IV-koneen kesäohituspelti - Iloxair 199 Optima

Meillä on siis IV-koneeksi valittu Iloxair 199 Optima, eli tällainen laite:

http://www.iloxair.fi/products/energy-recovery-units/150400-ls/ilox-199-optima

Tässä jokin aika sitten jo kirjoittelin aiheesta, ja IV-koneen yhdestä loistavasta ominaisuudesta, eli kesäohituspellistä, joka tarvittaessa ohjaa ilmavirrat lämmöntalteenottokennon ohi niin, että mahdollistuu viileän kesäyön avulla viilennys aivan ilmaiseksi, kun talossa oleva lämmin ilma puhalletaan ulos sellaisenaan, ja viileä kesäyön ilma tulee tilalle. Eikä näiden lämpöä sekoiteta kennossa keskenään. Minulla oli myös sellainen - ja mahdollisesti virheellinen käsitys - että ohituspelti saattaisi kytkeytyä päälle myös lämmityskaudella, jos takkaa on käytetty "liikaa" eli niin, että huonetilojen lämpötila on noussut yli +23C.

Tästä jo käytiinkin kommenttikentässä keskustelu tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/06/painovoimainen-jaahdytys.html

Mutta jos IV-kone haistelee myös sisään tulevan ulkoilman lämpötilaa, eikä kytke ohituspeltiä päälle, jos ulkoilman lämpötila on alle +12C, niin silloin tämän kyllä pitäisi varmistaa se, ettei ohituspelti talvikaudella liiku. Tietysti ainahan - jos epäilee että se olisi liikkunut - niin voisi ottaa hetkeksi töpselin pois seinästä, ja katsoa miten asia on. Siis ilman sähköä se ei liiku, ja jos se pelti olisi mennyt ohivirtausasentoon, niin siinähän se sitten pysyy ainakin niin kauan kunnes sähköä on taas saatavilla...

Nyt eilen kun vaihdoin IV-koneeseen uudet suodattimet, niin samalla katsoin vähän tarkemmin tuota ohituspellin toimintaa. Eli tältä se mekaniikka nyt sitten näyttää siellä koneen sisällä:

Etulevy irrotettu koneesta ja ensimmäinen LTO-kenno nostettu lattialle.
LTO-kennoja on 2 peräkkäin, joista toinen vielä koneen sisällä.
Suodattimen vaihto ei kennon poistoa vaadi, mutta jos koneen haluaa
samalla imuroida sisältä, niin on ne kennot silloin hyvä vetää ulos.

Lattialla olevaa LTO-kennoa vähän pyöräytetty. Eli tältä se näyttää,
vastakkain tulevat ilmavirrat menevät "joka toisesta välistä",
jolloin eri ilmavirtojen lämpötilat tasoittuvat. Iloxairin etulevyn irrotus
muuten käy kätevästi - se on 3 ruuvilla kiinni yläkulmista ja keskeltä ylhäältä.
Sen jälkeen levyn saa nostaa ylös, eli alhaalla se on kiinni 3 saranatapilla, ei
saranoilla. Tämä on hyvä ominaisuus, sillä jos alakiinnitys olisi saranoilla,
silloin eteen pitäisi jättää reippaasti tilaa, eikä sitä tilaa yleensä ole. Toisaalta
edessä vaakatasossa saranoilla makaava etulevy myös hankaloittaisi huoltoa.

Tässä koneen rakennetta. Vasemmassa yläkulmassa huonetiloihin lähtevän
ilman kammio, jossa lämpöpatteri (meillä vesikiertoinen). Sen vieressä
toinen kammio ylävasemmalta on huoneilman paluu, jossa on yksi kapea
valkoinen suodatin. Ja sen vieressä toinen oikealta on ulkoilman tulo, jossa
2 suodatinta päällekäin. Oikealla on jäteilman lähtö. Meillä järjestys tämä,
mutta tämän saa myös toisen kätisenä, eli päinvastaisessa järjestyksessä.

Kun otan toisena oikealta olevan huoneilman paluukammion molemmat
suodattimet pois, niin tila näyttää tältä. Tässä se ohivirtauspelti nyt on, ja se
on nyt ohivirtausasennossa eli avautuneena. Nyt siis huoneista palaava
ilmavirta joutuukin kulkemaan LTO-kennon ylitse (takana olevan punaisen
ohjausmoottorin alla näkyy toisen kennon yläpeltiä), eikä huoneista
palaava ilma pääse kulkemaan kennon sisälle, jonne se muuten normaalisti
menisi, ellei oikealla olevaa kennon sisäviistettä olisi tukittu. 

Ohituspelti etummaisen ja poissa olevan LTO-kennon paikalta kuvattuna.
Ohjausmoottorin varsi on kääntänyt ohjauspellin auki asentoon.
Jos ohituspelti olisi normaaliasennossaan kiinni, ohituspellin harmaa
tiiviste olisi painunut valkoisia "ikkunaruutuja" vasten, jolloin ilmavirta kulkisi
"pellin läpi" ja oikealla näkyvän viisteen kautta LTO-kennon sisään.

Kun ohituspelti on auki asennossa, kennon päälle tuleva ilmavirtaus jatkaa
ohjausmoottorin ohi suoraan kennon yli vasemmalle menevän sähköjohdon
mukaan sellaista pientä neliskulmaista putkitunnelia pitkin suoraan äärim-
mäisenä vasemmalla olevaan kammioon, jossa on huonetilojen
ilman lähtö, ja esilämmityslämmityspatteri. Näin suoraan ulkoa 2
suodattimen läpi tuleva viileä ilma ohittaa LTO-kennon ja esilämmitys-
patterin. Poistuva ilma menee normaalisti kennon läpi jäteilma-
kammioon, mutta koska ristivirtausta LTO-kennossa ei ole, ei tapahdu
myöskään lämmön talteenottoa, vaan lämmin sisäilma puhalletaan
ulos (kennon läpi) sellaisenaan.

LTO-koneessa on jokaisessa kammiossa lähtevän tai
saapuvan ilman lämpötilan mittaus. Mutta olen silti
laittanut omat mittarini myös lisäksi sinne niin, että
tämä mittari mittaa teknisen tilan huoneen lämpötilaa,
joka kuvaushetkellä 24,4C ja esilämmityspatterin
lämpötilaa, joka kuvaushetkellä 27,2C.



Nyt laitoin eilen vielä toisen lisämittarin mittaamaan sisääntulevan
ilman lämpötilaa, joka kuvaushetkellä +22C ja huoneilman lämpötila
tässä mittarissa +23,7C. Nämä lukemat heti mittarin asentamisen jälkeen,
joten lukemat eivät ole vielä oikein, kun ne eivät ole ehtineet ajan kanssa
asettua. Mutta jos ohituspelti on auki, niin mielestäni ilmavirta kulkee silloin
näistä molemmista mittauspisteistä ohi, ja molempien mittarien pitäisi näyttää
samaa lukemaa. Josta sitten heti ja katsomattakin tietää, että ohituspelti on auki.
Näin ainakin minun mielestäni pitäisi olla?

No kuinkas sitten kävikään?

No taas huomasin kahden lämpömittarin lukemia tuijottelemalla ja vertailemalla yhden uuden ilmiön. Nimittäin sellaisen, että eihän tuo ohituspellin nerokas idea olekaan toiminut meillä tähän asti käytännössä ollenkaan.Vaan IV-koneen hieno idea onkin vesittynyt esilämmityspatterissa. Se nimittäin saa lämpönsä lämminvesivaraajasta, ja se on ollut kesäkaudellakin päällä. Jolloin lämpöpatterille asetettu lämmityskäyrä on kesäisinkin lämmittänyt huoneisiin tulevan ilmavirran noin +27C asteiseksi.

No eihän tässä ole nyt sitten taas ollut mitään järkeä.

Siis IV-kone on oman lämpötila-analyysinsa perusteella kytkenyt LTO:n lämmön talteenoton pois päältä. Ilmeisesti se on ollut pois päältä mahdollisesti jo koko alkukesän? En tiedä. Ja samaan aikaan kun LTO:n lämmön talteenotto on IV-koneessa poissa päältä, samaan aikaan esilämmityspatteri kuitenkin ottaa lisälämpöä varaajasta. Joten huonetiloihin on lähtenyt +27C asteinen ilmavirtaus kesälläkin. Jolloin IV-putkien toisessa päässä eli huonetiloissa on sitten taas käytetty tuota aiemmassa blogipäivityksessäni kerrottua painovoimaista jäähdytystä, eli aina iltaisin on avattu kaikki yläkerran ulko-ovet sepposen selälleen.

Jotkut sanovat, että lattialämmityksen kiertovesipumpun voi pitää toiminnassa ihan huoletta läpi vuoden. Että ei se pumppu paljon sähköä vie. Ja tämä loppu on ainakin totta - pumppu itse ei paljon sähköä vie. Mutta minusta ongelma onkin siinä, että jokaisella kierroksella lattiassa kiertävä vesi "varastaa" hiukan lämpöä mukaansa lämmönvesivaraajalla käydessään. Se huonetilahan on aina  lämmin. Tämä johtuu siitä, että vesivaraaja falskaa hiukan lämpöä ympäröivään tilaansa.

Jos lattiakierron kiertovesipumpun sammuttaa, silloin riskinä on aina myös se, ettei se pumppu enää käynnistykään (koskaan). Itselläni on nyt lattiakierron osalta tilanne se, että helmikuun jälkeen kiertovesipumppu on ollut käytännössä kokonaan pois päältä. Kuitenkin niin, että se käynnistyy aikaohjauksella joka yö klo 3:00 noin puolen tunnin ajaksi. Ja tällä varmistetaan se, ettei lattialämmityksen kiertovesipumppu pääse ryytymään kiinni. Mutta lämmityksen tai sähkönkulutuksen kannalta tuolla puolituntisella ei ole juurikaan merkitystä. Helmikuun jälkeen ollaan siis pärjätty takan viihdelämmöllä, ja kun oli kolea kevät, takka oli päällä muistaakseni vielä kesäkuussakin muutaman kerran. Sitten tuli niin lämmin, ettei takkaa voinut enää käyttää.

No nyt sitten tästä eteenpäin sama koskee myös IV-koneen esilämmityspatterin kiertovesipumppua. Otin nyt sitten senkin kesäksi pois päältä. Tässä kohtaa olin itsekin ajatellut niin, että ei sillä ole mitään merkitystä, vaikka se kävisi koko ajan ja ympäri vuoden. Mutta kyllä se nyt näköjään kuitenkin esilämmitti huoneisiin tulevaa ilmaa. Ja ihan turhaan.

Yritin toki ensin asettaa IV-koneelle tulevan veden lämmityskäyrää alhaisemmaksi +20C lämpötilojen kohdalla, mutta en onnistunut sitä kautta löytämään riittävän hyvää ratkaisua, joten pysäytin vesikierron sitten kokonaan. Jolloin nyt suoraa ulkoa kesäohituspellin kautta huoneisiin suoraan tuleva ilma ei enää lämpene esilämmityspatterissa.


Eilen illalla ulkolämpötila laski +14,7C asteeseen. Kolmen asteen (tai
tarkemmin 2,7 asteen) päähän jäi tällä kertaa se, että olisin nähnyt, että
meneekö kesäohituspelti kiinni, jos ulkolämpötila menee alle +12C.

IV-koneen esilämmityspatterille menevän veden lämpötilaa säätelee tämä
Oumannin EH-800B säätölaite. Kun ulkolämpötila oli +14C, IV-koneen
esilämmityspatterille ohjattiin +27C asteista vettä. Yritin lämpötilakäyrää
säätämällä saada lämmitysvettä vähän viileämmäksi, mutta ei se minusta
oikein onnistunut, jolloin otin tästäkin kierrosta kiertovesipumpun kokonaan
pois päältä. Siis ihan turhaan esilämmityspatterille menee lämmintä vettä
silloin, jos IV-kone on kääntänyt kesäohituspellin auki asentoon tarkoituksena
ottaa viileään kesäyön ilmaan sisälle taloon ja jäähdytystarkoituksessa.

EDIT 4.7.2017 klo 11.30:

Kesäohituspellin testaukseen tarjoutui tilaisuus viime yönä, kun lämpötila laski puoli kahden aikoihin alle 12C, joka on alin lämpötila, jossa kesäohituspelti voi avautua. Ja kiinnihän se oli. Eli ei pelkoa siitä, että se saattaisi avautua lämmityskaudella, jolloin LTO-kenno joutuisi pois toiminnasta, ja IV-kone alkaisi jäähdyttämään taloa talvellakin. Näin ei siis voi tapahtua, eli ei hätää vaikka sisälämpötila nousisi yli +23C.

Sen sijaan jos kesäkaudella sisälämpötila nousee yli +23C, niin silloin se lämmin ilma puhalletaan sellaisenaan ulos talosta, eikä lämmön talteenotto ole päällä. Tämä on varsinkin öiseen aikaan hyvä automatiikka. Yö ilma on aina viileää, ja se kannattaa ottaa sisälle. Nyt vaikka ulkona on öisin noin +10C (siis vain tämän verran), niin ei meillä talossa kuitenkaan mitään lämmitystä tarvita. Päivällä talo lämpenee ihan riittävästi, vaikka nyt tänä kesänä aurinkokaan ei ole kovin usein paistanut. Ei ainakaan yhtään hellepäivää ole Vantaalla ollut vielä toistaiseksi.

Yön lämpötila laski alle +10C. Kesäohjauspelllin ei pitäisi sulkeutua,
jos lämpötila ulkona laskee alle +12C. Joten tarkistin asian.

Kiinnihän tuo pelti näytti olevan, eli peltiä ohjaava "käsivarsi" on nyt
koukistunut sisäänpäin, ja ilma ei pääse virtaamaan kennojen yli ja ohi.

Tältä tilanne näyttää kammion puolelta. Raitis ulkoilma tulee ylhäältä,
ja pelti on kääntynyt vasemmalle, jolloin ilma jatkaa kulkuaan kennojen
läpi. Takimmainen kenno näkyvissä kuvan alalaidassa.



Huh-hellettä...:-)

Tällä viikolla lämmin sää saapui Vantaallekin, niin kuin uutisistakin on saatu lukea:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016072721964338_uu.shtml

Luin myös Iltalehden tämän päiväisen paperiversion, ja uutisessa mainituilla turvapaikan hakijoilla on varmasti ollut oikeasti todella kuumaa, sillä he olivat olleet vähän liiankin omatoimisia, ja olivat räplänneet ilmanvaihtoa sillä seurauksella, että palopellit olivat lauenneet. Ja sen jälkeen huonetiloissa ei varmuudella vaihdu ilma ollenkaan - onhan palopeltien tarkoituskin nimenomaan se, että tulipalotilanteessa tulipaloon ei happea pääse.

Mutta ei täällä Vantaalla muuten nyt niin ihmeen kuuma ole omasta mielestäni. Iltalehden uutisessa oleva Auramon vanha 60-luvun tiilirakenteinen trukkitehdas sijaitsee "metsän pöheikössä", niin kuin tässä Google-mapsin kuvassa näkyy:



Auramon vastaanottokeskus Vantaalla. Google-kameran näkymä Kehä-kolmoselta.

Meidän talo sen sijaan on aivan paljaan auringon alla - ja lisäksi puurakenteinen, ihan niin kuin tämän blogin ylälaidassa sijaitsevasta otsikkokuvastakin näkyy. Enkä minä vielä ole laittanut koneellista jäähdytystä päälle, vaikka meillä sellainenkin kyllä ilmavesilämpöpumpun jatkeena on.

Tai sen verran on kyllä "koneellista jäähdytystä" nyt tällä viikolla käytetty, että ilmanvaihtokone on ollut tehostetuilla +30% kierroksilla iltasella aina tunnin ajan. Sen avulla - ja lisäksi kun ovet on avattu, ollaan saatu yöksi aika mukavan vilpoista. Eli on ollut hyvä nukkua öisin. Lisäksi meillä on kellarissa päivälläkin vilpoista, eli jos kuuma alkaa kiusata, aina voi käydä kellarissakin jäähdyttelemässä. Sitten sen jälkeen ei enää tunnu jäähdytyksen käyttö niin tarpeelliselta.

Eli johtopäätös tästä on se, että vastaanottokeskuksessakin tarpeellinen tuuletus auttaa iltasella tosi paljon. Paloturvallisuussyistä meillä on ylimmässä kerroksessa jokaisesta huoneesta ovi ulos terassille, ja nyt jos ne ovet avataan illalla vaikka vain tunniksi, niin sisäilma jäähtyy huomattavasti. Toinen hyvä rakenneratkaisu on kellarin rakentaminen. Siellä koneellista jäähdytystä ei tarvita koskaan. Mutta muuten meilläkin on ollut ihan hyvät huippulämpötilat, tässä valokuvia tältä iltapäivältä klo 16:00 aikoihin (varmaankin lämpimin ajankohta vuorokaudesta):

Keskikerroksen työhuone. Ikkunoiden suunta länteen ja pohjoiseen.
Ihan mukavan viileää on.

Korkean olohuoneen takan reunus. Lattianrajassakin on +24,5C.

Lämpötila keittiön pöydällä. Ikkunoiden suunta etelään.
Sisälämpötila +26 ja ulkona +27C. Tämä lämpötila kyllä jo tuntuu sisällä,
että lämmintä on...

Tässä meidän talon kuumin paikka eli yläkerran yläaula. Ikkunat kohti etelää.
Korkea olohuone nostaa lämpöä ylöspäin, sillä muutama metri suoraan
tästä alaspäin on olohuoneen takka, ja siinä lämpötila oli "vain" +25C.

Kellarin takkahuone, takan reunus. Lämpötila +23C ja lattian rajassa +20C.
Tuntuu mukavan vilpoiselta.



Yläkerran makuuhuone. Tämä mittari pohjoisen puoleisella ikkunalla niin,
että tähän aurinko ei paista suoraan. Päivän huippulämpötila (alavasemmalla)
on ollut +28C, ja vuorokauden minimilämpötila on ollut +23C, eli vapaa ja
painovoimainen tuuletus iltaisin auttaa tosi paljon... Eikä maksa mitään.

Lämpöpumppukin on toiminut ihan hyvin, ja on ajastettu toimimaan vuorokauden lämpininä tunteina:

Vuorokauden lämpötilakäyrät Vantaalla. Eli kuten kuvasta näkyy - huippu
lämpötilat ovat olleet niukin naukin hellerajaa hipoen viimeiset 3 päivää.
Lämpöpumppu on käynnistynyt juuri oikealla hetkellä, eli korkeat kulutus-
piikit kertovat ne hetket, jolloin pumppu on ollut käynnissä.

Tässä vielä lämpötilakäyrät pidemmältä ajalta, eli koko viikolta.
Tästä näkyy, että hellettä on ollut vasta 3 päivää, eli aika herkästi
nuo turvapaikan hakijat soittivat toimittaja paikalle, kun huoneessa
alkoi olla liian kuuma? Ilmeisesti etelän miehet ei sitten kuumaa kestä.

Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuussa sähköä kului yhteensä 608,4 kWh.

Asumisaikana tämä taso on matalin ikinä, ainoastaan kesällä 2014 kesäkuun ja heinäkuun kulutus jäivät tämän alle, mutta silloin talossa ei vielä edes asuttu. Asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Tähänastiset kk-kulutukset vuoden 2014 tammikuusta asti näyttää tältä:





Kuukausittaiset sähkönkulutukset 2014 alusta lukien.

 Jos katsotaan tämän kuun vuorokausikohtaisia kulutuksia, sitten käppyrät näyttävät tältä. Alin vuorokausikulutus ikinä oli 6.5.2016, jolloin sähköä kului 15,12 kWh. Juhlat ja vieraiden läsnäolo näkyy näissä pylväissä selvästi, ainakin jos on porukalla saunottu, ja lämmintä vettä on kulunut normaalia enemmän. Myös leivontaan käytetty kotitaloussähkö nostaa pylvään korkeutta kyseisenä päivänä, eli 14.5.2016 sähköä kului yht.30,62 kWh.


Toukokuun sähkönkulutukset ja lämpötilat vuorokausikohtaisesti.

Vuotta aikaisemmin toukokuussa sähköä kului 1122 kWh. Silloin lämmin vesi tehtiin suorasähköllä. Nyt se tehdään ilmavesilämpöpumpulla, ja säästöä vuoden takaiseen on tullut noin 45%. Ilmavesilämpöpumppu käy noin 2h per päivä, tai tarkemmin sanottuna 67 tuntia koko toukokuun aikana eli 31 päivässä. Vettä kului toukokuussa yhteensä 381 m3 eli 95,4 litraa per henkilö per vuorokausi. Poreallasta ei käytetty tässä kuussa muistaakseni kertaakaan. Siinä kuluu vettä aina noin 400 litraa per käyttökerta.

Toukokuun lopussa tuli muutaman päivän helleaalto, jonka vaikutus näkyi mm. yläkerran makuuhuoneen lämpömittarissa varsin selvinä lukuina:

Yläkerran makuuhuoneen lämpötila tänään iltapäivällä +27,0C.
Vuorokauden aikana korkein mitattu lämpötila on ollut +28,0C, ja
matalin lämpötila 18,5C.

Koneellista jäähdytystä ei ole vielä käytetty - ei edes IV-koneen "yöhuuhtelua" (eli että IV-kone olisi kovemmilla kierroksilla aina öisin). Nyt vuorokauden alimmat lämpötilat syntyvät siten, että myöhään illalla ennen nukkumaan menoa ylimmän kerroksen ulko-ovet (niitä on 4 kpl) avataan sepposen selälleen. Kun ulkolämpötila lähellä puoltayötä on pudonnut noin +15C tasolle, niin ristiveto jäähdyttää makuuhuoneetkin varsin nopeasti. Ja alle 20C lämpötilat tuntuu näissä helteissä oikein mukavalle...

Ilmastointikone ja jäähdytysjärjestelmät

Rakennuslupahakemuksen valmistelut etenevät. Aloitin tiedottamisen naapureille (nettilinkki arkkitehtikuviin, ja pyyntö kuitata suunnitelmat nähdyksi sähköpostilla). Kaupungin rakennusvalvonnassa on myös käyty suunnitelmat jo alustavasti esittelemässä, ja nyt on tiedossa, että kaupunki ei tule vaatimaan muutoksia mihinkään - eli nyt vaan vauhdilla asiat eteenpäin niín, että saadaan lupahakemus sisään mahdollisimman pian. Tontilla tiedottaminen on vielä tekemättä. Pitänee teipata jokin plakaatti esim. merikontin oveen. Arkkitehti sai myös valmiiksi suunnitelmat pintavesien johtamissuunnitelmat. Siinäpä tämän päivän tärkeimmät kuulumiset eri rintamilta.

Itse käytin suurimman eniten aikaa tänään ilmastointikoneiden ja jäähdytysjärjestelmien vertailuihin ja tutkiskeluihin.

Eli mikä olisi paras ja edullisin tapa tehdä viileää ilmaa kesäisin?

Yksi omasta mielestäni hyvä oivallus on ottaa poistoilmapumpulla (PILP) lämmöt talteen ja Nilanilla on oivallus, jossa kesäisin kylmää ilmaa tehdessä kaikki siinä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen lämpimän käyttöveden tekemiseen. Tämä on mielestäni paljon järkevämpää kuin perinteisellä ilmalämpöpumpulla tehty viilennys, jossa viileää ilmaa tehdessä lämpö johdetaan rakennuksen ulkorungon ulkopuolelle ja sieltä taivaalle. Vähän niin kuin koko talo olisi jääkaappi isossa kokoluokassa.

Nilanilla ei kuitenkaan ollut tuotevalikoimassa juuri sen kokoista laitteistoa, jonka olisin tarvinnut. Tai sitten ei vaan osunut nettisivuilla sellainen silmään. Omassa talossani koko talon tilavuus on 919 m3 jolloin poistoilmateho täytyy olla noin 143 litraa sekunnissa, ja tuloilma 130 litraa sekunnissa. Näin koko talon ilma vaihtuu kerran 2 tunnissa, ja taloon saadaan vähäinen alipaine. Tällaiselle mitoitukselle löytyy sopiva kone ainakin Enerventiltä, esim. Pelican eco EDW-CG (itse asiassa sain tämän linkin/vinkin Hevacplanin Janne Sorjoselta, joka tekee taloon LVI-suunnitelmat):

Linkki taloon.com sivulle

Toinen informatiivinen ja hyvä linkki löytyi Lämpöässien nettisivuilta:

Lämpöässien viilennys ja aurinkolämpötuotteet

Tuolta sivulta pitää klikata vielä yksi linkki eteenpäin, niin avautuu tuotteesta kertova PDF-sivu.

On mielestäni aika hyvä hyötysuhde esim. Cs6 -tyyppisellä laitteella, jossa hyötysuhteeksi luvataan optimioloissa 40, eli että 98% viilennyksestä tulisi maan sisältä (sitten kun on maalämpöpumppu asennettuna).

En kyllä heti ymmärrä miten nuo hyötysuhteet voi olla noin hyvät eli jopa luokkaa 40, silloin kun viilennys on maalämmön "jatkeena"? Mutta jos näin on, niin hyvältähän tuo kuulostaa. Eipä sitten kulu paljon sähköä viileän ilman tekemiseen.