Lattialämmitys päälle la 7.11 klo 9:00

Tänä vuonna laitoin lattialämmityksen päälle ensimmäistä kertaa lauantaina 7.11.2020 klo 8:00 aamulla. Koskaan aikaisemmin talo ei ole pärjännyt näin pitkään pelkällä takan lämmityksellä, sillä aina ennen lämmitys on pitänyt kytkeä päälle lokakuussa viimeistään. Takan käyttö alkaa yleensä jo syyskuussa.

Nyt lämmityksen kytkemiselle oli syynä viikon mittainen mökkireissu, jonka ajaksi talo jätettiin ilman lämmitystä. Ulkolämpötilahan vaihteli +5C -> +10C haarukassa, joten jäätymisen vaaraa ei ollut. Mutta viimeisen mökkeilypäivän aamulla laitoin etäyhteyden eli kännykän kautta lämmöt päälle, jotta talo olisi taas kotiin palatessa lämmin. Tämä "etukäteen lämmittäminen" käy helposti, eikä tässä vaadita edes 40-50 tonnin hienoa älytalo-automaatiota, joka pahimmillaan voi toteutua vaikkapa näin:

https://www.selega.com/ohjeita/sudenkuoppia.html

Meidän talossa lämmöt saa päälle yhdellä yksinkertaisella etäohjattavalla sähköpistorasialla, jolla voi käynnistää/sammuttaa lattialämmitystä pyörittävän kiertovesipumpun. Jolloin talo lämpiää / ei lämpiä - riippuen siitä, onko pumppu käynnissä vai ei. GSM-ohjattavan pistorasian voi ostaa vaikkapa täältä:

https://m.motonet.fi/fi/tuote/384669/Tuta-SimPal-T4-etaohjattava-GSM-pistorasia  

Hankintahinnan päälle tulee tietysti halvin saatavilla oleva SIM-kortti, eli yleensä muutaman euron kuukausikustannukset, mutta eipä se nyt omakotitalon loppuhinnassa paljon tunnu. Yleensä kauko-ohjattava GSM-pistorasia on meillä IV-koneen virransyötössä - ja aina päällä asennossa, jolloin pistorasian funktiona on se, että mitä jos sattuu tulemaan palohälytys, kun ei ole kotona, ja jos kyseessä on mitä ilmeisemmin aito palohälytys, eli että tuli on irti? Silloin pitää tietysti soittaa 112, ja sen jälkeen voi heti kytkeä omasta GSM:stä IV-koneen sammuksiin, jolloin ilman kierto talon sisällä loppuu. Jolloin tuli ei saa happea, ja parhaimmassa tapauksessa voi ehkä sammua itsestäänkin, ellei palokunta ehdi paikalle tosi nopeasti (lähimmällä palokunnalla on matkaa kohteeseen noin pari kilometriä).

Talon lämpö ehti viikon mökkeilyn aikana laskea yhden asteen päivässä, eli se putosi tasolle +15C, josta tasolta nosto +22C tasolle näkyi päivittäisissä sähkönkulutuspylväissä aika selvästi: lauantain sähkönkulutus oli 1,5 kertainen ja sitä seuraavan sunnuntain noin 2-kertainen ns. "normaaliin" verrattuna, tai aikaisempiin päiviin verrattuna marraskuun alussa.

Nyt kun tähän samaan hetkeen osui myös lämpötilan selvä lasku nollan kieppeille ja jopa pakkaselle, niin lattialämmitys jäi päälle ja on nyt alkuvaiheessa 2-3 tuntia päivittäin. Jos talvi tulee ja jos lämpötila painuu edelleen alaspäin, sitten lisään päivittäisiä tuntimääriä lattialämmitykseen, joka on päällä aluksi vain päivällä, jolloin päivä-aikaan lattiaan lämmintä tekevä ilmasta-veteen -lämpöpumppu on myös kaikkein tehokkain sillä hetkellä, kun ulkolämpötila on korkeimmillaan eli yleensä päivä-aikaan.

Tässä sähkönkäytön päivittäisiä kulutuspylväitä omasta excelistä ja Vantaan Energian raportointipalvelusta:

Lämmöt päälle 14.10.2020

 Kävin tänään laittamassa lämmitystä päälle, eli tästä hetkestä eteenpäin IV-esilämmitys on päällä, ja lämpöpumpulta siirtyy +26C -asteista vettä lämmittämään tuloilmaa. Tämä lämpötila ainakin nyt, kun ulkoilma-anturin lämpötila oli +2C. Lämmitystehohan kasvaa sitten automaattisesti automatiikan ohjauksessa, kun ulkolämpötila laskee edelleen alemmas. Lattialämmitys ei ole päällä edelleenkään. Takkaa on toki poltettu muutamia kertoja jo syyskuulta lähtien, mutta sitten lokakuun alkuun tuli taas niin valtaisa lämpöaalto, ettei takkakaan ollut päällä pitkin aikoihin.

Koskaan aikaisemmin lämmitystä ei ole tarvinnut/voinut kytkeä päälle näin myöhään. Nyt kun ollaan 6 vuotta asuttu, muistelen omasta ulkomuististani, että lämmitysjärjestelmää on joutunut kytkemään päälle asteittain jo syyskuun aikana.

Sisälämpötila on meillä totuttu pitämään +22-23C paikkeilla, joka varmaan kaikkien suositusten mukaan on aivan liian korkea. Mutta tuntuu mukavalta kuitenkin. Nyt kun talossa asutaan enimmäkseen kahdestaan kahden koiran kanssa, niin kaikki huoneita ei tarvita käytännössä ollenkaan - jos ei ole yövieraita saapumassa. Jolloin tyhjiin huoneisiin väliovet ovat olleen kiinni. 

Näin takan lämpö riittää paremmin niissä huoneissa, joissa enimmäkseen oleskellaan. Näissä tyhjissä huoneissa (2 makuuhuonetta ja kirjastohuone) lämpötila on laskenut noin +20C tietämille, mikä tuntuu oven avatessa todella "kylmältä hönkäykseltä". Kolmen asteen eron huonelämpötilassa keho huomaa tosi helposti. Tulee tunne, että pitäisikö laittaa villapaitaa päälle... Vaikka meillä viileimmissäkin huoneissa lämpötila on siis +20C, joka on paljon enempi kuin vuokrakerrostaloissa, joissa ainakin makuuhuonetiloissa lämpötila säädetään +18-19C paikkeille, jotta talojen kustannukset saadaan pysymään paremmin kurissa.

Jos kesän "piteneminen" yhdellä kuukaudella syksyyn (ainakin lämmityksen osalta) on tullut jäädäkseen, ja jos kesä myös alkaa aikaisemmin, niin nyt lämmityskauden pituus Etelä-Suomen uusissa taloissa on enää 4-5 kuukautta vuosittain. Eli marraskuulta maaliskuulle. Nyt siis laitoin lämpöä (takkalämmön lisäksi) tänään eli lokakuun puolivälissä), ja jos oikein muistan, kevät aurinko sallii jo maaliskuussa lattialämmön ottamisen pois. Siitä on sitten jatkettu takkaa tarvittaessa polttamalla huhti-toukokuulle, ja kesällä ei tietenkään lämmitetä ollenkaan.

Jos uudet talot uusilla eristepaksuuksilla pitääkin lämpöä hyvin ja pitkälle syksyyn, niin kolikon toisena puolena on liika kuumeneminen aina kesäisin. Meillä ei ole vielä koneellista jäähdytystä, vaikka se onkin jo esiasennettu rakentamisen yhteydessä 6 vuotta sitten. Mutta loppuasennukset kylmävesisäiliöineen VILP-lämpöpumpun jatkeeksi on yhä tekemättä. Toki ne on nyt tarkoitus tehdä loppuun vielä tämän syksyn aikana. Mutta tähän asti ollaan pärjätty ihan vaan auringonsuojakalvoilla. Eli kesäkuukausien ajaksi olen laittanut itsestään kiinnittyvät ja tarvittaessa helposti pois otettavat peilikalvot yläkerran ikkunoihin ulkolasin sisäpinnalle. Sitten yläkerta on aina tuuletettu iltaisin ennen nukkumaan menoa ja myös IV-kone osaa ottaa kesäöiden viileyden taloon sisään, niin että aamuisin on aina mukavan viileää. Näin on pärjätty tähän asti. Mutta nyt alkaa ilmasto muuttua siinä määrin, että koneellinen viilennys on sittenkin tarpeen.

Järkevintä (nyt jälkikäteen katsottuna) lisälämpö syksyyn ja kevääseen, sekä viilennys kesän helteisiin on toteuttaa tavallisella ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla. Joka asennettuna maksaa alle 2 tonnia. Ja jonka asentamiseta saa kotitalousvähennyksetkin vielä. 

Itse olin sen verran "myyntimiesten uhri", että kun taloon hankittiin (maalämmön sijaan) VILP, niin siinä yhteydessä on mahdollista saada myös koneellinen jäähdytys konvektorin kautta. Joten ostettiin se konvektori, ja vesikierto sille laitettiin kuntoon jo taloa rakennettaessa. Itse konvektori maksoi parisen tonnia - eikä tässä vielä kaikki. Sen lisäksi tarvitaan vielä viileälle vedelle oma vesisäiliö ja sen kytkentätyöt. Sekin maksaa jotain. Joten selvää on, että ilmasta-ilmaan tavallinen lämpöpumppu olisi tullut paljon halvemmaksi, kuin VILP:n perään kytkettävä konvektori. Samalla tavalla koneellisesti tuotettu jäähdytys olisi voitu toteuttaa kummin päin tahansa, mutta nähtävästi toinen tapa on kalliimpi toista, ja itse olen nyt valinnut sen kalliimman tavan tässä kohtaa? 

Eli järkevämpää olisi ollut laittaa VILP (maalämmön tilalle) pelkästään lämmitystarkoitukseen? Ja siihen sitten rinnalle ILP, joka tekee kesäisin kylmää, ja syksyllä & keväällä tarvittaessa lämmintä ilmaa myöskin.

Helmikuun sähkönkulutus

On ollut todella poikkeuksellinen tämä talvi 2019-2020. Talvea ei siis tullut ollenkaan. Pakkasennätys tuli 29.2.2020 yöllä, jolloin pakkasta oli -11,4C virallisesti - tosin meillä kotona mittari näytti hetken -14C. Lunta ei tullut käytännössä ollenkaan, vain yhtenä aamuna herättiin lumiauran kolahduksiin, kun maanteillä oli muutama sentti loskaa, ja aura-autot olivat heti innokkaasti auraamassa sitä pois - ennen kuin se ehtisi sulamaan.

Omakotiasukas tietysti hyötyy tällaisesta talvesta monin tavoin. Lumikolaa ei tarvita ollenkaan, ja talon lämmitys- ja sähkönkulutus on selvästi normaalia pienempää. Tässä kuussa eli helmikuussa sähköä kului 993,13 kWh. Se on pienin helmikuun sähkönkulutus ikinä, tai helmikuussa 2014 sähkönkulutus oli pikkuisen pienempi, kun talossa ei asuttu. Kuitenkin rakennusaikainenkin sähkö tammikuussa 2014 oli selvästi suurempi kuin tammikuu 2020, joten talven 2020 kaksi ekaa kuukautta yhteenlaskettuna sähkönkulutus on 2 kuukaudelta nyt pienempi kuin koskaan ennen. Jos ei joulukuu 2020 tule olemaan hirmuisen kylmä, niin tämä tähänastinen sähkönkulutus povaa melkoisen pientä sähkönkulutusta koko vuodelle 2020.

Tässä numeerisesti tammi-helmikuut eri vuosilta:

kWh	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90	987,70
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04	993,10
YHT	2286,18	3338,59	4030,72	2609,37	2416,36	2567,94	1980,80

Ja tässä samat asiat graafisesti:

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa 2019 sähköä kului 583,1 kWh - mikä oli huhtikuuksi kautta aikojen alhaisin tulos. Joskin erot ovat hyvin pienet. Esim. viime vuonna huhtikuun kulutus oli 595,1 eli vain 12 kWh eli 2% enemmän mitä sähköä kului tänä vuonna. Vuoden ensimmäiset 4 kuukautta näyttävät nyt lukujen valossa tältä (verrattuna aikaisempiin vuosiin):

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
YHT	4484,21	5963,59	5766,62	4845,66	4033,63	4149,50

Viime vuonna sähköä oli alkuvuoden osalta kulunut vähemmän, ja selitys löytyy tammikuulta - tämän vuoden tammikuussa sähköä kului paljon enemmän. Erotusta ole vieläkään kurottu kiinni, vaikka tammikuun jälkeiset kuukaudet ovat tänä vuonna kaikki olleet pienemmällä kulutuksella kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Vuositasolla kuukausikohtainen grafiikka näyttää nyt tältä:

T

Ja vuorokausikohtaisessa tarkastelussa päiväkohtainen kulutus näytti huhtikuussa tältä:

Huhtikuu 2019 oli myös poikkeuksellisen lämmin huhtikuu, keskilämmön ollessa tällä kertaa +6,7C. Kaikkien aikojen lämpimin huhtikuu on ollut Kaisaniemen mittausasemalla vuonna 1921 - silloin keskilämpötila oli +6,8C.Vastaavasti kaikkien aikojen kylmin mitattu keskilämpötila Kaisaniemessä sattui vuosille 1847 ja 1852, molempien huhtikuiden keskilämpötila oli silloin pakkasella, eli -2,4C.

Kaiken kaikkiaan alle 600 kWh:n kuukausikulutus on erittäin hyvällä tasolla. Tämä oli tänä vuonna ensimmäinen kerta, kun kk-kulutus jäi alle 600 kWh/kk. Viime vuonna 2018 näin kävi 6 kertaa. Vuonna 2017 vastaavia alle 600 kWh:n kuukausia oli 4 kpl ja vuonna 2016 oli 2 kuukautta alle 600 kWh:n kulutuksella. Sitä aikaisemmin tällaisia alle 600 kWh:n kuukausia ei ole ollut ollenkaan. Eli yhteensä 13 kuukautta on koko talon historian aikana lokakuulta 2014 tähän päivään ollut enintään 600 kWh:n kuukausikulutuksella.

Lämmön talteenotto päättyi

Puolivälissä tätä kuuta talvi ei vielä ihan hellittänyt, joten IV-esilämmitys piti laittaa hetkeksi taas takaisin. Nyt se on ollut jo jonkin aikaa poissa, mutta nyt vielä viimeinenkin lämmön talteenotto päättyi, sillä saunan savupellit jätettiin nyt auki. Ne suljetaan seuraavan kerran syyskuussa.

Kesällä menee saunassa noin kuutio puita, mutta sauna ja kph kuivuvat hyvin, kun savupeltejä ei sulje. Kesällä kiukaan lämpöä ei tarvita, joten se voi mennä savupiipun kautta taivaalle.

Tästä se kesä nyt sitten alkaa. Kohta alkaa kukkapenkeissä ensimmäiset kevään kukat kukkia. Huhtikuu on muuten ollut poikkeuksellisen lämmin. Neljän ensimmäisen viikon keskilämpötila on ollut +6,7C eli enemmän kuin koskaan ennen sinä aikana, mitä talo on ollut olemassa. Toiseksi lämpimin huhtikuu oli 2014, jolloin huhtikuun keskilämpötila Vantaalla oli +5,5C. Seuraavaksi lämpimin huhtikuu oli 2015 ja 2018, jolloin molempina huhtikuun keskilämpöti oli tasan +5C.

Vuodesta 1829 (jolloin lämpötilojen tilastointi aloitettiin) Helsingin Kaisaniemessä kaikkein kylmin huhtikuu oli 1847 ja 1852. Silloin huhtikuun keskilämpötila oli molempina vuosina Helsingissä -2,4C. Kaikkien aikojen kaikkein lämpimin huhtikuu on ollut 1918, jolloin keskilämpötila oli +6,8C. Toiseksi lämpimin huhtikuu oli 1990, jolloin keskilämpötila oli +6,0C.

Ei ole vuodet veljeksiä...

Tänä talvena ei Vantaalle saatu kuin 3 kylmää hönkäystä. Ensimmäinen (myös runsaan lumen kera) tuli marraskuussa. Sitten talvi yritti tulla kerran tammikuussa ja kerran helmikuussa. Mutta siihen se sitten jäi, eli erittäin lauha talvi oli tämäkin. Sähköä kului reippaasti ainoastaan tammikuussa, jolloin pakkasta oli sen verran reilusti, että lämpöpumppu sammutti itsensä. Helmikuussa pakkasraja ei ylittynyt, eikä sähkönkulutuksessa silloin tapahtunut kovin suurta hyppäystä, niin kuin alla olevasta graafista näkyy.

Lattialämmitys on ollut poissa päältä käytännössä jo helmikuun puolivälistä lähtien. Paitsi että eräs putkifirmassa työskentelevä ystäväni neuvoi, että vaarana pitkissä seisokeissa on se, että lattialämmityksen kiertovesipumppu "jämähtää kiinni", eikä pitkän seisokin jälkeen enää syksyllä käynnistykään. Joten laitoin sitten kiertovesipumpun käynnistymään nyt puoleksi tunniksi joka yö klo 03:00.

Tänä vuonna tähän asti sähköä on kulunut 2941 kWh 12.3.2017 mennessä. Viime vuonna pelkästään tammikuussa 2016 sähköä kului 2783 kWh - eli lähes sama määrä, joka vuonna 2017 oli 2,5 kuukauden sähkönkulutus.



Alkuvuoden sähkönkulutus 1.1 -> 12.3.2017 yhteensä 2941 kWh.

Nyt maaliskuussa - kun lattialämmitys ei enää ole päällä, ja talo lämpenee takan viihdelämmöllä - niin vuorokauden sähkönkulutus on vakiintunut noin 25 kWh/vrk -tasolle.

Keskikesällä vuorokauden tyypillinen sähkönkulutus oli 15-20 kWh, eli silloin ilmasta veteen lämpöpumppu toimii ilmeisesti paremmalla hyötysuhteella kuin nyt, kun ulkona lämpötila on nyt nollan kieppeillä, mutta kesällä lämmintä on reilusti enemmän, jolloin ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde on parempi.

Vuorokautinen sähkönkulutus varmaan pienenee tasaista tahtia, ja kevättä kohden selvästikin mennään - tänään näin tämän kevään ensimmäisen perhosen, kun neitoperhonen oikoi siipiään halkopinon päällä tässä meidän pihassa. Eli tänään linnut lauloivat (taustaäänet videolla jos laittaa tietokoneen kaiuttimet suurelle -  kas näin):

Vein tämän neitoperhosen meidän ulkokellariin, sillä liian aikaisin oli lähtenyt liikkeelle hän. Kellarissa pysyy plussa-asteilla ympäri vuorokauden, muuten tämä olisi paleltunut ensi yön pakkasissa. Mutta kellarissa voi sitten odotella oikean kevään tuloa...

Tammikuun sähkönkulutus

Taas olisi tammikuun kulutuslukemat pulkassa, ja talo on ollut nyt sen verran aikaa jo "pystyssä", että tässä tulee tammikuun lukemat nyt jo neljättä kertaa. Tältä ne tammikuut ja muutkin kuukaudet nyt sitten näyttävät graafisesti:




Talo Rautio - kuukausittaiset sähkönkulutukset.

Numeerisesti neljä peräkkäistä tammikuuta näyttää sähkökeskuksen päämittarilta katsottuna tältä:

2014 = 1573 kWh
2015 = 1630 kWh
2016 = 2767 kWh
2017 = 1560 kWh

Ja jos tammikuuta 2017 katsotaan päiväkohtaisesti, silloin graafit näyttävät tältä:




Tammikuun 2017 päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilakäyrä.

Tässä kohtaa voisi olla hyvä vilkaista myös vuoden takaiseen tammikuuhun, eli tammikuun 2016 päiväkohtaisiin kulutuksiin. Se näyttää siis tältä:


Tammikuun 2016 päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilakäyrä.

Tässä kohtaa voisin tehdä tarkempaa analyysiä siitä, että mitä näissä vuorokausikohtaisissa kuvissa näkyy, tai mitä niissä pitäisi näkyä.

Tammikuussa 2017 Etelä-Suomeen tuli siis yksi "kylmä henkäys", joka kesti 3-4 päivää. Vuotta aiemmin näitä kylmiä henkäyksiä tuli 2 kpl, ja niiden yhteiskesto oli noin 10 vuorokautta. Vuonna 2016 koko tammikuun keskilämpötila Vantaalla oli -10,3C ja vuotta myöhemmin tammikuussa 2017 keskilämpötila oli -2,9C. Melkoiset erot siis keskilämpötilassa. Ja melkoiset erot sähkönkulutuksessa myöskin. Ilmasta-veteen lämpöpumppua hyödyntävässä talossa nämä kylmät henkäykset nimittäin näkyvät sähkönkulutuksessa varsin selvästi.

Ilmavesilämpöpumpulle on joka tapauksessa hyvä, että kylmiä henkäyksiä ei kovin usein tulisi, tai jos tulee - ulkoilman lämpötila ei saisi pudota (meidän talon tapauksessa) alle -17C. Silloin nimittäin lämpöpumppu sammuu kokonaan. Eikä sillä silloin tienaa mitään. Täten ilmaston lämpeneminen hyödyttää ilmavesilämpöpumppujen ostajia, jos tapahtuu niin, että talvet ovat jatkossa melko lauhoja, tai jos kylmiä jaksoja tulee - niin ehkäpä ne kestävät vain lyhyen aikaa. Tällöin ilmavesilämpöpumppu toimii ja tienaa rahaa ympäri vuoden, tai lähes ympäri vuoden.

Maalämmön hyödyntäjiä ilmaston lämpeneminen taas ei niinkään hyödytä, koska se ei lisää maalämpöpumpun toiminta-aikaa. Eikä se ole välttämättä hyvä juttu muutenkaan (siis omasta mielestäni). Siis tottakai kaikki talot ja kaikki lämmittäjät hyötyvät ilmaston lämpenemisestä euromääräisesti. Tarkoittaahan se lämmityskulujen pienenemistä kaikille.

Mutta kun maalämpöpumppu on investointina erittäin kallis, niin silloin sille pitäisi antaa myös paljon töitä, jotta suuri investointi ylipäätään voisi maksaa itse itsensä takaisin. Tässä mielessä lämpenevä ilmasto ja vähäisempi lämmitystarve on mielestäni "myrkkyä" kalliin investoinnin tehneille, jotka eivät välttämättä saa investoinnistaan koskaan rahojaan takaisin?

Maalämmön taloudellinen riski piilee siis siinä, että mitä jos pumpun käyttöikä tuleekin vastaan jo ennen, ennen kuin pumppu on ehtinyt tienata oman hintansa? Eikös matalan kulutuksen talossa näinkin voi käydä? Itse laskin, että meidän talon tapauksessa, jossa suoran sähkölämmityksen kulutus vuositasolla oli tehdyn kokeilun perusteella noin 17000 kWh, niin maalämpöpumppu olisi tarvinnut yli 20 vuotta maksaakseen itse itsensä takaisin. En tiedä kestääkö se pumppu noin pitkään? Jotain pientä korjausta ainakin olisi 20 vuoden kohdalla pitänyt tehdä, ja mahdolliset säästöt menee sitten siinä?

Mutta eipä se ilmasta veteen lämpöpumppukaan mikään niin erityisen hyvä sijoitus tainnut olla (ainakaan meidän talossa). Sen tuottavuus kuitenkin paranee sitä mukaa, jos ja kun ilmasto lämpenee. Koska tämä lämpöpumppu saa silloin kylmien päivien katoamisen myötä mahdollisuuden tehdä lähes joka päivä töitä, ja siten tienata omaa hintaansa pidemmän aikaa vuosittain.

Jos vielä palataan noihin eri vuosien tammikuun kulutuslukemiin, niin vuoden 2014 tammikuun kulutusluku oli nyt vaan sattumoisin 1573 kWh, eli ihan samaa luokkaa kuin vuosina 2015 ja 2017. Mutta vuonna 2014 talossa ei vielä asuttu, vaikka peruslämmöt olivatkin jo päällä. Mutta sisälämpötila ei varmaankaan ollut paljon päälle +10C, jos oli aina sitäkään. Ovetkin saattoivat olla pitkään auki, jos niistä paljon kuljettiin. Eikä seinärakenteetkaan olleet vielä valmiita. Isot villat olivat jo paikoillaan, mutta kipsilevyt puuttuivat vielä, eli tammikuussa 2014 talon sisällä näytti suunnilleen tältä (tämä kuva otettu 31.1.2014):



Talo-Rautio 31.1.2014.

Tammikuussa 2015 talossa oli asuttu noin 3kk. Ja talossa oli suora sähkölämmitys (lämpöpumppua ei oltu vielä hankittu, se tuli syksyllä 2015 eli vuoden suorasähköllä asumisen jälkeen). Tammikuu 2016 taas oli ennätyksellisen kylmä, ja lämpöpumppu oli pitkiä aikoja tai ainakin 10 vuorokautta seisahduksissa. Ja 2017 tammikuu oli nyt sitten tällainen kuin oli, eli lämpötila oli enimmän osan aikaa nollan tuntumassa. Lumi tilanne on heikko, ja hiihtämään ei ainakaan Vantaan pelloilla pääse.

Lunta on kyllä ainakin pariin otteeseen tullut ihan reippaastikin, mutta se on sitten aina sulanut muutamassa viikossa pois. Tilanne on vähän sama kuin Englannissa 90-luvun alussa. Silloin kun siellä opiskelin, niin mikäli lunta ylipäätään satoi, niin ei se maassa pysynyt kuin maksimissaan parisen viikkoa. Nyt noin 25 vuotta tuon jälkeen voisin sanoa, että talvi on Etelä-Suomessakin ihan samanlainen. Sikäli mikäli tästä 2017 tammikuun säästä on tullut tyypillinen talvikeli Etelä-Suomeen.

Englannissa ei taida lunta olla ollut enää pitkiin aikoihin? (En ole muutamaan vuoteen siellä nyt käynytkään, joten ei omakohtaista havaintoa asiasta). Mutta jos historian kirjoja tai Wikipediasta luetaan, niin vielä 1800-luvulla Thames joki oli talvisin niin paksussa jäässä, että jäällä järjestettiin Lontoossakin talvimarkkinoita. Nyt Thames-joki ei ole tainnut viimeisen 100 vuoden aikana jäätyä enää kertaakaan?

Asuntomessujen energiat

Palataanpa vielä hetkeksi takaisin Seinäjoen asuntomessuille. Lämmitys- ja talojen energiatehokkuus kun ainakin itseäni kiinnostaa, niin tein niihin liittyen pientä tutkimusta. Tällä kertaa se olikin ihan mielenkiintoista...

Ensimmäisessä versiossa ja netistä Asuntomessujen omilta sivuilta poimittuina tietoina näytti nimittäin siltä, että maalämpöön olisi kytketty vain yksi talo, kohde nro 12 Villa Tango:

Kuvakaappaus www.asuntomessut.fi, messukotien tekniset tiedot. Villa Tangosta kerrotaan, että lämmöntuotanto olisi
"maalämpö / kalliolämpö" ja lämmönsiirto vesikiertoinen lattialämmitys.

Tämä havainto vaikutti mielenkiitoiselta ja poikkeukselliselta siksi, että normaalisti tällä hetkellä 55% uusista pientaloista kytketään maalämpöön, niin miten olisi mahdollista se, että jos Seinäjoen asuntomessuille on rakennettu 35 pientaloa, ja vain yksi näistä olisi maalämmössä?

Tätä piti sitten selvittää tietysti lisää, ja selvisi, että tuossa olikin painovirhe. Villa Tangossa on sittenkin ja oikeasti kaukolämpö. Ja tämä johtuu ihan messualueen rakentamismääräyksistä, eli padon läheisyydestä johtuen kallioon ei saanut porata mitään, ei edes kaivoa. Lisäksi talot tuli kytkeä kaukolämpöön, ellei lämmitysjärjestelmä perustu vähäpäästöisiin uusiutuviin energialähteisiin:

Seinäjoen kaupungin infoa asuntomessualueen tontinhakijoille.

Vielä tämänkin jälkeen oli mielenkiintoista tutkia, mihin lämmitysjärjestelmään näissä lähtökohdissa oli sitten päädytty? Eli jos 55% olisi muuten valinnut maalämmön, niin mitä he valitsivat nyt, kun maalämpö ei ollutkaan sallittua? Lopputulos oli, että näissä lähtökohdissa kaukolämpöön päätyi lähes kaikki, eli 30 kpl 35:stä, ja näistä 30:stä 24:ssä lämmitysjärjestelmänä on pelkästään kaukolämpö.

Kaukolämmön lisäksi oli yksi vesitakka + monienergialämpöpumppu (mitä sitten tarkoittaakaan tällainen lämpöpumppu, en tiedä?), sitten oli yksi poistoilmalämpöpumppu, kaksi ilmavesilämpöpumppua ja yksi tulilattia.

Energialuokissa E-luokka vaihteli A:sta D:hen. A-luokan taloja oli yksi kappale (Dome Lumo) ja D-luokan taloja oli kolme kpl (Villa Roihu, Riihi ja Kimara Katariina). B-luokan taloja oli 15 kpl ja C-luokkaan kuului 14 kpl. Parista kohteesta (Jämerä Samsö ja Lakeuden Jämerä kutsu) en löytänyt tietoja energialuokasta.

Myös arvioiduissa kulutuksissa (kWh/vuosi) oli suurta hajontaa. Pienin arvio oli laskettu kohteelle Dome Lumo, jonka arvioitu lämmitysenergian tarve oli 4199 kWh vuosittain. Tämä on mielestäni Seinäjoen leveysasteilla tosi vähän, ja olisi hyvä lukema Suomen Etelä-rannikollakin. Eniten (laskennallisesti) energiaa kuluttaisi Kimara Katariina jolle laskettu kulutus on 26498 kWh/vuosi.

Kohde nro 10 Dome Lumo. Seinäjoen asuntomessujen energiapihein talo.

Dome Lumon infotaulu.

Miten hyvin sitten laskennallinen energiankulutus vastaa todellista energiankulutusta? No ei aina kovinkaan hyvin. Väittäisin, että jos vaikkapa Seinäjoen asuntomessuilla olisi rakennettu 2 täysin samanlaista taloa rinnakkaisille tonteille, täysin samoilla piirustuksilla ja tekniikalla, niin toisessa niistä kuluu enempi energiaa kuin toisessa. Tämä johtuu tietysti asukkaiden käyttötottumuksista (talon lämpötilasta, veden kulutuksesta, valaistuksen käytöstä tms), mutta paljon voi vaikuttaa myös säädöillä, jotka ovat joko alkuasetelmissaan - tai sitten jotkut asukkaat tekevät omia säätöjään myös itse.

Lämmitysenergian valintaa pohtiessa hyvänä apuna ovat mm Motivan nettisivut, jotka löytyvät tästä linkistä:

http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/vertaile_lammitysjarjestelmia/pientalon_lammitystapojen_vertailulaskuri

Ja tuon Motivan laskurin tulosten perusteella myös lämmitysratkaisuja myydään, ainakin maalämpömyyjät ovat tämän sivuston löytäneet.

Omassa talossamme Vantaalla kävi kuitenkin niin, että kun eka vuosi asuttiin kokeeksi suorasähköllä, niin Motivan antamista kulutusennusteista oli jääty jälkeen noin 40%. Tämä oli itsellemme (positiivinen) yllätys, mutta hän oli ainakin kaksi syytä. Ensiksikin oma talomme on - kuten myös useimmat talot Seinäjoen asuntomessuilla - 2 kerrosratkaisu. Ja matemaattisesti laskettuna 2 kerrokseen sijoitetut tilat tarvitsevat lämmitystä noin 20% vähemmän kuin mitä lämmitysenergiaa tarvittaisiin silloin, jos sama määrä tilaa sijoitetaan yhteen kerrokseen. Toisena syynä meillä oli, että se "meidän eka vuosi" eli vuosi 2015 oli lauhatalvinen. Vuoden 2015 lämmitystarveluku oli noin 20% alle sen, mitä keskimäärin (menneinä vuosina) lämmitysenergiaa on tarvittu.

Tästä aiheesta lisää mm. Kuningaskuluttajan 14.4.2016 ohjelmassa, joka on nähtävillä YLE:n Areenassa, tässä linkissä:

http://areena.yle.fi/1-3179020

Ja nyt päästäänkin asian ytimeen. Eli jos talot suunnitellaan kestämään kovat talvet (kyllähän niitä aina silloin tällöin kuitenkin vieläkin tulee), niin se on tietysti pakkorako, että kovastakin talvesta on pakko selvitä. Mutta näitä kovia pakkasia on nykyisin aina vaan harvemmin. Mikäli talo suunnitellaan 100 vuodeksi, sen pitää ennemminkin kestää kovaa kuumuutta kuin kovaa pakkasta. Sikäli mikäli ennusteen ilmaston muuttumisesta pitävät yhtään paikkaansa?

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomessa-50-vuoden-paasta-unkarin-kaltainen-ilmasto-tulossa-maailman-historian-suurin-muutos/5998708

Nyt näissä oloissa joutuu ehkä aika tarkkaan miettimään sen, että saako esim. maalämpöön sijoitetut rahat takaisin? No, Seinäjoen asuntomessujen uusissa taloissa tätä asiaa ei tarvitse kenenkään miettiä, mutta muuten maalämpö on kyllä aika kallis ratkaisu, jonka takaisinmaksuaika on pitkä - ja varsinkin silloin, jos uusi talo ei kuluta paljon mitään (niin kuin meillekin kävi, ja meillekin piti tulla maalämpö jo rakentamisen aikana).

Tässä vielä Seinäjoen asuntomessualueen taloista dataa taulukkomuodossa (blogipohja ei näköjään osaa tulkita Exceliä ihan oikein, joten rivit vähän hyppelee eli "vetää kovasti oikealle", esim. kerrosluvun luku on lämmitysmuotosanassa kiinni):

Asuntomessut Seinäjoki 2016: Talojen tekniset tiedot ja lämmitysjärjestelmät
	pinta-ala	E-luokka	Kulutus	Kerros-	Lämmitys-
	m2	E-luku	kWh/vuosi	luku	muoto
Kohde 5: Kotola	91	C / 174	8000	2	Kaukolämpö
Kohde 7: Omatalo Armas	143	B / 117	10311	2	Kaukolämpö
Kohde 8: Passiivikivitalo Skaala	181	B / 93	6726	2	vesitakka +
					monienergialämpöpumppu
Kohde 9: Heikius Hus-Talo	180	C / 127	16811	3	Kaukolämpö
Kohde 10: Dome Lumo	168	A / 79	4199	2	Poistoilmalämpöpumppu
Kohde 11: LakkaLakeus	239	C / 137	14044	2	Kaukolämpö
Kohde 12: Villa Tango	232,5	C / 140	25436	2	Kaukolämpö +
					Varaava takka
Kohde 13: Jämerä Samsö	198			2	Kaukolämpö
Kohde 14 A: Hartman Koti Ankkuri	164	B / 129	15153	1	Kaukolämpö
Kohde 14 B: Hartman Koti Ankkuri	129	B / 135	15855	1	Kaukolämpö
Kohde 16: Nuuka	162	B / 107	6500	2	VILP, aurinko, puu
Kohde 17: Talo Nixi	164	B / 124	14000	2	Kaukolämpö, tulisija, VILP
Kohde 18: Villa Roihu	157	D / 173	15273	2	Kaukolämpö
Kohde 19: Honka Markki	193	C / 160	22771	2	Kaukolämpö
Kohde 20: Riihi	183	D / 172	19855	2	Kaukolämpö
Kohde 23: Vieskatalo Valokki	147	B / 127	8198	1	Kaukolämpö
Kohde 24: Pohjanmaa	165,5	B / 118	18480	2	Kaukolämpö
Kohde 25: Cubo	168	C / 131	16490	1	Kaukolämpö
Kohde 26: Passiivikivitalojen	192	B / 90	5699	2	Tulilattia eli ilmakiertoinen  lattialämmitys, aurinkokeräimet
Kosteusturvatalo
Kohde 27: Design-Talo Trio	147	B / 111	8904	1	Kaukolämpö + varaava takka
Kohde 28: Ainoakoti Jekku	126	B / 114	10314	1	Kaukolämpö, ilmalämpöpumppu, takka
Kohde 29: Tupien Tupa	226	C / 132	11000	2	Kaukolämpö
Kohde 30: Hartman Koti Ruutu	145	B / 127	15662	1	Kaukolämpö
Kohde 31: Kimara Katariina	157	D / 187	26498	2	Kaukolämpö
Kohde 32: Suola ja Pippuri	189,5	C / 126	17155	2	Kaukolämpö
Kohde 33: Lumiance-talo	184	C / 146	11815	2	Kaukolämpö + varaava takka
Kohde 35: LKV vaisto	153	C / 136	12163	2	Kaukolämpö
Kohde 36: Kastelli Koria	150	C / 161	17327	1	VILP
Kohde 37: Sievitalo ”Isoo” Pihlaja	215	B / 110	23144	2	Kaukolämpö
Kohde 38: Kastelli Kaarna	129	B / 128	18049	1	Kaukolämpö + takka
Kohde 39: Hartman Koti Salmiakki	171	B / 123	17470	2	Kaukolämpö
Kohde 40: Kuusamo Nuuna	178	C / 170	10900	1	Kaukolämpö
Kohde 41: Lumimustikka	164	C / 151	15820	1	Kaukolämpö
Kohde 42: Pikkuusen Paree	147	C / 149	21383	1	Kaukolämpö
Kohde 43: Lakeuden Jämerä Kutsu	156			1	Kaukolämpö