo kesäviilennyksen rahallinen arvo ei tiettävästi montaa kymppiä ole, jos tilannetta vertaa siihen että kylmä tuotettaisiin koneellisesti ja kompuraa käyttäen.

Yksi kiistattoman hyvä puoli maalämmössä kuitenkin on. Se on se, että siihen perustuva systeemi on yksin riittävä, ja muuta lämmitys/jäähdytysmuotoa talo ei tarvitse. Tätä taustaa vasten on mielestäni käsittämätöntä, että maalämpö - jossa lämmönlähde on aina saatavilla ja määrältään riittävä - niin kuitenkin nämä systeemit aina mitoitetaan siten, että tehoa tuleekin vain noin 80% siitä mitä lasketaan olevan talon todellinen tarve. Ja tämä johtuu siitä, että näin kompura saadaan käymään pidempää hukia, koska lyhyttä pätkää käydessään kompuran käyttöikä lyhenee.

Yhteiskunnan ja ympäristön kannalta tämä menettely on kuitenkin katastrofaalinen, eli nyt Suomessa kylminä pakkaspäivinä sähkö loppuu kesken, kun sähkövastukset lyövät päälle samaan aikaan joka puolella, ja siihen tilanteeseen ei ole nopeana ratkaisuna mitään muuta apua, kuin laittaa säätövoimana toimivat hiilivoimalat päälle sähköä tuottamaan. Joten tässä kohdin maalämpöpumppujen ympäristöystävällisyys ainakin osittain vesittyy. Oikeastaan tällainen maalämmön 80% mitoitus pitäisi mielestäni lailla kieltää, jolloin rakennusvalvonta voisi vahtia, että jos maalämpö taloon asennetaan, niin se myös mitoitettaisiin sitten niin, ettei kovilla pakkasilla apusähköä tarvita.

Ylimmässä kuvassa olevan graafin mukaan VILP ja PILP näyttäisivät olevan tuiki harvinaisia. Ehkä asia on sitten niin, että nämä laitteet eivät oikein pysty kilpailemaan hinnassa ja hyödyn määrässä tavalliselle ilmalämpöpumpulle ja/tai maalämmölle?

Näissä kahdessa (VILP ja PILP) toteutuu juuri se tilanne, mitä lämpöpumppu ei mielellään siedä, eli kuuma lämpötila, kun lämpöä ajetaan vesivaraajaan, ja +30C lämpöisellä vedellä ei vielä mitään tee. Sitä voi käyttää sellaisenaan vain vesikiertoisessa lattialämmityksessä, tai IV-koneen tuloilman esilämmitykseen. Tai sitten koko järjestelmä pitäisi rakentaa niin, että VILP tai PILP huolehtii vain käyttöveden esilämmityksestä johonkin +35C asti, jonka jälkeen vesi pumpataan toiseen tankkiin, jossa se sitten lisälämmitetään jollain muulla tavalla, niin että loppulämpötila on vähintään rakennusmääräysten vaatima +55C.

Itse jään omassa talossani vielä seurailemaan, että pitääkö rakentaa kahden peräkkäisen varaajan systeemi, vai onko mitään järkeä tässä nykyisessä toimintamallissa, että meillä oleva VILP yrittää nyt suoraan tehdä riittävän lämmintä käyttövettä, vaikka se pystyy siihen vain niukin naukin, jolloni hyötysuhde jää aika heikolle tasolle. Omien mittausteni mukaan COP olisi meillä nyt vain luokkaa 1,7 kun VILP lämmittää varaajan +42C veden +54C asti, josta sähkövastus jatkaa eteenpäin +56C lämpötilaan saakka.

1kW ilmapuhallin pyörii 24h/7vrk

IV-kone Iloxair 199. Näissä putkissa liikkuu hurjasti lämpöä.

Jo aikaisemmin huomasin, että IV-koneen esilämmityspatterilla on aika hyvä ja lämmittävä vaikutus. Ne huomiot tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/tehokas-lampopatteri.html

Nyt aloin tarkemmin laskemaan, että kuinka tehokas tuo tuollainen kooltaan suhteellisen pieni esilämmityspatteri oikein on. Tehonlaskenta on mahdollista siten, että meillä lämminvesivaraaja lämpeää kolme kertaa päivässä. Lämmityskertojen määrän sanelee lämpimän käyttöveden tarve ja riittävyys, ja 500 litrainen varaaja pitää "ladata" lämpöä täyteen kolme kertaa vuorokaudessa. Esim. yöllä klo 23:30 - 06:00 välillä varaajaa ei lämmitetä ollenkaan. Mutta IV-kone pyörii koko ajan, ja sen sisällä oleva IV-koneen esilämmityspatteri syö pikkuhiljaa varaajan lämpöä.

Seurasin tässä yhtenä iltana, kun kellon ollessa 23:30 lämpöpumppu jätti varaajan +54C asteeseen (sitä ylemmäs lämpö ei oikein tahdo jaksaa nousta ilman sähkövastuksia), niin seuraavana aamuna klo 6:00 vesi oli kerrostunutta, juuri ennen kuin lämpöpumppu käynnistyi ajastettuna uudestaan. Yläosassa varaajaa lämpötila oli vielä +49C (eli ihan riittävän lämmintä jos olisi halunnut käydä suihkussa), mutta varaajan alaosasta - josta lähtee putket IV-koneen lämpöpatterille, niin siellä lämpötila oli laskenut jo +38C asteeseen.

Lämpöpumpun käynnistyessä vesikerrokset sekoaa, ja lämpötila tasaantui koko varaajan osalta +42C asteeseen. Toisin sanoen 500 litraa vettä oli menettänyt lämmöstään 12 astetta 6½ tunnin aikana. Tästä voidaan nyt helposti laskea millä teholla IV-koneen esilämmityspatteri lämmittää taloa, sillä varaajasta poistuneen lämpöenergian määrä täytyy olla kutakuinkin sama, mitä IV-kone puhaltaa yön aikana huonetiloihin.

Nyt siis jos 500 litraa lämmitetään (tai se jäähtyy) 12 asteella, niin lämmitettäessä energiaa tarvitaan 1,167 kW/kuutio x 12 astetta = 7,002 kW. Se jaettuna kuluneella ajalla eli 6½ tunnilla tekee 1,07 kWh. Tällä teholla varaaja siis jäähtyy. On tietysti huomattava, että varaaja falskaa pikkuisen lämpöä - ja jäähtyisi jonkin ajan kuluessa myös ilman IV-koneen vaikutusta (jos IV kone olisi pois päältä), mutta noin 1,0 kWh:n teholla IV-koneen voisi olettaa lämmittävän taloa.

Tämä on aika paljon. Se on sama, jos 6 kW:n kiuas olisi päällä joka päivä 4 tuntia, sillä IV-kone käy 24h/7vrk, eli puhaltaa 1kW:n teholla lämpöä taloon 24 kWh per vuorokausi. Varaaja puolestaan saa lämpönsä lämpöpumpulta, joka oletettavasti toimii tehokertoimella noin 3, eli se tekee 1 kWh:lla sähköä 3 kWh lämpöä. Jolloin IV-koneen esilämmityspatterista johtuen lämpöpumpun (lisä)tehontarve on vuorokausi tasolla noin 8 kWh. Lämpötiloiksi muutettuna tämä menee niin, että huonelämpötila on +21C, huoneisiin puhallettava lämpötila on +23C ja itse IV-koneen esilämmityspatterin lämpötila on +30C.

Paljonko lämpöpumppu sitten oikeasti kuluttaa sähköä, kun se lämmittää varaajaa (joka puolestaan lämmittää IV-koneen esilämmityspatteria)?

Tätä asiaa en ainakaan itse nyt ihan tarkasti tiedä, koska tässä kohtaa ei ole mittausta, enkä edes tiedä saako lämpöpumpulle tehonkulutuksen mittausta? Nyt seurantamittarien puuttuessa lämpöpumpun tuottama teho pitää laskea seuraamalla kauanko lämpöpumppu käy - ja paljonko varaajan lämpötila sinä aikana nousee. Mutta muuten tässä nyt joutuu tyytymään ja uskomaan valmistajan ilmoituksia, eli lämpöpumppu on laboratorio olosuhteissa testattu, ja tietyt tehot saavuttanut. Entä voiko testituloksiin sitten aina luottaa? Se on varsinkin nykypäivänä ihan hyvä kysymys. Esim. Wolkkarin testitulokset ei päästömittausten osalta sitten ollutkaan ihan sitä mitä piti.

Hyvät tehokertoimet pitäisi tietysti näkyä kokonaissähkön kulutuksessa myöskin, mutta siinä ei kyllä ole ainakaan toistaiseksi mitään säästöä vielä näkynyt. Toki nyt voi olla käynyt niin, että ainoa mikä säästyy on (omat ja ilmaiset) polttopuut, ja esim. tuo IV-koneen esilämmityspatteri, joka ennen ei ollut edes kytkettykään, niin nyt siinä kohtaa kuluu oletettavasti noin 8 kWh sähköä päivittäin, jolla tuotetaan 24 kWh lämpöä. Ja tätä vastaavaa lämpöä ei ole nyt sitten enää tehty takkaa polttamalla.