Hormit nuohottu

Nuohooja Kimmo Siren poikkesi paikalle taas tänäkin vuonna, nyt oli tytärkin mukana. Kimmon edellisestä kerrasta olikin vierähtänyt jo 14 kuukautta, eli tämä vuosittainen nuohous meni nyt tällä kertaa vähän yliajalle. Mutta pitää laittaa käynnit ylös vaikka tänne Raksa-blogiin, ei niitä muuten taas ensi vuonna muista, että milloin viimeksi on hormit nuohottu.

Lämmöt päälle ja savut sisään

Tämä oli kait sitten se päivä syksystä, jolloin talvi yllätti autoilijat? Joka vuosihan se sama uutinen tulee lehtiin ja telkkaristakin. Nyt esim. Lempäälässä valtatie 3:lla oli 8 auton ketjukolari:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710202200474349_u0.shtml

Meillä taas oli se päivä vuodesta, kun laitoin lämmöt päälle ja kuinka ollakaan - taas tuli savut sisään. Täsmälleen samalla otsikolla kirjoitin myös viime vuonna lokakuun 6. päivä - tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/lammot-paalle-ja-savut-sisaan.html

Lämpöjen päälle laittaminen tarkoittaa siis sitä, että nyt laitoin tänä syksynä ekan kerran lattialämmitystä päälle, viime vuonna sama piti tehdä jo 2 viikkoa aikaisemmin, eli 6.10.2016. Savujen sisään tuleminen ei tähän sinänsä liity, mutta joskus sitä vaan sattuu - ja sattui tänään, ja oli sattunut viime vuonnakin just sille päivälle, kun talo oli jäähtynyt sen verran, että takkojen lisäksi tarvittiin jo muutakin lämmitystä. Nyt oli siis ekan kerran ruoho härmässä, auton lasit jäässä ja ihan kunnolla pakkasta aamulla, meidän kotimittari näytti -3,6C pakkasta.

Ensimmäinen pakkasaamu. Lämpötila ulkona -3,6C.



Lähelle -4C on ollut myös Malmin lentoasemalla.

Maassa olevat lehdet jäässä.

Savupiipusta savu kohoaa...

Tällä kertaa laitoin itse asiassa kaikki tulisijat päälle. Meillä on saunassa puukiuas, ja lisäksi 2 takkaa, eli yhteensä 3 tulisijaa. Ja siinä tuli samalla opittua se, että näin ei pidä enää jatkossa tehdä - tai jos tekee, sitten pitää myös jättää kellarin ulko-ovi rakoselleen. Sillä muuten korvausilmaa ei tule tarpeeksi, ja seurauksena on se, että jostain tulipesästä ilma loppuu, sitten se jää kytemään, ja lopulta savut tulevat sisään... Ja kun savut tulevat sisään, seurauksena on luonnollisesti palohälytys ja hälytysten siirtymisen "testaus". Hyvin näytti kaikki toimivan tälläkin kertaa...

Ensin kun paloilmaisin alkaa huutamaan, sen jälkeen
alkaa kännykässä piippailla, kun hälytyksiä tulee talosta
ja viestiä vaimolta, että "ootko lämmittämässä saunaa"?
Joo olin, eli ei tarvitse kutsua palokuntaa paikalle.

Talon pikkuhiljaa valmistuessa tiiveys on sekin koko ajan parantunut. Kun sain tuuletettu savut pihalle takkahuoneesta ja kellarista yleensäkin, kokeilin vielä oven avaamista testaamalla kuinka kova alipaine talossa oli. Oven avaaminen tuntui raskaalta, ja auki työnnetty ovi paiskautui heti takaisin kiinni ja lukkoon saakka. Kas näin:

Parisen vuotta sitten eli 14.10.2015 tein samalle ovelle saman testin - silloin ovi ei mennyt lukkoon saakka, vaikka kiinni se tuli kyllä ihan hyvin, kas näin:

Mikä sitten on parantanut talon tiiveyttä? No ainakin kellari on näiden videoiden välissä paneloitu sisäpuolelta. Lisäksi ulosnäkyvä sokkeli on levytetty ulkoapäin. Puutalon puolella eli ylemmissä kerroksissa on lisätty listoja paikoilleen. Siitä kai tämä kehitys nyt sitten johtuu.

No olisiko pitänyt rakentaa jokaisen tulisijan alle putki, josta tulisi korvausilmaa? En tiedä. Ehkä se olisi ollut hyvä ratkaisu, jos siitä saa tehtyä niin ilmatiiviin, ettei kyseinen putki ole samalla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa sillä välin, kun takka ei ole käytössä. Nythän esimerkiksi savuhormin kautta tulee tulisijaan ja sieltä huoneisiin korvausilmaa, eli savuhormia ainakaan ei ihan ilmatiiviiksi pysty rakentamaan. Sitä paitsi savupelleissä pitää nykyään olla EU:n määräämä reikä, jotta häkämyrkytyksen vaara olisi pienempi.

Mitään tarvetta kaikkien tulisijojen yhtäaikaiselle käyttämiselle ei kuitenkaan ole. Eli helpoin ratkaisu tässä tilanteessa on tietysti se, että käyttää kaikkia tulisijoja vuoron perään ja silloin korvausilma ei ole ainakaan tähän mennessä loppunut vielä kesken.

Nyt kun on lattialämmöt käännetty päälle, niin tänä vuonna tein ajastuksen lattialämmityksen kiertovesipumpulle niin, että se käynnistyy joka yö klo 24:00 - 05:00 väliseksi ajaksi. Eli viideksi tunniksi joka vuorokausi. Ja kun lattia lämpenee, sen jälkeen myös lämpöpumppu menee hetken viipeellä päälle. Yöllä on pörssisähkön käyttäjälle tarjolla edullista sähköä:

Pörssisähkön hinta. Kalliit tunnit on punaisella.

Viime lokakuussa tein ajastukset toisella tavalla. Silloin lämmitys oli päällä pari tuntia päivällä, ja tunti iltaisin, yhteensä siis 3 tuntia. Nyt siis itselleni on epäselvää edelleenkin se, että kannattaako ilmasta veteen lämpöpumppua käyttää öisin vai päivisin? Kumpi tulee halvemmaksi? Öisin on siis halpaa sähköä, mutta myös matalampi lämpötila, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on heikompi.

Saa nyt sitten nähdä, että miten lokakuun lopun sähkönkulutus tästä kehittyy. Lokakuun alkupuolella eli ensimmäisen 19 päivän aikana sähköä ei ole kovin paljon kulunut, ei ainakaan jos tilannetta vertaa vuoden takaiseen lokakuuhun. Tein yhdistelmätaulukon, jossa 19 lokakuun ekaa päivää on tältä vuodelta 2017, ja päivät 20-30.10 ovat vuodelta 2016. Yhdistelmätaulukko näyttää tällä hetkellä tältä:

Lokakuun alku 2017 ja lokakuun 2016 loppupuoli vertailussa.

Nyt siis tänä vuonna lokakuun sähkönkulutus on ollut noin 20 kWh tai vähän allekin per vuorokausi. Yhteensä 19 päivän aikana sähköä on mennyt tänä vuonna 385,2 kWh. Vuosi sitten koko lokakuun sähkönkulutus oli 1417 kWh ja vuorokausikohtainen kulutus noin 40 kWh:n tasolla - kuten yllä olevasta graafista näkyy. Pudotus on huomattava. Ja suurin yksittäinen tekijä on varmastikin lämpöpumpun lämpimän veden säätö, sillä pudotin sen lämpötilaa +55C:stä +50C:hen. Ja tämä matalampi lämpötila - vaikka ei täytäkään normeja - riittää kuitenkin vallan hyvin, eli mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Mutta lämpöpumpun käyttämä sähkö on mielestäni pudonnut aivan oleellisella tavalla.

Mitä siitä sitten voi seurata, jos ja kun +50C käyttöveden lämpötila ei täytä alanormia, joka on +55C? No pahimmillaan voisi tulla legionellabakteereja, ja niistä voisi sairastua. Mutta uudessa talossa, jossa kaikki säiliöt ovat ehjiä - niin sairastumisia ei mielestäni voi mitenkään tapahtua. Siis se on eri vettä se, joka seisoo paikallaan varaajassa, ja se on taas eri vettä, joka tulee suihkussa ja lämpimästä juomavesihanasta (käyden putkea pitkin vesivaraajan läpi).

Eikä se juomavesihanasta tuleva lämmin vesi voi mitenkään lämminvesivaraajan läpi mennessään "tietää" oliko sen varaajan lämpötila +50C vai +55C ja oliko siellä varaajan puolella legionellabakteereita vai ei. Tai kyllä sen verran eroa toki huomaa, että nyt saa hanan vipuvartta enempi kääntää lämpimän veden puolelle mitä ennen oli tarve, mutta muuta käytännön eroa ei ole. Hanan sekoittajassa veden lämpötila tasataan suihkussa käydessä noin +37C -tasolle, eikä +50C tai +55C asteista vettä käytännössä tarvita koskaan.

Esilämmitettyä korvausilmaa savupiipun kautta?

Millaiselta ajatukselta kuulostaisi, jos sisälle taloon otettaisiin esilämmitettyä korvausilmaa savupiipun kautta? Ainakin omasta mielestäni se kuulostaisi aika pöljältä, tai ainakin kummalliselta. Vaikka varmastikin totta olisi se, että jos tulisija on ollut jokin aika sitten päällä, ja jos hormin rakenteet ovat vielä lämpöisiä, niin silloin kaikki se ilma, mikä vedetään sisään savupiipun kautta, niin pakostakin se esilämpenee siinä samalla ja sisälle tullessaan...

Ai että miksikö tällaisia mietin?

Ekan kerran havahduin tähän ilmiöön tammikuun paukkupakkasten aikana. Kun menin kovilla pakkasilla tekemään tulta saunan pesään, niin melkein näpit jäätyi kiinni kiukaan metalliseen suuluukkuun. No ei nyt ihan sentään. Mutta kyllä se selvästi metallinkylmältä tuntui, kun kiukaan metalliosiin joutuu tulta tehdessään pakostakin koskemaan (ainakin kädensijoihin ja tuhkaluukkuun).

Mietin silloin, että mistä kylmää voi päästä löylyhuoneeseen? Sauna kun on ulkoa tullessa vasta kolmannen oven takana. Eipä siinä tietysti kovin kauaa tarvinnut miettiä, kun keksii, että savupiipun kautta ilmeisesti pääsee pikkuisen ilmaa sisään. Siltikin, vaikka meillä savupiippu menee katolle kolmen kerroksen läpi, ja siinä matkalla on hormissa kahdet sulkupellit (yhdet kellarissa - toiset vielä ylimmässä kerroksessa, ettei kylmä ilma pääsisi kovin syvälle piippuun). Vaikka nämä olivat pakkasilla molemmat kiinni, niin ei se reitti siltikään ilmeisesti ihan täydellisen ilmatiivis kuitenkaan ole.

Eikä meidän talo ole mitenkään erityisen pullomainen tai tiivis ole noin muutenkaan, ei ainakaan nykyajan mittapuulla. Tiiveystestissä ilmanvuotoluvun arvosanaksi tuli 1,44. Eikä meidän talo ole myöskään mikään energiapihi - ei ainakaan nykyajan mittapuulla. Talon rakennuslupa ehdittiin ja onnistuttiin saamaan 2 viikkoa ennen rakennusmääräysten kiristymistä kesällä 2012. Joten meidän talo ei kuulu nyt minkään kokonaisenergiatarkastelun piiriin.

Talon voisi siis jättää vaikka suoran sähkölämmityksen varaan, niin kuin se ekan asumisvuoden noin kokeilumielessä jo olikin. Energialuokka meidän talossa oli rakennuslupaa hakiessa "A"-luokassa (silloin kun oli käytössä vielä ne vihreät energiatodistukset). Mutta sittemmin energiatodistusten laskentasääntöjä muutettiin, ja markkinoille tuli ns. "siniset todistukset", joissa energialuokka lasketaan pelkästään teoreettisesti ja matemaattisia malleja käyttäen, eikä aidot ja oikeat kulutustasot merkitse enää mitään. Sen muutoksen myötä meidän talo putosi energialuokassa luokkaan "D".

Tässä vaiheessa varmaan voisi päätellä, että tämä talo taitaa olla melkoinen harakanpesä? Tai ainakin saattaisi helposti ihmetellä miten talvella tällaisessa pystyy ollenkaan asumaan, kun tiiveystestin tulos on mitä on, eikä energialuokassakaan kovin korkealle nousta...

Todellisuudessa talossa ei tunne vedontunnetta missään. En ainakaan ole huomannut. Tai no, ehkä silloin kun paukkupakkasilla käy laittamassa saunan kiukaaseen tulet, ja jos näpit melkein jäätyy peltiosiin kiinni, niin ehkä siinä kohtaa voi vähän vedon tunnettakin havaita. Mutta muuten en ole kyllä huomannut mitään. Kun jokin aika sitten lämpökameralla tein kuvauksia, niin ainut vuotokohta löytyi olohuoneen alakulmasta TV-tason takaa. Siitä lisää mm. tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/02/testissa-pari-lampokameraa.html

Tuollaiset TV-tason takana olevat pistevuodot ymmärtääkseni ja ilmeisestikin katoaisivat kokonaan myöskin lämpökameran kuvasta, jos esim. saunahormin sulkupellit jättäisi vähän raolleen siinä vaiheessa, kun tulta ei ole pitkään aikaan poltettu? Nimittäin kaikki koneellisen ilmanvaihdon avulla toteutetut talot ovat alipaineistettuja.

Meillä ilmaa vaihtuu noin 100 litraa sekunnissa, ja siitä ilmamäärästä 7 litraa eli noin 7% tulee jostain mistä tulee, todennäköisesti juurikin savupiipun kautta, tai sitten liesituulettimen torven kautta, ja joissakin taloissa ehkä myöskin takan korvausilmaputkea pitkin - jos sellainen on rakennettu. Mutta meillä sellaista ei kuitenkaan ole, eikä ole ollut tarvetta sille edes näin jälkikäteenkään katsoen. Kyllä takat meillä toimivat muutenkin, ja syttyvät takkatoiminnolla hyvin. Kirjoittelin muuten jo kerran aikaisemminkin ilmanvuotoluvun suhteesta lämmityskustannuksiin, ja nuo jouluiset pohdinnat siis tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/12/ilmanvuotoluku-ja-lammityskulut.html

Sitten tässä tuli jokin aika sitten mielenkiintoinen tutkimus ja sen pohjalta lehtiartikkeleita passiivitaloista, ja siitä miten niistä suurin osa ei ylläkään sellaisiin tavoitetasoihin, mihin suunnitelmien mukaan olisi pitänyt yltää. Ja lisäksi taloissa asuvat valittavat vedon tunteesta. Artikkelin voi lukea esim. tästä linkistä:

http://www.rakennuslehti.fi/2016/03/vain-kolmasosa-nollaenergia-ja-passiivitaloista-paasi-energiankulutustavoitteisiinsa/

Tai sitten sama juttu tarkemmin tässä linkissä, josta voi lukea koko tutkimusraportin (63 sivua, noin 12,75 megabitin PDF -tiedosto):

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159847

Itse pohdiskelin tähän liittyen asioita nyt niin, että eikös olekin aika nurinkurista (?), jos tiiveystestauksessa aivan olemattoman pieniä vuotolukuja saaneet passiivitalot koetaan asukkaiden puolelta vetoisina (mm. tutkimuksessa mukana olleet Puuseppä ja Onnelanpolku ihan nimeltä mainiten), ja sitten taas esim. meidän talossa, jossa on paljon huonommat testitulokset, niin mitään vedon tunnetta meillä ei ole. Tai en ole huomannut, eikä ole kukaan muukaan valitellut.

Joten meneekö tässä kohtaa asiat nyt sitten niin, että meillä korvausilma kyllä pääsee taloon suhteellisen helposti (myös sen 7 litraa sekunnissa osalta, kun sitä ei koneellisesti tuoda), jolloin ohivirtausilmaa ei meillä huomaa. Sitä varmaan tulee pienissä määrin, hitailla virtausnopeuksilla, ja riittävän monesta paikkaa... Mutta jos passiivitalossa ohivirtausilman kulkureitit onkin jo todella tiukassa, niin sieltä mistä sitä sitten kuitenkin tulee, niin sitä tuleekin sitten niin voimakkaina ja pistemäisinä suihkuvirtauksina, että se sitten jo häiritsee talon asukkaitakin?

Silloinhan passiivitalo ei olekaan onnistunut sille asetetuissa tavoitteissaan? Siis vaikka passiivitalon runko ei vuoda käytännössä yhtään, niin tämä seikka ei sitten kuitenkaan poista vetoisuutta, vaan päin vastoin vetoisuuden tunne jopa lisääntyy? Sillä eihän mikään talo ole niin tiivis kuin esim. avaruusalus. Jos olisi, silloin tilanne, jossa talosta puhalletaan ulos joka sekunti (meidän talon lukuja käyttäen) 109 litraa sekunnissa, ja sisäänpäin vain 102 litraa sekunnissa, niin yöksi kun käydään nukkumaan ja laitetaan kaikki ovet ja ikkunat kiinni, niin aamulla kun monen tunnin perästä heräillään, niin kaikkien ikkunoiden pitäisi olla jo kaarellaan sisäänpäin, jos ohivirtauksena "puuttuvaa" korvausilmaa ei olisi mistään tullut...

Sitten takaisin tämän aiheen otsikkoon.

Tein nimittäin tänään sellaisen kokeen, että mitä jos raotan saunan hormin sulkupeltejä vähäsen, niin silloinhan tuo alipaineen muodostukseen tarvittava 7 litran ohivirtaus tulee juurikin kokonaan tai lähes kaikki savupiipun kautta, eikö vain? Tulee se osittain sitä savupiippua pitkin kait ihan muutenkin ja joka tapauksessa, eipä kait sitä millään täysin estääkään voi? Enkä tiedä onko se kovinkaan puhdas väylä ottaa raitista sisäilmaa, tuskinpa vain...?

Mutta puolen tunnin mittainen koe meni siis tänään näin:



Aamulla klo 07:00 ulkoilman lämpötila on -0,7C.

 

Samaan aikaan saunan mittari näyttää noin +30C.
Saunassa on saunottu viimeksi eilen illalla.

 

Kokeen alkaessa kiukaan kivillä lämpömittari näyttää +25,9C ja
tuhkaluukussa oleva johdon pää +23,6C. Nämä luvut tietysti
tarkentuvat, kun mittari jätetään puoleksi tunniksi paikoilleen.



Koejärjestely näyttää siis tältä. Sulkupellit on nyt avattu. Jos ilmaa virtaa sisäänpäin,
se pitäisi sitten huomata tuhkaluukussa lämpötilan alenemisena.

Puolisen tuntia on kulunut. Ulkolämpötila edelleen sama -0,7C
ja saunan hormissa sulkupelti on ollut koko ½-tuntia auki.

 

Kiukaan kivillä lämpötilaksi on tarkentunut ½-tunnin päästä +27,1C.
Tuhkaluukussa oleva johdon pään anturi näyttää +22,9C.

 

Lähikuva johdon päästä, eli toisesta mittauspisteestä.

Johtopäätöksiä:

Jos tulisija ei ole ollut vähään aikaan käytössä, ja jos sulkupellin avaa - ilmavirta lähtee tulemaan savupiipun kautta ulkoa sisäänpäin. Sillä mistä muualtakaan noin +30C asteisessa saunassa lämpömittarin anturaan voisi tallentua lämpötilaksi +22,9C, ellei ulkokatolta tulisi viileää ilmaa sisälle? Toki se noin nolla-asteinen ilma lämpenee tullessaan kiukaan läpi ja noin 11 metrisen tiilipiipun läpi aika hyvin. Eli tässä tapauksessa sisään tulee esilämmitettyä korvausilmaa savupiipun kautta.

Entä miten tällaisen tulisijan saa sitten syttymään, jos kerran ilmavirta kulkee ihan vastakkaiseen suuntaan mitä sen palamisreaktion aikana pitäisi kulkea? No, ilmanvaihtokoneen takkatoiminnalla tietenkin... Muuten tulee savut sisään. Niin kuin on muutamia kertoja jo tullutkin, kun ei aina viitseisi takkatoiminnolle kävellä, ja sitten elää toiveissa, että jospa se siitä nyt kuitenkin syttyisi...

Jatkopohdintoina voisi sitten pohtia mm. että olisiko tässä mitään järkeä, jos sulkupellit avaisi aina kun hormi on riittävästi jäähtynyt? Mitä seuraisi, jos koko puuttuva 7 litran ohivirtausilma tulisikin helpointa reittiä, eli savupiipun kautta?

No itse asiassa kesäisin näin tapahtuukin. Silloin ei tule aina laitettua savupiipun sulkupeltejä saunomisen jälkeen kiinni ollenkaan. Silloin tietysti energiaa menee aika paljon "hukkaan" koska lämmin kiuas ja savuhormi puhaltavat ilmaa pihalle useita tunteja vielä sen jälkeenkin, kun viimeiset hiillokset ovat jo hiipuneet. Mutta kun kiuas ja hormi ovat riittävästi jäähtyneet, niin sen jälkeen sitten ilmavirtaa kääntyykin toisinpäin, ja suurin osa ohivirtausilmasta talon sisään tuleekin ilmeisesti savupiipun kautta.

En ole vain tullut tätä asiaa aikaisemmin näin ajatelleeksi, mutta näin tämä asia ilmeisesti on?