Havaintoja maalämmön mitoituksesta ja sähkön hinnoista 1/2019

Helsinki korotti kaukolämmön hintojaan viime syksynä noin 20%:n kertakorotuksella, ja ilmeisesti vielä ensi keväällekin 2019 on luvassa jokin pienempi korotus. Kaukolämpö ei tietenkään ole ainoa eikä pakollinen ratkaisu minkään taloyhtiön lämmitykseen, joten jos joku haluaa miettiä muitakin vaihtoehtoja, niin aina on vapaus valita.

Nyt eräs helsinkiläinen rivitaloyhtiö on siirtymässä maalämpöön aivan näillä näppäimin. Taloyhtiössä on lämmitettäviä asuinneliöitä yhteensä 2456m2. Ensimmäinen tarjouskilpailu toteutettiin niin, että pyydettiin tarjouksia maalämmöstä taloyhtiön olemassa olevilla pinta-ala, energiankulutus yms. tiedoilla ja tarkoitus oli vertailla saadut tarjoukset. Siitä hommasta ei tullut yhtään mitään.

Ensinnäkään kaikki tarjoajat eivät suostuneet edes maalämpöratkaisua tarjoamaan. Yhden myyntimiehen mielestä VILP olisi ollut parempi, ja hänellä oli siihen oma hinta ja omat - kieltämättä erittäin hyvät ja loogiselta tuntuvat perusteet. Tarjouksia pyydettiin 4 kpl, ja loput 3 tarjosivat maalämpöpaketit, joissa kaikissa oli eri hinta ja erilaiset sisällöt. Sisältöerot oli melkoiset, hintaeroista nyt puhumattakaan. Ja jokaisen myyjän mielestä toiset kilpailijat olivat väärässä, ellei jopa vähän kieroja huijareitakin siinä samalla. Nopeita päätöksiäkin kärtettiin milloin milläkin hyvällä extra-edulla tai verukkeella.

Siinä tilanteessa ei auttanut muu kuin palkata konsulttitoimisto laskemaan, että mitä oikeasti tarvitaan, ja sen jälkeen kun mitoitukset on saatu kohdilleen, sitten saman konsulttitoimiston tehtäväksi tuli pyytää uudet tarjoukset ja vertailla ne.

Jos en itse isännöitsijänä ollut onnistunut saamaan samalla sisällöllä vertailukelpoisia tarjouksia, niin ei siinä onnistunut konsultiksi valittu insinööritoimistokaan. Kaksi kärkiehdokasta kuitenkin saatiin sen verran hyvin samalle viivalle, että näistä voitiin valita parempi ja tarjousvertailuvaihteesta päästiin toteutusvaiheeseen.

Toteutukseen valitussa vaihtoehdossa pumput on 3 kpl Boschin 7000 LW EHP 38 kW:n pumppuja. Lämminvesivaraajiksi tulee 2 kpl 750 litraisia varaajia, joihin tulee kumpaankin yksi 9 kWh:n sähkövastus. Lämpökaivoja tulee 11 kpl, kussakin 300 metriä hyötysyvyyttä, jolloin hyötysyvyyden yhteismäärä on 3300 metriä.

Hetkinen?

Eikös aikaisemmin ollut sellainen peukalosääntö, että tarvitaan yksi metri kalliokaivoa yhtä neliömetriä kohden? Eli jos on vaikkapa 200 neliön omakotitalo, niin siihen riitti 200 metrinen kaivo (plus mahdollinen pehmeän pään putkitettava osuus siihen yläpuolelle). Niin miksi nyt tällä kertaa yhteensä 2456 neliön lämmitettävä ala vaatiikin kalliokaivoa huikeat 3300 metriä, eli 1,34 metriä per neliö?

Syynä on se, että mitä lyhyempi kaivo, sen kylmempi paluuneste. Ja sama toisinpäin - kun kalliokaivoa tehdään pidemmälti, paluunesteen lämpötila on korkeampi, ja sen myötä lämpöpumpun hyötysuhde on parempi ja sähköä kuluu vähemmän. Myös lämpöpumppu rasittuu vähemmän ja kestää pidempään. Näin se on nyt nykyään laskettu.

Omakotipuolella nopeimmat kaupat tekee kuitenkin aina sellainen maalämpömyyjä, jolla riittää pokkaa alimitoittaa systeemi kaikkein eniten, ja yksi alimitoituksen työkalu on jättää kallioreikä liian lyhyeksi. Ei se välttämättä jäädy, mutta sieltä saatava haalea paluulämpö vaatii lämpöpumpulta enempi tehoja, tai pahimmassa tapauksessa lyö sähkövastukset päälle. Eli halvan maalämmön ostaja pissaa pitkässä juoksussa omille nilkoilleen, jos mitoitus ei ole kaikilta osin riittävä.

Ei tämänkään rivitaloyhtiön maalämpöjärjestelmä silti ole 100%:n tehoasteelle mitoitettu. Vaan oletus on, että kovimpina pakkaspäivinä tarvittava lisälämpö tehdään sähköllä keskimäärin muutamana päivänä vuodessa.

Miksi näin?

No nyt 3 lämpöpumppua tekee lämpöä sen verran mitä pystyy. Olisi jonon jatkoksi vielä voitu laittaa vaikka neljäskin lämpöpumppu, mutta jos se käynnistyy kovina talvina vain hetkeksi ja keskimäärin kolmen vuoden välein, niin se ei kannata. Mieluummin tehdään sitten muutama päivä vuosittain lisälämpöä sähkövastuksilla.

Tämä viisaus pätee omakotitalopuolelle myöskin. 100%:n teholle mitoitettu järjestelmä tekee tosi kalliisti ne viimeiset prosentit, plus käy turhaa pätkäkäyntiä kesäisin, ja se kuluttaa kompressoria. Tässä rivitaloesimerkissä todennäköisesti jo yksikin pumppu pystyy tekemään kesäisin käyttövedet, jolloin 2 muuta pumppua ei käynnisty ollenkaan. Näin vältetään pätkäkäynti kokonaan.

Samalla kun taloyhtiö siirtyy maalämpöön ja sähkönkulutus moninkertaistuu verrattuna siihen mitä se oli aikaisemmin, niin nyt samalla kilpailutetaan sähkösopimus myöskin. Sähkön hintaan kuitenkin vaikuttaa aina myös se, että kuinka paljon sähköä vuosittain käyttää. Mitä suurempi kulutus, sen halvemmalla ne kWh:t pystyy ostamaan.

Sähkösopimuksen voi tehdä joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Määräaikainen sopimus voi olla esim. 1v, 2v tai 3-vuotinen. Erikoisin ilmiö tässä kohtaa (siis tällä hetkellä tammikuussa 2019) on se, että halvimmat kWh:t tarjotaan joko 2v tai 3v määräaikaissopimuksissa. Siis mitä pidemmän sopimuksen asiakas suostuu tekemään, sitä halvemmalla sähköä saa ostaa.

Hetkinen? Miksi näin?

Hyvä kysymys. Olettaisin, että sähkön myyjillä on sellainen näkemys, että seuraavina vuosina sähkön hinta laskee? Oletus voi perustua esim. siihen, että noususuhdanne on juuri taittunut tai taittumassa. Eli jos alkaa lama, silloin teollisuus käy hitaammalla, ja sähköä tarvitaan vähemmän. Samalla jos ja kun sähköä tarvitaan vähemmän, niin sähkön tuotantomäärät uhkaavat samaan aikaan lisääntyä. Jonain päivänä varmaakin Olkiluoto-3 valmistuu, ja sen jälkeen sähköstä voi olla ylitarjontaa?

Viime aikoina sähkön hinta on ainakin 1-2 vuoden aikana noussut. Sekin voi olla syynä sille, että nyt povataan tuleville vuosille pientä laskua? No, jos sähkön hinta saattaa laskea, niin sähkönsiirtohinta takuulla nousee, ja voi nousta sähköverotkin. Joten kokonaishinnat varmaankin nousevat siitä, mitä ne ovat nyt. Mutta sähkönmyyjät eivät ota veroihin tai siirtomaksuihin mitään kantaa, vaan ne aina lisätään siihen sähkön hinnan päälle.

Mikäli sähkön myyjät olettaisivat sähkön hinnan nousevan vielä lisää, niin silloin 3-vuotinen määräaikaissopimus pitäisi olla kaikkein kallein ratkaisu, jos sähköä haluaa ostaa kiinteillä hinnoilla määrätyn ajan?

Nykyisin maalämpö tulee myös yli puoleen uusista omakotitaloista (siitäkin huolimatta ettei uusissa taloissa ole ominaiskulutusta juuri ollenkaan). Ja maalämpöä myydään omakotitalorakentajille erittäin aggressiivisesti ja myynnin tuoksi hyvin laadituilla Exceleillä. Näissä Exceleissä on erittäin taitavasti laskettu jokaiselle vuodelle tietty määrä sähkön hintaan korotusta, jolloin maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi saadaan näyttämään erittäin lyhyeltä. Itse olen kuitenkin asunut omassa talossani jo 4 vuotta, ja ainakaan sinä aikana sähkö ei ole kallistunut ollenkaan. Päin vastoin kilpailuttamalla olen saanut poljettua yksikköhintoja alaspäin.

Uusissa taloissa on myös energiankulutusarvio laskettu usein hieman yläkanttiin. Meillä rakennusluvan liitteenä oli energiaselvitys, jonka mukaan talon olisi pitänyt kuluttaa 26000 kWh vuosittain. Kun oli eka vuosi asuttu suorasähköllä, sähköä oli kulunut 12kk aikana vain 17000 kWh. Toki meidän talon tapauksessa eka vuosi oli sellainen kalenterivuosi johon sattui noin 20% leudompi talvi. Se toinen 20% jäätiin lasketusta tasosta perään siksi, että kellaritalossa on 3-kerrosratkaisu, joka on energiatehokkaampi kuin jos kaikki tilat olisivat sijoitettu vaikkapa yhteen kerrokseen. Jos vielä lattiarakenteeksi valitaan tuulettuva rossipohja, silloin pakkanen pääsee talvella myös lattian alle. Kellaritaloissa pakkanen ei pääse lattia alle, mutta tätä nykyisissä energialaskelmissa ei huomioida mitenkään.

Kuva bongattu jostain netistä.

Tallinnassa käymään

Poikkesin taas Tallinnassa pitkästä aikaa, sehän se on se suomalaisen rakentajan tärkeä ostospaikka... Illan pimeydessä en kuvia ottanut täällä, mutta matkalta muutama kuva tässä:

Tien varren maisemaa Vantaalla. Ei pääsisi hiihtämään, kun lunta ei oikein ole.

Helsingin Länsi-satamaa. Meri ei ole jäässä yhtään. Ei edes rannassa.

Länsi-satama 4.2.1017. Lunta oli saman verran Tallinnan päässä.

Kohta sentään alkaa pakastaa, eli ensi viikon alussa Vantaalla elohopea laskee lähes -20C:n tuntumaan:

Seuraava kylmä henkäys lähestymässä Vantaata.

Kylmä sää laittaa sähkömittarin pyörimään, mutta onneksi halpaa sähköä riittää - vielä moneksi vuodeksi. Näin lupailee ainakin Vantaan Energian uusin Energiakatsaus Q1 2017, jossa on katsaus menneeseen ja tulevaan. Tässä mennyttä sähkön hintakäyrää viimeisten vuosien ajalta:

Sähkön hinta vuosina 2012 -> 2017. Ehkä vähän on vajottu alaspäin?
Ainakaan vuoden 2012 tapaisiin huippuhintoihin ei olla enää päästy.

Lisää tulevien vuosien sähkönhinnoista ja siihen vaikuttavista tekijöistä esim. siis tuossa Vantaan Energian Youtube-videossa, joka on tässä linkissä:


https://www.youtube.com/watch?v=MGNQXsYyShE&t=70s

Sähkön hinta jatkaa luisuaan

Omassa työssäni isännöitsijänä ollaan nyt kilpailutettu sähkösopimuksia viime aikoina oikein urakalla, ja samaa jatketaan, jos jollakin taloyhtiöllä ei satu olemaan jo valmiiksi kilpailutettu sopimus, jossa on vanhan sähkösopimuksen määräaikaa vielä jäljellä.

Sähkön hinta on ollut luisussa jo pitkään. Energiayhtiöiden oma näkemys on se, että luisu, eli alaspäin menevä hinnoittelu tulisi myös jatkumaan. Tämän voi nähdä nyt saaduista tarjouksista mm. siten, että mitä pidemmäksi aikaa sähkösopimuksen tekee - sitä halvemmalla sähköä saa ostaa. Todennäköisesti sähkön myyjäkin silti vielä voittaa, sillä jos he saavat kiinnitettyä oman asiakkaansa tämän päivän hintoihin mahdollisimman pitkiksi ajoiksi, niin hintataso voi todellisuudessa laskea sopimusaikana vielä enemmänkin. Eihän sähköyhtiö nyt omaksi tappiokseen sitoudu sähköä ikinä myymään.. Eli välttämättä kovin pitkä aikaisia sopimuksia ei ehkä niiden näennäisestä edullisuudesta huolimatta kannattaisi valita? Tässä eräs esimerkki hinnoittelusta:

Sähkön hintaan vaikuttaa mm. se, kuinka pitkäksi aikaa sopimus tehdään ja se, kuinka paljon asiakas sähköä käyttää.

Nyt kun sähkön hinnasta tarjouksia kysymällä on mahdollisuus saada täysin sitovat ja pitävät hinnat esim. seuraavalle kolmelle vuodelle, niin omakotitaloa rakentavan tai remontoivan kannattaa myös huomioida tämä asia, jos vaikka laskeskelee ja vertailee eri lämmitysjärjestelmien kannattavuutta ja kustannuksia. Ja tässä kohtaa kannattaa ehkä laskeskella jotain myös ihan itse, sillä jos kyselee neuvoa joltain konsultilta, niin he kaivavat heti esiin vanhat käppyrät viimeisen 30 vuoden ajalta, ja selostavat, että sinä aikana energian hinta on kasvanut vuodessa keskimäärin näin ja näin paljon, ja siitä kun tehdään samalla kaavalla ennuste taas 30 vuoden päähän, niin sen jälkeen energian hinnat ovat taas nousseet näin ja näin paljon...

No - niin kuin tässä ylempänä olevasta kuvakaappauksestakin voi nähdä, niin eihän se asia nyt ihan näinkään aina mene. Mennyt ei ole tae tulevasta, eli energian hinnat muuttuvat ihan miten sattuu ihan niin kuin pörssikurssit, eikä niitä voi ennustaa luotettavalla tavalla pitkäksi aikaa eteenpäin. Mutta kolmen seuraavan vuoden hintataso tiedetään, jos tarttuu tämän päivän tarjouksiin. Investoinnit lämmitysjärjestelmiin pitää silti tehdä, ja ne joutuu tekemään sen tiedon varassa mikä on. Jos asiat sitten tulevaisuudessa muuttuvat yllättäen, sitä ei voi etukäteen tietää.

Jos nyt aivan väen väkisin yritetään pohtia mitä sähkö voisi maksaa esim. 10 vuoden päästä tästä hetkestä eteenpäin, niin pitkässä juoksussa sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. seuraavat asiat: Ruotsin ydinvoiman käyttöaste on tällä hetkellä vähän yli 70%, joka johtuu siitä, että vuosihuollossa on kaksi reaktoria (yht 2030 MW) ja pitempiaikaisessa korjauksessa on yksi reaktori (yht 630 MW). Tämän jälkeen tehon lisäykseen on varaa tarvittaessa. Suomen ydinvoiman käyttöaste on 100%.

Suomen sähkön hinta pysynee Olkiluoto 3:n valmistumisesta (arvio 2018) johtuen vakaana vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä (näin pitkää ennustetta ei kannattaisi tehdä, koska siinä käy samalla tavalla kuin 1920-luvun ennustajille, jotka ennustivat että Imatran koskesta saadaan niin paljon vesivoimaa, että yksin se riittää koko Suomelle).

Olkiluoto kolmosta alettiin rakentamaan aikana, jolloin Suomen taloudessa meni lujaa. Silloin sähkön käyttökin lisääntyi vuosi vuodelta. Sen pohjalta oletettiin, että sähkön hinnalle tapahtuisi samoin, eli sekin nousisi vuosi vuodelta. Nyt tiedetään, että näin ei ole käynyt. Lisäksi tässä asiassa voi käydä vielä niinkin, että Olkiluoto 3 ei välttämättä valmistu koskaan...? Valmistumisen ajankohta tuntuu siirtyvän aina vaan muutamalla vuodella eteenpäin... Kyseessä on nyt jo maailman kallein rakennus, mitä maapallolle on ikinä rakennettu.

Jos sähkön hinta jää pidemmäksi aikaa hyvin alhaiselle tasolle, niin se voi syödä kannattavuutta mm. puulämmitykseltä (tällä hetkellä pk-seudulla nähdäkseni polttopuun kysyntä ja hinta kasvaa koko ajan - vaikka sähkön hinta laskee). Myös maalämmön kannattavuus voi heiketä, jos lähtötilanteena on suora sähkölämmitys. Öljylämmitys sen sijaan kannattaa vaihtaa maalämpöön aina, vaikka öljykin on juuri tällä hetkellä erittäin edullista.