Kun lämpöpumpulta ei enää lämpöä tule, niin varaajan lämpötila laskee - kunnes sähkövastuksessa oleva termostaatti huomaa asian, ja kytkee lämminvesivaraajan kyljessä olevan sähkövastuksen päälle. Ja taas on varaajassa lämmintä vettä...
Halutessaan siirtymistä voi hieman aikaistaa tai myöhentää, jos käsin käy säätämässä termostaattien lämpötiloja alas tai ylös, tai että jos säätää uudestaan lattialämmityksen kiertovesipumpussa olevan kellon ajastusta.
Nyt tällä kertaa vähän myöhensin sähkölämmitykseen siirtymistä, kun katsoin ensin pörssisähkön hintoja, ja hyödynsin sitten sillä tavoin niitä "halvempia tunteja" tai ainakin vältin eilen iltapäivällä olleet kalliit tunnit, eli silloin lämmin vesivaraajan termostaatit eivät vielä menneet päälle (eivät ainakaan pitkäksi aikaa).
Sähkönkulutuskäppyröissä tilanne näkyy näin, jos katsotaan viimeiset 3 päivää, eli aikajaksoa 3.1. -> 5.1.2017. Tällöin ensimmäinen päivä eli tiistai 3.1.2017 on puhtaasti ilmavesilämpöpumpun lämmitystä (sekin on ajastettu välttämään kalliit tunnit aamuisin ja iltapäivisin). Keskimmäisenä päivänä keskiviikkona 4.1.2017 pakkanen kiristyi ja siirtyminen suorasähkölle tapahtui. Viimeisin päivä eli torstai 5.1.2017 mentiin jo puhtaasti suorasähköllä, eikä ilmavesilämpöpumppu toiminut ko. päivänä enää ollenkaan:
 |
| Talo-Rautio. Sähkönkulutus 3.1.2017 -> 5.1.2017. Sinisellä näkyy lämpötilakäyrä. Varaajan jäähtymisestä ja manuaalisesti myöhästetystä suorasähköön siirtymisestä johtuu iso punainen pylväs, jossa yön tunteina vähän jäähtynyt varaaja lämpesi uudestaan. Ja samalla myös lattialämmityksen kiertovesipumppu käynnistyi, joten lämpöä on tarvittu läpi yön. |
Ilmavesilämpöpumpun ansiosta sähkön tarve on suhteellisen matala läpi vuoden. Kunnes sitten koittaakin talven paukkupakkaset, ja silloin kun niitä eniten tarvittaisiin, silloin ne eivät toimi lainkaan. Tai ovat ainakin suurimman osan kylmistä tunneista kokonaan poissa pelistä, sikäli mikäli pakkasta vaan on riittävästi. Tilanne ei korjaannu muuta kuin käynnistämällä hiilivoimaloita, jotta sähköverkossa virtaa riittää.
Vaikka asia varmasti onkin noin, niin vedän nyt kuitenkin aikaisemmat puheeni ainakin osittain takaisin. Tarkemmassa analyysissa asia saattaakin olla toisin.
Nimittäin sinne kylmiinkin päiviin mahtuu kuitenkin reippaasti myös halpoja tunteja, jolloin pörssisähkön ostaja voi samalla säästää muutaman kolikon omaan lompakkoonsa hyödyntämällä niitä halpoja tunteja. Esim. 5.1.2017 päivämäärä näytti siis pörssisähkön hinnoissa tältä:
 |
| Fortumin Tarkka-asiakkaiden pörssisähkön tuntihinta arki torstaina 5.1.2017 |
Eilen torstai 5.1.2017 oli tämän viikon viimeinen arkipäivä. Sähkönhinta nousi tasaisesti kohti iltapäivän "ruuhkatunteja" ollen huipussaan klo 16:00 - 19:00 välisenä aikana. Korkea sähkön pörssihinta kertoo tietysti sen hetkisestä sähkön kulutuksesta. Jolloin jos olisi vaarana se, että sähkö loppuisi kesken, sitä tilannetta tietysti indikoi silloin myös korkea pörssisähkön hinta.
Mutta entäpä sitten, jos ja kun suorassa sähkölämmitteisessä talossa, tai ilmavesilämpöpumpulla varustetussa talossa ei käytetäkään lämmitykseen lainkaan näitä kalliita tunteja? Kyseisellä hetkellä, jos sähkölämmitys on kytkettynä tilapäisesti pois, niin talo tarvitsee sähköä hyvin vähän. Silloin sähköä ei kuluta muuta kuin kodin elektroniikka ja valaistus. Näitäkin molempia voisi halutessaan olla aina hetken käyttämättä (tai ainakin käyttöä voisi halutessaan vähentää, jos oikein nuukailla haluaa...).
Jolloin halpojen tuntien ylijäämäsähköä hyödyntäessään sähkölämmitteiset talot (aina suorasähköllä olevat, tai ilmavesilämpöpumpun omaavat talot) eivät rasita lainkaan sähkönkulutus piikkien aikana sähkön riittävyyttä. Tästä syystä otankin nyt aiemmat puheeni ja kirjoitukseni takaisin.
Jos kovin pakkaspäivä osuukin pyhäpäiväksi, niin kuin nyt loppiaisperjantai 6.1.2017, niin tällaisina päivinä, vaikka pakkanen Etelä-Suomessakin hipoo lähes -30C rajaa, niin silti sähköä riittää ihan reilusti, kun teollisuus yms. liike-elämä ei pyhäpäivänä pyöri niin kuin arkena. Ja siitä osoituksena on tasaisesti matalat sähkön hinnat koko päiväksi, eli näin:
 |
| Fortum Tarkka-asiakkaiden sähkön tuntihinta pyhäpäivänä eli loppiaisperjantaina 6.1.2017 |
Itse ostan oman pörssisähköni Vantaan Energian kautta, sillä pörssisähkön hinta ja myyntiehdot ovat kutakuinkin samat, ja riippumatta siitä kuka on sähkön myyjä. Käytin näissä esityksissä kuitenkin nyt Fortumin pörssisähköä esimerkkinä, koska mielestäni Fortumin nettisivuilla on paras grafiikka.
Sähkölämmitteisessä talossa, jos on vesikiertoinen lattialämmitys, niin sähkönkulutusta voi ajastaa esim. laittamalla lattiakierron kiertovesipumppuun kello-ohjauksen. Näin se meilläkin nyt on toteutettu, jolloin talon lämmitysjärjestelmä osaa "välttää" kalliit tunnit aamuisin ja iltapäivisin. Varaaja ei siis jäähdy, jos ei sieltä lämpöä oteta.
Tosin esim. eilen kyllä huomasin, että jonkin verran lämpöhäviöitä vesivaraajasta siltikin tapahtuu, ja että sähkövastukset vahtivat lämpötilaa tosi tarkasti. Eli sähkövastukset pyrkivät olemaan muutamia minuutteja päällä silloinkin, kun oli kalliit tunnit, ja kun kiertovesipumppu oli kello-ohjattuna pois päältä. Eli kävin sitten käsin säätämässä termostaattien lämpötila-asetuksia vähän alemmas, niin että lopulta ne eivät kuluttaneet kallista sähköä ollenkaan. Samalla vesivaraajan lämpötila tietysti muutamalla asteella laski, mutta sillä nyt ei ollut mitään käytännön merkitystä.
Tässä vielä nuo ylläolevat Fortumin sähkönhinnat eiliseltä uudestaan ja nyt Excelissä yhdistettynä saman hetken sähkönkulutukseen:
 |
| Torstai 5.1.2017. Sähkön kulutus sinisellä ja hinta punaisella. Korkeiden punaisten pylväisen aikana kulutus eli siniset pylväät olivat alhaalla. Jos kaikki sähkölämmittäjät toimivat näin, silloin tällä on sähkön tuntihintaa tasaava vaikutus. Tällöin hiilivoimaloiden sähköä ei tarvita kalliiden tuntien ajalle takaamaan sähkön riittävyyttä. |
