IV-koneen tuloilman jälkilämmitys, sähkönkulutus?

IV-koneissa tuloilman jälkilämmityksen voi hoitaa joko sähköllä tai vedellä. Meillä se menee vedellä, jonka lämmittää ilmasta-veteen lämpöpumppu. En tiedä oliko hyvä valinta, sillä ainakin tässä linkissä kerrotaan, että "...Vesikiertoisen patterin korkeampia hankinta- ja asennuskuluja ei voi kattaa energian hintaerolla..."

https://www.vallox.com/tietoa_ilmanvaihdosta/jalkilammitys_sahkolla_vai_vedella.html

No, jos noin on - sitten sain sähkönkulutusta tässä kohdin vähän pienemmäksi - mutta kuitenkin kustannuksista välittämättä?

Kesän ajan keväästä elokuun loppuun eli 31.8. asti meillä oli vesikierto kokonaan pois päältä, kun otin kiertovesipumpun pois päältä. Mitäs sitä turhaan vettä kierrättämään kesällä...:-) Toki ei se pumppu itsessään paljon sähköä vie, mutta epäilen, että jokainen vesikierros kuitenkin vähän varastaa lämpöä mukaansa, ja se "hukkalämpö", joka pitää ainakin putket lämpöisinä, niin se voi jotain maksaa? Tai ainakin se on kesän helteissä turhaa lämmön kulutusta...

Entä nousiko sähkönkulutus, kun 1.9. asti laitoin IV-koneen lämpöpatterin kiertovesipumpun taas pyörimään? En tiedä, jos näitä käppyröitä katsoo viimeisen kuukauden ajalta, niin eipä kyllä kuukauden vaihtumista elokuulta syyskuuksi huomaa mistään kohtaa, ei ainakaan kulutuspylväiden korkeuden perusteella:

Kuva kaappaus Vantaan Energian energiaseurantapalvelusta

Nämä käppyrät ovat kuitenkin yllättävät (siis ei mitään eroa elokuun lopun ja syyskuun alun välillä) ja periaatteessa vähän ristiriitaiset näitä valokuvia vasten tarkasteltuna:

Tässä IV-koneen päällä olevat lämpömittarit. Ylempi lukema kertoo huoneen lämpötilan, ja mittausvirheestä johtuen toinen näyttää +24,4C ja toinen +24,1C - todellisuus lienee jotain näiden välistä?. Alempi lukema sen sijaan kertoo sisään tulevan ilman lämpötilan (oikea mittari, lukema +20,2C) ja vasen mittari mittaa huoneisiin lähtevän ilman lämpötilaa, joka kuvaa otettaessa +26,2C.

IV-koneen esilämmityspatteri kuitenkin lämmittää ilmavirtausta koko ajan, ainakin muutaman asteen. Eli kuitenkaan kaikkea kuutta astetta (joka on koneelle tulevan ja koneelta lähtevän ilman lämpötilaero), sillä osa lämmöstä tulee talteenottokennon kautta.

Mutta eipä nämä asiat sitten kuitenkaan sähkönkulutuskäppyröissä mitenkään näy, kuten punaisten pylväiden grafiikka osoittaa...

IV-koneen kesäohituspelti - Iloxair 199 Optima

Meillä on siis IV-koneeksi valittu Iloxair 199 Optima, eli tällainen laite:

http://www.iloxair.fi/products/energy-recovery-units/150400-ls/ilox-199-optima

Tässä jokin aika sitten jo kirjoittelin aiheesta, ja IV-koneen yhdestä loistavasta ominaisuudesta, eli kesäohituspellistä, joka tarvittaessa ohjaa ilmavirrat lämmöntalteenottokennon ohi niin, että mahdollistuu viileän kesäyön avulla viilennys aivan ilmaiseksi, kun talossa oleva lämmin ilma puhalletaan ulos sellaisenaan, ja viileä kesäyön ilma tulee tilalle. Eikä näiden lämpöä sekoiteta kennossa keskenään. Minulla oli myös sellainen - ja mahdollisesti virheellinen käsitys - että ohituspelti saattaisi kytkeytyä päälle myös lämmityskaudella, jos takkaa on käytetty "liikaa" eli niin, että huonetilojen lämpötila on noussut yli +23C.

Tästä jo käytiinkin kommenttikentässä keskustelu tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/06/painovoimainen-jaahdytys.html

Mutta jos IV-kone haistelee myös sisään tulevan ulkoilman lämpötilaa, eikä kytke ohituspeltiä päälle, jos ulkoilman lämpötila on alle +12C, niin silloin tämän kyllä pitäisi varmistaa se, ettei ohituspelti talvikaudella liiku. Tietysti ainahan - jos epäilee että se olisi liikkunut - niin voisi ottaa hetkeksi töpselin pois seinästä, ja katsoa miten asia on. Siis ilman sähköä se ei liiku, ja jos se pelti olisi mennyt ohivirtausasentoon, niin siinähän se sitten pysyy ainakin niin kauan kunnes sähköä on taas saatavilla...

Nyt eilen kun vaihdoin IV-koneeseen uudet suodattimet, niin samalla katsoin vähän tarkemmin tuota ohituspellin toimintaa. Eli tältä se mekaniikka nyt sitten näyttää siellä koneen sisällä:

Etulevy irrotettu koneesta ja ensimmäinen LTO-kenno nostettu lattialle.
LTO-kennoja on 2 peräkkäin, joista toinen vielä koneen sisällä.
Suodattimen vaihto ei kennon poistoa vaadi, mutta jos koneen haluaa
samalla imuroida sisältä, niin on ne kennot silloin hyvä vetää ulos.

Lattialla olevaa LTO-kennoa vähän pyöräytetty. Eli tältä se näyttää,
vastakkain tulevat ilmavirrat menevät "joka toisesta välistä",
jolloin eri ilmavirtojen lämpötilat tasoittuvat. Iloxairin etulevyn irrotus
muuten käy kätevästi - se on 3 ruuvilla kiinni yläkulmista ja keskeltä ylhäältä.
Sen jälkeen levyn saa nostaa ylös, eli alhaalla se on kiinni 3 saranatapilla, ei
saranoilla. Tämä on hyvä ominaisuus, sillä jos alakiinnitys olisi saranoilla,
silloin eteen pitäisi jättää reippaasti tilaa, eikä sitä tilaa yleensä ole. Toisaalta
edessä vaakatasossa saranoilla makaava etulevy myös hankaloittaisi huoltoa.

Tässä koneen rakennetta. Vasemmassa yläkulmassa huonetiloihin lähtevän
ilman kammio, jossa lämpöpatteri (meillä vesikiertoinen). Sen vieressä
toinen kammio ylävasemmalta on huoneilman paluu, jossa on yksi kapea
valkoinen suodatin. Ja sen vieressä toinen oikealta on ulkoilman tulo, jossa
2 suodatinta päällekäin. Oikealla on jäteilman lähtö. Meillä järjestys tämä,
mutta tämän saa myös toisen kätisenä, eli päinvastaisessa järjestyksessä.

Kun otan toisena oikealta olevan huoneilman paluukammion molemmat
suodattimet pois, niin tila näyttää tältä. Tässä se ohivirtauspelti nyt on, ja se
on nyt ohivirtausasennossa eli avautuneena. Nyt siis huoneista palaava
ilmavirta joutuukin kulkemaan LTO-kennon ylitse (takana olevan punaisen
ohjausmoottorin alla näkyy toisen kennon yläpeltiä), eikä huoneista
palaava ilma pääse kulkemaan kennon sisälle, jonne se muuten normaalisti
menisi, ellei oikealla olevaa kennon sisäviistettä olisi tukittu. 

Ohituspelti etummaisen ja poissa olevan LTO-kennon paikalta kuvattuna.
Ohjausmoottorin varsi on kääntänyt ohjauspellin auki asentoon.
Jos ohituspelti olisi normaaliasennossaan kiinni, ohituspellin harmaa
tiiviste olisi painunut valkoisia "ikkunaruutuja" vasten, jolloin ilmavirta kulkisi
"pellin läpi" ja oikealla näkyvän viisteen kautta LTO-kennon sisään.

Kun ohituspelti on auki asennossa, kennon päälle tuleva ilmavirtaus jatkaa
ohjausmoottorin ohi suoraan kennon yli vasemmalle menevän sähköjohdon
mukaan sellaista pientä neliskulmaista putkitunnelia pitkin suoraan äärim-
mäisenä vasemmalla olevaan kammioon, jossa on huonetilojen
ilman lähtö, ja esilämmityslämmityspatteri. Näin suoraan ulkoa 2
suodattimen läpi tuleva viileä ilma ohittaa LTO-kennon ja esilämmitys-
patterin. Poistuva ilma menee normaalisti kennon läpi jäteilma-
kammioon, mutta koska ristivirtausta LTO-kennossa ei ole, ei tapahdu
myöskään lämmön talteenottoa, vaan lämmin sisäilma puhalletaan
ulos (kennon läpi) sellaisenaan.

LTO-koneessa on jokaisessa kammiossa lähtevän tai
saapuvan ilman lämpötilan mittaus. Mutta olen silti
laittanut omat mittarini myös lisäksi sinne niin, että
tämä mittari mittaa teknisen tilan huoneen lämpötilaa,
joka kuvaushetkellä 24,4C ja esilämmityspatterin
lämpötilaa, joka kuvaushetkellä 27,2C.



Nyt laitoin eilen vielä toisen lisämittarin mittaamaan sisääntulevan
ilman lämpötilaa, joka kuvaushetkellä +22C ja huoneilman lämpötila
tässä mittarissa +23,7C. Nämä lukemat heti mittarin asentamisen jälkeen,
joten lukemat eivät ole vielä oikein, kun ne eivät ole ehtineet ajan kanssa
asettua. Mutta jos ohituspelti on auki, niin mielestäni ilmavirta kulkee silloin
näistä molemmista mittauspisteistä ohi, ja molempien mittarien pitäisi näyttää
samaa lukemaa. Josta sitten heti ja katsomattakin tietää, että ohituspelti on auki.
Näin ainakin minun mielestäni pitäisi olla?

No kuinkas sitten kävikään?

No taas huomasin kahden lämpömittarin lukemia tuijottelemalla ja vertailemalla yhden uuden ilmiön. Nimittäin sellaisen, että eihän tuo ohituspellin nerokas idea olekaan toiminut meillä tähän asti käytännössä ollenkaan.Vaan IV-koneen hieno idea onkin vesittynyt esilämmityspatterissa. Se nimittäin saa lämpönsä lämminvesivaraajasta, ja se on ollut kesäkaudellakin päällä. Jolloin lämpöpatterille asetettu lämmityskäyrä on kesäisinkin lämmittänyt huoneisiin tulevan ilmavirran noin +27C asteiseksi.

No eihän tässä ole nyt sitten taas ollut mitään järkeä.

Siis IV-kone on oman lämpötila-analyysinsa perusteella kytkenyt LTO:n lämmön talteenoton pois päältä. Ilmeisesti se on ollut pois päältä mahdollisesti jo koko alkukesän? En tiedä. Ja samaan aikaan kun LTO:n lämmön talteenotto on IV-koneessa poissa päältä, samaan aikaan esilämmityspatteri kuitenkin ottaa lisälämpöä varaajasta. Joten huonetiloihin on lähtenyt +27C asteinen ilmavirtaus kesälläkin. Jolloin IV-putkien toisessa päässä eli huonetiloissa on sitten taas käytetty tuota aiemmassa blogipäivityksessäni kerrottua painovoimaista jäähdytystä, eli aina iltaisin on avattu kaikki yläkerran ulko-ovet sepposen selälleen.

Jotkut sanovat, että lattialämmityksen kiertovesipumpun voi pitää toiminnassa ihan huoletta läpi vuoden. Että ei se pumppu paljon sähköä vie. Ja tämä loppu on ainakin totta - pumppu itse ei paljon sähköä vie. Mutta minusta ongelma onkin siinä, että jokaisella kierroksella lattiassa kiertävä vesi "varastaa" hiukan lämpöä mukaansa lämmönvesivaraajalla käydessään. Se huonetilahan on aina  lämmin. Tämä johtuu siitä, että vesivaraaja falskaa hiukan lämpöä ympäröivään tilaansa.

Jos lattiakierron kiertovesipumpun sammuttaa, silloin riskinä on aina myös se, ettei se pumppu enää käynnistykään (koskaan). Itselläni on nyt lattiakierron osalta tilanne se, että helmikuun jälkeen kiertovesipumppu on ollut käytännössä kokonaan pois päältä. Kuitenkin niin, että se käynnistyy aikaohjauksella joka yö klo 3:00 noin puolen tunnin ajaksi. Ja tällä varmistetaan se, ettei lattialämmityksen kiertovesipumppu pääse ryytymään kiinni. Mutta lämmityksen tai sähkönkulutuksen kannalta tuolla puolituntisella ei ole juurikaan merkitystä. Helmikuun jälkeen ollaan siis pärjätty takan viihdelämmöllä, ja kun oli kolea kevät, takka oli päällä muistaakseni vielä kesäkuussakin muutaman kerran. Sitten tuli niin lämmin, ettei takkaa voinut enää käyttää.

No nyt sitten tästä eteenpäin sama koskee myös IV-koneen esilämmityspatterin kiertovesipumppua. Otin nyt sitten senkin kesäksi pois päältä. Tässä kohtaa olin itsekin ajatellut niin, että ei sillä ole mitään merkitystä, vaikka se kävisi koko ajan ja ympäri vuoden. Mutta kyllä se nyt näköjään kuitenkin esilämmitti huoneisiin tulevaa ilmaa. Ja ihan turhaan.

Yritin toki ensin asettaa IV-koneelle tulevan veden lämmityskäyrää alhaisemmaksi +20C lämpötilojen kohdalla, mutta en onnistunut sitä kautta löytämään riittävän hyvää ratkaisua, joten pysäytin vesikierron sitten kokonaan. Jolloin nyt suoraa ulkoa kesäohituspellin kautta huoneisiin suoraan tuleva ilma ei enää lämpene esilämmityspatterissa.


Eilen illalla ulkolämpötila laski +14,7C asteeseen. Kolmen asteen (tai
tarkemmin 2,7 asteen) päähän jäi tällä kertaa se, että olisin nähnyt, että
meneekö kesäohituspelti kiinni, jos ulkolämpötila menee alle +12C.

IV-koneen esilämmityspatterille menevän veden lämpötilaa säätelee tämä
Oumannin EH-800B säätölaite. Kun ulkolämpötila oli +14C, IV-koneen
esilämmityspatterille ohjattiin +27C asteista vettä. Yritin lämpötilakäyrää
säätämällä saada lämmitysvettä vähän viileämmäksi, mutta ei se minusta
oikein onnistunut, jolloin otin tästäkin kierrosta kiertovesipumpun kokonaan
pois päältä. Siis ihan turhaan esilämmityspatterille menee lämmintä vettä
silloin, jos IV-kone on kääntänyt kesäohituspellin auki asentoon tarkoituksena
ottaa viileään kesäyön ilmaan sisälle taloon ja jäähdytystarkoituksessa.

EDIT 4.7.2017 klo 11.30:

Kesäohituspellin testaukseen tarjoutui tilaisuus viime yönä, kun lämpötila laski puoli kahden aikoihin alle 12C, joka on alin lämpötila, jossa kesäohituspelti voi avautua. Ja kiinnihän se oli. Eli ei pelkoa siitä, että se saattaisi avautua lämmityskaudella, jolloin LTO-kenno joutuisi pois toiminnasta, ja IV-kone alkaisi jäähdyttämään taloa talvellakin. Näin ei siis voi tapahtua, eli ei hätää vaikka sisälämpötila nousisi yli +23C.

Sen sijaan jos kesäkaudella sisälämpötila nousee yli +23C, niin silloin se lämmin ilma puhalletaan sellaisenaan ulos talosta, eikä lämmön talteenotto ole päällä. Tämä on varsinkin öiseen aikaan hyvä automatiikka. Yö ilma on aina viileää, ja se kannattaa ottaa sisälle. Nyt vaikka ulkona on öisin noin +10C (siis vain tämän verran), niin ei meillä talossa kuitenkaan mitään lämmitystä tarvita. Päivällä talo lämpenee ihan riittävästi, vaikka nyt tänä kesänä aurinkokaan ei ole kovin usein paistanut. Ei ainakaan yhtään hellepäivää ole Vantaalla ollut vielä toistaiseksi.

Yön lämpötila laski alle +10C. Kesäohjauspelllin ei pitäisi sulkeutua,
jos lämpötila ulkona laskee alle +12C. Joten tarkistin asian.

Kiinnihän tuo pelti näytti olevan, eli peltiä ohjaava "käsivarsi" on nyt
koukistunut sisäänpäin, ja ilma ei pääse virtaamaan kennojen yli ja ohi.

Tältä tilanne näyttää kammion puolelta. Raitis ulkoilma tulee ylhäältä,
ja pelti on kääntynyt vasemmalle, jolloin ilma jatkaa kulkuaan kennojen
läpi. Takimmainen kenno näkyvissä kuvan alalaidassa.



Painovoimainen jäähdytys

Oletko kuullut puhuttavan painovoimaisesta ilmanvaihdosta? No varmasti - sillä sehän on se vanhojen talojen systeemi, jossa ilma vaihtuu ilman koneita perustuen siihen, että lämmin ilma on kevyempää, jolloin se virtaa tuuletushormista ulos ja korvausilmaräppänästä tulee vastaavasti uutta raikasta ilmaa tilalle. Uskoisin, että painovoimainen ilmanvaihto tulee vielä joskus takaisin. Sillä vanhoissa painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa on ollut vähemmän sisäilmaongelmia. Ja silti ne ovat erittäin energiatehokkaita, esim. Helsingin keskustan vanhat talot.

Entä oletko koskaan kuullut painovoimaisesta jäähdytyksestä tai viilennyksestä? Ai etkö? No en minäkään. Eikä muuten tiedä Googlekaan tästä vielä mitään. Sillä keksin tämän termin vasta itse ihan äsken. Mutta meidän talossa kuitenkin on sellainen. Ei sitä alun perin suunniteltu, mutta asumisaikana se on huomattu, ja hyvin toimii...

Tämä tuli nyt mieleeni siitä, että tänään on Suomen Latu haastanut näin Luonnonpäivänä, eli lauantaina 17. kesäkuuta 2017 suomalaiset nukkumaan yönsä ulkona. Raikkaassa ilmassa muuten nukkuu aina paljon sikeämmin ja paljon paremmin. Ja kun on riittävästi peittoa päällä, tai ulkona nukkuessa riittävän lämmin makuupussi, niin viileää ilmaa on jotenkin vaan helpompi hengittää. Ja silloin unikin tulee paremmin, mutta ei kuitenkaan palella.

Kuva bongattu Suomen Ladun -nettisivulta.

Itse en ole nyt aikeissa nukkua ulkona, vaikka asia mielessä kyllä kävikin, että laitanko teltan takapihalle. Mutta en laittanut. En siis mennyt ulkoilmaan nukkumaan, sillä ulkoilma meillä on ollut tapana ottaa iltaisin sisälle. Näin on tehty aikaisemminkin joka kesä. Ja tässä kohtaa kuvioihin tulee tuo "painovoimainen jäähdytys", se siis toimii meillä näin:

Meidän talossa on siis 3 kerrosta, kellarin päällä on pari kerrosta puutaloa. Ylimmässä kerroksessa on makuuhuoneet ja yläaula, yhteensä 4 huonetta. Ja jokaisesta huoneesta on ovi ulos terassille (lasten huoneista ovi aukeaa tosin samalle päätyterassille, joka on yhtä leveä kuin talokin, eli terassien tai parvekkeiden lukumäärä yläkerroksessa on yhteensä 3). Tämä tehtiin alun perin siksi, että kun talossa on korkea olohuone, ja kun tulipalotilanteessa ylhäällä makuuhuoneista voi joutua lähtemään äkkiä, niin helpointa ja nopeinta on lähteä ovesta suoraan pihalle. Ikkunan rikkomisessa tai avaamisessa kuluisi aina oma aikansa, jos sitä kautta pitäisi kiivetä palotikkaille. Ja tulipalossa yleensä tappava tekijä on myrkylliset savukaasut, ei kuumuus. Siksi on henkiin jäämisen kannalta hyvä päästä nopeasti ulos raittiiseen ilmaan...

No nyt ollaan huomattu vielä sellainen asia, että jos illan tunteita avataan nuo yläkerran ovet kaikki yhtä aikaa, niin ristivedossa yläkerta tuulettuu alta aika yksikön, onhan ovi kuitenkin paljon suurempi läpi huoneessa kuin avonainen ikkuna (ja tietysti ikkunakin on usein auki). Ja vaikka iltasella olisi täysin tyyntä, siltikin ilma vaihtuu hyvin, sillä olohuoneen ovesta (keskimmäinen kerros) tulee korvausilmaa sisälle samalla kun yläkerran ovista lämmin ilma poistuu taivaalle. Näin toimii siis painovoimainen jäähdytys. Kokeilkaapa vaikka - kai tämä toimii silloinkin, vaikka ulko-ovia olisi vähemmänkin - pääasia että talossa on 2 kerrosta, jotta hormi-ilmiö voisi toimia.

On meillä tietysti koneellisen ilmastoinnin myötä myös hienot laitteet lämmöntalteenotolla, ja itse asiassa tässä IV-koneessa eli Iloxair 199:ssä on myös automaattinen "kesäohituspelti":

http://www.iloxair.fi/products/energy-recovery-units/150400-ls/ilox-199-optima

Tämä ominaisuus vielä tukee hyvin tuota "painovoimaista jäähdytystä" yläkerran ovat avaamalla, sillä kesäohituspelti kääntyy suunnilleen +23C lämpötilassa siten, että lämmöntalteenotto menee pois päältä. Toisin sanoen jos IV-kone huomaa, että huonetiloista palaavan ilman lämpötila on vähintään +23C, se puhaltaa sen sellaisenaan pihalle, ja ottaa viileää ilmaa sellaisenaan tilalle (toki nämä ilmavirrat kulkevat suodattimen kautta, mutta kesäohituspelti estää ilmavirtoja kulkemasta lämmöntalteenottokennon kautta). Tällöin lämmin sisäilma ei turhaan esilämmitä sisälle imettävää korvausilmaa, jos sisätiloissa on jo muutenkin liian kuuma. Nerokasta eikö totta?

No joo - mutta toki kolikon kääntöpuolella on sitten sekin (ainakin omasta mielestäni), että talvikaudellakin minusta tämä kesäohituspelti menee myös joskus päälle.  Siis silloin, jos takkaa on käytetty liikaa, ja jos huoneilman lämpötila nousee yli +23C:n. Silloin ilmanvaihtokone kuvittelee, että jaahas - ulkona on varmaankin helle, kun sisälläkin on liian kuuma, joten se puhaltaa ylimääräiset höyryt ulos ja ohi lämmöntalteenoton - kunnes sisäilma taas jäähtyy normaaliksi. Näin takka ja IV-kone sitten kilpailevat keskekään talvipakkasessa, että kumpi on tehokkaampi... Paras ja ainoa keino tämän tilanteen välttämiseksi on se, että ei käytä takkaa, jos huoneissa lämpötila lähentelee +21C:tä. Sillä jos silloin laittaa takan päälle, IV-kone alkaa kilpailemaan takan kanssa, ja pyrkii jäähdyttämään taloa sen mitä takka lämmittää.

Onko tällainen (IV-koneella tuettu) "painovoimainen jäähdytys" sitten kuinka tehokas? Eli onko siitä oikeasti ollut mitään apua?

No, meillä on talossa myös ilmasta-veteen lämpöpumppu. Ja siihen on kytketty kiinni porraskäytävässä oleva konvektori, josta saadaan (tai saataisiin) koneellisesti jäähdytettyä viileää ilmaa taloon sisälle. Ilmasta-veteen-lämpöpumpun saa siis kytkettyä niin, että se tekee kesäisin myös kylmää (mutta se ei pysty samanaikaisesti tekemään lämmintä käyttövettä). Ja tätä viilennyt ominaisuutta me ei olla vielä kertaakaan tarvittu.

Nyt ei ole vielä helteitä ollut, mutta kun niitä tulee, niin hellepäivinäkin yölämpötila on silti huomattavasti viileämpi, mitä päivisin on lämpötila. Ero voi olla helposti 10 astetta. Ja ulkoilma viilenee jo klo 21:n jälkeen aika paljon. Esim. tässä on nyt meillä viimeisen viikon lämpötila (ja sähkön käytön) käppyrät:

Talo Rautio: Sähkön käyttö ja lämpötila tunneittain.

Jos unohdetaan nuo sähkön käyttöä kuvaavat pylväät, ja katsotaan vain lämpötilakäppyrää (jossa on 7 huippua - 1 per päivä), niin se on tällä viikolla päivisin noussut ylimmillään noin +22C tasolle. Mutta jokaisena yönä lämpötila on pudonnut noin +12C:n tasolle. Ja lämpötilan jyrkkä lasku alkaa jo illalla. Silloin jos avaa vaikka puoleksi tunniksi kaikki ovet mitä talosta löytyy, niin eipä ole kauaa yläkerroksissa liian kuuma, ja nukkuminen on helppoa, kun raitis ulkoilma tulee joka aukosta sisään - ja ilmanvaihtokone vielä omalta osaltaan tukee tätä sillä automaattisella kesäohituspellillään.

No entäs sitten aamupäivisin ja iltapäivisin? Aamupäivällä yön jäljiltä ei ole ollut liian kuuma. Ja kellarissa sitä paitsi on aina viileää, siellä koneellista jäähdytystä ei tarvita koskaan. Iltapäivisin talo alkaa kyllä lämmetä auringon paisteessa, mutta silloinkin korkeassa olohuoneessa on ihan siedettävät olosuhteet, sillä lämmin ilma nousee ylös, eli ylimpään kerrokseen. Eikä makuuhuoneissa iltapäivisin juuri kukaan ole, ei ainakaan pidempiä aikoja. Ja nuo makuuhuone tilat sitten jäähdytetään illalla avaamalla ovet ja antamalla "painovoimaisen jäähdytyksen" hoitaa huonelämpötilat kuntoon... ;-)

IV kone pyytää suodatinta

Omasta mielestäni ihan hiljattain vaihdoin IV-koneelle suodattimen - ja nyt se pyytää taas suodattimen vaihtoa:


Takkatoimintoa laittaessani huomasin, että IV-kone pyytää suodattimen vaihtoa.

Mutta aika kuluukin yllättävän nopeasti - edellinen suodattimen vaihto olikin jo viime huhtikuussa, eli siitä onkin jo kulunut puoli vuotta! Tässä seuraavassa linkissä myös näkyy miltä näyttää tai näytti vaalea puhdas suodatin, eli toisin sanoen miltä näyttivät nämä samat suodattimet puoli vuotta sitten:

http://talo-rautio.kotivertailu.fi/2015/04/08/esittelyssa-iloxair-199-iv-kone/

No, eipä niitä uusia suodattimia nyt tähän hätään kuitenkaan ollut, joten imuroin suodattimet ja saavat nyt olla siihen asti, että saan tilattua uudet. Olivat kyllä yllättävän mustia, johtuu ehkä siitä että asutaan vilkasliikenteisen tien varressa, ja nyt on toisellakin puolen tietä rakennustyömaa, jossa hommat ovat siinä vaiheessa, että välillä vähän pöllyää, kun tekevät maatöitä ja sepelin levitystä.

Etukansi avattu.

Karkeassa suodattimessa oli aika paljon itikoita.

Hienosuodatin oli ihan musta ja pölyinen.