VILP:n kello-ohjauksella merkittävät säästöt sähkönkulutukseen kesäkaudella

Edellisessä postauksessani ihmettelin, että minne sitä sähköä oikein katoaa? Kulutustasoksi oli vakiintunut jo toukokuun alusta aivan eri taso, mikä meillä oli viime vuonna, ja hetken aikaa näytti siltä, että esim. tämän nyt alkavan kesäkuun sähkönkulutus tulisi olemaan jopa 50% suurempi, mikä se oli viime vuonna.

Se minkä viime vuonna muistin tehdä, ja mikä tänä vuonna unohtui tehdä - oli VILP:n "kello-ohjaus" kesäaikaan. Nythän siis VILP tekee meillä kesäaikana pelkät käyttövedet, ja talo itsessään pärjää koko kesän kokonaan ilman lämmitystä.

Koska kesäkaudella VILP (ja miksei myös MLP?) käy hyvin lyhyen aikaa vuorokaudessa, niin mikäli varaajassa vaan litramäärät riittää (eli varaaja on 500-litrainen tai vielä isompi), niin varaaja kannattaa yön aikana "päästää kylmäksi", sanotaan nyt vaikkapa +40C tienoille. Silläkin vedellä pystyy suihkussa käymään vielä vallan mainiosti, jos vaan hanassa säätää "nupit kaakkoon", niin vielä +40C on niin lämmintä, että sellaisen lämpötilan alla ei ainakaan kovin kauaa tee mieli seistä.

Olen huomannut, että lämpöpumput eivät ole ihan kokonaan tyhmää rautaa. Esim. meidän Viessmann VILP tietää ja oivaltaa, että jos lämmityksen alkaessa/käynnistyessä kello-ohjatusti tiettyyn kellonaikaan, että jos varaajan alkulämpötila on silloin vaikkapa +40C, ja jos loppulämpötilaksi eli tavoitelämpötilaksi on säädetty vaikkapa +50C, niin VILP ei suinkaan heti alusta alkaen ala syöttämään varaajaan +50C -asteista lämmitysvettä, vaan se aloittaa lämmityksen hienovaraisesti esim. +42C -asteisella syöttövedellä. Ja kun varaajan lämpötila saavuttaa +42C, niin silloin ja jo hetkeä ennen pumppu säätää lämmitysvedeksi +44C. Ja näin pikkuhiljaa hivuttautumalla jatketaan, kunnes varaaja saavuttaa halutun loppulämpötilan, esim. +50C.

Tässä on se järki, että +42C -asteinen vesi syntyy huomattavasti kustannustehokkaammin, kuin +50C -asteinen käyttövesi. Joten jos varaajan (siis isokokoisen varaajan) päästää tarkoituksella jäähtymään yön yli, silloin sen uudelleen lämmityksessä säästyy alkuminuuteilla ihan reippaasti energiaa. Ja matemaattisesti tämä siis perustuu parempaan hyötysuhteeseen.

Jos varaaja on pienikokoinen, ja jos sen jättää jäähtymään esim. +40C -asteeseen, sitten siinä on se vaara, että juuri sillä hetkellä suihkussa kävijä saakin aika pian kylmän suihkun, jos varaajan lämpötila suihkussa käynnin aikana laskee liikaa. Mutta esim. 500-litraisen varaajan lämpötila ei yhden suihkussa käynnin johdossa muutu ollenkaan. Ei ainakaan sen vertaa, että sen pystyisi lämpömittareista havaitsemaan.

Toinen syy, miksi isoa varaajaa kannattaa lämmittää vain kerran päivässä ja kunnolla on se, että silloin pumppu käy yhtä menoa pitkän aikaa, eikä käy lyhyttä pätkäkäyntiä monta kertaa päivässä, joka taas kuluttaisi kompuraa. Ja kun sallittu käyntiaika (esim. 2h) on säädetty VILP:llä iltapäivän tunteihin, silloin on kesäisin kaikkein lämpöisintä ilmaa saatavilla. Eli taas hyötysuhteet paranevat lämpöisestä lämmönlähteestä johtuen.

Itse tein kello-ohjauksella kuristuksen 2 tuntiin pari päivää sitten, ja ainakin nyt parin päivän seurannan perusteella tällä oli selvästi oikean suuntainen vaikutus. Alun perin noin 20 kWh/päivä tasolla ollut sähkönkulutus laski ensin 14 kWh/päivä (eka seurantapäivä) ja toisena päivänä sähköä meni 17 kWh, ja nämä 2 yhteensä ovat 32 kWh (viime vuonna vastaavina päivinä kulutus oli ollut 36 kWh, eli nyt mentiin jopa senkin alle), kts tuntikulutus käppyrät tässä kuvakaappauksessa:

Varsinkin ekan päivän kello-ohjaus näkyy selvänä yksittäisenä pylväänä, eli VILP:n käynnistyminen on sattunut varsin hyvin tasatuntien välille. Samassa kuvassa näkyy aivan huippuhyvä tuuri siinäkin, että tämä yksittäinen korkein pylväs on osunut ihan keskellä vuorokauden lämpötilahuippua, eli siinäkin mielessä "täysi napakymppi", ja sähkönkulutus jäi ilmeisesti siksi hyvinkin pieneksi.

Nyt jos VILP:lle ei asenna kello-ohjauksen avulla mitään rajoja, silloin se käy ihan milloin sattuu ja ihan vaikka yölläkin, jolloin lämmintä ilmaa ei ole kesäisin saatavilla. Jolloin hyötysuhde on heikompi, ja sähköä kuluu enempi. Ilmeisesti myös VILP itsessään rasittuu enempi, eli mieluiten se tykkää käydä silloin kun on lämmintä, ja tuottoastekin olisi mahdollisimman matala, esim. vain +35C, jollainen vesi sopii mainiosti lattialämmitykseen.

Toisella päivällä on enempi hajontaa, ja mahdollisesti myös enempi lämpimän veden käyttöäkin, koska eilen oli lauantai, ja on saunottu. Kuvaajassa näkyy myös selkeä noin 0,3 kWh:n suuruinen "pohjakuormitus" jokaiselle tunnille, ja ilta-aikoina pohjakuormitus on noin 2-kertainen, eli silloin lienee nämä paljon sähköä kuluttavat pleikkarit ja TV yms. kodinkoneet enempi käytössä. Tosin uusi TV ei sähköä juuri ollenkaan kuluta, mutta vanhat kodinkoneet (esim. TV ja jääkaappi) haukkaavat sähköä selvästi enempi.

Joku voi tietysti kysyä ja ihmetellä, että miksi ihmeessä meillä on niinkin suuri varaaja kuin 500 litraa? No siksi kun meillä on 400-litrainen poreallas kylppärissä. Sen kun laskee vettä täyteen, niin varaajan alkulämpötila pitää olla vähintään +55C, muuten lämpöä ei riitä tarpeeksi.

Joku voi miettiä myös sitä, että onko "kovinkaan terveellistä" antaa varaajan lämpötilan laskea esim. jonnekin +40C paikkeille. Että eikös silloin sen lämpöisessä vedessä ala legionellat yms. bakteerit kasvaa? No ainakin se vesi, joka on varaajassa, on ihan eri vettä kuin se vesi, joka tulee hanasta, eli eihän nämä 2 koskaan sekoitu keskenään. Ja jos varaajan vaikkapa kerran viikossa lämmittää +55C tai yli sen, niin silloin kaikki mahdolliset legionellat kuolevat. Itse en ole tehnyt kuumennusta näinkään säännöllisesti, vaan "aina muistaessa". Eikä meillä ole kukaan sairastunut.

Legionellassa on vielä sekin otettava huomioon, että jos juomavedessä olisi legionellaa, niin siltikin sen veden voi juoda. Legionella kuolee ruuansulatuskanavassa, eikä silloin sairastu. Jos "haluaa" sairastua legionellabakteerista, sitten se pitäisi "vetää henkeen", eli jos suihkussa tulisi legionellaa veden mukana, ja jos vettä vetää vahingossa henkeen, silloin sairastumisen riski varmasti on olemassa. Tilastollisesti Suomessa on vuosittain noin 10-20 legionellatapausta, joista noin puolet on hankittu ulkomailta.

Maalämpötalojen sähkönkulutus?

Tässä linkissä mielestäni hyvä talo hyvällä paikalla:

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/vantaa/14519669

En ole talossa käynyt, enkä talon nykyisiä asukkaita tunne, vaikka talo ihan tässä lähistöllä sijaitseekin. Myynti-ilmoituksesta puuttuu enää vain se, että jokirannan lähettyvillä sijaitsevan talon joella eli talon vieressä olevan uimarannan lisäksi Vantaan toinen uimaranta on sekin hyvin lähellä, eli vajaan kilometrin päässä sijaitsevalla Kuusijärvellä.

Laitan vielä muutamat kuvakaappaukset tähän mukaan, koska jos kaupat tapahtuvat nopeasti, sitten tuosta ylläolevasta linkistä ei hetken päästä löydy enää mitään tietoja.

Jotta ei menisi pelkäksi kehumiseksi ja myynti-ilmoituksen mainostamiseksi, niin yhteen asiaan kiinnitin kuitenkin huomiota, ja vähän ihmettelin - lämmityskuluja nimittäin. No - myynti-ilmoituksessa oleva 150€ kuussa ei ole talon kokoluokka huomioiden mitenkään suuri, mutta on se kuitenkin hiukan suurempi mitä meidän talossa, jossa on neliöitä suunnitelleen saman verran (tai vähän enemmänkin). Meillä siis ostosähköä kuluu 1151,64 euroa vuodessa (vuosi 2017), ja tämän lisäksi kuluu myös 6 pinomottia polttopuuta. Polttopuulla sisälämpötila nostetaan +23C tasolle, ja puita ei kuluisi yhtään, jos tyydyttäisiin asumaan +17C lämpötiloissa.

Myynnissä oleva talo on kuitenkin 2-kerroksinen, ja tämä kerrosratkaisu säästää lämmityskuluissa, sillä talo kuluttaisi omien laskelmieni mukaan 22,8% enemmän energiaa, jos kahteen kerrokseen rakennetut tilat olisikin rakennettu vain yhteen kerrokseen:

talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/

Talossa ei myöskään näy (ei näy ainakaan kuvissa) ulkoporeallasta, mutta sähköllä toimiva saunankiuas siellä on. Meillä kiuas lämpenee puilla, ja siinä hommassa kuluukin puita1 kuutio kesäkaudellakin, jolloin muuten taloa ei tarvitse lämmittää. Tai pikemminkin tarvitsee jäähdyttää.

Kuvien perusteella myyntitalossa on vesikiertoinen lattialämmitys (kuten meilläkin), tai ainakaan lämpöpattereita ei kuvissa näy.

Kaikki hyvät edellytykset lämpöpumpulle olisi siis olemassa, mutta silti sähkönkulutus on tasolla 15-17.000 kWh per vuosi, siis ihan sama määrä meilläkin kului sähköä vuosina 2014-2015 eli syyskuulta syyskuulle, jolloin asuttiin aluksi 12kk kokeeksi suorasähköllä.

Sen jälkeen otettiin lokakuussa 2015 VILP, tai siinä yhteydessä tuli opittua 2 asiaa: varaajassa olisi pitänyt olla välipelti, jotta lattiakiertoon olisi saanut haaleaa vettä suoraan lämpöpumpusta. Ekaksi lämpimän käyttöveden lämpötilana oli +55C, ja sillä asetuksella säästöä aikaisempaan eli suorasähkön aikakauteen ei syntynyt käytännössä yhtään. Säästöä alkoi tulla vasta, kun seuraavana vuonna käyttöveden lämpötila pudotettiin +50C asteeseen. 

Nyt kuukausi sitten laskin käyttöveden lämpötilaa vielä lisää, nyt se on meillä enää +46C - ja taas on tullut huimasti lisää sähköä - ja ilman, että käyttömukavuus asumisessa olisi kärsinyt mitenkään.

En tiedä millaiset käyttöveden lämpöasetukset myynnissä olevassa talossa mahtaa olla, enkä tiedä minkä merkkinen maalämpöpumppu siellä on. Pumppu oli kuitenkin uusittu vuonna 2016, enkä tiedä tuliko silloin saman merkkinen pumppu, mitä aikaisemminkin oli ollut. Kuitenkin jos pumppu pitää uusia 5 vuoden välein, silloin säästöä ei varmaankaan synny, päinvastoin lämmityskulu saattaa olla suurempikin, kuin mitä suorasähköllä olisi ollut?

Maalämpö ei siis lämmitysmuotona näytä olevan ihan 100,0%:n tae alhaisemmille lämmityskuluille, ainakaan silloin, jos tulee korjauskuluja. Mutta tätä ei yleensä sanota ääneen, eli lämpöpumppujen ostajat ovat yleensä valmiit puhumaan vain positiivisista kokemuksistaan.   

Lämmöt päälle ja savut sisään

Tämä oli kait sitten se päivä syksystä, jolloin talvi yllätti autoilijat? Joka vuosihan se sama uutinen tulee lehtiin ja telkkaristakin. Nyt esim. Lempäälässä valtatie 3:lla oli 8 auton ketjukolari:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710202200474349_u0.shtml

Meillä taas oli se päivä vuodesta, kun laitoin lämmöt päälle ja kuinka ollakaan - taas tuli savut sisään. Täsmälleen samalla otsikolla kirjoitin myös viime vuonna lokakuun 6. päivä - tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/lammot-paalle-ja-savut-sisaan.html

Lämpöjen päälle laittaminen tarkoittaa siis sitä, että nyt laitoin tänä syksynä ekan kerran lattialämmitystä päälle, viime vuonna sama piti tehdä jo 2 viikkoa aikaisemmin, eli 6.10.2016. Savujen sisään tuleminen ei tähän sinänsä liity, mutta joskus sitä vaan sattuu - ja sattui tänään, ja oli sattunut viime vuonnakin just sille päivälle, kun talo oli jäähtynyt sen verran, että takkojen lisäksi tarvittiin jo muutakin lämmitystä. Nyt oli siis ekan kerran ruoho härmässä, auton lasit jäässä ja ihan kunnolla pakkasta aamulla, meidän kotimittari näytti -3,6C pakkasta.

Ensimmäinen pakkasaamu. Lämpötila ulkona -3,6C.



Lähelle -4C on ollut myös Malmin lentoasemalla.

Maassa olevat lehdet jäässä.

Savupiipusta savu kohoaa...

Tällä kertaa laitoin itse asiassa kaikki tulisijat päälle. Meillä on saunassa puukiuas, ja lisäksi 2 takkaa, eli yhteensä 3 tulisijaa. Ja siinä tuli samalla opittua se, että näin ei pidä enää jatkossa tehdä - tai jos tekee, sitten pitää myös jättää kellarin ulko-ovi rakoselleen. Sillä muuten korvausilmaa ei tule tarpeeksi, ja seurauksena on se, että jostain tulipesästä ilma loppuu, sitten se jää kytemään, ja lopulta savut tulevat sisään... Ja kun savut tulevat sisään, seurauksena on luonnollisesti palohälytys ja hälytysten siirtymisen "testaus". Hyvin näytti kaikki toimivan tälläkin kertaa...

Ensin kun paloilmaisin alkaa huutamaan, sen jälkeen
alkaa kännykässä piippailla, kun hälytyksiä tulee talosta
ja viestiä vaimolta, että "ootko lämmittämässä saunaa"?
Joo olin, eli ei tarvitse kutsua palokuntaa paikalle.

Talon pikkuhiljaa valmistuessa tiiveys on sekin koko ajan parantunut. Kun sain tuuletettu savut pihalle takkahuoneesta ja kellarista yleensäkin, kokeilin vielä oven avaamista testaamalla kuinka kova alipaine talossa oli. Oven avaaminen tuntui raskaalta, ja auki työnnetty ovi paiskautui heti takaisin kiinni ja lukkoon saakka. Kas näin:

Parisen vuotta sitten eli 14.10.2015 tein samalle ovelle saman testin - silloin ovi ei mennyt lukkoon saakka, vaikka kiinni se tuli kyllä ihan hyvin, kas näin:

Mikä sitten on parantanut talon tiiveyttä? No ainakin kellari on näiden videoiden välissä paneloitu sisäpuolelta. Lisäksi ulosnäkyvä sokkeli on levytetty ulkoapäin. Puutalon puolella eli ylemmissä kerroksissa on lisätty listoja paikoilleen. Siitä kai tämä kehitys nyt sitten johtuu.

No olisiko pitänyt rakentaa jokaisen tulisijan alle putki, josta tulisi korvausilmaa? En tiedä. Ehkä se olisi ollut hyvä ratkaisu, jos siitä saa tehtyä niin ilmatiiviin, ettei kyseinen putki ole samalla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa sillä välin, kun takka ei ole käytössä. Nythän esimerkiksi savuhormin kautta tulee tulisijaan ja sieltä huoneisiin korvausilmaa, eli savuhormia ainakaan ei ihan ilmatiiviiksi pysty rakentamaan. Sitä paitsi savupelleissä pitää nykyään olla EU:n määräämä reikä, jotta häkämyrkytyksen vaara olisi pienempi.

Mitään tarvetta kaikkien tulisijojen yhtäaikaiselle käyttämiselle ei kuitenkaan ole. Eli helpoin ratkaisu tässä tilanteessa on tietysti se, että käyttää kaikkia tulisijoja vuoron perään ja silloin korvausilma ei ole ainakaan tähän mennessä loppunut vielä kesken.

Nyt kun on lattialämmöt käännetty päälle, niin tänä vuonna tein ajastuksen lattialämmityksen kiertovesipumpulle niin, että se käynnistyy joka yö klo 24:00 - 05:00 väliseksi ajaksi. Eli viideksi tunniksi joka vuorokausi. Ja kun lattia lämpenee, sen jälkeen myös lämpöpumppu menee hetken viipeellä päälle. Yöllä on pörssisähkön käyttäjälle tarjolla edullista sähköä:

Pörssisähkön hinta. Kalliit tunnit on punaisella.

Viime lokakuussa tein ajastukset toisella tavalla. Silloin lämmitys oli päällä pari tuntia päivällä, ja tunti iltaisin, yhteensä siis 3 tuntia. Nyt siis itselleni on epäselvää edelleenkin se, että kannattaako ilmasta veteen lämpöpumppua käyttää öisin vai päivisin? Kumpi tulee halvemmaksi? Öisin on siis halpaa sähköä, mutta myös matalampi lämpötila, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on heikompi.

Saa nyt sitten nähdä, että miten lokakuun lopun sähkönkulutus tästä kehittyy. Lokakuun alkupuolella eli ensimmäisen 19 päivän aikana sähköä ei ole kovin paljon kulunut, ei ainakaan jos tilannetta vertaa vuoden takaiseen lokakuuhun. Tein yhdistelmätaulukon, jossa 19 lokakuun ekaa päivää on tältä vuodelta 2017, ja päivät 20-30.10 ovat vuodelta 2016. Yhdistelmätaulukko näyttää tällä hetkellä tältä:

Lokakuun alku 2017 ja lokakuun 2016 loppupuoli vertailussa.

Nyt siis tänä vuonna lokakuun sähkönkulutus on ollut noin 20 kWh tai vähän allekin per vuorokausi. Yhteensä 19 päivän aikana sähköä on mennyt tänä vuonna 385,2 kWh. Vuosi sitten koko lokakuun sähkönkulutus oli 1417 kWh ja vuorokausikohtainen kulutus noin 40 kWh:n tasolla - kuten yllä olevasta graafista näkyy. Pudotus on huomattava. Ja suurin yksittäinen tekijä on varmastikin lämpöpumpun lämpimän veden säätö, sillä pudotin sen lämpötilaa +55C:stä +50C:hen. Ja tämä matalampi lämpötila - vaikka ei täytäkään normeja - riittää kuitenkin vallan hyvin, eli mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Mutta lämpöpumpun käyttämä sähkö on mielestäni pudonnut aivan oleellisella tavalla.

Mitä siitä sitten voi seurata, jos ja kun +50C käyttöveden lämpötila ei täytä alanormia, joka on +55C? No pahimmillaan voisi tulla legionellabakteereja, ja niistä voisi sairastua. Mutta uudessa talossa, jossa kaikki säiliöt ovat ehjiä - niin sairastumisia ei mielestäni voi mitenkään tapahtua. Siis se on eri vettä se, joka seisoo paikallaan varaajassa, ja se on taas eri vettä, joka tulee suihkussa ja lämpimästä juomavesihanasta (käyden putkea pitkin vesivaraajan läpi).

Eikä se juomavesihanasta tuleva lämmin vesi voi mitenkään lämminvesivaraajan läpi mennessään "tietää" oliko sen varaajan lämpötila +50C vai +55C ja oliko siellä varaajan puolella legionellabakteereita vai ei. Tai kyllä sen verran eroa toki huomaa, että nyt saa hanan vipuvartta enempi kääntää lämpimän veden puolelle mitä ennen oli tarve, mutta muuta käytännön eroa ei ole. Hanan sekoittajassa veden lämpötila tasataan suihkussa käydessä noin +37C -tasolle, eikä +50C tai +55C asteista vettä käytännössä tarvita koskaan.

Vesivaraajan lämmönhukka ja IV-koneen lämpötilan kummajainen

Paljonko lämpimän käyttöveden lämmitys maksaa silloin kun sitä ei lainkaan käytä? Tähänkin kysymykseen löytyi nyt vastaus, kun tämän kesän lomakausi päättyi, ja taloon tultiin taas takaisin. Tänä kesänä talo ehti olla pari vuorokautta tyhjillään niin, että kukaan ei käyttänyt lainkaan vettä. Jolloin vuorokautinen sähkönkulutus oli toisena päivänä 9,7 kWh/vrk ja toisena päivänä 9,6 kWh/vrk, kun lämmin käyttövesi oli kuitenkin päällä normaalisti. Eli varaaja pidettiin koko ajan normaalissa lämpötilassaan.

Viime kesän lomareissun aikana tein toisinpäin, eli otin lomareissun ajaksi käyttöveden lämmityksen pois, jolloin varaajan sallittiin jäähtyä huonelämpötilaan. Silloin varaajan lämmönhukka meni nollaan ja silloin vuorokauden kulutus talossa oli 8,7 kWh eli yhden kilovattitunnin pienempi, mitä tämän kesän lomareissun aikana. Tästä voitaneen vetää johtopäätös, että 500 litraisen vesivaraajan lämmönhukka on noin 3 kWh vuorokaudessa, sillä sähkönkulutuksessa havaittu ero on 1 kWh, ja tämä sähkön määrä on todennäköisimmin lämpöpumpun käyttämä sähkö. Sillä lämpöpumppuhan sen lämpimän veden tekee.

Talvikaudella lämminvesivaraajan lämmönhukasta ei ole mitään haittaa. Kaikki se lämpö, mikä varaajasta tulee ympäröivään huonetilaan on tavallaan "kotiinpäin", sillä se energia on sitten vastaavasti talon lämmittämisestä pois, eli varaajankin omalla hukkalämmöllään lämmittää talon sisäilmaa. Mutta kesällä tätä lämmitysmuotoa ei tarvittaisi, joten silloin varaajasta huokuva lämpö menee ainakin jossain mielessä harakoille. Onneksi meillä varaaja on kuitenkin kellarissa, joka ei koskaan kaipaa jäähdytystä, joten lämminvesivaraaja ja talon jäähdytysjärjestelmät eivät ainakaan tässä tapauksessa ala kilpailemaan keskenään toisen pyrkiessä jäähdyttämään ja toisen pyrkiessä lämmittämään.

Lämmönhukkaa voi pienentää esim. hankkimalla pienemmän varaajan. Monessa omakotitalossa varmasti jo 300-litrainen lämminvesivaraajakin on ihan riittävä (ja pienempikin voi riittää). Mutta meillä kun on poreallas, niin sen täyttämisessä lämpöä tarvitaan enempi, ja siksi 500-litrainen varaaja oli meille tarpeen. Eikä se ole yhtään liian suuri, sillä aina kun poreallas alkaa täyttyä, niin vesi on jo muuttunut vähän haaleaksi. Mutta ei siitä haittaa ole, kun allas on jo lämmintä vettä täynnä.

Toinen vaihtoehto, mitä meillä rakentaessa harkittiin oli 750 litrainen varaaja, joka tietysti tulevia aurinkosähköpaneeleita ajatellen olisi voinut olla viisas ratkaisu sekin. Sillä jos aurinkosähköä kertyy kesän hellepäivinä liikaa, niin yksi paikka sen "liikatuotantosähkön" varastoimiseen on laittaa se lämpövastuksen kautta lämminvesivaraajaan, jolloin aurinkosähköllä lämmitettyä lämmintä vettä riittää vielä sateisillekin päiville. Se tilanne puoltaisi mahdollisimman isoa vesivaraajaa.

Euromääräisessä tarkastelussa vesivaraajan lämmönhukalla ei ole tässä tapauksessa juurikaan merkitystä. Jos sähköä kuluu lomareissun aikana  1 kWh päivässä enemmän, se tekee yhdessä viikossa 7 kWh, joka pörssisähkönä ostettuna maksaa siirtomaksuilla ja veroilla lisättynä noin 10c/kWh eli yhteensä 0,70 euroa. Vesivaraajan lämmönhukka ei myöskään näy talon vuosittaisessa sähkönkulutuksessa, joka on nyt asettunut tasolle noin 12500 kWh per vuosi.

Joten enpä tiedä taidanko enää ensi kesänä jättää varaajaa "kylmäksi", jos lähdetään lomareissuun kaikki yhtä aikaa niin, että talo jää tyhjäksi. Ei siinä kyllä säästy yhtään mitään, ei eurot eikä ympäristökään. Mutta bakteerit toki tykkäävät, jos lämpötila laskee jonnekin tasolle +20-30C, niin siinä lämpötilassa niiden on helpompi lisääntyä, jos verrataan tilannetta siihen, että lämpötila onkin aina pikkuisen päälle +50C.

Mitä isompi varaaja sitä isompi lämmönhukka.
Tässä on vähän "kotikonstein" yritetty pienentää
lämmönhukkaa laittamalla villaa putkien ympärille,
mutta siltikin lämmönhukka on lämpöpumpun
sähköllä mitattuna noin 1 kWh per vrk.

Otin nyt lämminvesivaraajalla käydessäni samalla käynnillä pari kuvaa myöskin vieressä olevasta ilmanvaihtokoneesta. Tässä on nimittäin nyt yksi asia, jota en lainkaan ymmärrä...

Olen siis laittanut kaksi omaa lämpömittaria IV-koneen päälle niin, että ne molemmat tietysti rinnakkain näyttävät ylemmällä näytöllään huonelämpötilaa (joka toisen mittarin mukaan on +23,9 ja toisen mittarin mukaan on +24,0C - näin pieni ero menee tietysti mittausvirheen piikkiin). Tähän mennessä kaikki on selvää. Muualla talossa huonelämpötilat meillä on nyt juuri tällä hetkellä alle +23C esim. keittiössä +22,5C ja samaan aikaan ulkona +20,8C.

Iloxair 199 IV-koneessa ohivirtauspelti avautuu, jos huonelämpötila ylittää +23C. No tässä tilanteessa se ei ole ylittänyt +23C (muuta kuin teknisessä tilassa, jossa IV-koneen vieressä oleva vesivaraaja huokuu lämmintä ja lämmittää samalla pienen kopin).

Joten ohivirtauspellin pitäisi olla kiinni, ja ilman pitäisi kulkea LTO-kennojen kautta. Ja tarkistin etuluukun avaamalla, että näin se myös oli, eli kaikki OK - ja lämmön talteenotto on siis tällä hetkellä päällä.

Iloxair 199. Koneen päällä on 2 lämpötilamittaria, joista johdon päässä
oleva anturi mittaa sisään tulevan raittiin ilman lämpötilan, ja esilämmitys-
patterilta huoneisiin lähtevän lämpötilan. Jos raittiin ilman lämpötila ja
huoneisiin lähtevä lämpötila on sama, silloin siitä tietää heti, että ohi-
virtauspelti on avautunut, ja ilma ei kulje kennojen kautta.

Kuvan ottamisen hetkellä teknisen tilan huonelämpötila oli molemmissa
mittareissa noin +24C. Raittiin ulkoilman lämpötila oli koneelle tullessa
+21,7C (ja muissa ulkolämpötilan mittareissa +20,8C - eli se lämpenee
jo putkessa noin yhden asteen, ennen kuin se ehtii IV-koneelle?)
Huonetiloihin lähtevän tuloilman lämpötila on mittarin mukaan +24,8C.

Tuo huoneisiin lähtevän ilman lämpötila on itseäni ihmetyttänyt jo pidemmän aikaa. Siis miten sen lämpötila voi olla noin korkea? Tämä sama ilmiö on ollut havaittavissa aina siitä asti, kun mittarit asensin rinnakkain, ja välillä ilmiö on selvempi, mutta näkyy se tässä nytkin.

Eli lähtötiedot siis se, että ulkolämpötila on nyt +20,8C. Talon sisälämpötila poislukien tekninen tila on +22,5. Teknisen tilan lämpötila (vesivaraajasta johtuen) on +24C.

Miten voi olla mahdollista, että huoneisiin lähtevän ilman lämpötila on +24,8C, vaikka omasta mielestäni se ei voi olla näin lämmintä, kun näin lämmin ilma ei voi olla mistään peräisin. Lisäksi kun vesikiertoisen lämmityspatterin kiertovesipumppu on pois päältä, niin IV-koneeseen ei tuoda mistään ulkopuolista energiaa.

Enimmillään huoneisiin lähtevä lämpötila on kesän aikana ollut jopa +27C, mikä on jo useita asteita yli "järkeenkäyvän maksimirajan". Mutta on näissä nyt tällä hetkelläkin mittarissa näkyvä +24,8C yli sen, mikä on mittarin virhe. Tai mittarivirheen selvittämiseksi voisin toki vaihtaa mittareiden paikat päikseen.

Mutta omaan käsitykseeni ei siis mahdu se, että jos IV-koneen "suurin saatavissa oleva" lämpö on lämmönjakohuoneen huonelämpötilasta otettuna tasan +24C, tai muiden huoneiden lämpötilasta otettuna +22,5C, niin miten se kykenee tuottamaan niin suuren lämpötilan, että se pystyy syöttämään huonetiloihin lähtevään putkeen lähes +25C asteista ilmaa, vaikka oman käsitykseni mukaan +24C pitäisi olla järkeenkäypä yläraja?

Eihän nuo IV-koneen talteenottokennot nyt niin tehokkaita voi olla, että ne tuottaisivat lämpöä yli sen, mitä ne itse saavat? Jos näin kuitenkin käy, niin mielestäni kone tekee silloin lämpöenergiaa tyhjästä (joka ilman lämpöpumpun kompuraa on lisäksi mahdotonta). Eli alkaa mennä ikiliikkujan puolelle? Eikä sellaista ikiliikkujaa, joka tuottaisi (lämpö)energiaa tyhjästä, sellaista ei ole vielä keksitty...

Yksi selitys voisi olla siinä, että IV-kone itse kuluttaa sähköä koko ajan noin 115-120 watin teholla. Ja aina kun sähköä "kuluu", se sähköenergia muuttuu lämmöksi. Joten olisiko se koneen kuluttama laitesähkö nyt sitten mukana siinä lämmössä, joka puhalletaan huonetiloihin?

Otanpa joskus uudet tilannekuvat sitten, kun huonetiloihin lähtevän lämmön määrä on haarukassa +26-27C, jossa se on ainakin muutaman kerran kesän aikana jo käynyt. Ja esilämmityspatteri siis on "kylmä", sillä vesi ei nyt siellä kierrä, eli yhteyttä lämmönvesivaraajaan ei ole.

Hups... Lämmin vesi loppui...

Eilen sattui ekan kerran sellainen ilmiö, että lämmin käyttövesi loppui hetkeksi kesken. Tähän oli syynä porealtaan täyttäminen ja lämpöpumppu, jonka käyttöä tässä nyt vielä opetellaan...

Eilen tähän aikaan illasta (klo nyt tätä kirjoittaessani 20:30) kaikki oli ihan normaalisti, lämmin käyttövesi oli +44C (nykyisen tiedon valossa kuitenkin liian vähän porealtaan täyttämiseen), ja lämpöpumppu oli käynnistymässä aikaohjatusti klo 21:00... Mutta ennen altaan täyttymistä käyttöveden lämpötila laskikin tasolle +36C, jolloin se ei enää tunnu lämpimältä.

44C asteisella käyttövedellä kyllä tarkenee...

Mutta vesihanan ollessa auki lämpötila lähtee nopeasti laskuun...

Aiemmin, kun käyttövesi meillä lämmitettiin suoralla sähköllä, se tietysti riitti hyvin. Varaajan tilavuus on 500 litraa ja varaajan kyljessä on 3 kpl 6 kWh sähkövastuksia.

Jäspin 500 litran varaaja kolmella 6 kWh vastuksella.

Nyt siis jos 1 kuutio vettä lämmitetään +4C:stä (sen lämpöisenä se tulee vesilaitokselta) +64C asteeseen (sen lämpöisenä vesivaraajia yleensä on tapana pitää), niin kuution vettä lämmittäminen 60 asteella vaatii energiaa 70 kWh. Tai jos lämmittää yhden kuution vettä yhdellä asteella, sitten energiaa kuluu fysiikan lakien mukaan 1,16667 kWh.

Eilen lämpimän veden "vesikatkos" kesti vain varttitunnin, eli kun kaikki sähkövastukset laitettiin päälle, ja kun vielä lämpöpumppukin käynnistyi, niin varaajan kyljessä olevat lämpötilamittarit kipusivat ihan silmissä. Sähkökulutuksessa saavutettiin tämän vuoden kolmanneksi korkein tuntikulutus! Vain pari kertaa aiemmin sähkönkulutus on käynyt viime helmikuussa korkeammalla. Yhteensä eilen kului sähköä 54,37 kWh, ja siitä siis noin 14-15 kWh porealtaan täytössä.

Sähkön tuntikohtainen kulutus 19.12.2015.

Nyt sitten jatkossa tiedetään, että jos tarvitaan 400 litraa lämmintä vettä, niin lämpöpumppu pitää käynnistää vähän aikaisemmin, joko ajastetusti tai sitten sallia sille automaattikäynnistys oman harkinnan mukaan. Itse olen käyttänyt aikaohjausta ja pumppu käy kolmesti päivässä. Minusta jos pumppu käy aina kun haluaa, eli jokaisen altaan täytön tai suihkussa käynnin aikana, niin aika tiuhaan se siinä sitten käynnistyisi...

Paljonko nyt sitten tuo porealtaan käyttö ja täyttö maksaa? Raakavesi maksaa 3 euroa per kuutio. Kun vettä tarvitaan 400 litraa, sille tulee hinnaksi 1,20 euroa.

Lämmitysenergiaa tarvitaan 0,5 x 0,4 kuutiota x 70 kWh = 14 kWh (siis jos ja kun koko altaan tilavuus vettä lämmitettäisiin 60 asteella, 70 kWh per kuutio kerrottaisiin 400 litralla eli 0,4:llä, mutta tämä pitää vielä kertoa puolikkaalla, koska loppulämpötila on noin +34C, eikä 64C asteista vettä altaan täydeltä).

Jos lämpö tuotettaisiin suorasähköllä, ja jos sen hinta olisi 10c/kWh, niin lämpöenergia maksaisi 1,40€. Yhteensä porealtaan täyttö maksaa siis 2,60€ per kerta. Yllättävän halpaa (?) vaikka päälle päin katsoessa näyttää melkoiselta tuhlaukselta, kun vesihana on auki puoli-iltaa ja lopuksi lämmin vesi päästetään viemäriin... Joten jos tuo poreallas nyt nykyisellä käyttöasteella on käytössä kerran tai pari joka kuu, niin vitosen kahta puolta siinä sitten rahaa kuluu kuukausittain. Nyt tänä syksynä käyttö on ollut kellarin remontista johtuen vähän vähäisempää, ja tänään allas täytettiin ekan kerran sen jälkeen, kun ilma-vesi-lämpöpumppu tuli taloon.

Lämpötilan Suomen ennätystä ei meillä tänään saavutettu, lämpötila kävi tässä kohtaa vain vajaassa +10C:ssä pohjoisen seinän puolella. Etelän seinällä lämpötilamittari näytti välillä tasalukua +10C.

20.12.2015 klo 13:00 lämpötila käväisi +9,3C:ssä.

Marraskuun sähkönkulutus

Talo-Rautio: Marraskuun sähkönkulutus 2015.

Sähkönkulutuksen kokonaislukemaan tuli paljon kuutosia marraskuussa, kun lukemat pysähtyivät näyttämään 1666,6 kWh. Kulutus oli myös melkoista vuoristorataa. Enimmillään kulutus oli 14.11 yht. 89,8 kWh / vrk, ja alin kulutus oli 4.11, jolloin sähköä meni vain 24,33 kWh per vrk, joka siis oli kaikkien aikojen pienin vuorokausikulutus ikinä. Aikaisempi ennätys oli päivämäärällä 26.6.2015, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli 25,13 kWh / vrk.

Viime vuoden marraskuussa sähkö meni 1383 kWh ja viime kuussa eli lokakuussa 2015 kulutus oli 1486,8 kWh.

Syynä vaihteluun ja ylipäätään korkeaan kulutusmäärään olivat mm. lattialämmityskokeilut, jotka jatkuvat taas joulukuussa. Laitoin lattialämmityksen taas päälle muutaman päivän tauon jälkeen, kun eilen oli muutama aste pakkasta.

Tavoitteena on nyt löytää lattialämmityksen kanssa jokin sellainen "optimitila", että lattialämmitys - yhdessä IV-koneen esilämmityspatterin kanssa antaisi talolle jonkinlaisen pohjalämmön, josta sitten ylöspäin lämmitettäisiin takalla tarpeen mukaan. Jos ollaan pitkään poissa kotoa, sitten se pelkkä pohjalämpökin riittäisi. Pääasia tietysti viime kädessä se, että vesiputket ei saa jäätyä. Mukavinta tietysti kotiin palatessa, jos lämpötila ei ole ihan nollakelissä, ja jos huonetilan lämpö nousee taas nopeasti normaaliksi, joka taasen vaatii reippaasti tehoa lämmitykseltä.

Nyt tällä hetkellä lattialämmitys on päällä 3 tuntia vuorokaudessa, aina tunnin kerrallaan. Sinä aikana lattiaan menee nyt tällä hetkellä +29C -asteinen vesi. Jos olisi kovempi pakkanen, lämpökäyrä laittaisi vielä lämpöisempää vettä lattiakiertoon.

Lämpöpumpun käynnistymiskertojen määrän vuorokaudessa sanelee käyttöveden lämpötila varaajassa. Varaajaa pitää lämmittää kolmesti vuorokaudessa, jotta se ei jäähdy liikaa, jolloin olisi vaarana, että sähkövastukset voisivat mennä päälle. Ja se ei ole tarkoitus, koska lämpöpumppukin on olemassa.

Aina kun lämpöpumppu käynnistyy, on järkevää, että se saa käydä mahdollisimman pitkään. Jos lattialämmitys ei ole lainkaan päällä, lämpöpumppu lämmittää pelkästään lämpimän käyttöveden +42C:stä +54C -asteeseen. Sitä enempään se ei pysty, ja siitä jatketaan sähkövastuksella kerran päivässä +56C asteeseen asti, jotta rakennusmääräysten mukainen veden alarajalämpö täyttyy ja saavutetaan, ja jotta juomavedessä mahdollisesti olevat legionellabakteerit varmuudella kuolevat.

Jos lattialämmitys on päällä - niin kuin nyt joulukuun alusta lukien on, ja pysyy kevääseen asti - niin ensin kiertovesipumppu lykkää (tällä hetkellä) tunnin ajan suht haaleaa vettä lattiaan (Oumanin moottoriventtiilin ja lämpökäyrän ohjauksessa), ja samalla tai tarkasti ottaen hetkeä aikaisemmin lämpöpumppu käynnistyy. Se ei kuitenkaan lattialämmityksen päällä ollessa kovinkaan paljon pysty veden lämpötilaa varaajassa nostamaan. Lämpötila varaajassa lähtee nopeaan nousuun vasta sitten, kun lattialämmityksen kiertovesipumppu kytkeytyy aikaohjatusti pois päältä. Tämän jälkeen lämpöpumppu jatkaa veden lämmitystä siihen asti mitä pystyy. Aikaohjaus on myös lämpöpumpussa, ja se varmistaa, ettei lämpöpumppu käynnisty uudestaan liian nopeasti, eli lämpöpumpulla on mahdollisuus käynnistyä vain se 3 kertaa per vuorokausi.

Onko tämä 3 krt/vrk sitten optimaalinen lämpöpumpun käynnistymiskertojen määrä vuorokaudessa pumpun elinikää ajatellen? Sitä en tiedä, enkä osaa sanoa, mutta näin meillä. Viime kädessä käynnistyskertojen määrä riippuu siitä, kuinka paljon lämmintä käyttövettä menee päivässä, ja kuinka suuri on varaajan litramäärä. Mielellään se lämpöpumppu voisi ladata vaikka vähän isommankin varaajan, mutta meille nyt valittiin 500-litrainen, mikä mielestäni on ihan hyvän kokoinen.

1kW ilmapuhallin pyörii 24h/7vrk

IV-kone Iloxair 199. Näissä putkissa liikkuu hurjasti lämpöä.

Jo aikaisemmin huomasin, että IV-koneen esilämmityspatterilla on aika hyvä ja lämmittävä vaikutus. Ne huomiot tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/tehokas-lampopatteri.html

Nyt aloin tarkemmin laskemaan, että kuinka tehokas tuo tuollainen kooltaan suhteellisen pieni esilämmityspatteri oikein on. Tehonlaskenta on mahdollista siten, että meillä lämminvesivaraaja lämpeää kolme kertaa päivässä. Lämmityskertojen määrän sanelee lämpimän käyttöveden tarve ja riittävyys, ja 500 litrainen varaaja pitää "ladata" lämpöä täyteen kolme kertaa vuorokaudessa. Esim. yöllä klo 23:30 - 06:00 välillä varaajaa ei lämmitetä ollenkaan. Mutta IV-kone pyörii koko ajan, ja sen sisällä oleva IV-koneen esilämmityspatteri syö pikkuhiljaa varaajan lämpöä.

Seurasin tässä yhtenä iltana, kun kellon ollessa 23:30 lämpöpumppu jätti varaajan +54C asteeseen (sitä ylemmäs lämpö ei oikein tahdo jaksaa nousta ilman sähkövastuksia), niin seuraavana aamuna klo 6:00 vesi oli kerrostunutta, juuri ennen kuin lämpöpumppu käynnistyi ajastettuna uudestaan. Yläosassa varaajaa lämpötila oli vielä +49C (eli ihan riittävän lämmintä jos olisi halunnut käydä suihkussa), mutta varaajan alaosasta - josta lähtee putket IV-koneen lämpöpatterille, niin siellä lämpötila oli laskenut jo +38C asteeseen.

Lämpöpumpun käynnistyessä vesikerrokset sekoaa, ja lämpötila tasaantui koko varaajan osalta +42C asteeseen. Toisin sanoen 500 litraa vettä oli menettänyt lämmöstään 12 astetta 6½ tunnin aikana. Tästä voidaan nyt helposti laskea millä teholla IV-koneen esilämmityspatteri lämmittää taloa, sillä varaajasta poistuneen lämpöenergian määrä täytyy olla kutakuinkin sama, mitä IV-kone puhaltaa yön aikana huonetiloihin.

Nyt siis jos 500 litraa lämmitetään (tai se jäähtyy) 12 asteella, niin lämmitettäessä energiaa tarvitaan 1,167 kW/kuutio x 12 astetta = 7,002 kW. Se jaettuna kuluneella ajalla eli 6½ tunnilla tekee 1,07 kWh. Tällä teholla varaaja siis jäähtyy. On tietysti huomattava, että varaaja falskaa pikkuisen lämpöä - ja jäähtyisi jonkin ajan kuluessa myös ilman IV-koneen vaikutusta (jos IV kone olisi pois päältä), mutta noin 1,0 kWh:n teholla IV-koneen voisi olettaa lämmittävän taloa.

Tämä on aika paljon. Se on sama, jos 6 kW:n kiuas olisi päällä joka päivä 4 tuntia, sillä IV-kone käy 24h/7vrk, eli puhaltaa 1kW:n teholla lämpöä taloon 24 kWh per vuorokausi. Varaaja puolestaan saa lämpönsä lämpöpumpulta, joka oletettavasti toimii tehokertoimella noin 3, eli se tekee 1 kWh:lla sähköä 3 kWh lämpöä. Jolloin IV-koneen esilämmityspatterista johtuen lämpöpumpun (lisä)tehontarve on vuorokausi tasolla noin 8 kWh. Lämpötiloiksi muutettuna tämä menee niin, että huonelämpötila on +21C, huoneisiin puhallettava lämpötila on +23C ja itse IV-koneen esilämmityspatterin lämpötila on +30C.

Paljonko lämpöpumppu sitten oikeasti kuluttaa sähköä, kun se lämmittää varaajaa (joka puolestaan lämmittää IV-koneen esilämmityspatteria)?

Tätä asiaa en ainakaan itse nyt ihan tarkasti tiedä, koska tässä kohtaa ei ole mittausta, enkä edes tiedä saako lämpöpumpulle tehonkulutuksen mittausta? Nyt seurantamittarien puuttuessa lämpöpumpun tuottama teho pitää laskea seuraamalla kauanko lämpöpumppu käy - ja paljonko varaajan lämpötila sinä aikana nousee. Mutta muuten tässä nyt joutuu tyytymään ja uskomaan valmistajan ilmoituksia, eli lämpöpumppu on laboratorio olosuhteissa testattu, ja tietyt tehot saavuttanut. Entä voiko testituloksiin sitten aina luottaa? Se on varsinkin nykypäivänä ihan hyvä kysymys. Esim. Wolkkarin testitulokset ei päästömittausten osalta sitten ollutkaan ihan sitä mitä piti.

Hyvät tehokertoimet pitäisi tietysti näkyä kokonaissähkön kulutuksessa myöskin, mutta siinä ei kyllä ole ainakaan toistaiseksi mitään säästöä vielä näkynyt. Toki nyt voi olla käynyt niin, että ainoa mikä säästyy on (omat ja ilmaiset) polttopuut, ja esim. tuo IV-koneen esilämmityspatteri, joka ennen ei ollut edes kytkettykään, niin nyt siinä kohtaa kuluu oletettavasti noin 8 kWh sähköä päivittäin, jolla tuotetaan 24 kWh lämpöä. Ja tätä vastaavaa lämpöä ei ole nyt sitten enää tehty takkaa polttamalla.