Asumisen kulut nousivat 2016 tasolle

Vuosi sitten asumisen kulut laskivat jonkin verran, kun vertailin vuotta 2016 ja 2017 keskenään. Tässä linkissä nuo toissavuotiset vertailut ja analyysit:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/2018/01/asumisen-kulut-laskivat-jalleen.html

Nyt kun katsotaan 2018 asumisen kokonaiskustannuksia ja niiden muutoksia, niin pientä nousua on havaittavissa. On noustu taas takaisin vuoden 2016 tasolle.

Alusta alkaen kaikkien vuoden kaikki asumisen kulut ovat eri vuosina menneet näin (talossa on asuttu lokakuusta 2014 alkaen).

Vuosi 2014 = 1.134,42€ (muutto 28.9.2014 - asuttiin loppuvuotta vain 3 kuukautta)
Vuosi 2015 = 3.735,56€
Vuosi 2016 = 3.559,90€
Vuosi 2017 = 3.259,92€
Vuosi 2018 = 3.528,20€

Nyt jos ja kun verrataan vuosia 2017 ja 2018 toisiinsa, niin nyt vertailu asumisen kustannuksissa ja niiden muutoksissa näyttää tällä kertaa tältä:

Vuosi 2017	Euroina	% -osuus
Sähkö	1151,64	35,33 %
Kiinteistövero	870,70	26,71 %
Vesi	664,29	20,38 %
Vakuutus	278,30	8,54 %
Jäte	214,24	6,57 %
Muut kulut	80,75	2,48 %
YHTEENSÄ	3259,92	100,00 %
Vuosi 2018	Euroina	%-osuus
Sähkö	921,66	26,12
Kiinteistövero	863,12	24,46
Vesi	556,76	15,78
Vakuutus	320,28	9,08
Jäte	229,72	6,51
Muut kulut	636,66	18,04
YHTEENSÄ	3528,20	100,00
Muutos,€	Euroina	%-osuus
Sähkö	-229,98	-19,97
Kiinteistövero	-7,58	-0,87
Vesi	-107,53	-16,19
Vakuutus	41,98	15,08
Jäte	15,48	7,23
Muut kulut	555,91	688,43
YHTEENSÄ	268,28

Sähkössä tuli eniten säästöä, yhteensä 229,98€ ja prosentteina sähkölasku putosi viidenneksellä eli -19,97%. Syynä pudotukseen oli pienempi vuosikulutus kuin vuotta aiemmin.

Kiinteistöverossa ikäalennus kasvaa vuosi vuodelta, ja jos ei veron perusteita muuteta, silloin vero pienenee noin prosentilla vuosittain. Näin on ollut aiemmin, ja näin kävi tälläkin kertaa.

Veden käyttö ja vesilasku pienenivät. Syystä että viime vuonna poika oli armeijassa ja kulutus pienempää.

Vakuutusmaksuissa on tapahtunut selkeää kasvua, noin +15%. Onneksi vakuutusmaksut kokonaisuudessaan ovat vain pieni kustannus asumisen kaikista kuluista.

Myös jätemaksut nousivat hieman, eli noin 15 eurolla eli noin +7%.

Suurin muutos ylöspäin oli kohdassa muut kulut, johon toissa vuonna ei tullut mitään muuta kuin nuohouksen kulut 80,75€. Tämä kustannus oli tällekin vuodelle ihan sama, mutta nyt piti hankkia myös uusia suodattimia IV-koneelle. Olen ottanut niitä 5 settiä aina kerralla, ja ne maksoivat 185,40 euroa, ja riittävät pitkälti ensi vuoteen. Ilmanvaihtoa piti myös tutkia, mitata ja säätää, koska ilmanvaihto oli tukkeutuneesta tuloilman hyttysverkosta johtuen mennyt lähes tukkoon. Tästä työstä tuli laskua 371,01 euroa, joten tänä vuonna kohta "muut kulut" oli yhteensä 555,91 euroa eli lähes 700% suurempi kuin viime vuonna.

Yhtä kuukautta kohden omakotiasuminen maksoi meillä tällä kertaa eli vuonna 2018 yhteensä 294,02 euroa per kuukausi. Jos AsOy -maailman menettelytapoja noudattaen tämä kustannus olisi katettu keräämällä yhtiövastiketta, niin tällöin lämpimästä asuinpinta-alasta laskien yhtiövastikkeen määräksi olisi pitänyt määrätä 294,02€/kk / 241m2 = 1,22 euroa per neliö per kuukausi. Monissa taloyhtiöissä vastikkeiden määrä on paljon suurempi, vaikka taloyhtiössä ei olisi siivouspalveluita eikä kiinteistönhuoltoyhtiötä.

Monilla talonrakentajilla on toki asumisesta johtuvien kulujen lisäksi myös pankkilainaa, jolla talo on rakennettu. Näin on asiat meilläkin, eli toki olemme vuositasolla maksaneet asumiseen liittyen paljon enemmän kuin pelkästään 3528,20 euroa, mutta tuolle tasolle asumisen kulut jäävät sitten joskus, jos ja kun asuntolaina päättyy ja saadaan kokonaan maksettua.

Kuva bongattu netistä.

Omakotiliiton liittovaltuustoon

Omakotiliiton liput liehuivat tänä viikonloppuna Mikkelin Mikaelin
kongressi- ja konserttitalon pihalla. Aurinkokin pilkahteli taivaalla.

Liittokokous käynnissä.

Vuosi sitten liityin omakotiliiton jäseneksi, ja eka jäsen vuosi kului oman kyläyhdistykseni eli Rekola-Asolan omakotiyhdistyksen puheenjohtajan tehtävissä. Minut siis valittiin puheenjohtajaksi siis heti ekassa syyskokouksessa, jonne menin paikalle pian sen jälkeen, kun olin mukaan liittynyt.

Nyt tänä viikonloppuna pidettiin Suomen omakotiyhdistyksen liittokokous Mikkelissä. Olin sielläkin, nyt siis ihan ekaa kertaa tällaisessa kokouksessa mukana, ja nyt minut valittiin Suomen omakotiliiton liittovaltuuston jäseneksi. Liittovaltuusto on ylin päättävä elin Suomi -tasolla.

Miksi sitten pitäisi liittyä mukaan omakotiliiton toimintaan - tai miksi itse liityin?

No ainakin itselleni on tullut paljon uusia tuttavuuksia tätä kautta. Vaikka olen asunut suunnilleen samoilla kylillä jo noin 20 vuotta, niin rivitaloalueelta kun muuttaa omakotitaloalueelle, niin ei täältä kyllä aluksi tunne yhtään ketään. Mutta nyt on tullut paljon tuttuja yhdistystoiminnan kautta. Lisäksi pääsee retkille, kylätapahtumiin - ja myös mukaan järjestämään ja ideoimaan niitä. Jäsenyyden myötä saa myös paljon alennuksia eri puolille, sekä paikallisiin liikkeisiin, että myös liiton pääyhteistyökumppanit myöntävät jäsenille monia alennuksia ostoksista. Vuosittainen jäsenmaksu tuleekin takaisin jo heti, jos vaikka ostaa läheisestä rautakaupasta yhden 9 litran maalipurkin...

Entä ketkä kaikki sitten voivat liittyä omakotiyhdistykseen?

Liittoonhan kuuluu Suomessa yhteensä noin 75000 jäsentä. Tähän kysymykseen en olisi oikeaa vastausta vielä eilen tiennytkään, mutta nyt tiedän. Omakotiliiton toiminnassa ovat siis mukana myös pari-, rivi- ja kerrostalo sekä vapaa-ajan asukkaat. Omakotiliiton jäsenyys ei siis ole sidoksissa asumismuotoon, vaan jokaisen oma koti on siellä missä itse kukin asuu. Itse asiassa omakotiliiton nimi olisikin varmaan parempi kirjoittaa yhdyssanan sijaan ihan erikseen, eli "oma koti liitto", silloin tuo oman kodin käsite tulisi laajemmin ja oikein ymmärretyksi.

Entä mitkä asiat ovat sitten omakotiliitolle tärkeitä, tai miten liitto haluaa olla asumisen asialla ja paremman asumisen puolesta puhuja?

Liiton toimistolla tehdään joka päivä 70 tuntia töitä omassa kodissa asumisen eteen, ja yksi tärkeimmistä jäsenpalveluista on mm. puhelinpalveluna annettava laki-, rakennus-, energia- ja pihaneuvonta. Näitä asioita liitossa hoitaa yli 30 hengen ammattilaisrinki. Lakineuvontaa on nyt laajennettu myös sähköiseen lakineuvontaan, jossa jäsen voi kysyä lakineuvoa myös kirjallisesti. Lisäksi neuvoja, ohjeita ja vinkkejä jaetaan jäsenille 4 kertaa vuodessa ilmestyvässä Omakoti -lehdessä.

Nyt kun kerran liitosta on kyse, ja joukkovoimaa käytetään, niin edunvalvonta on myös tärkeä asia, ja sitä tehdään kolmella eri tasolla: Paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja myös EU:n tasolla. Omakotiliitto on pyynnöstä osallistunut lukuisiin lainsäädäntöhankkeisiin, ja kantaa on otettu myös energiatodistusasioissa. Tässä kohdin mielestäni ehdottomasti tärkein ja upea saavutus on sähkön energiakertoimen muuttuminen. Aiemmin kerroin rakennusluvan kokonaisenergiatarkastelussa oli suoran sähkölämmityksen osalta 1,7 - mutta jatkossa tämä tulee laskemaan 1,2:een.

Tämä on ehdottoman järkevää näin, sillä nyt mahdollistuu uudestaan suoran sähkölämmityksen talot. Suora sähkölämmitys yhdistettynä esim. varaavaan takkaan on ihan riittävä uusissa taloissa, jotka jo lähtökohtaisesti kuluttavat hyvin vähän energiaa, jos kuluttavat ollenkaan. Nyt tällä hetkellä kuitenkin uusiinkin taloihin joudutaan pääsääntöisesti asentamaan lämpöpumppu, ja useimmiten asennetaan jopa maalämpö, vaikka ei sellainen uudessa talossa todennäköisesti koskaan maksa itse itseään takaisin.

Myös asumismenojen kasvun taittamisessa, jätevesisääntelyn uusissa lakimuutoksissa, ja kiinteistöveron kasvuun liitto on ottanut jatkuvasti kantaa. Kiinteistövero tuli alun alkaen voimaan 1993, ja sen jälkeen sen suuruus on jo kasvanut 3-kertaiseksi. Moni kunta onkin paikannut sen avulla omaa talouttaan, samalla kun esim. yhteisöveron tuotto on viime vuosina laskenut (niin vastaavasti kiinteistöveron tuottoa on nostettu - ja ilmeisesti nostetaan vielä lisää).

Aina joskus pitkäaikainen vaikuttamistyö tuo myös tuloksia - esim. kotitalousvähennyksen korvausprosentti nousee 45:stä 50:een prosenttiin vuoden 2017 alusta lukien.

Haluaisitko itse liittyä mukaan omakotiyhdistykseen? Nyt se nimittäin kannattaa tähän aikaan vuodesta, sillä vuoden 2016 lopun kuukausilta jäsenmaksua ei enää peritä (siis marras-joulukuun 2016 ajan jäsenenä saa siis olla ilmaiseksi, sillä jäsenmaksun perintä alkaa vasta 2017 vuoden alusta). Jäsenmaksun suuruuden määrittää kukin paikallisyhdistys itse, mutta se on keskimäärin noin 25 euroa vuodessa.

Liittyminen käy kätevästi esim. tästä linkistä:

http://www.omakotiliitto.fi/liittymislomake

Ja nythän on siis erittäin pätevää liiton palvelua kohta puoliin saatavilla, kun minäkin olen mukana siellä liittovaltuustossa 1.1.2017 alkaen...:-) (No vitsi-vitsinä...:-)

Mut hei - jos asiaa nyt tarkemmin pohdin, niin tietysti tämänkin blogin kautta kyllä nyt saa yhteyttä tarvittaessa omakotitalon liittovaltuustoon, eli ei muuta kuin viestiä tulemaan, jos ja kun päätöksentekijöille jotain asiaa on... Arjen asioissa neuvoisin kyllä olemaan jatkossakin yhteydessä liiton toimistoon, koska siellähän se asiantuntija-apu kuitenkin on.

Nyt viikonlopun kokouksessa vaihtui myös omakotiliiton puheenjohtaja, uutena puheenjohtajana aloittaa 1.1.2017 Ari Rehnfors Espoosta. Edellinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Lauri Harjula jatkaa liiton kunniapuheenjohtajana 1.1.2017 lukien.

Tässä vielä muutamat kuvat Mikkelistä:

Torin kulmaa. Tässä pamahti noin 30 vuotta sitten, kun tähän päättyi
Helsingin Jakomäestä alkaneen pankkiryöstäjän pakomatka vuonna 1986.
Rakennukset oli korjattu niin hyvin, ettei niissä näkynyt mitään.
Ei näkynyt edes muistolaattaa.

Torilla oli myös näkyvästi esillä ensi kesän asuntomessut.

Kokouksen lopuksi Mikkeliin satoi lunta. Näkymä kongressi- ja
konserttitalon ikkunasta.