Lämmöt päälle 14.10.2020

 Kävin tänään laittamassa lämmitystä päälle, eli tästä hetkestä eteenpäin IV-esilämmitys on päällä, ja lämpöpumpulta siirtyy +26C -asteista vettä lämmittämään tuloilmaa. Tämä lämpötila ainakin nyt, kun ulkoilma-anturin lämpötila oli +2C. Lämmitystehohan kasvaa sitten automaattisesti automatiikan ohjauksessa, kun ulkolämpötila laskee edelleen alemmas. Lattialämmitys ei ole päällä edelleenkään. Takkaa on toki poltettu muutamia kertoja jo syyskuulta lähtien, mutta sitten lokakuun alkuun tuli taas niin valtaisa lämpöaalto, ettei takkakaan ollut päällä pitkin aikoihin.

Koskaan aikaisemmin lämmitystä ei ole tarvinnut/voinut kytkeä päälle näin myöhään. Nyt kun ollaan 6 vuotta asuttu, muistelen omasta ulkomuististani, että lämmitysjärjestelmää on joutunut kytkemään päälle asteittain jo syyskuun aikana.

Sisälämpötila on meillä totuttu pitämään +22-23C paikkeilla, joka varmaan kaikkien suositusten mukaan on aivan liian korkea. Mutta tuntuu mukavalta kuitenkin. Nyt kun talossa asutaan enimmäkseen kahdestaan kahden koiran kanssa, niin kaikki huoneita ei tarvita käytännössä ollenkaan - jos ei ole yövieraita saapumassa. Jolloin tyhjiin huoneisiin väliovet ovat olleen kiinni. 

Näin takan lämpö riittää paremmin niissä huoneissa, joissa enimmäkseen oleskellaan. Näissä tyhjissä huoneissa (2 makuuhuonetta ja kirjastohuone) lämpötila on laskenut noin +20C tietämille, mikä tuntuu oven avatessa todella "kylmältä hönkäykseltä". Kolmen asteen eron huonelämpötilassa keho huomaa tosi helposti. Tulee tunne, että pitäisikö laittaa villapaitaa päälle... Vaikka meillä viileimmissäkin huoneissa lämpötila on siis +20C, joka on paljon enempi kuin vuokrakerrostaloissa, joissa ainakin makuuhuonetiloissa lämpötila säädetään +18-19C paikkeille, jotta talojen kustannukset saadaan pysymään paremmin kurissa.

Jos kesän "piteneminen" yhdellä kuukaudella syksyyn (ainakin lämmityksen osalta) on tullut jäädäkseen, ja jos kesä myös alkaa aikaisemmin, niin nyt lämmityskauden pituus Etelä-Suomen uusissa taloissa on enää 4-5 kuukautta vuosittain. Eli marraskuulta maaliskuulle. Nyt siis laitoin lämpöä (takkalämmön lisäksi) tänään eli lokakuun puolivälissä), ja jos oikein muistan, kevät aurinko sallii jo maaliskuussa lattialämmön ottamisen pois. Siitä on sitten jatkettu takkaa tarvittaessa polttamalla huhti-toukokuulle, ja kesällä ei tietenkään lämmitetä ollenkaan.

Jos uudet talot uusilla eristepaksuuksilla pitääkin lämpöä hyvin ja pitkälle syksyyn, niin kolikon toisena puolena on liika kuumeneminen aina kesäisin. Meillä ei ole vielä koneellista jäähdytystä, vaikka se onkin jo esiasennettu rakentamisen yhteydessä 6 vuotta sitten. Mutta loppuasennukset kylmävesisäiliöineen VILP-lämpöpumpun jatkeeksi on yhä tekemättä. Toki ne on nyt tarkoitus tehdä loppuun vielä tämän syksyn aikana. Mutta tähän asti ollaan pärjätty ihan vaan auringonsuojakalvoilla. Eli kesäkuukausien ajaksi olen laittanut itsestään kiinnittyvät ja tarvittaessa helposti pois otettavat peilikalvot yläkerran ikkunoihin ulkolasin sisäpinnalle. Sitten yläkerta on aina tuuletettu iltaisin ennen nukkumaan menoa ja myös IV-kone osaa ottaa kesäöiden viileyden taloon sisään, niin että aamuisin on aina mukavan viileää. Näin on pärjätty tähän asti. Mutta nyt alkaa ilmasto muuttua siinä määrin, että koneellinen viilennys on sittenkin tarpeen.

Järkevintä (nyt jälkikäteen katsottuna) lisälämpö syksyyn ja kevääseen, sekä viilennys kesän helteisiin on toteuttaa tavallisella ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla. Joka asennettuna maksaa alle 2 tonnia. Ja jonka asentamiseta saa kotitalousvähennyksetkin vielä. 

Itse olin sen verran "myyntimiesten uhri", että kun taloon hankittiin (maalämmön sijaan) VILP, niin siinä yhteydessä on mahdollista saada myös koneellinen jäähdytys konvektorin kautta. Joten ostettiin se konvektori, ja vesikierto sille laitettiin kuntoon jo taloa rakennettaessa. Itse konvektori maksoi parisen tonnia - eikä tässä vielä kaikki. Sen lisäksi tarvitaan vielä viileälle vedelle oma vesisäiliö ja sen kytkentätyöt. Sekin maksaa jotain. Joten selvää on, että ilmasta-ilmaan tavallinen lämpöpumppu olisi tullut paljon halvemmaksi, kuin VILP:n perään kytkettävä konvektori. Samalla tavalla koneellisesti tuotettu jäähdytys olisi voitu toteuttaa kummin päin tahansa, mutta nähtävästi toinen tapa on kalliimpi toista, ja itse olen nyt valinnut sen kalliimman tavan tässä kohtaa? 

Eli järkevämpää olisi ollut laittaa VILP (maalämmön tilalle) pelkästään lämmitystarkoitukseen? Ja siihen sitten rinnalle ILP, joka tekee kesäisin kylmää, ja syksyllä & keväällä tarvittaessa lämmintä ilmaa myöskin.

Heinäkuun sähkönkulutus

Sähkön kulutusta tuntikeskimäärien mukaan katsottuna nyt päättynyt heinäkuu oli aivan poikkeuksellinen, sillä eniten sähköä on kulunut yön tunteina. Aikaisemmin yleensä

yön kulutus on ollut hyvin pientä verrattuna päivätunteihin, mutta tältä näytti tuntikohtaiset kulutusmäärät nyt (tässä muutama heinäkuun loppupuolen vuorokausi):

Ja tämä tietysti johtuu siitä, että päättynyt heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin, joskaan ei sentään kuumin heinäkuu ikinä, niin kuin jossain on sanottu, mutta tässä linkissä Pekka Pouta rohkenee olla kuitenkin hivenen eri mieltä:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/siis-mita-heinakuu-ei-ollutkaan-historiallisen-lammin-rikki-meni-vain-33-7-astetta/7014296#gs.kq=8f9E

Sen verran kuumaa nyt kuitenkin oli, että jäähdytystä tarvittiin, ja yövalaistuksen ohella - siitä johtuu korkeimmat sähkönkulutusmäärät aina, kun vuorokausikin vaihtuu. Yleensä meillä on riittänyt se, että iltasella on avattu yläkerrasta kaikki ovat ja keskimmäisen kerroksen ovi. Silloin ristiveto on jäähdyttänyt talon nopeasti. Nyt sitäkin tehtiin, mutta se ei yksin riittänyt. Lisäksi IV-konetta käytettiin täysteholla iltaisin aina muutama tunti. Lisäksi seimpina öinä piti myös tehdä koneellisesti kylmää. Yöt on kuitenkin helpompi nukkua, jos ei ole liian kuuma.

Jos meillä olisi maalämpö, silloin olisi saatu maaviileä käyttöömme "kaupanpäälliseksi" eli ilmaiseksi eli pelkällä kiertovesipumpun sähkönhinnalla. En osaa sitten sanoa, että jos olisi näin - niin kuinka paljon pienempi tuo heinäkuun sähkölasku sitten olisi ollut?

Eihän alle 500 kWh:sta (kotitaloussähköt ja IV-kone sisältyen) enää paljon pysty nipistämään, Ei vaikka mitä tekisi. Ja nyt kun meillä on VILP, niin lämpimän käyttöveden tekeminen sen avulla on varmasti ollut hyvin edullista ja tehokasta. VILP on ohjelmoitu käynnistymään vain iltapäivisin, jolloin lämmön lähde eli ulkoilma on ollut yleensä noin +28C - +30C. Tähän lämpötilaan ei ole enää paljon tarvinnut lämpöä lisätä, niin ollaan jo saatu +47C asteista käyttövettä.

Mikäli olisi käytetty maalämpöä käyttöveden tekemiseen, silloin lämmönlähde olisi ollut kalliossa oleva reikä, joka kesälläkin lienee enintään +10C. Joten meneekö maalämmön yhteydessä "ilmaiseksi saatava" maaviilennys sitten kuitenkin aikalailla päikseen VILP:n edullisemman käyttöveden tekemisen kanssa?

Sillä jos maalämpö kauppias myy omaa tuotettaan ilmaisella maaviileällä, niin vastaavasti VILP-kauppias voisi muotoilla kesäajan lisähyödyn toteamalla, että "saatte kesällä lämpimät vedet käytännössä ilmaiseksi", kun lämmönlähteenä oleva ulkoilma on VILP:lle niin lämmin, että silloin lämpöpumpun hyötysuhde on poikkeuksellisen hyvä.

Helteistä johtuen tässä kuussa ei myöskään tullut sähkönkäytössä enää uutta alarajaennätystä, joskin toiseksi alhaisimmalle sähkönkulutuksen tasolle päästiin nytkin, kun heinäkuussa sähköä kului 458,20 kWh. Heinäkuun alarajaennätys on viime vuodelta, jolloin sähköä meni 430,8 kWh. Kaikkien aikojen alarajaennätys tuli viimekuussa eli kesäkuussa 2018, jolloin sähkönkulutus oli 389,7 kWh. Tässä sähkönkulutukset alkuvuoden osalta numeroina:

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20
YHT:	6434,65	9140,56	7365,02	6639,23	5344,09

Ollaan tässä tänä vuonna kuitenkin tekemässä vielä uutta vuositason alarajaennätystä, jos nykyinen kehitys jatkuu eteenpäin vuoden loppuun saakka. Nyt sähköä on kulunut tänä vuonna 7kk aikana yht. 5344,09 kWh, mikä on selvästi edellisvuosien lukuja vähemmän.

Tässä graafisesti kaikki asumisajan kuukaudet vuodesta 2014:

Tässä päättyneen heinäkuun päiväkohtaiset kulutukset. Mitä korkeampi pylväs, sitä enemmän ollaan sinä päivänä käytetty koneellista jäähdytystä:

Kuivasta kesästä ja kovista helteistä johtuen myös vedenkulutus on lisääntynyt, se on nyt heinäkuussa ja kesäkuussa ollut noin 11 ,119 kuutiota per kuukausi, eli 4 henkiselle perheelle laskettuna vuorokausikulutuksena vettä kului 89,7 litraa per henkilö per vuorokausi - sisältäen ulkona tapahtuvan nurmikoiden ja kukkapenkkien jatkuvat kastelut. Jos vedenkulutuksen jakaa 3 henkeen (koska kerran poika on armeijassa ja vain viikonloput kotona - jolloin täällä on kyllä kavereitakin aika paljon), niin silloin kolmella jaettuna vedenkulutukseksi saadaan 119,5 litraa per henkilö per vuorokausi.

Ehkä tuo litramäärä on lähempänä totuutta laskettuna näin, mutta siltikin AsOy -maailmassa tämä vastaisi lähinnä vanhustentalojen vedenkulutusta, eli monessa rivitalossa ja kerrostalossa kuluu huomattavasti enemmän vettä per henkilö per vuorokausi. Voi mennä jopa 200 litraa per hlö per vrk. En tiedä mihin se vesi sitten oikein kuluu siellä?

Painovoimainen jäähdytys

Oletko kuullut puhuttavan painovoimaisesta ilmanvaihdosta? No varmasti - sillä sehän on se vanhojen talojen systeemi, jossa ilma vaihtuu ilman koneita perustuen siihen, että lämmin ilma on kevyempää, jolloin se virtaa tuuletushormista ulos ja korvausilmaräppänästä tulee vastaavasti uutta raikasta ilmaa tilalle. Uskoisin, että painovoimainen ilmanvaihto tulee vielä joskus takaisin. Sillä vanhoissa painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa on ollut vähemmän sisäilmaongelmia. Ja silti ne ovat erittäin energiatehokkaita, esim. Helsingin keskustan vanhat talot.

Entä oletko koskaan kuullut painovoimaisesta jäähdytyksestä tai viilennyksestä? Ai etkö? No en minäkään. Eikä muuten tiedä Googlekaan tästä vielä mitään. Sillä keksin tämän termin vasta itse ihan äsken. Mutta meidän talossa kuitenkin on sellainen. Ei sitä alun perin suunniteltu, mutta asumisaikana se on huomattu, ja hyvin toimii...

Tämä tuli nyt mieleeni siitä, että tänään on Suomen Latu haastanut näin Luonnonpäivänä, eli lauantaina 17. kesäkuuta 2017 suomalaiset nukkumaan yönsä ulkona. Raikkaassa ilmassa muuten nukkuu aina paljon sikeämmin ja paljon paremmin. Ja kun on riittävästi peittoa päällä, tai ulkona nukkuessa riittävän lämmin makuupussi, niin viileää ilmaa on jotenkin vaan helpompi hengittää. Ja silloin unikin tulee paremmin, mutta ei kuitenkaan palella.

Kuva bongattu Suomen Ladun -nettisivulta.

Itse en ole nyt aikeissa nukkua ulkona, vaikka asia mielessä kyllä kävikin, että laitanko teltan takapihalle. Mutta en laittanut. En siis mennyt ulkoilmaan nukkumaan, sillä ulkoilma meillä on ollut tapana ottaa iltaisin sisälle. Näin on tehty aikaisemminkin joka kesä. Ja tässä kohtaa kuvioihin tulee tuo "painovoimainen jäähdytys", se siis toimii meillä näin:

Meidän talossa on siis 3 kerrosta, kellarin päällä on pari kerrosta puutaloa. Ylimmässä kerroksessa on makuuhuoneet ja yläaula, yhteensä 4 huonetta. Ja jokaisesta huoneesta on ovi ulos terassille (lasten huoneista ovi aukeaa tosin samalle päätyterassille, joka on yhtä leveä kuin talokin, eli terassien tai parvekkeiden lukumäärä yläkerroksessa on yhteensä 3). Tämä tehtiin alun perin siksi, että kun talossa on korkea olohuone, ja kun tulipalotilanteessa ylhäällä makuuhuoneista voi joutua lähtemään äkkiä, niin helpointa ja nopeinta on lähteä ovesta suoraan pihalle. Ikkunan rikkomisessa tai avaamisessa kuluisi aina oma aikansa, jos sitä kautta pitäisi kiivetä palotikkaille. Ja tulipalossa yleensä tappava tekijä on myrkylliset savukaasut, ei kuumuus. Siksi on henkiin jäämisen kannalta hyvä päästä nopeasti ulos raittiiseen ilmaan...

No nyt ollaan huomattu vielä sellainen asia, että jos illan tunteita avataan nuo yläkerran ovet kaikki yhtä aikaa, niin ristivedossa yläkerta tuulettuu alta aika yksikön, onhan ovi kuitenkin paljon suurempi läpi huoneessa kuin avonainen ikkuna (ja tietysti ikkunakin on usein auki). Ja vaikka iltasella olisi täysin tyyntä, siltikin ilma vaihtuu hyvin, sillä olohuoneen ovesta (keskimmäinen kerros) tulee korvausilmaa sisälle samalla kun yläkerran ovista lämmin ilma poistuu taivaalle. Näin toimii siis painovoimainen jäähdytys. Kokeilkaapa vaikka - kai tämä toimii silloinkin, vaikka ulko-ovia olisi vähemmänkin - pääasia että talossa on 2 kerrosta, jotta hormi-ilmiö voisi toimia.

On meillä tietysti koneellisen ilmastoinnin myötä myös hienot laitteet lämmöntalteenotolla, ja itse asiassa tässä IV-koneessa eli Iloxair 199:ssä on myös automaattinen "kesäohituspelti":

http://www.iloxair.fi/products/energy-recovery-units/150400-ls/ilox-199-optima

Tämä ominaisuus vielä tukee hyvin tuota "painovoimaista jäähdytystä" yläkerran ovat avaamalla, sillä kesäohituspelti kääntyy suunnilleen +23C lämpötilassa siten, että lämmöntalteenotto menee pois päältä. Toisin sanoen jos IV-kone huomaa, että huonetiloista palaavan ilman lämpötila on vähintään +23C, se puhaltaa sen sellaisenaan pihalle, ja ottaa viileää ilmaa sellaisenaan tilalle (toki nämä ilmavirrat kulkevat suodattimen kautta, mutta kesäohituspelti estää ilmavirtoja kulkemasta lämmöntalteenottokennon kautta). Tällöin lämmin sisäilma ei turhaan esilämmitä sisälle imettävää korvausilmaa, jos sisätiloissa on jo muutenkin liian kuuma. Nerokasta eikö totta?

No joo - mutta toki kolikon kääntöpuolella on sitten sekin (ainakin omasta mielestäni), että talvikaudellakin minusta tämä kesäohituspelti menee myös joskus päälle.  Siis silloin, jos takkaa on käytetty liikaa, ja jos huoneilman lämpötila nousee yli +23C:n. Silloin ilmanvaihtokone kuvittelee, että jaahas - ulkona on varmaankin helle, kun sisälläkin on liian kuuma, joten se puhaltaa ylimääräiset höyryt ulos ja ohi lämmöntalteenoton - kunnes sisäilma taas jäähtyy normaaliksi. Näin takka ja IV-kone sitten kilpailevat keskekään talvipakkasessa, että kumpi on tehokkaampi... Paras ja ainoa keino tämän tilanteen välttämiseksi on se, että ei käytä takkaa, jos huoneissa lämpötila lähentelee +21C:tä. Sillä jos silloin laittaa takan päälle, IV-kone alkaa kilpailemaan takan kanssa, ja pyrkii jäähdyttämään taloa sen mitä takka lämmittää.

Onko tällainen (IV-koneella tuettu) "painovoimainen jäähdytys" sitten kuinka tehokas? Eli onko siitä oikeasti ollut mitään apua?

No, meillä on talossa myös ilmasta-veteen lämpöpumppu. Ja siihen on kytketty kiinni porraskäytävässä oleva konvektori, josta saadaan (tai saataisiin) koneellisesti jäähdytettyä viileää ilmaa taloon sisälle. Ilmasta-veteen-lämpöpumpun saa siis kytkettyä niin, että se tekee kesäisin myös kylmää (mutta se ei pysty samanaikaisesti tekemään lämmintä käyttövettä). Ja tätä viilennyt ominaisuutta me ei olla vielä kertaakaan tarvittu.

Nyt ei ole vielä helteitä ollut, mutta kun niitä tulee, niin hellepäivinäkin yölämpötila on silti huomattavasti viileämpi, mitä päivisin on lämpötila. Ero voi olla helposti 10 astetta. Ja ulkoilma viilenee jo klo 21:n jälkeen aika paljon. Esim. tässä on nyt meillä viimeisen viikon lämpötila (ja sähkön käytön) käppyrät:

Talo Rautio: Sähkön käyttö ja lämpötila tunneittain.

Jos unohdetaan nuo sähkön käyttöä kuvaavat pylväät, ja katsotaan vain lämpötilakäppyrää (jossa on 7 huippua - 1 per päivä), niin se on tällä viikolla päivisin noussut ylimmillään noin +22C tasolle. Mutta jokaisena yönä lämpötila on pudonnut noin +12C:n tasolle. Ja lämpötilan jyrkkä lasku alkaa jo illalla. Silloin jos avaa vaikka puoleksi tunniksi kaikki ovet mitä talosta löytyy, niin eipä ole kauaa yläkerroksissa liian kuuma, ja nukkuminen on helppoa, kun raitis ulkoilma tulee joka aukosta sisään - ja ilmanvaihtokone vielä omalta osaltaan tukee tätä sillä automaattisella kesäohituspellillään.

No entäs sitten aamupäivisin ja iltapäivisin? Aamupäivällä yön jäljiltä ei ole ollut liian kuuma. Ja kellarissa sitä paitsi on aina viileää, siellä koneellista jäähdytystä ei tarvita koskaan. Iltapäivisin talo alkaa kyllä lämmetä auringon paisteessa, mutta silloinkin korkeassa olohuoneessa on ihan siedettävät olosuhteet, sillä lämmin ilma nousee ylös, eli ylimpään kerrokseen. Eikä makuuhuoneissa iltapäivisin juuri kukaan ole, ei ainakaan pidempiä aikoja. Ja nuo makuuhuone tilat sitten jäähdytetään illalla avaamalla ovet ja antamalla "painovoimaisen jäähdytyksen" hoitaa huonelämpötilat kuntoon... ;-)

Huh-hellettä...:-)

Tällä viikolla lämmin sää saapui Vantaallekin, niin kuin uutisistakin on saatu lukea:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016072721964338_uu.shtml

Luin myös Iltalehden tämän päiväisen paperiversion, ja uutisessa mainituilla turvapaikan hakijoilla on varmasti ollut oikeasti todella kuumaa, sillä he olivat olleet vähän liiankin omatoimisia, ja olivat räplänneet ilmanvaihtoa sillä seurauksella, että palopellit olivat lauenneet. Ja sen jälkeen huonetiloissa ei varmuudella vaihdu ilma ollenkaan - onhan palopeltien tarkoituskin nimenomaan se, että tulipalotilanteessa tulipaloon ei happea pääse.

Mutta ei täällä Vantaalla muuten nyt niin ihmeen kuuma ole omasta mielestäni. Iltalehden uutisessa oleva Auramon vanha 60-luvun tiilirakenteinen trukkitehdas sijaitsee "metsän pöheikössä", niin kuin tässä Google-mapsin kuvassa näkyy:



Auramon vastaanottokeskus Vantaalla. Google-kameran näkymä Kehä-kolmoselta.

Meidän talo sen sijaan on aivan paljaan auringon alla - ja lisäksi puurakenteinen, ihan niin kuin tämän blogin ylälaidassa sijaitsevasta otsikkokuvastakin näkyy. Enkä minä vielä ole laittanut koneellista jäähdytystä päälle, vaikka meillä sellainenkin kyllä ilmavesilämpöpumpun jatkeena on.

Tai sen verran on kyllä "koneellista jäähdytystä" nyt tällä viikolla käytetty, että ilmanvaihtokone on ollut tehostetuilla +30% kierroksilla iltasella aina tunnin ajan. Sen avulla - ja lisäksi kun ovet on avattu, ollaan saatu yöksi aika mukavan vilpoista. Eli on ollut hyvä nukkua öisin. Lisäksi meillä on kellarissa päivälläkin vilpoista, eli jos kuuma alkaa kiusata, aina voi käydä kellarissakin jäähdyttelemässä. Sitten sen jälkeen ei enää tunnu jäähdytyksen käyttö niin tarpeelliselta.

Eli johtopäätös tästä on se, että vastaanottokeskuksessakin tarpeellinen tuuletus auttaa iltasella tosi paljon. Paloturvallisuussyistä meillä on ylimmässä kerroksessa jokaisesta huoneesta ovi ulos terassille, ja nyt jos ne ovet avataan illalla vaikka vain tunniksi, niin sisäilma jäähtyy huomattavasti. Toinen hyvä rakenneratkaisu on kellarin rakentaminen. Siellä koneellista jäähdytystä ei tarvita koskaan. Mutta muuten meilläkin on ollut ihan hyvät huippulämpötilat, tässä valokuvia tältä iltapäivältä klo 16:00 aikoihin (varmaankin lämpimin ajankohta vuorokaudesta):

Keskikerroksen työhuone. Ikkunoiden suunta länteen ja pohjoiseen.
Ihan mukavan viileää on.

Korkean olohuoneen takan reunus. Lattianrajassakin on +24,5C.

Lämpötila keittiön pöydällä. Ikkunoiden suunta etelään.
Sisälämpötila +26 ja ulkona +27C. Tämä lämpötila kyllä jo tuntuu sisällä,
että lämmintä on...

Tässä meidän talon kuumin paikka eli yläkerran yläaula. Ikkunat kohti etelää.
Korkea olohuone nostaa lämpöä ylöspäin, sillä muutama metri suoraan
tästä alaspäin on olohuoneen takka, ja siinä lämpötila oli "vain" +25C.

Kellarin takkahuone, takan reunus. Lämpötila +23C ja lattian rajassa +20C.
Tuntuu mukavan vilpoiselta.



Yläkerran makuuhuone. Tämä mittari pohjoisen puoleisella ikkunalla niin,
että tähän aurinko ei paista suoraan. Päivän huippulämpötila (alavasemmalla)
on ollut +28C, ja vuorokauden minimilämpötila on ollut +23C, eli vapaa ja
painovoimainen tuuletus iltaisin auttaa tosi paljon... Eikä maksa mitään.

Lämpöpumppukin on toiminut ihan hyvin, ja on ajastettu toimimaan vuorokauden lämpininä tunteina:

Vuorokauden lämpötilakäyrät Vantaalla. Eli kuten kuvasta näkyy - huippu
lämpötilat ovat olleet niukin naukin hellerajaa hipoen viimeiset 3 päivää.
Lämpöpumppu on käynnistynyt juuri oikealla hetkellä, eli korkeat kulutus-
piikit kertovat ne hetket, jolloin pumppu on ollut käynnissä.

Tässä vielä lämpötilakäyrät pidemmältä ajalta, eli koko viikolta.
Tästä näkyy, että hellettä on ollut vasta 3 päivää, eli aika herkästi
nuo turvapaikan hakijat soittivat toimittaja paikalle, kun huoneessa
alkoi olla liian kuuma? Ilmeisesti etelän miehet ei sitten kuumaa kestä.

Toukokuut kulutusvertailussa

Jos laitan kahden toukokuun sähkönkulutukset rinnakkain - tai käytännössä siis peräkkäin - samaan taulukkoon, niin ilmavesilämpöpumpun vaikutus näkyy aika selvänä. Viime vuonna kulutus oli joka päivä yli 30 kWh per vrk, tänä vuonna se on yltänyt samalle tasolle vain kerran. Silloin meillä oli taas isot juhlat, ja porukkaa oli paikalla aika lailla.

Keskimääräinen toukokuun sähkönkulutus per vrk on nyt tänä vuonna ollut 19,7 kWh per vrk - alimmillaan on käyty 15,12 kWh:ssa. Tältä tämä näyttää graafisesti:

Sähkönkulutus per vrk - 17 päivää vuotta 2016 ja 14 päivää vuotta 2015.

Lämpöpumppu on tehnyt pelkkää käyttövettä maalis-huhtikuun vaihteesta lukien, takka on ollut käytössä viimeksi vapun tienoilla. Huhtikuu pärjättiin takan "viihdekäytöstä" saatavalla lämmöllä. Elävää tulta kun on mukava katsella, ja siksi kai monessa maalämpötalossakin on yleensä takka, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle olohuoneeseen.

Lämpöpumppua olen harvemmin nähnyt asetettavan näkyvälle paikalle keskelle olohuonetta, vaikka yhtä hyvin sekin lämmittää kuin takka. Ja on lisäksi paljon vaivattomampi.

Aurinkoenergia on jäänyt myös kiinnostamaan.

Nythän siis ilmavesilämpöpumppu on meidän talossa tällä hetkellä ainoa laite, joka pystyy koneellisesti tekemään viilennystä. Tai jopa kylmää. Toki meidän IV-konekin osaa kesähelteillä puhaltaa poistoilman suoraan pihalle talteenottokennon ohi, ja sen huomaa silloin siitä, että jäteilman lämpötila on ihan sama kuin huoneista poistetun ilman lämpötila. IV-kone "osaa" tehdä tämän saman talvellakin, jos se huomaa että huonelämpötila on noussut yli +23C:n, jolloin se alkaa jäähdyttämään taloa. Toisin sanoen lämmön talteenotto lakkaa.

Nyt jos lämpöpumppu laitetaan tekemään viilennystä, silloin se ei ainakaan samaan aikaan voi tehdä lämmintä käyttövettä. Vaan pitää valita jompikumpi asento. En tiedä montako kertaa koneellista viilennystä kesällä tarvitaan, mutta viime kesänä ei tarvittu kertaakaan - silloin käytettiin vain IV-koneen yöhuuhtelua, eli yöksi lisättiin tehoja, ja aamulla talo oli mukavan viileä. Ehkä ei ole kovinkaan iso työ, jos lämpöpumpun aina välillä laitaisikin tekemään kylmää ilmaa, joka sitten konvektorin kautta puhalletaan ympäri taloa. Konvektori on sisärappujen seinässä kiinni.

Tai sitten saman voisi tehdä niinkin, että lämpöpumppua ei käytetä kesän kuumimpaan aikaan muuta kuin jäähdytykseen. Lämpimän käyttöveden voisi silloin tehdä myös aurinkolämpökeräimillä. Ehkä ihan pari hassua putkikeräintä riittäisi 4 hengen tarpeisiin, jos käyttövesi tehdään näin pelkästään hellekaudella?

Toinen mahdollisuus olisi asentaa aurinkosähköpaneelit ja käyttää mahdollinen ylijäämäsähkö käyttöveden lämmitykseen. Jolloin lämpöpumppua ei tarvita ollenkaan, tai se on jäähdytysasennossa. Käytetään sitä sitten jäähdytykseen, jos käytetään. Tai sitten ei käytetä ollenkaan, ja pumppu huilaa kesät.

Aurinkoenergiassa tärkeää on sen oikea mitoitus. Se tehdään kesäajan kulutuksen mukaan. Ja sitä en omalta kohdaltani tällä hetkellä ihan tarkkaan edes tiedä, nyt kun vasta ensimmäinen lämpöpumppu kesä on edessäpäin.

Löysin kuitenkin hyvän laskurin, jolla aurinkoenergian oikeaa mitoitusta ja investoinnin kannattavuutta voi helposti laskea. Laskuri tai useampikin laskuri löytyy tästä linkistä:

http://www.finsolar.net/?page_id=2571

Sen verran mitä näitä laskenta-exceleitä nyt kokeilin, niin aika pitkiä takaisinmaksuaikoja näyttäisi tulevan. Jos aurinkopaneelien käyttöikä on noin 30 vuotta, niin se on maksanut itsensä vasta 20-25 vuoden kohdalla - riippuen vähän siitä, paljonko arvioi esim. sähkönhinnan nousuksi tulevina vuosina.

Toinen mikä mietityttää on oikea mitoitus. Ainakin 5 kW:n järjestelmä on meille nyt selvästi liikaa. Se voi helposti tuottaa jopa 30 kWh päivässä, ja meillä toukokuun kulutus on nyt jämähtänyt noin 20 kWh:n tasolle. Energia yhtiölle myydessä aurinkosähköstä ei saa käytännössä mitään, eli sähköverkkoon myyntiä varten ei kannata aurinkosähköpaneeleita asentaa.

Tietysti tässä kohtaa mieleen tulee, että joku 25 metrin tai vaikka 50 metrin jatkojohtokela ei paljon maksa. Ja siihen voi asentaa kWh-mittarin. Se mittarikaan ei paljon maksa.

Mitäs jos myisikin kesän ylijäämäsähköt vaikkapa lähimmälle naapurilleen?

Naapurin kannattaisi varmasti ostaa sähköä esim. 5 sentin hinnalla (tai mitä sitten ikinä sovitaankin), jos sähkölaitos myy samaa sähköä noin 10 sentin hinnalla per kWh. Mutta sähköyhtiölle jos myy ylijäämäsähköt, se ei maksa aurinkosähköstä joko mitään - tai sitten sähköyhtiö maksaa enintään pörssisähkön verran, joka on noin 3 senttiä per kWh.

Näin jos pääsisi eroon kesän ylijäämäsähköistään vähän paremmalla hintaa, sitten voisikin ehkä ottaa laajemman paketin, jolloin itse voisi käyttää kaikki tuottamansa sähköt keväällä ja syksyllä. Ja toki talvellakin, vaikka silloin aurinkosähköä ei paljon kerry. Ja sen verran mitä kertyy, varmasti kuluu myös ihan omassakin käytössä.

Tässä linkissä voi seurata realiajassa muutamia aurinkosähkön tuottajien tuottamia kWh-määriä:

http://solarforum.fi/wp/fi/seurantakohteet/aurinkosahko-sl3-pori/

Ja tältä nuo tuotantopylväät yllä olevassa linkissä näyttivät esim. nyt toukokuun 2016 alkukuun päivien osalta - tuotetun energian päivittäisvaihtelu on aika suurta:

Aurinkosähkön päivittäistuotanto voi vaihdella toukokuussa nollasta 30 kWh:iin,
jos käytössä on 5 kW:n laitteisto 20 paneelilla, sijaintipaikkana tässä esimerkissä on Pori.