Suorasähkö versus ilmastaveteen lämpöpumppu

Meillä oli maaliskuussa ilmasta-veteen lämpöpumpussa piirikortti rikki. Uusi maksoi 1130 euroa asennettuna. Ehkä se kuitenkin oli sen arvoinen, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laite olisi jäänyt seisomaan paikoilleen seinäkoristeena. Kirjoittelin jo aikaisemminkin sähkönkulutuksen eri tasoista tässä linkissä:

Sahkonkulutuksen-erilaisia-tasoja.html

Tämä on jatkoa samalle teemalle, eli jos katsotaan koko viimeisen kuukauden 10.3.2021 -> 10.4.2021 välistä aikajatkoa, niin puolessa välissä kulutuksen tasomuutos näkyy selvästi:

Uusi piirikortti asennettiin 27.3.2021 eli tämän tarkastelujakson puolivälissä. Sen jälkeen yösähköllä toimineet vastukset kytkettiin taas irti, ja sähkönkulutuksen kokonaismäärä putosi tasolta 70-80 kWh/vrk tasolle 20-30 kWh/vrk. Eli nyt sähköä kuluu noin 40% entisestä määrästään tarkastelujakson alkupuoliskolla. Eli noin 40-50 kWh per vrk vähemmän jälkimmäisellä puoliskolla. Kuukausitasolla säästön määräksi voisi arvioida tässä vaiheessa vuotta noin 1500 kWh/kk.

Jos vuosisäästön määrä meillä on ollut noin 8000 kWh, niin tuo säästö ilmeisesti kohdentuu juurikin kevät ja syyskuukausille? Jolloin lämmitystarve vielä jatkuu, ja jolloin haaleaa noin +30C asteista vettä voi kierrättää lattialämmityksessä. Tämä haalea vesi syntyy erittäin hyvällä hyötysuhteella, kun ulkolämpötila on jo reilusti plussalla tässä vaiheessa vuotta.

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa 2021 sähköä kului vähän yli 2000 kWh, eli 2000,9 kWh. Tämä on kuukausikulutuksena kolmanneksi suurin kuukausikulutus koko talon olemassaolon aikana. Enemmän sähköä on mennyt vain joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2016.

Maaliskuun 2009,9 kWh:n kulutus on myös sikäli erikoinen, että se on edeltävää helmikuuta (1943,1 kWh) isompi. Helmikuussa puolestaan meni enempi sähköä kuin tammikuussa 2021 (1772,9 kWh). Koskaan ennen ei ole vuosi alkanut näin, että joka kuukausi sähkön kulutus olisi nousussa kolmen perättäisen kuukauden ajan. Myös vuoden 2021 kolmen ensimmäisen kuun yhteenlaskettu kulutus 5716,86 kWh on suurempi kuin minkään aikaisemman vertailuvuoden 3 ekaa kuukautta, kts alla oleva matriisi:

Miten tässä nyt sitten näin kävi? Miksi maaliskuussa 2021 sähköä kului näin paljon? Tähän on kaksikin syytä. Ensinnäkin pidettiin hiihtolomaa maaliskuun ekalla viikolla eli viikolla 9. Takaisin palatessa taloa taas lämmitettiin normaaliin lämpötilaan, jolloin kulutus oli isompi. Toinen syy nyt saadulle huippukulutukselle on lämpöpumpun ulkoyksikön piirikortin hajoaminen. Piirikortti on nyt vaihdettu, mutta kotiin palatessamme lämpöpumppu oli jo sammunut, eikä enää käynnistynyt (ennen kuin asentaja kävi ja piirikortti vaihdettiin). 

Näin ollen maaliskuun eri aikoina näkyy erilaisia kulutustasoja seuraavasti:

1) maaliskuun ekat päivät tyhjä talo kulutti suorasähköä 50 kWh joka päivä 3.3.3021 asti.

2) tämän jälkeen kulutus nousi tasolle 100-115 kWh/vrk, kun palasimme kotiin ja taloa lämmitettiin takaisin +23C asteeseen. Poissaollessamme talo oli jäähtnyt ja sen oli annettu jäähtyä +17C lämpötilaan.

3) piirikortin saapumista/tilausta ja asentajaa odoteltiin perjantaille 23.3.2021 saakka. Sen aikaa talo lämpesi suorasähköllä, jota kului noin 65-85 kWh/vrk - päivästä riippuen.

4) kun ilmasta-veteen lämpöpumppu taas oli saatu toimimaan, sähkönkulutus asettui kuun loppupäiviksi tasolle noin 20 kWh/vrk.

Että on siitä lämpöpumpusta selvästikin jotain hyötyä. Ainakin maaliskuussa. Eipä tuo VILP tietenkään talvikuukausina esim. maalämmölle pärjää, mutta poislukien nuo talven 3 kylmintä kuukautta, Etelä-Suomen muut yhdeksän kuukautta VILP saattaa hyvinkin olla tehokkaampi kuin maalämpö? (eli kulutus mahdollisesti menee maalämpöpumpun kulutuksen alle?)

Jos lämpöpumpusta johtuva sähkön säästö on ollut luokkaa esim. 50 kWh per vrk maaliskuun loppupäivien ajan, silloin euroiksi muutettuna á 13 c/kWh sähkön säästönä olisi tullut 50 kWh x 0,13 €/ kWh = 6,50 euroa per päivä! Mikäli sama taso jatkuisi läpi vuoden (vaikka tuskinpa jatkuu), niin ilmasta-veteen lämpöpumppu voisi tienata 365 päivää x 6,50€/päivä = 2372,50 euroa per vuosi.

Todellinen vuosisäästö omassa talossamme on noin 8000 kWh per vuosi lämpöpumpusta johtuen. Tämä luku tulee siitä, että eka vuosi - kun asuttiin koko vuosi suorasähköllä, sähköä kului noin 17000 kWh per vuosi. Nyt sähköä on mennyt 9006 kWh/vuosi viimeisen 3 vuoden aikana. Ja euroiksi muutettuna noin 8000 kWh:n vuosisähkö on 8000 kWh x 0,13€/kWh = 1040 euroa per vuosi. Näillä luvuilla ilmasta-veteen-lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin alle 10 vuodessa. Lämpöpumpun ostohinta asennettuna oli 8600€ ja nyt hajonnut piirikortti maksoi asennettuna noin 1000€ verran.

Suorasähkön kulutusluku (meillä 17000 kWh vuodessa) on mahdollista saada vain kokeilemalla, eli asumalla talossa vuosi niin, että mitään maalämpöä tai muuta energiaa säästävää lämmitysjärjestelmää ei ole vielä asennettu. Mitään muita tapoja en ainakaan tiedä uudistalon rakentajalle olevan olemassa. Sillä jos katsotaan rakennusluvan liitteeksi tulevaa laskelmaa, sen mukaan meidän talon vuosikulutus siitä, että ilmasto on lämmennyt. 

Lisäksi rakennusluvan liitteeksi laskettavat mitoitukset tehdään kait "kunnollisten talvien" mukaan, mutta sellaisia ei enää tule kuin 2-3 kertaa 10 vuodessa. Esim. meidän suorasähköllä eletty vuosi lokakuusta lokakuulle 2014-2015 oli noin 20% pitkän keskiarvo vuotta lämpimämpi. 

Toinen syy, miksi meidän talon laskelmat näyttää väärin lienee siinä, että meillä on tilat 3 kerroksessa, eli kellarin päällä 2 kerrosta asuintilaa. Jolloin pakkanen ei ikinä pääse talon alapohjan alle. Myöskin kellarin ympärillä on maata aina Kiinaan saakka - eikä tämän maamassan tuomaa lisäeristystä energialaskelmat huomioi mitenkään. Energialaskennassa kiinnitetään huomiota vain seinän paksuuteen, ja seinän rakenteissa käytettyjen rakennusmateriaalien U-arvoihin. 

Huomiota ei kiinnitetä siihen, että jos talon alla ja kellarin seinien tasolla myös ulkolämpötila on ympäri vuoden selvästi plussalla tai suurimman osan vuotta jopa +10C. Niin näiden olosuhteiden ympäröimänä talo ei kuluta juurikaan mitään suhteessa omaan kokoonsa.

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuussa sähköä kului 1270 kWh. Loppukuun pakkasissa polttopuitakin kului aikalailla, sillä kaikki tulisijat eli 2 takkaa ja saunan puukiuas olivat kylmimpinä päivinä kaikki käytössä. Pakkasellakin aurinko lämmitti niin, että VILP toimi aina iltapäivisin, paria päivää lukuun ottamatta.

Noiden kahden päivän aikana, kun VILP ei lainkaan käynnistynyt, piti käyttää suorasähköä. Ensimmäisellä kerralla 22.2.2018 oli 6 kW:n vastus päällä 4 tuntia ja jälkimmäisellä kerralla 10 tuntia 28.2.2018. Jälkimmäisestä päivästä eli helmikuun viimeisestä tuli myös tämän talven ennätyspäivä, jolloin sähköä meni 73,3 kWh. Tältä näyttää helmikuun päiväkohtaiset kulutuskäppyrät:

Talo Rautio - päivittäinen ostosähkön määrä helmikuussa 2018. Eniten tänä talvena 2017-2018 sähköä kului 28.2.2018,

jolloin sähköä kului 73,3 kWh. Tammikuun 2018 vrk-ennätys oli 47,1 kWh ja joulukuussa 2017 sähköä kului eniten itse-

näisyyspäivänä 6.12.2017, jolloin kulutus oli 52,4 kWh.

28.2.2018 tarkemmassa tarkastelussa. Vihreät pylväät ovat tuntikohtaisia kulutuksia. Vaakatasoinen viiva on

tuntikohtainen pörssisähkön hinta Fortumin Tarkka-asiakkaille. Tässä siis näkyy halpojen tuntien kalastelua,

ja kalliiden tuntien välttelyä. sähkö oli erityisen kallista aamun tunteina, jolloin kulutus oli pientä. Yön 

edullisina tunteina oli koko ajan 6 kW:n sähkövastus vesivaraajan kyljessä päällä, koska lämpöpumppu ei

ollut käynnistynyt edellisenä päivänä. Jolloin jos VILP-talo putoaa suorasähkölle, edullisinta on lämmittää

yön tunteina. Halpoja tunteja on siis samassakin vuorokaudessa aina saatavilla, vaikka kWh:n huippuhinta

oli yli 30 senttiä per kWH.

Kuukausittaiset kulutukset vuoden 2014 alusta alkaen. Lopputalven kylmyydestä johtuen sähköä kului nyt helmikuussa

enemmän mitä edellisessä kuussa tammikuussa. Tammikuun kulutus oli 1146 kWh eli 124 kWh vähemmän.

Jos pörssisähkö on kallista juuri silloin kun sähköä eniten tarvitsee, niin kannattaako pörssisähköä sitten lainkaan ostaa? Saahan sähköä perinteiseen tapaan ostettua myös kiinteällä kWh-hinnalla. Jos lasken pelkällä jakolaskulla oman sähköni hinnan vuonna 2017, niin vuonna 2017 sähköä kului yhteensä 10618,43 kWh. Samaan aikaan sähkölaskut olivat yhteensä 1151,64 euroa.

Noista luvuista laskettuna yhden kWh:n kpl-hinnaksi tulee 1151,64€ / 10618,43kWh = 10,85 c/kWh. Tästä jos vähentää pois 2,8c/kWh:n sähköveron, ja 3,4 kWh:n siirtomaksut, niin sähköenergian hinnaksi jää keskimäärin 4,65 senttiä/kWh. Jos tämän alle saa ilman kuukausimaksuja ostaa sähköä luotettavalta sähkönmyyjältä, niin minusta sellainen kiinteähintainen sähkösopimus kannattaa varmaankin hyväksyä? Pitää kuitenkin muistaa, että nyt on markkinoilla myös pienehköjä "meklariliikkeitä", jotka kaikki eivät ole täysin luotettavia, lisää tästä esim. täällä linkissä:

https://www.talouselama.fi/uutiset/hamara-sahkokauppias-yrittaa-nyt-ihan-uudella-yrityksella/0d3d099d-9987-319a-9663-4de9a5547595

Lauhan talven päätteeksi helmikuu tuntui myös kylmältä. Nyt päättyneen helmikuun lämmitystarveluvuksi tuli Vantaalla 712. Pidemmässä tarkastelussa eli ihan jo 10 viimeisen vuoden tarkastelussa kylmempiäkin helmikuita on ollut peräti 3 kertaa eli vuosina 2012, 2011 ja 2010. Kaikkein kylmin helmikuu on ollut 2011, jolloin helmikuun lämmitystarveluku Vantaalla on ollut 792. Nyt tänä talvena helmikuu oli niin kylmä esim. Joensuussa ja Kuopiossa.

Lämmitystarveluvut Vantaalla. Vuodesta 2008 lukien tämä helmikuu oli neljänneksi kylmin helmikuu. Aiemmat 5

helmikuuta ovat olleet lauhempia. Lämpimimmät helmikuut ovat olleet vuosina 2008 ja 2014.

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 579,2 kWh. Vuosi sitten elokuun kulutus oli 813,6 kWh ja sitä aiemmin elokuussa 2015 sähköä meni 1275,4 kWh. Nyt tuli siis uusi alarajaennätys elokuulle. Kuukausittaiset käppyrät näyttävät nyt sitten tältä:


Kuukausittaiset kulutukset vuodesta 2014 lähtien. Keltainen pylväs elokuussa oli kaikkien aikojen alhaisin.

Viime heinäkuussa sähköä kului 430,8 kWh. Sekin oli silloin kuukausi sitten uusi alarajaennätys, ja kaikkien aikojen pienin kuukausikulutus ikinä.

Nyt elokuussa sähköä meni 579,2 - 430,8 = 148,4 kWh enempi kuin kuukausi sitten heinäkuussa. Nyt lisäystä tuli 34,4% heinäkuuhun verrattuna. Mistä johtui moinen ero?

No ainakin yksi selittävä tekijä saattaa olla ulkovalaistus. Se ei ollut heinäkuussa yhtään tuntia päällä (paitsi pakolliset katunumero valot paloi hämäräkytkimellä ohjattuna), mutta elokuussa ulkovalot ovat kaikki palaneet ihan normaalisti hämäräkytkimen ohjauksella. Nyt päättyneen elokuun keskilämpötila Vantaalla oli +15,9C. Eli varsin kylmä kuukausi elokuuksi. Kai sekin sitten nosti sähkönkulutusta siitä, mitä se oli heinäkuussa?

Elokuun päivittäiset kulutuskäppyrät näyttävät tällä kertaa tältä:



Elokuun sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti.

Silmiin pistää ainakin yksi muita korkeampi pylväs 11.8, jolloin sähköä kului 40,3 kWh. Se aiheutui poreammeen täyttämisestä, ja suorasähkön käyttämisestä. Varaajan lämpötila oli nimittäin säädetty +50C asteeseen (joka varmasti tärkeä tekijä kahteen peräkkäiseen alaraja-ennätykseen viime heinäkuussa ja uudestaan tässä elokuussa), mutta nyt lämmin vesi loppui kesken, ja sähkövastus oli pakko laittaa päälle. Koska nuoriso oli tuolloin yksin kotona, niin samalla lämpeni suorasähköllä myös koko vesivaraaja, koska lämpövastukset olivat päällä vähän turhankin pitkään.

Nyt jatkossa jos on tarkoitus käyttää poreallasta, niin varaajan lämpötila säädetään hyvissä ajoin +55C asteeseen. Silloin 500-litraisen varaajan kapasiteetti riittää, ja porealtaan tarvitseva vesi tulee lämmitettyä lämpöpumpun avulla.

Tällä hetkellä lattialämmitys ja ilmanvaihdon esilämmityspatteri ovat vielä kokonaan pois päältä. Laitan ilmanvaihdon esilämmityspatterin nyt syyskuulle taas päälle. Joten oletettavasti syyskuun sähkönkulutus on vähän suurempi, mitä nyt päättyneen elokuun oli. Lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut aikaisempina vuosina ollut tapana laittaa päälle lokakuussa. Riippuu vähän keleistä, että milloin lisälämpöä taas tarvitaan. Tänä vuonna oli olohuoneen takkakin jo elokuussa yhden kerran käytössä.

Porealtaan lämmitys sähköllä

Porealtaan täyttämiseen tarvitaan noin 400 litraa vettä (näin meillä - riippuu altaan koosta), joka lämmitetään noin 30 astetta (oletus että vesi on vesilaitokselta tullessaan noin +5C ja porealtaassa noin +35C). Lämpöenergiaa tarvitaan näin ollen 30C x 1,16 kWh/aste/kuutio x 0,4kuutiota = 13,92 kWh. Toisin sanoen - jos talossa on suora sähkölämmitys, ja jos täytetään poreallas, sähköä kuluu noin 14 kWh. Mutta jos on lämpöpumppu, lämpöpumpun avulla voisi periaatteessa saada saman lopputuloksen 3 kertaa pienemmällä sähkömäärällä eli noin 3-4 kWh:lla.

Meillä nuoriso oli eilen yksin kotona, ja halusivat kylpeä kavereittensa kanssa porealtaassa. Jokin aika sitten laskin 500 litraisen varaajan lämpötilan +50C asteeseen, ja nyt sitten lämpö ei ihan riittänytkään, vaan altaaseen valuva vesi oli alkanut tuntumaan haalealta. Silloin ei voi oikein muuta tehdä kuin kääntää sähkövastukset päälle - kuten sitten oli tehtykin. Jolloin viimeisen 3 vuorokauden sähkönkulutuskäppyrät näyttävät aika mielenkiintoisilta, eli tältä:



 

 

Nyt voisi kai kysyä, että säästyykö sähköä ja kannattiko laskea varaajan lämpötilaa? Nopeasti katsottuna mahdolliset sähkönsäästöt on syöty aika tehokkaasti, sillä poreallasta täytettäessä sähkövastusten sähköteho on ollut enimmillään jopa yli 12 kWh, kun viimeisen 3 vrk aikana sähkönkulutus on vain kerran ylittänyt 2 kWh:n ja yleensä lämpöpumpun käynnistyessäkin syntynyt kulutuspiikki on ollut vain 1 kWh:n tasolla...

No kaipa sähköä silti säästyy, sillä oikealla kaavion vieressä oleva tekstikenttä kertoo, että viime vuonna vastaavan 3 vrk aikana sähköä kului meillä 88 kWh, mutta nyt vastaavana aikana meni 72 kWh. Ja jos ei olisi lämmitetty poreallasta sähköllä, olisi kulunut vielä vähemmän kuin 72 kWh.

Mutta mitä opimme tästä? Jos on hyvissä ajoin etukäteen tiedossa, että poreallasta halutaan käyttää, ja että 500 litraa 50 -asteista vettä ei siihen näköjään nyt kykene riittävästi lämpöä antamaan, niin kannattaa ehkä hyvissä ajoin mennä säätämään varaajan lämpötila takaisin +55C asteeseen. Tällöin porealtaan veden tarvitsema lämpö tulee tehtyä ilmasta veteen lämpöpumpulla jo hyvissä ajoin. Eikä sähkövastuksia tarvita lisälämmön lähteeksi.

Ilmavesilämpöpumppu ei säästäkään mitään???

Voiko otsikko pitää paikkaansa? Tätä jäin itsekin miettimään nyt kun kahden ensimmäisen asumisvuoden jälkeen oli mahdollista vertailla sähkönkulutukset ja sähköstä maksetut eurot kumpanakin asumisvuotena.

Muutimme siis uuteen taloon asumaan 27.9.2014. Ensimmäinen vuosi eli 21.10.2015 asti talossa asuttiin suorasähköllä. Sen jälkeen asennettiin ilmavesilämpöpumppu. Se on nyt käynyt vuoden päivät. Tai tarkemmin sanottuna yli 11 kuukautta, kun tuo lämpöpumpun ensimmäinen lokakuu syksyllä 2015 jäi vähän vajaaksi. Mutta en nyt näkisi, että noilla muutamilla päivillä kuitenkaan olisi oleellista merkitystä vertailussa?

No miten sitten kävi?

Ensimmäisenä asumisvuotena lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 sähköä kului yhteensä 17162 kWh. Ja se maksoi yhteensä 1887,74 euroa.

Toisena vuonna vastaavasti lokakuun alusta 2015 syyskuun loppuun 2016 sähköä oli kulunut yhteensä 13844 kWh, ja sen hinta vastaavasti oli 1600,62 euroa.

Lompakon tasolla jos asioita vertaa, niin sähkössä oltiin jälkimmäisenä vuotena säästetty 3317,9 kWh, joka euroiksi muutettuna ja 12 kuukauden sähkölaskut ynnäten tekee yhteensä 287,12 euroa.

Ja tämä on siis tähän asti kaikki faktaa. Jokaiselta kuukaudelta on olemassa sähkölaitoksen lasku ja laskussa näkyy käytetyt kWh-määrät (jotka näkyvät toki sähköyhtiön nettipalvelussakin jo muutaman tunnin viipeellä).

No onhan se nyt hyvä, että tuli säästöä, eli kehitys on ainakin oikean suuntainen, eikö vain? No joo, en minä tätä kiellä. Mutta ongelmana on silti tuon säästetyn summan euromäärä, sillä oletettavasti säästö on saatu aikaiseksi ilmavesilämpöpumpulla (mikään muu ei ole talossa muuttunut), ja sen investoinnin hinta oli 8600,00 euroa asennettuna.

Joten jos näistä luvuista nyt laskee investoinnille takaisinmaksuajan, se on 8600,00€ / 287,12€ = 29,95 vuotta - eli pyöristettynä tasan 30 vuotta. Ja tällaisen vuosimäärän kanssa ongelmana on tietysti ensiksikin se, että lämpöpumpun elinikä on oletettavasti noin 17-20 vuotta. Joten kun lämpöpumpun käyttötunnit tulevat täyteen, siinä vaiheessa "investointivelkaa" on vielä jäljellä yli 10 vuotta.

No, tietystikään ei näitä asioita ihan näin suoraviivaisesti voi laskea. Ensinnäkään vuodet ei ole veljeksiä keskenään. Eikä ole vedenkulutuskaan. Joten katsotaanpa miten lukemat muuttuvat, kun kahden perättäisen vuoden energiankulutukset normeerataan lämmitystarvelukuja käyttäen. Sen jälkeen niitä sitten jo voikin verrata keskenään. Ja toisekseen, pitää katsoa sekin, että onko ekan ja tokan vuoden välillä vedenkulutuksessa ollut jotain eroja.

Ensimmäisenä asumisvuotena 1.10.2014 -> 30.09.2015 vettä käytettiin meidän perheessä (4 henkilöä) yhteensä 134.171,8 litraa. Eli vähän reilu 134 kuutiota. Se tekee 91,9 litraa per henkilö per vuorokausi.

Toisena asumisvuotena 1.10.2015 -> 30.09.2016 vettä käytettiin yhteensä 129.316,7 litraa. Se on 4,8 kuutiota eli 3,8% vähemmän ja se tekee 88,6 litraa per henkilö per vuorokausi.

Nyt asia huononi ilmavesilämpöpumpun näkövinkkelistä vielä entisestään, eli osa säästyneestä energiasta onkin vähentyneen vedenkulutuksen ansiota, eikä johdu ollenkaan lämpöpumpusta. Ero on tosin häviävän pieni, ja jos oletetaan, että kaikista käytetyistä vesilitroista 40% on ollut lämmintä vettä, ja jos vettä on lämmitetty 55 asteella ( +5:stä -> +60C asteeseen), niin tässä kohtaa vähäisemmästä vedenkulutuksesta johtuen sähkölasku putoaa 124,6 kWh vuositasolla.

Tämän jälkeen pitää vielä normeerata perättäiset 12 kk:n aikajaksot. Tässä laskelmassa tarvittavat kuukausikohtaiset ja paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut löytyvät esim. tästä linkistä:

http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Tätä vertailua tehdessäni syyskuun 2016 luvut vielä puuttuivat, mutta käytin vuoden 2015 lukua, koska Vantaan keskilämpötiloja katsellessani perättäisten syyskuiden keskilämpötila oli Vantaalla sama (muutaman desimaalin tarkkuudella). Ja syyskuun lämmitystarveluku on joka tapauksessa niin pieni, ettei se vertailua heikennä, vaikka perättäisten vuoden luvut vähän eroaisivat syyskuun osalta (korjaan tämän täsmälliseksi sitten kun nämä luvut on kohta puoliin saatavilla).

Lämmitystarveluvut olivat Vantaalla ekan asumisvuoden aikana 1.10.2014 -> 30.9.2015 yhteensä 3431, ja toisena asumisvuotena samalla aikavälillä 3503. Näiden lukujen välinen ero on 2%. Nämä molemmat luvut edustavat ns. "lauhaa talvea", sillä pitkän aikavälin lukuna Vantaalla on 4097.

Tosin ilmaston lämpenemistä johtuu, ettei tähän pitkän aikavälin tasolle nykyään useinkaan enää päästä. Viimeksi on päästy vuosina 2012 ja 2010. Täten lauha talvi on nykyään enempi sääntö kuin poikkeus. Ja nyt oli siis 2 yhtä lauhaa talvea peräkkäin, mikä helpottaa vertailua.

Normeeraan ekan asumisvuoden sähkökulut nyt niin, että jos kerran ekana asumisvuotena sähköä meni 12kk aikana yhteensä 17162 kWh, ja siitä kotitaloussähköä oli noin 5000 kWh, niin loppuosa eli noin 12000 kWh pitää kertoa 1,02:lla. Silloin saadaan toiselle asumisvuodelle se kWh-määrä, joka olisi kulunut, jos lämmitysjärjestelmään ei olisi tehty muutosta, eli jos ilmavesilämpöpumppua ei olisi hankittu.

Tällöin toisen asumisvuoden vertailuluvuksi tulee 12000 kWh x 1,02 + 5162 kWh = 17402 kWh. Eli jos ekana vuotena sähköä kului yhteensä 17162 kWh, niin tokana vuotena sähköä olisi kulunut 17402 kWh, jos lämmitysjärjestelmään ei olisi koskettu, ja jos veden kulutus olisi ollut litran tarkkuudella ihan sama. Veden kulutus kuitenkin väheni, jolloin siinä saatiin säästöä aiemmin laskettu 124 kWh, jolloin toisen vuoden vertailuluvuksi tulee 17402 - 124 = 17278 kWh.

Ja tuosta luvusta kun otetaan nyt pois oikeasti ja mittarin mukaan toteutunut toisen vuoden kulutus, niin näin saadaan laskettua todellinen ja toteutunut säästö, joka on 17278 kWh - 13844 kWh = 3434 kWh. Tämä on siis laskennallinen, ja omasta mielestäni "se oikea säästö". Jos olen laskenut väärin, niin hihkaiskaa siellä lukijoiden puolella, että voin tehdä tarvittavat korjaukset, jotta saadaan laskut oikein, eikä tehdä vahingossa vääriä johtopäätöksiä...

Nyt sitten pitäisi vielä keksiä, että miten tuo 3434 kWh saadaan muutettua euroiksi? No, laskutuksen mukaan ekan asumisvuoden sähkön keskihinta oli ollut 12,1 c/kWh. Ja toisena vuotena sähkö oli maksanut keskimäärin 10,8 c/kWh. Ja jos otetaan tämän hetkinen kWh-hinta eli tuo 10,8 c/kWh yksikköhinnaksi, niin nyt voidaan laskea euromääräinen säästö, joka on 3434 kWh x 0,108€/kWh = 370,87 euroa per vuosi (toisen asumisvuoden aikana).

Ja jos tätä lopputulosta käyttäen lasketaan nyt todellinen kuoletusaika investoinnille, niin se on 8600€ / 370,87€ = 23,2  vuotta. Eli eipä tämä lopputulos tästä kovin oleellisesti muuksi muuttunut, jos verrataan asiaa siihen lähtötilanteeseen, että miltä luvut näytti "ihan paljaaltaan ja lompakon tasolla" toteutuneina eurovirtoina. Pieni korjaus kuitenkin tuli, eli alun perin 287 eurolta näyttänyt säästö onkin oikeasti 371 euron säästö per vuosi.

Voiko lopputulos oikeasti olla tällainen?

No en mitä tiedä, mutta tältä tämä nyt vahvasti näyttää tällä hetkellä. Ja kyllä tämä on näin, jos joku ei pysty "ampumaan alas" noita yllä olevia laskelmia. Jolloin täytyy sanoa, että kyllä itsekin olen melkoisen yllättynyt! Jos jo aiemmin laskeskelin, että maalämpö ei kannata, niin en olisi kyllä ikinä uskonut, että myöskään ilmavesilämpöpumpun hankkiminen ei kannata (uuteen taloon). Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että ilma-ilma lämpöpumppu kannattaa. Siinä kun hankintakulu asennettuna on noin 2 tonnia (ja siitäkin saa kotitalousvähennykset pois), niin jos sekin tienaa samalla tavalla useamman satasen vuosittain, niin se kyllä tienaa oman hintansa tosi äkkiä...

Mutta oli tämä kyllä jätti-yllätys tai jymy-yllätys, en olisi tällaista lopputulosta arvannut. Tähän sopisi nyt vallan hyvin tuo jo kerran aikaisemmin käyttämäni ja netistä löytämäni kuva, eli melkeinpä tätä laskiessa kävi näin:

Miksi sitten käytännössä kaikkiin uusiinkin taloihin tulee nykypäivänä lämpöpumppu, jos ei se kerran kannata? Vanhoissa taloissa lämpöpumppu tottakai kannattaa, eli jos lähtötilanne on sellainen, että vuosittainen sähkölasku huitelee esim. 40000 kWh -> 50000 kWh:n tasolla, ja jos lämpöpumppu saa siitä vaikkapa kolmanneksen pois, niin se tekee 2 tonnia säästöä joka vuosi. Jolloin maalämpöpumppu vanhassa omakotitalossa ja erityisesti öljylämmitteisessä talossa on taloudellisesti erittäin kannattava hankinta.

Uusiin omakotitaloihin lämpöpumppu tulee kait siksi, että on pakko. Eli rakennuslupa ei enää nykyään heltiä, jos kokonaisenergiatarkastelussa laskettu E-luku ylittää tietyt raja-arvot. Ja ne raja-arvot on säädetty niin tiukalle, plus sähkölämmityksessä on niin epäedulliset kertoimet, että rakennuslupaa ei saa, jos ei ole lämpöpumppua tai kaukolämpöä pääasiallisena lämmönlähteenä.

Ympäristömyönteinen ajattelu ja päästöjen pienentäminen on tietysti hyvä asia. Mutta energiatehokkuuden kasvattaminen tulisi aina tehdä kustannustehokkaalla tavalla. Nyt jos kustannustehokkuutta ei löydykään esim. kaikista lämpöpumppumalleista (mm. maalämpö ja/tai ilmavesilämpöpumppu), niin omasta mielestäni silloin sellaisiin ratkaisuihin ei saisi ketään pakottaa.

Eikä minuakaan ole kukaan pakottanut, minullahan on vanhat ennen 2012 saadut rakennusluvat, joten oma taloni ei vielä ole kokonaisenergiatarkastelun piirissä. Eli minä tässä teen kokeiluja pelkästään kokeilemisen ilosta. Ja haluan toki ajatella ympäristömyönteisesti itsekin, ja varsinkin silloin, jos se on myös taloudellisesti järkevää. Seuraavaksi meinaan kokeilla aurinkopaneeleita, joskaan en pidä sillä asialla nyt vielä mitään kiirettä.

On hyvä, että Suomessa omakotiasukkaiden asiaa ajaa mm. Suomen Omakotiliitto, joka varmasti ottaa näihinkin asioihin kantaa (?). Sillä jos lämpöpumppujen ostamisessa (todennäköisesti?) hukkaan heitetyt eurot käytettäisiinkin vaikkapa sähköautojen hankintaan, niin veikkaanpa, että ympäristövaikutus olisi paljon suurempi ja kustannustehokkaampi?

Yli 20C !!

Ulkolämpötiloissa +20C:n raja meni rikki ekan kerran tänään klo 15:00, jolloin talon pohjoisen puolella lämpötilaa mittaava loggeri ilmoitti lämpötilaksi +20,3C. Iltapäivällä viiden maissa tuli päivän korkeimmaksi lämpötilaksi vielä +20,7C. Ja ihan lämmin on ollut iltakin, sillä juuri nyt, eli klo 19:15 lämpötila on vielä +20,5C. Eli ihan kesäiset kelit, ainakin siltä tuntuu - kun ei ole näin lämmintä tänä vuonna vielä aikaisemmin ollut.

Lämpötilat ja kosteuslukemat Vantaan Rekolassa viimeisen viikon ajalta.
Vielä viikko sitten lämpötila nousi hädin tuskin yli +10C. 

Entä miten tämä sitten näkyy sähkönkulutuksessa? Ilmavesilämpöpumppu näyttää reagoivan lämmönlähteen eli ulkolämpötilan nousuun ihan selvästi. Lämpöpumpun päivittäinen käyntiaika on nyt kuunvaihteesta eteenpäin vakiintunut kahteen tuntiin päivässä. Huhtikuussa käyntiaika oli vielä noin 3 tuntia per päivä. Energiankulutuksen uusi vuorokausikohtainen alarajaennätys on nyt 17,51 kWh per vrk, ja se taso saavutettiin eilen, eli 3.5.2016.

Kun teen energiankulutuskäppyröitä ns. "vanhoille pohjille", niin vuoden 2015 toukokuun taulukkoon olen nyt ehtinyt täyttämään tämän vuotisia lukuja 3 kpl, eli aikavälin 1-3.5.2015. Taso ero vuoden takaiseen näkyy selvästi, eli nyt tässä vaiheessa tämä "sekasikiö" eli 3 päivän osalta vuoden 2016 lukuja ja loppukuun osalta eli 4.5 ja siitä eteenpäin vuoden 2015 lukuja esittävä pylväskäppyrä näyttää nyt tässä vaiheessa tältä. Ero on mielestäni aika huomattava, eli kun lämmintä vettä vuosi sitten tehtiin suorasähköllä, sähköä kului reippaasti enempi, mitä ilmavesilämpöpumpun aikana kuluu.


Otsikon mukaan toukokuun 2015 taulukossa on nyt 3 ekaa päivää jo vuotta 2016, ja siitä eteenpäin vuoden 2015
toteutuneita lukuja. Ero on lähes 50%. Eli jos vuosi sitten sähköä meni 1122 kWh per koko toukokuu,
niin nyt voi olla että menee vain 600 kWh. Huhtikuun 2016 kulutus oli 750 kWh. 

Ilmalämpöpumppu käy 7-8h per päivä

Ilmalämpöpumpun käyntiaika on nyt maaliskuussa vakiintunut 7-8 tunnin paikkeille vuorokaudessa. Pumppu käynnistyy aikaohjatusti klo 09:00 - ja mahdollista käyntiaikaa sille on ajastimella annettu aina klo 22:00 asti. Ei pumppu nyt tietystikään ihan yhtä soittoa käy koko 7-8h työhukiaan, vaan huilailee aina välissä.

Päiväsähköä siis kuluu, mutta toisaalta en osaa sanoa, kuinka paljon yösähköä kuluisi enemmän, jos pumppu kävisikin pelkästään öiseen aikaan? Yösähkö on hinnoiteltu noin 30% päiväsähköä edullisemmaksi. Joten pitänee sitten kokeilla ensi vuoden maaliskuu toisinpäin, että nouseeko vai laskeeko sähkölasku euromääräisesti, jos pumpun ajastaakin käymään tähän aikaan vuotta vain öiseen aikaan?

Maaliskuun ekan viikon keskilämpötila on ollut -1,9C. Sähköä on kulunut päivittäin keskimäärin 39,6 kWh. Jos sama tahti jatkuu koko 31 päivää, kuukauden sähkönkulutus asettuu jonnekin 31x39,6=1228 kWh paikkeille. Vuotta aikaisemmin (kun elettiin suorasähköllä), niin sähköä meni maaliskuussa 1446 kWh. Ilmalämpöpumppu siis pienentää sähkölaskua jonkin verran.

Maaliskuun lämpötilakäyrää Vantaalla. Öiseen aikaan on vielä pakkasta, mutta päivisin lämpötila nousee jo plussalle.






Ilmalämpöpumppu kuoli

Otetaan taas tähän väliin vähän omakotiasumisen arkea, tai arkihuolia. Kotiuduin juuri hiihtolomaviikolta, mutta perheen naisväki oli koko ajan kotona, kun vaimolla ei ollut töistä vapaata, eikä tyttärellä ollut kiinnostusta metsätöiden tekemiseen, mikä nyt oli tällä reissulla aika merkittävässä roolissa (lue edellinen blogi-päivitys).

Lomaviikon lopulla sattui sitten niin, että talosta oli loppunut torstaina lämmin vesi. Sen huomaa helposti, varsinkin suihkussa käydessään. Jolloin sitten seuraavaksi kun käy teknisessä tilassa (siellä meidän perheen naiset ei kovin usein käy - saati että osaisivat jotain tehdä siellä), niin nyt käydessään siellä lämpöpumppu oli kuitenkin vilkuttanut vikatilannetta hyvinkin selvästi:



Näin lämpöpumppu ilmoitti, että jotain on vialla...



Ohjeistusta seuraamalla eli OK-nappia painamalla saa tietää mikä on vialla.



Sitten häiriön voi kuitata. Se ei kuitenkaan kuittaantunut,
vaan sama vikatilanne palasi välittömästi takaisin.

Tässä tilanteessa ei sitten voinut tehdä muuta, kuin palata takaisin entiseen, eli suoraan sähkölämmitykseen. Vesivaraajan sähkövastukset on nyt lämpöpumpun asentamisen jälkeen säädetty varsin pienelle, eli noin +30C asteeseen, jolloin ne toimivat back-uppina siltä varalta, jos lämpöpumppu menisi rikki - tai kovista pakkasista johtuen sammuttaisi itsensä.

Tuossa +30C lämpötilassa alkaa sitten jo mennä sähkövastuksia päälle, eli sen alemmas vesivaraajan lämpötila ei koskaan laske - jos vaan sähköä on saatavilla. Tuolla lämpötilalla lattialämmitys toimii vielä ihan riittävän tehokkaasti, joten talo ei jäädy, vaikka oltaisiin pidempäänkin poissa kotoa, ja vaikka lämpöpumpulle tulisi sillä aikaa joku vika (tai jos iskisi paukkupakkaset, ja pumppu sammuu).

Torstai-iltana sähkövastukset sitten "käännettiin päälle", eli termostaatit käännettiin ylös noin +60C asteeseen. Siitä johtuen ekan tunnin aikana sähköä meni noin 12 kWh, joka myös näkyy kyseisen päivän eli 25.2. sähkönkulutuskäppyröissä ihan selvästi. Ja siitä eteenpäin pari päivää näkyy, että miten paljon sähköä kuluisi silloin, jos lämpöpumppua ei olisi ollenkaan ostettu.

Ero on aika huikea!

(Alla olevan kuvan otsikossa on vuosilukuvirhe, pitäisi lukea 2016. Sähkön kulutuksen kokonaismäärä 1161 kWh on kuitenkin oikein - viime vuonna eli suorasähkön aikana sähköä meni helmikuussa 2015 yhteensä 1709 kWh 28 päivän aikana)




Helmikuun tähänastinen sähkönkulutus 27.2.2016 (siis eiliselle asti). Torstaina 25.2 siirryttiin takaisin suoraan sähkölämmitykseen, joka sitten jatkui myös 26.2.ja 27.2, jolloin molempina päivinä sähköä on kulunut noin 2-kertainen määrä alkukuun muihin päiviin verrattuna! Tällaista eroa en olisi itse uskonut! Tietysti osittain sähkönkulutuksen nousu johtunee myös siitä, että ulkolämpötila oli vähän laskenut näiden 2 viimeisen vuorokauden aikana.

Nyt kun tulin itse kotiin, yritin vielä itsekin josko saisin selkoa mikä lämpöpumppua oikein vaivaa. Alkuperäinen vika oli siis se, että ulkoyksikkö oli vaan pysähtynyt, eikä se enää suostunut lähtemään käyntiin. Lopputulos sitten se, että lämmin vesi loppui...

Kesäisin muuten jo +25C järvivesi tuntuu oikein mukavalta, mutta jos suihkusta tulee enintään tai noin +30C asteista vettä, niin se tuntuu taasen tosi kylmältä. Tai ainakin heti huomaa, että nyt ei ole kaikki kunnossa...

Rämpyttelin sitten minäkin äsken kaikki lämpöpumpun valikot läpi (eilen illalla kotiin päästyäni en ihan heti jaksanut), ja totesin, että eipä se ulkoyksikkö nyt sitten vaan käynnisty... Eli rikki mikä rikki. Se oli ensimmäinen johtopäätös.

Nämä tällaiset tilanteet ovat euromääräisessä tarkastelussa vähän ikäviä. Jos vika ei ole sellainen "helppo tapaus", joka tavallisen käyttäjän olisi pitänyt itsekin osata ratkaista - niin ei kait se sitten minun kustannusvastuullani ole? Ja kyllä kait puolivuotiaassa lämpöpumpussa nyt vielä jokin takuu on voimassa (varmasti onkin), jolloin itse en ole välttämättä kovin innokas huoltomiehen käyntejä maksamaan... Mutta kalliiksi ne tulevat asennusfirmallekin, jos he eivät sitten puolestaan saa jotain korvausta esim. laitteen maahantuojalta.

Nyt siis hiihtoloman aikana ensiapu "lämmin vesi loppui" -tilanteeseen tuli siten, että lämpövastukset käännettiin päälle manuaalisesti. Yhtä lämpövastusta varaajan yläpäässä sekä lämpöpumpun sisällä ohjaa ja säätelee myös lämpöpumppu itse. Olen laittanut ohjelmiston kautta nämä vastukset kaikki kokonaan pois päältä, koska oman havaintoni mukaan nämä tahtoo mennä päälle kovin herkästi, jos varaajan lämpötila jostain syystä vähänkin alenee. Eli ainoat "toimivat" vastukset varaajan kyljessä lähtevät siis päälle termostaatin ohjauksella (ja lämpöpumpun tietämättä) noin +30C lämpötilassa.

Sitten seuraavaksi kokeilin, lämmittäisikö lämpöpumppu vettä sähköllä, jos poistan siihen liittyvät estot ohjauksen kautta. Huomasin, että ei tämäkään toimi! Joten lämpöpumppu oli näköjään tosi kuollut. Se ei suostunut tekemään enää yhtään mitään, ei sähköllä, eikä kompuraa käyttäen.

Sitten funtsailin, että olinkin ensin tehnyt ehkä väärän johtopäätöksen...?

Vika ei olekaan (ainakaan pelkästään?) ulkoyksikössä, koska eihän se estäisi lämpöpumpun omien sähkövastusten päälle kytkeytymistä??? Niiden pitäisi toimia, jos ohjelmiston kautta laitan ne kytkeytymään päälle. Eli vika onkin sitten sähköpuolella tai ohjelmistopuolella? Seuraavaksi lueskelin taas ohjekirjoja, ja laitteen sisällä on kannen takana joitakin sulakkeita. Ehkä niistä voisi olla joku palanut? En kuitenkaan alkanut ruuvailemaan lämpöpumpun suojapeltejä irti. Mielestäni se on sitten jo ammattitaitoisen huollon työ, eikä kotikäyttäjän työ.

Jäin vielä miettimään sitäkin vaihtoehtoa, että jos vika on ohjelmistopuolella, ja jos ohjelma on jotenkin "tiltissä", niin se saattaa joskus korjaantua sillä, että katkaistaan sähköt, jolloin pumppu nousee uudestaan sähkökatkon jälkeen siihen tilaan, missä se ennen sähkökatkoa ja normaalisti toimiessaan vielä oli.

Joten seuraavaksi katsoin talon omasta sähköpääkeskuksesta, että lämpöpumpulle on useitakin (pika)sulakkeita. Yksikään niistä ei ollut napsahtanut alas, mutta napsautin ne sitten kaikki manuaalisesti alas, eli pumpulle aiheutui sähkökatko.

Tälle tarinalle oli tällä kertaa kuitenkin ihan onnellinen loppu.

Se sähkökatko nimittäin tepsi, ja nyt pumppu taas käy ihan normaalisti - eikä se varmaan enää muista koskaan vikatilanteessa olleensakaan. Sähkökatkon aikana edes kello ei mennyt sekaisin, eikä mitkään muutkaan arvot kaipailleen uudelleen asetuksia.

Jos ei viime viikolla sattunut vikatilanne enää kovin usein toistu, niin eipä tästä sitten sen enempää. Tai vaikka toistuisikin, nyt osaan suoraan mennä talon omalle sulakekaapille, ja katsoa josko "satunnainen" sähkökatkos auttaisi. Jos taas tästä tulee jatkuva ongelma, niin sitten pitää varmaan soittaa huoltomies paikalle.

Minusta lämpöpumpun hankintahinta oli kuitenkin sellainen, että huoltomiehen käynneille ei kovin paljon jää varaa. Mutta jos pumppu toimii moitteettomasti koko elinikänsä, se saattaa tienata oman hintansa ja ehkä vähän enemmänkin?

Tai oikeastaan tämä tilanne ei ole lämpöpumpun itsensä vika.

Kokonaisuus on nyt vaan sellainen, että uudet talot kuluttavat jo lähtökohtaisestikin niin vähän, että vaikka lämpöpumppu olisi kuinka tehokas, ei se pumppu sittenkään (jo suorasähkön aikanakin) alhaisia kulutuslukemia tahdo saada enää sen alemmas kiskottua, jotta investointi olisi varmuudella kannattava. Tai takaisinmaksuajasta tahtoo vaan tulla aika pitkä. Jopa niin pitkä että pumpun oma elinikä voi tulla vastaan. Sen jälkeen kun pumpun aika loppuu, ja pumppu on loppuun ajettu, sitten se ei enää sen jälkeen tienaa yhtään mitään.

Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus

Tänään tuli täyteen ensimmäinen kalenterivuosi uudessa talossa. Vuoden 2015 aikana ostoenergiaa eli sähköä kului yhteensä 16626,40 kWh. Eli keskimäärin 1385 kWh per kk. Lokakuusta eteenpäin käytössä on ollut ilmavesilämpöpumppu, joka lienee nakertanut kulutuslukemia vähäsen alaspäin - mutta loppujen lopuksi erotus on ollut yllättävän vähän, kun sitä vertaa ensimmäisen 12 kk asumisaikaan (ts. lokakuu 2014 -> lokakuu 2015), jolloin lämpöpumppua ei vielä ollut.

Ensimmäisen 12 kk asumisen aikana lämmin käyttövesi tehtiin suorasähköllä, samoin lattialämmityksen vesi lämpeni suorasähköllä, tai tarkemmin sanottuna yösähköllä viimeiset 9 kk. Syksyllä 2014 lattialämmitys oli täysin automatiikan varassa, eli se saattoi mennä päälle myös päiväsähköllä. Ensimmäisen 12 kk ajalla sähköä kului 17162,11 kWh, eli nyt jos tätä vertaa ensimmäisen kalenterivuoden sähkönkuluun, niin ilmalämpöpumpun aikakaudella alaspäin ollaan päästy yhteensä 535,71 kWh. Tosin lienee tähän paljon muitakin syitä, enkä osaa oikein sanoa paljonko sähköä olisi mennyt enempi, jos ilmavesilämpöpumppua ei olisi lainkaan hankittu.

Tässä seuraavaksi vertailua kahden viimeisen syksyn osalta, nyt siis ollaan asuttu yhteensä 15 kk eli 3 kk "päällekkäin" eli asumisikaan kuuluu lokakuut, marraskuut ja joulukuut jo kahteen kertaan, jolloin niiden kesken voidaan tehdä vertailuja:

	2014/C	2015/C	2014/kWh	2015/kWh	ero/kWh	ero/kWh/%
lokakuu	6,3	5,0	1671,82	1486,8	-185,02	-11,07	%
marraskuu	2,2	4,5	1382,54	1666,6	284,06	20,55	%
joulukuu	-1,0	2,0	2381,75	1747,0	-634,75	-26,65	%
	2,5	3,8	5436,11	4900,4	-535,71	-9,85	%
	keskim.	keskim.	yht.	yht.

Nyt siis yksi eri syksyjä erottava tekijä on ulkolämpötila. Syksy 2015 oli lämpimämpi mitä vastaavat kuukaudet vuotta aiemmin, jolloin 3kk keskilämötila oli +2,5C, kun se nyt oli +3,8C. Huolimatta siitä, että lokakuu 2015 oli kylmempi kuin lokakuu 2014, niin myöskin lokakuun 2015 sähkönkulutus oli pienempi kuin lokakuussa 2014 (vähän epäloogista?). Ja sama epäloogisuus toistuu vielä marraskuussakin, joskin toisinpäin. Nyt marraskuu oli lämpimämpi kuin vuotta aiemmin, mutta myöskin marraskuussa 2015 meni sähköä enempi kuin vuotta aiemmin. Joulukuu sen sijaan menee ihan loogisesti - nyt kun joulukuun keskilämpötila oli +2C ja vuotta aiemmin se oli -1C, niin nyt joulukuun sähkönkulutuskin oli 26,65%  eli 634,75 kWh pienempi kuin vuotta aiemmin. Tuo 1747 kWh joulukuussa 2015 jakautuu päiväkohtaisena kulutuksena näin:



Talo Rautio. Vuorokausikohtainen sähkönkulutus joulukuussa 2015.

Vuorokausikohtainen sähkönkulutus on vaihdellut paitsi ulkolämpötilan mukaan, niin jostain syystä ihan muutenkin, ja vaihteluvälinä tässä kuussa on ollut 32,9 kWh (jouluaattona 24.12 talo oli tyhjä) ja 13.12 päivän ennätyslukema 91,3 kWh per vrk. Joulunpyhien jälkeinen kulutushuippu johtuu viilentyneen talon uudelleen lämmityksestä, mutta alkukuun kulutuspiikeille ei ole oikein mitään järkevää syytä, kai se johtuu kellarin rakentamisesta ja muustakin nikkaroinnista, jonka yhteydessä esim. kellarin ovi on voinut olla normaalia enempi auki. Tai sitten on ihan joku muu syy. Ihan jo poreammeen täyttö lisää vuorokauden sähkönkulua noin 10 kWh, eli sellainenkin yksittäinen asia näkyy näissä pylväissä, mutta en nyt ulkoa muista minä päivinä poreallasta on täytetty.

Vuoden 2014 joulukuun huippukulutukseen, joka oli 2381,75 kWh oli ainakin yksi syy, eli silloinkin joulunpyhien jälkeen taloa uudelleen lämmitettiin normaalilämpöön takaisin, ja siihen samaan hetkeen sattui myös pakkaspäiviä niin, että kylmin vuorokausi oli keskilämpötilaltaan -17,4C. Sähköä kului eniten vuorokaudessa 190,52 kWh - mikä on suurin vuorokautinen kulutus ikinä. Sen verran siitä ilmalämpöpumpusta nyt näyttäisi hyötyä olevan, että yli sadan kWh:n per päivä ei taideta enää koskaan päästä, ja nyt joulun pyhien jälkeen - lähes -14C pakkasta oli nytkin - niin sähköä kului silti enimmilläänkin vain 88,0 per päivä eli 28.12.2015 päivämäärällä.

Mitään erityisen suurta tasopoikkeamaa ilmavesilämpöpumppu ei kuitenkaan ole tuonut tullessaan, eikä välttämättä tuokaan, ts. se ei koskaan tule tienaamaan omaa hintaansa.

Nimittäin huonetilojen lämmitys meillä tapahtuu enimmäkseen puukiukaan ja takan avulla. Onhan meillä omat metsät ja käytännössä ilmaiset polttopuut, niin käytetään ensisijaisesti niitä. Lämmintä käyttövettä tehtiin kuitenkin suorasähköllä, ja siinä kohdassa halusin kokeilla lämpöpumppua, että tulisiko lämmin vesi edullisemmin, jos se tehdään lämpöpumpun avulla? Maalämpöpumpun hankkiminen pelkästään tähän tarkoitukseen (eli käyttöveden lämmitykseen) olisi ollut liian kallis investointi.

Lopputulema tässä kohtaa on ollut sellainen, että jos lämpöpumpun laittaa lämmittämään käyttövettä varaajassa esim. lämpötilasta +42C lämpötilaan +54C, niin jos ulkoilman lämpötila on luokkaa +5C, niin lämpöpumpun COP jää alle kakkoseen, eli omien mittausteni mukaan se olisi ollut vain 1,7:n luokkaa. Eniten lämpöpumpulla tienaisi, jos sillä tekisi matalalämpöistä vettä lattialämmityksen tarpeisiin, mutta sitähän me ei oikein tarvita (jos talo ei jää pitkäksi aikaa tyhjilleen), koska polttopuillakin voidaan lämmittää silloin kun ollaan kotosalla. Ja polttopuut ei paljon muuta maksa muuta kuin oman työn ja moottorisahan bensojen verran.

Polttopuita menikin ekana talvena 2014-2015 noin 10 pinomottia (etupäässä rakentamisesta ylijäänyttä kuusilaudan pätkää), ja siitä talteen saatiin varmaankin 1000 kWh per kuutio eli yhteensä 10000 kWh. Tähän mennessä polttopuita on kulunut tosi vähän, ehkä yksi kuutio koko syksyn 2015 aikana, joten tänä talvena puita ei mene lähellekään 10 kuutiota, hyvä jos menee edes viittäkään kuutiota tänä talvena. Johan tässä on 2 kuukauden päästä maaliskuu.

Joten tässä kohtaa ilmavesilämpöpumpun vaikutus näkyy, sillä tietysti lämpöpumpun tekemää lämmintä vettä kiertää myös lattiassa, samoin IV-koneen tuloilman esilämmitys on nyt päällä eli kytkettynä kiinni ensimmäistä kertaa. Sen kytkennät tehtiin samalla kun lämpöpumpun kytkentäkin tehtiin. Ja tätä kautta vaikutus näyttää olevan nyt myös sellainen, että ilmaiset ja omat polttopuut näyttää säästyvän. Toki olihan tuo syksykin nyt reilun asteen lämpöisempi kuin mitä vuotta aiemmin oli, niin kuin tuolla yllä olevassa taulukossa oleva vertailu osoittaa.

Vuosi 2015 oli tiettävästi ja alustavien uutisten mukaan lämpöisin vuosi ikinä. Mitään suuria äärilämpötiloja Vantaalla ei kuitenkaan saavutettu. Alle -16C:n lämpötila laski Vantaalla 2015 vain kolmeksi tunniksi, ja se tapahtui 6.1.2015. Enimmillään pakkasta oli -16,5C. Lämpöisintä oli 3.7.2015 jolloin lämpötila kävi 2 tunnin ajan +30,1C:ssä. Vuotta aiemmin eli 2014 lämpötilat vaihtelivat Vantaalla -21,4C:n ja +30,8C:n välillä.

Tässä mielessä ilmavesilämpöpumppu on ihan toimiva peli. Nykyään Itämeri on käytännössä lähes aina sulana, eikä lämpötila paljon putoa alle -15C:n talvellakaan, jolloin ilmavesilämpöpumppu kytkeytyy pois päältä. Mutta jos ilmavesilämpöpumpun hankkii, sillä siis kannattaa ensisijaisesti tehdä matalalämpöistä lattialämmitysvettä, muuten se ei tienaa omaa hintaansa takaisin. Toki ympäristöystävällinen laite se on silti, vaikka se ei omaa hintaansa takaisin tienaisikaan.

Maalämmöllä ja/tai painovoimaisella ilmastoinnilla näyttää pääsevän noin puolta pienempiin kulutuslukuihin, mitä meillä on päästy, eli tässä viereisestä rannikkokaupungista Talo Kissankäpälän kulutuslukemia:

http://kissankapala.blogspot.fi/2016/01/vuoden-2016-evaat-joulukuun.html

Pientä säätöä ilmalämpöpumpun osalta pystyy vielä tekemään - ja meinaan myös tehdä. Nyt siis koko ajan on kokeilussa, että miten ilmalämpöpumppua kannattaa ajastaa, ja miten sille kannattaa antaa lattialämmityksen kiertovesipumpulla rasitusta. Jos lämpötila laskee -10C -15C välille, silloin ei tarvitse miettiä yhtään mitään, vaan lattialämmitys ja lämpöpumppu saavat olla päällä 24h/vrk. Ja lämpöpumppu myös näyttää käyvän 24h/vrk ellei lämpötila laske -15C tasolle, jolloin lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä.

Mutta tätä ylemmissä lämpötiloissa lämpöpumppua ja lattialämmityksen kiertovesipumppua miestäni kannattaa käyttää ajastetusti. Esim. niin että lämpöpumppu ei käy öiseen aikaan, jolloin vuorokauden lämpötila on alhaalla. Jolloin silloin ei voi käyttää myöskään lattialämmityksen kiertovesipumppua, koska muuten varaajan lämpötila laskisi liikaa, ja sähkövastuksia alkaisi mennä päälle.

Lämpöpumpun pitkä työhuki

Eiliseen asti lämpöpumppu oli ajastetusti päällä 3h per vrk. Eilisestä klo 16:00 eteenpäin lämpöpumpun ajastukset on poistettu, ja pumppu voi käydä vapaasti omaan tahtiin. Siitä eteenpäin lämpöpumppu onkin pysynyt käynnissä tauotta jo 28 tuntia (klo on nyt 20:00 tätä kirjoittaessani). Ja pumppu käy yhä.

Eilisen osalta on nyt saatavilla tuntikohtaiset sähkönkulutusluvut, joista näkyy lämpöpumpun työhukin ensimmäiset 8 tuntia. Ja täytyy sanoa, että hyvältä näyttää!

Eilen yöllä oli kylmimpään hetkeen pakkasta -14,1C ja periaatteessa pumppu kytkee itse itsensä pois päältä -15C kohdalla. Eipä ole ollut vielä kuitenkaan pakkasesta johtuen pumpun käynti katkonaista, koska pumpun kompuran käyttötuntilaskuriin on tullut 28 tunnin aikana lisäystä 28 tuntia.

Toinen asia, mikä mietitytti etukäteen oli hyötysuhde. Jos lämpötila laskee reippaasti, vaarana on se, että pumppu vie sähköä suunnilleen saman mitä tuottaa lämpöä, eli luokkaa 8,3 kWh per tunti. Kulutuslukemat eivät kuitenkaan olleet sinne päinkään, ja vaikuttaa että hyötysuhde olisi ollut ainakin puoliin öihin lähes 2,5 eli jos tuotto on aina 8,3 kWh, niin kulutus voi pahimmillaan olla sama luku kertaa 1 tai jopa 1,1 - jos pumppu ei ymmärrä mennä pois päältä. Todellisuudessa tuntikohtainen kulutus pumpun kohdalla on ollut vain luokkaa 3,5 kWh per tuntia, tai jopa vähän allekin sen. Ja pakkasta oli kuitenkin yli 10C koko ajan!



Enimmillään pakkasta oil viime yönä -14,1C. Ilmavesilämpöpumppu kävi tauotta koko ajan.



Talo Rautio: Tuntikohtainen sähkönkulutus 27.12.2015.  Lämpöpumppu on kuluttanut yhteensä 11 käyttötunnin aikana 31,11 kWh. Koko vuorokauden sähkönkulutus oli yhteensä 60,46 kWh. Klo 20-21:00 välillä sähkönkulutuksessa oli 2h piikki, joka johtui siitä, että suihkussa käyntiä varten lämmin käyttövesi tehtiin sähkövastuksella. Excelissä "J-sarakkeeseen" on kerätty lämpöpumpun arvioitu kulutus.

Vuorokauden kokonaiskulutus oli 60,46 kWh tilanteessa, jossa +16C lämpötilaan jäähtynyt talo lämmitettiin taas takaisiin normaaleihin lämpötiloihin, ja tätä kirjoittaessani huonelämpötila on jo 19-20C kauttaaltaan koko talossa. Toki lämpöpumpun lisäksi apuna on ollut myös takka, ja kellarin puukiuas, joka lämmittää tiilipiippua, niiden lämpötila nousi viime yön aikana yli 10 astetta.



Ulkopinnan lämpötila Tiilerin Terhi takka-leivinuunin yläkulmasta mitattuna.



Tiilipiipun ulkopinnan lämpötila. 2-horminen tiilipiippu halkoo koko talon 3 kerrosta matkallaan katolle.

Vuotta aikaisemmin - kun palattiin joulun vietosta, ja talo oli myös jäähtynyt noin +16C lämpötiloihin, niin takaisin normaalilämpöön kulutti sähköä 190,5 kWh yhden vuorokauden aikana, kun käytettiin suorasähköä ja kun ulkolämpötila oli tuolloin 28.12.2014 pakkasella -9,7C. Takat oli käytössä silloinkin, mutta tähän verrattuna eilisen kokonaiskulutus 60,46 kWh on ihan eri tasolla. On siitä lämpöpusta ilmeisesti jotain hyötyä :-)