Kesää kohden...

Tänään olen vaihtanut kesärenkaat autoihin, kalustanut terassin ja laitoin lattialämmityksen pois päältä. Tästä eteenpäin kesää kohden ainut lämmitys on puulämmitys, ja sekin jää sitten jossain vaiheessa kokonaan pois. Iltaisin on kuitenkin mukava takkaakin poltella, jos sisällä ei ole liian kuuma (aika ylärajoilla kyllä mennään nyt iltapäivällä, mutta yöt ovat vielä viileitä). Alkukevään lattialämmitys oli päällä päiväaikaan - ihan niin kun lämpöpumppukin.

Terassikausi auki! Maantasossa oleva ulkoterassi on tuulelta aika suojaisassa
paikassa katetun terassi ja kukkaistutusaltaan  "kainalossa". Se on juuri
sopiva auringonottoon näinkeväisin. Ulkotilan käyttö näkyy parhaiten blogin
aloituskuvasta, jossa sisäpiha (silloin ilman terassia) näkyy kopterikuvassa.

Keittiön sisälämpötila +24,1C ja ulkona auringossa (siis terassilla) +23,0C.

Lämpötila anturi näyttää +9C ja lattiassa kiertää +22C lämpöinen vesi.

Samaan aikaan huonelämpötila on ylimmillään +24C.

Joten lattialämmitys on ihan turhaa hommaa. Ei muuta kuin töpseli irti...

Ilmavesilämpöpumpulle jäi tästä eteenpäin pelkkä käyttöveden lämmitys.

VILP:n kotitalousvähennys olisi ollut 11%

Tänään tuli loppulasku Lämpöykkösiltä ilma-vesilämpöpumpusta. Urakan hinta (ilman lisätöitä, mm. konvektorin osalta) oli 8600€. Loppulaskun mukana tuli verottajan 14A -kaavake, johon oli valmiiksi täytettynä yritykselle maksettu urakkasumma arvonlisäveroineen, sekä siitä työn osuus, joka oli 2206€. Tämä on hyvää palvelua, kun tämän saa ihan pyytämättä, ja näin pitkälle vietynä, eikä tarvitse laskulta alkaa työnosuuksia tihrustamaan...



Loppulaskun mukana tulleet valmiiksi täytetyt verokaavakkeet.

Itse en näillä verottajan kaavakkeilla kuitenkaan nyt mitään tee, koska lopputarkastusta ei ole meillä vielä pidetty, rakentaminen siis jatkuu, enkä ole tällä hetkellä oikeutettu kotitalousvähennykseen. Mutta muuten tarina jatkuisi normaalisti tämän jälkeen niin, että tämä 2206€:n työnosuus käsiteltäisiin verotuksessa niin, että ensin tästä vähennettäisiin 100€:n omavastuu, ja sitten sen jälkeen vähennyksenä hyväksyttäisiin 45% aina 2400 euroon asti. Pariskunnalla kotitalousvähennyksiä saa olla yhteensä 2 x 2400€ eli 4800€ vuosittain.

Nyt jos lämpöpumpusta olisin lähtenyt kotitalousvähennyksiä hakemaan, niin niitä olisi siis saanut 2106€ x 45% = 947,70€, joka olisi 11% kauppahinnasta.

Tämän hetkisen tiedon valossa suosittelisin, että jos vaan mitenkään mahdollista, niin aurinkopaneelit, lämpöpumput, parvekelasit, kiinteiden kaapistojen asennukset yms. kannattaa jättää rakennusvaiheessa tekemättä - ja tekee ne vasta sitten kun kotitalousvähennyksiä voi saada. Siis vasta 2v lopputarkastuksen jälkeen. Ainakin nyt näyttää mielestäni siltä, että edes lämpöpumppu ei ehdi oikein kunnolla "kotitalousvähennysten odotteluaikana" eli ekan 2 vuoden aikana tienaamaan tuota 947,70 euroa, joten verottajalta kannattaa kyllä kaikki rahat vaan ottaa vastaan, mitä suinkin on tarjolla.

Jos nyt tässä kohtaa katsotaan miten meillä lämpöpumppu on (lähinnä käyttöveden lämmittämisessä) tähän mennessä tienannut, niin pumppu siis käynnistyi ensimmäistä kertaa 21.10.2015 ja se on ehtinyt tekemään töitä tähän mennessä 52 päivää. Tai eihän se nyt koko aikaa käy, vaan näiden 52 päivän aikana käyntitunteja on kertynyt yhteensä 237 tuntia.



VILP on käynyt 52 päivässä 237 tuntia eli keskimäärin 4,5 tuntia per päivä.

Nyt viime aikoina, kun lämpöpumppu on käytetty pelkästään käyttöveden lämmitykseen, niin käyntitunteja tulee 3h per päivä, paitsi ihan joulukuun alussa kun oli pieni pakkasjakso, niin silloin lattialämmitys oli jokusen päivän päällä 3h per vuorokausi, ja lämpöpumppu kävi 4 tuntia pidempään, eli esim. 2-3.12.2015 välisenä aikana tunteja on kertynyt 7h per vrk.



Kirjanpitoa VILP:n käyntitunneista.

Lämpimän käyttöveden lämmityksessä +42C:stä +54C asteeseen lämpöpumpun COP on aika heikko, eli vain luokkaa 1,7 (ulkolämpötila on samaan aikaan ollut noin +5C). Jolloin jos 8,3 kW:n tehollla oleva pumppu käy noin tunnin, jolloin se antaa ulos 8,3 kWh:n lämpötehon (ulosanti voidaan todentaa veden lämpiämisellä), ja itse pumppu kuluttaa samaan aikaan 5 kWh sähköä, niin tästä voidaan laskeskella, että jokaista käyttötuntiaan kohden pumppu on säästänyt sähköä noin 3,3 kWh - ja hinta sille on 0,33 euroa.

Eli jos lämpöpumppu on tähän mennessä käynyt yhteensä 237 tuntia, sen avulla on säästynyt sähköä 237 x 3,3 kWh = 782 kWh, ja tämä muutettuna euroiksi tekee tähän asti saatuna säästönä noin 78,20 euroa. Se on 1,50 euroa per päivä.

Myös vuosittainen sähkönkulutus tukee tätä laskelmaa, sillä ensimmäisen 12kk asumisen aikana lokakuun alusta 2014 lokakuun alkuun 2015 sähköä kului (suorassa sähkölämmityksessä) meillä yhteensä 17162 kWh. Nyt kun lämpöpumppu on joulukuun lopulle tultaessa ollut töissä melkein 3 kuukautta, niin ensimmäisen kalenterivuoden eli vuoden 2015 sähkönkulutus näyttäisi nyt asettuvat jonnekin lähelle 16500 kWh:ta. Eli sähkön säästöä näyttäisi tulevan vuodelle 2015 juuri tuon 600-700 kWh:n verran, mikä myös toista kautta laskettuna oli lämpöpumpun tässä ajassa tekemä sähkön säästö.

Oikeasti kaikki se minkä lämpöpumppu "tienaa" ei jää suoraan säästöksi, vaan osa lämpöpumpun tekemästä lämmöstä menee nyt myös IV-koneen esilämmityspatterille, joka sitten puolestaan näkyy taas sillä tavalla, että polttopuita kuluu nyt vähemmän kuin ennen. Tälle talvelle varatut puut taitaa riittää tällä kulutusvauhdilla vielä seuraavankin talven. Tai sitten on käymässä niin, että tästä talvesta taitaa tulla vielä leudompi, kuin mitä viime talvi oli? Ekana asumisvuotena ennen lämpöpumpun tuloa IV-koneen esilämmityspatteri oli kytkemättä, jolloin se ei tietenkään kuluttanutkaan mitään.

Sitten voitaisiin laskea vielä sellainenkin alustava laskelma, että jos lämpöpumppu tienaa 1,50 euroa per päivä, ja jos sen elinikä on 17 vuotta, niin paljonko se tienaa koko elämänsä aikana? Laskentakaava menisi silloin näin:

1,50€ x 365 x 17v = 9307€

Ja kun lämpöpumpun hinta oli 8600€, niin ehkäpä tässä on vielä pienet mahdollisuudet saada omat rahansa pois tästä kokeilusta...

Jos olisin odottanut vielä parisen vuotta, ja asentanut lämpöpumpun vastasilloin, niin olisin saanut myös ne 947,70€ verovähennykset, ja silloin voittokerroin olisi ollut huomattavasti suurempi. Eli taisin olla liian malttamaton... :)

Tietysti nämä ovat nyt vain alustavia laskelmia, jotka tarkentuvat vasta pidemmän ajan kuluessa...

Marraskuun sähkönkulutus

Talo-Rautio: Marraskuun sähkönkulutus 2015.

Sähkönkulutuksen kokonaislukemaan tuli paljon kuutosia marraskuussa, kun lukemat pysähtyivät näyttämään 1666,6 kWh. Kulutus oli myös melkoista vuoristorataa. Enimmillään kulutus oli 14.11 yht. 89,8 kWh / vrk, ja alin kulutus oli 4.11, jolloin sähköä meni vain 24,33 kWh per vrk, joka siis oli kaikkien aikojen pienin vuorokausikulutus ikinä. Aikaisempi ennätys oli päivämäärällä 26.6.2015, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli 25,13 kWh / vrk.

Viime vuoden marraskuussa sähkö meni 1383 kWh ja viime kuussa eli lokakuussa 2015 kulutus oli 1486,8 kWh.

Syynä vaihteluun ja ylipäätään korkeaan kulutusmäärään olivat mm. lattialämmityskokeilut, jotka jatkuvat taas joulukuussa. Laitoin lattialämmityksen taas päälle muutaman päivän tauon jälkeen, kun eilen oli muutama aste pakkasta.

Tavoitteena on nyt löytää lattialämmityksen kanssa jokin sellainen "optimitila", että lattialämmitys - yhdessä IV-koneen esilämmityspatterin kanssa antaisi talolle jonkinlaisen pohjalämmön, josta sitten ylöspäin lämmitettäisiin takalla tarpeen mukaan. Jos ollaan pitkään poissa kotoa, sitten se pelkkä pohjalämpökin riittäisi. Pääasia tietysti viime kädessä se, että vesiputket ei saa jäätyä. Mukavinta tietysti kotiin palatessa, jos lämpötila ei ole ihan nollakelissä, ja jos huonetilan lämpö nousee taas nopeasti normaaliksi, joka taasen vaatii reippaasti tehoa lämmitykseltä.

Nyt tällä hetkellä lattialämmitys on päällä 3 tuntia vuorokaudessa, aina tunnin kerrallaan. Sinä aikana lattiaan menee nyt tällä hetkellä +29C -asteinen vesi. Jos olisi kovempi pakkanen, lämpökäyrä laittaisi vielä lämpöisempää vettä lattiakiertoon.

Lämpöpumpun käynnistymiskertojen määrän vuorokaudessa sanelee käyttöveden lämpötila varaajassa. Varaajaa pitää lämmittää kolmesti vuorokaudessa, jotta se ei jäähdy liikaa, jolloin olisi vaarana, että sähkövastukset voisivat mennä päälle. Ja se ei ole tarkoitus, koska lämpöpumppukin on olemassa.

Aina kun lämpöpumppu käynnistyy, on järkevää, että se saa käydä mahdollisimman pitkään. Jos lattialämmitys ei ole lainkaan päällä, lämpöpumppu lämmittää pelkästään lämpimän käyttöveden +42C:stä +54C -asteeseen. Sitä enempään se ei pysty, ja siitä jatketaan sähkövastuksella kerran päivässä +56C asteeseen asti, jotta rakennusmääräysten mukainen veden alarajalämpö täyttyy ja saavutetaan, ja jotta juomavedessä mahdollisesti olevat legionellabakteerit varmuudella kuolevat.

Jos lattialämmitys on päällä - niin kuin nyt joulukuun alusta lukien on, ja pysyy kevääseen asti - niin ensin kiertovesipumppu lykkää (tällä hetkellä) tunnin ajan suht haaleaa vettä lattiaan (Oumanin moottoriventtiilin ja lämpökäyrän ohjauksessa), ja samalla tai tarkasti ottaen hetkeä aikaisemmin lämpöpumppu käynnistyy. Se ei kuitenkaan lattialämmityksen päällä ollessa kovinkaan paljon pysty veden lämpötilaa varaajassa nostamaan. Lämpötila varaajassa lähtee nopeaan nousuun vasta sitten, kun lattialämmityksen kiertovesipumppu kytkeytyy aikaohjatusti pois päältä. Tämän jälkeen lämpöpumppu jatkaa veden lämmitystä siihen asti mitä pystyy. Aikaohjaus on myös lämpöpumpussa, ja se varmistaa, ettei lämpöpumppu käynnisty uudestaan liian nopeasti, eli lämpöpumpulla on mahdollisuus käynnistyä vain se 3 kertaa per vuorokausi.

Onko tämä 3 krt/vrk sitten optimaalinen lämpöpumpun käynnistymiskertojen määrä vuorokaudessa pumpun elinikää ajatellen? Sitä en tiedä, enkä osaa sanoa, mutta näin meillä. Viime kädessä käynnistyskertojen määrä riippuu siitä, kuinka paljon lämmintä käyttövettä menee päivässä, ja kuinka suuri on varaajan litramäärä. Mielellään se lämpöpumppu voisi ladata vaikka vähän isommankin varaajan, mutta meille nyt valittiin 500-litrainen, mikä mielestäni on ihan hyvän kokoinen.

Arkitotuus lämpöpumppujen COP -luvuista

Sähkönkulutus on eri syistä johtuen mennyt melkoista vuoristorataa tämän vuoden marraskuussa. Tähän mennessä sähköä on mennyt 25 päivässä 1500 kWh ja päiväkohtaiset käppyrät näyttää tässä vaiheessa tältä:


Talo-Rautio: sähkönkulutus marraskuussa 1-25.11. välisenä aikana.

Yksi syy sähkönkulutuksen vaihteluihin on nikkarointi kellarissa (meillä on siis kellarin rakentaminen yhä edelleen kesken, mutta pikkuhiljaa valmista tulee sielläkin...), ja toinen  - ehkä isompi syy - on lattialämmityksellä "leikkiminen". Lattialämmityksen pois päältä saamiseksi tein taannoin aika järeitäkin toimenpiteitä kääntämällä kaikki klämpsät kiinni, kun huomasin että lattialämmitys oli siltikin päällä, vaikka ei sen pitänyt olla:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/paluuta-normaaliin.html

Sen jälkeen olen muutamia kertoja yrittänyt selvittää, mistä tämä johtuu, koska ei se nyt ihan normaaliakaan ole, että lattialämmityksen katkaisemiseen pitäisi laittaa ihan sulkuventtiilitkin kiinni. Ylimitoitettu toimenpide tuo ei kuitenkaan tällä kertaa ollut, sillä eilen löysin syyn mistä mysteeri johtui, ja päivittäiset sähkönkulutus käppyrät sukelsivat heti, niin kuin ylläolevasta kuvastakin näkyy - eilen sähköä kului enää 40,7 kWh - mikä on tässä kuussa kaikkein alimpia lukuja.

Toinen asia mitä olin ihmetellyt, oli toistuvat lämpötilan ylärajahälytykset, eli lattialämmityspiiriin näytti menevät välillä jopa yli +50C asteista vettä (eikä lattialämmitys sitä paitsi ollut päälläkään):



Viimeisin ylilämpöhälytys tuli 25.11 iltapäivällä - noin tunti sen jälkeen kun lämpöpumppu oli käynnistynyt.

Eilen sitten vääntelin sulkuventtiileitä kiinni ja auki ja käynnistelin ja sammuttelin lämpöpumppua ja lopulta pääsin sellaiseen lopputulokseen, että vika vaikutti olevan siinä Oumanin säätölaitteessa, joka säätelee lattialämmityspiiriin menevän veden lämpötilaa. Näytti siltä, ettei se pystynyt pidättelemään varaajassa olevaa lämpötilaa ollenkaan, vaan päästi eteeenpäin aina sen lämpöistä vettä mitä vaan oli kulloinkin saatavilla...

Ja näin siis siitäkin huolimatta, että laite ilmoitti (lämpöputken) venttiilin olevan täysin kiinni:


Ylilämpöhälytyksiä tulee, vaikka venttiilin asento on 0% eli venttiili on täysin kiinni???

Tässä vaiheessa ensimmäinen ajatus oli, että Oumanin säätölaite on ihan sökönä. Onneksi oli kuitenkin toinen Ouman vieressä, joka sääti IV-patterin lämpötilaa ja se toimi ihan oikein, joten aloin katsomaan rinnakkaisilta ruuduilta kaikkia asetusarvoja läpi, ja se kannatti:


Venttiilin toiminta voi olla myötäpäivään tai vastapäivään auki.

Tässä kohtaa kahden Oumanin välillä oli ero. Toisessa luki myötäpäivään (ja laite toimi oikein), ja toisessa luki (mahdollisesti tehdasasetusten jäljiltä?) että vastapäivään. Päättelin, että eiköhän liikeradat ole molemmissa moottoriventtiileissä ihan saman suuntaiset, ja vaihdoin vastapäivän myötäpäivään ja sitten alkoi toinenkin Oumanin säätölaite jo pelittää...

Nyt kun venttiilin aukeamissuunnan asetusarvo oli ollut väärin, niin silloin kun Oumanin laite yritti vääntää venttiiliä kiinni - niin se olikin todellisuudessa täysin auki - ja sen johdosta lattialämmityspiiriin meni täysillä vettä ja ihan sen lämpöisenä mitä varaajassa oli. Paitsi silloin ei mennyt, kun olin vääntänyt lattialämmityspiirin sulkuventtiilit kiinni, eikä vesi päässyt lainkaan kiertämään.

Nyt kun sain tämän häiritsevän tekijän pois pelistä, niin nyt pitkästä aikaa (tai mahdollisesti aivan ensimmäistä kertaa) pääsin katselemaan, että miten paljon lämpöpumppu itse käyttää sähköä silloin kun se tekee lämmintä käyttövettä. Niin kuin edellisestä kirjoituksestani näkyy, kuvittelin että COP arvot on nykyajan lämpöpumpuissa hyvinkin luokkaa 3, ja usein reippaasti ylikin. No eipä totuus ole käyttöveden osalta edes sinne päinkään. Lämpöpumppu on meillä siis ajastettu toimimaan näin:



Lämpöpumpulle on annettu ajastettuna mahdollisuus käydä 3 kertaa vuorokaudessa enintään 2,5 tuntia kerrallaan. Todellisuudessa käyttötunteja kertyy noin 5-6 tuntia per vuorokausi.



Kun lämpöpumppu lähtee käyntiin, niin samaan aikaan talon kokonaissähkön kulutus näyttää tältä. Aamutuimaan kukaan ei ollut vielä hereillä, ja klo 15-16:00 haarukassa kukaan ei ollut vielä kotona. Joten "taustalla oleva" kulutus on IV-kone, jääkaapit yms. jotka ovat sen verran tasaista kulutusta, että ne voi miinuslaskulla jättää aika helposti pois luvuista. Se mikä jää jäljelle, on lämpöpumpun kuluttama sähkön määrä. Ainakin jollain tarkkuudella.

Nyt jos edellisessä blogipäivityksessäni kerroin, että 500 litran varaaja jäähtyy yön aikana 12 astetta, ja hukkaa 7 kWh:n edestä energiaa, niin lämpöpumppu tekee sen takaisin reilussa parissa tunnissa, ja käyttää siihen työhön sähköä 5,22 kWh:n edestä. 0,33 kWh on mennyt sähkölaitoksen ja lämpöpumpun kellonaika erosta johtuen 05:00 - 06:00 väliselle ajalle, vaikka periaatteessa lämpöpumpun pitäisi käynnistyä vasta klo 6:00 - mutta se menee siis päälle jo pikkuisen aikaisemmin.

Jolloin jos vielä eilen olin siinä uskossa, että lämpöpumpun COP -luvut on hyvinkin tasoa 3, niin yllä olevan laskelman perusteella ei ylletä edes tasolle 2, vaan 9 kWh / 5,22 kWh:lla = 1,72 (COP arvo, kun +4,8C lämpöisestä ulkoilmasta on tehty lämmintä käyttövettä siten, että veden lämpötila nostetaan +42C:stä +54C -tasolle.)

Tässä laskelmassa siis jäähtymisen eli yön aikana lämpöä on hävinnyt 7 kWh:n edestä, ja sinä aikana kun pumppu pyörii parisen tuntia ja nostaa lämpötilat takaisin ylös, niin sinä aikana häviää 2 kWh lisää, koska IV-koneen lämmityspatteri syö lämpöä koko ajan 1kWh per tunti. Yhteensä jäähtymisaikana plus lämmitysaikana lämpöä on mennyt 7+2=9 kWh. Ja samaan aikaan tuotanto vaati 5,22 kWh sähköä.

Nyt kuitenkin myyntipuheissa tälle minun ostamalle lämpöpumpulle on ilmoitettu, että

COP +7C/+35C = 4,28 (EN 14511)

Onko tämä nyt sitten huijausta?

No ei tietenkään ole huijausta. Mutta valikoitu totuus tuo mielestäni on. Eli ostaja voi joutua ihan väärään käsitykseen, jos kuvittelee että COP-luku aina olisi esim. tasolla 3-4 tai jotain sinne päin.

Siis parhaiten eli tehokkaimmin lämpöpumppu toimii, jos lämmön lähde on selvästi plussan puolella (vaikka tuo testioloissa ollut +7C). Ja jos sitä ei tarvitse kovin paljon lämmittää, eli tuollaisella +35C vesi ei käyttövedeksi kelpaa ollenkaan (putkihäviöistä johtuen suihkun alla ei tee mieli seistä), mutta lattialämmitykseen tämä on aivan oivallista, ja useimmiten lattiapiirissä riittää ihan hyvin +25C - +30C lämpöinen vesi. Siinä lämpöpumppu on kaikkein tehokkaimmillaan.

Mutta meidän talon "ongelma" on nyt siinä, että lattialämmitystä ei lainkaan tarvita muuta kuin kovimmilla pakkasilla, ja silloin tämä ilma-vesi-lämpöpumppu taas on pois pelistä. Eli se ei käytännössä pääse tekemään muuta kuin käyttövettä. Ja silloin se näköjään toimii aika heikolla hyötysuhteella. Maksimiraja, mitä lämpöpumppu pystyy lämpöä lisäämään on tietääkseni noin 55 astetta, eli esim. jos lähdetään liikenteeseeen eilisen +5C ulkolämpötiloista, niin yli +60C lämpöistä vettä lämpöpumpulla ei saa ollenkaan tehtyä. Ja nuo viimeiset asteet näyttää syntyvän aika tuskallisesti ja huonoilla hyötysuhteilla.

No mitäs nyt sitteen? No ei mitään. Jatketaan seurantaa. Uskon, että kesällä kun lämmönlähde eli ulkolämpötila on luokkaa +20C - +25C, niin ilma-vesi-lämpöpumppu voi olla varsin tehokas, jopa paljon tehokkaampi kuin maalämpöpumppu, joka kesälläkin joutuu tyytymään alle +10C lämmön lähteeseen.

No menikö pumpun hinta eli 8600€ minulta nyt sitten Kankkulan kaivoon? No ei tietenkään. Pumppu tottakai tienaa joka tunti mitä se käy, eli eihän tuo nyt kokonaan menetettyä rahaa ole. Mutta tienaako pumppu koskaan itse omaa hintaansa takaisin ainakaan tässä työssä mitä se meillä tekee, niin sepäs onkin mielenkiintoinen kysymys. Kuitenkin pääasiallinen - ellei jopa ainoa - syy lämpöpumpun ostamiseen on aina se, että se tienaisi vähintään oman hintansa. Sillä ei kukaan näitä laitteita nyt sen takia hanki, että niitä olisi mukava kuunnella tai kaunis katsella.

Toisaalta ei tämäkään ostos omasta mielestäni nyt vallan huono ollut. Lämpimän käyttöveden tekemiseksi olisi saman rahan voinut sijoittaa myös vaikkapa aurinkopaneelien hankkimiseen. Se olikin yhtenä vaihtoehtona vakavasti harkinnassa. Mutta nyt jos katsoo kaamos aikana ikkunasta ulos, niin säkkipimeää ja pientä tihkusadetta näyttäisi olevan. Näissä oloissa ilma-vesi-lämpöpumppu varmuudella päihittää ainakin aurinkopaneelit, ja lisäksi pumpun saa käyntiin ihan vaikka yölläkin, jos silloin lämmintä käyttövettä tarvitsee. Toki ilma-vesi-lämpöpumppu ei kovilla pakkasilla tuota yhtään mitään, mutta näitä yli -15C pakkasia on nykyisen ilmastomuutoksen aikana Vantaalla aika harvoin, niin kuin tässä päivityksessä olevasta tuntimäärä tutkimuksestani ilmenee:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/tehokas-lampopatteri.html

Shortsikelit jatkuu...

Parin päivän seurailun jälkeen käyttöveden lämmityksessä kaikki onnistui ihan niin kuin pitikin, mutta lattialämmityksen kanssa kävi vähän toisin... Viime perjantain asennustöiden jälkeen jotkut asiat ovat taas vähän eri tavalla, eikä niitä sitten osannutkaan käyttää.

Tässä kirjoituksessa...

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/5-eri-lammonlahdetta-lampopumpulle.html

...aivan siellä loppuriveillä pohdiskelin, että ei taida olla olemassa sellaista termostaattia, joka lämpöpumpun esilämmityksen jälkeen kytkeytyisi päälle, ja jatkaisi sähköllä lämmittämistä sitten siitä eteenpäin, mihin lämpöpumppu on päässyt? Lämpöpumppuhan ei kovin korkeita lämpötila pysty tekemään. Ei ainakaan kovin tehokkaasti.

Sitten pohdiskelin, että saisiko sähkövastuksen jatkamaan lämpöpumpun työtä kelloajastuksella? Kyllä saa - ja se näyttäisi toimivan yksinkertaisesti ja hyvin. Kas näin:



Lämpöpumppu on ajastettu toimimaan 3 kertaa vuorokaudessa: 05:30-8:30, 15:00-18:00 ja 21:30-23:30.

Kun lämpöpumppu on käynyt aikansa - siis noin 2 tuntia, sitten sähkövastus menee aikaohjauksella päälle - siihen mennessä käyttöveden lämpötila on jo noin +50C, ja paljon yli sen se ei lämpöpumpulla nouse. Sähkövastus on ajastettu toimimaan näin:

6 kW:n sähkövastusta varaajan yläosassa ohjataan lämpöpumpun näytöltä käsin (minusta oli nerokas ratkaisu kytkeä se näin, kiitoksia asentajille). Ilman tätä kytkentää sähkövastusta ei oikein olisi voinut ohjata aikaohjauksella. Nyt sähkövastus on aamulla päällä puolituntia ja iltapäivällä tunnin. Samaan aikaan on mahdollisuus lämpöpumpullakin olla päällä, mutta pumppu sammuttaa itse itsensä sitten kun se ei enää enempään pysty, ja sähkövastus jatkaa siitä eteenpäin - kunnes se on saavuttanut halutun lämpötilan, ja sitten sekin kytkeytyy lopuksi pois päältä - vaikka aikaohjauksen puolesta vastuksella olisikin vielä ollut käyntiaikaa jäljellä.

Lopputulos käyttöveden lämpötilan osalta on nyt näin:

Käyttöveden haluttu lämpötila on nyt asetettu +56C asteeseen. Kun tämä lämpötila saavutetaan, termostaatti napsauttaa sähkövastuksen pois päältä. Nyt lämpötila täyttää normit, joiden mukaan käyttövesi pitää olla vähintään +55C. Tämän enempää en ole sähkövastuksella lämmittänyt, koska lisälämmityksestä ei olisi enää mitään hyötyä. Sähköä vaan kuluisi hukkaan sitä enemmän, mitä kauemmin lämmitystä jatkaisi... Aiemmin lämpötila oli +65C, mutta koska varaajan tilavuus on aika suuri (siis 500 litraa), niin lämpötilan voi jättää alemmaksi, jolloin lämpötilaerot ja varaajan lämmönhukka ovat pienemmät.

Tähän asti kokeilut onnistuivat siis oikein hyvin. Mutta jäin ihmettelemään, että miksi viikonlopuksi päälle jääneen lattialämmityksen vaikutukset eivät vaan tahdo poistua. Viikonlopun jälkeen kun palailtiin sunnuntai-iltana reissun päältä kotiin, niin kotona oli shortsikelit - ja ne shortsikelit jatkuu yhä edelleenkin, vaikka nyt on jo tiistai.

Sunnuntaina laitoin lattialämmityksen kiertovesipumpun niin pienelle kuin sen sain. Nolla-asentoa siinä ei ollut, mutta lähes-nolla-asento oli. No - ei se sitten mihinkään riittänyt.

Nyt otin lattialämmityksen kiertovesipumpulta kokoaan töpselin pois seinästä (yritin vääntää ensin sulakettakin pois, mutta en löytänyt sopivaa - siis sellaista sulaketta, joka ei sammuttaisi samalla vähän muutakin...). Ja lopuksi laitoin vielä lattialämmityksen sulkuventtiilinkin kiinni.

Nyt viimeistään lattialämmityksen pitäisi olla kokonaan pois päältä. Ilmeisesti on niin, että jos lattialämmitystä ei saa kokonaan pois päältä, sitten talo ei jäähdy. Ja sähköäkin kuluu aika lailla, vaikka lämpöpumppu tekee lämmön (paitsi sähkölämmitys sillä aikaa kun se on ohjelmoitu toimimaan ja "kiehauttamaan" vettä +56C lämpötilaan asti).

Lämpömittarit näyttivät siis näin:

9.11. klo 18:04 lämpötila on +24,4C.

10.11. klo 19:58 lämpötila on edelleen +23,8C - eli alaspäin on tultu vain puolisen astetta.

Nyt sitten kovemmat keinot käyttöön, eli sulkuventtiilikin varmuuden vuoksi kiinni:


Lattialämmityksen sulkuventtiilit kiinni. Sulkuventtiilin kahvasta roikkuu johdon pätkä, joka herättää huomion siinä vaiheessa kun pumppua laitetaan joskus päälle, niin pitää muistaa avata myös venttiili.
 














Sähköä on mennyt viime päivinä ihan mukavasti. Korkea sähkönkulutus johtuu ainakin osittain siitä, että IV-kone ja lämpöpumppu ovat käyneet toinen toisiaan vastaan. Lämpöpumppu lämmitti käyttövettä, josta hyvin pienellä virtauksella lämpöä meni myös lattiaan. Ja kun talossa oli shortsikelit, IV-koneen lämmöntalteenotto meni pois päältä. Eli noin +23C asteista lämmintä ilmaa puhalletaan nytkin koko ajan ja jo neljättä päivää harakoille. Nyt kun saan tämän tilanteen taas hallintaan, niin käppyrät kaunistuvat aikalailla.

Marraskuun 9 ekan päivän sähkönkulutus päiväkohtaisesti. Kaikkien aikojen alaraja-ennätys tuli 4.11, jolloin sähköä meni 24,3 kWh per vuorokausi. Eilen eli 9.11. sähköä kului 3 kertaa enemmän, eli 72,7 kWh. Punaisella käyrällä vuorokauden lämpötila, ja katkoviivalla koko kuun keskilämpötila.



5 eri lämmönlähdettä lämpöpumpulle

Lämpöpumppu on tapana nimetä aina lämmönlähteensä mukaisesti. Jos yritän laittaa koneet hintajärjestykseen halvimmasta alkaen, niin ensimmäisenä tulee (ilma)lämpöpumppu. Eli se tavallinen asennettuna noin 2 tonnin laite, jossa on sisäyksikkö ja ulkoyksikkö, ja joka kesäisin tekee viileää, muina aikoina lämmittää huoneita, ja tehostaa mm. takan lämmön leviämistä.

Seuraavana hinnaltaan on koostaan ja tyypistään riippuen noin 8-9 tonnin hintainen ilma-vesi-lämpöpumppu, joka on ihan sama kuin edellinen, paitsi siirtää lämmön sisäilman sijasta käyttöveteen.

Suunnilleen samoissa hinnoissa menee PILP eli poisto-ilma-lämpöpumppu, jolla yritetään saada talosta karkaavaa lämpöä talteen. Talteenottopaikka on yleisimmin poistoilmassa, mutta se voi olla myös viemärissä tai savupiipussa, riippuen siitä mistä lämpöä arvellaan helpoimmin saatavan talteen.

Hintahaarukan yläpäässä tulee maalämpöpumppu, joka ottaa lämpöä maasta. Ruotsiksi sanotaan "jordvärmepump", jos keruuputkisto on maassa ja/tai vesistössä, mutta siis vaakatasossa. Jos keruuputkistolle porataan pystysuora reikä kallioon, niin silloin ruotsalaiset puhuvat bergvärmestä eli kalliolämmöstä, mutta suomenkielessä nämä kaikki 3 ovat maalämpöpumppuja. Tässä vaiheessa hintalappu alkaa olla luokkaa 20 tonnia, eli 10-kertainen verrattuna siihen mitä yksinkertainen ja pelkkä ilmalämpöpumppu maksaa.

Tietysti "purus-ilmalämpöpumpun" elinikä ei ole kuin noin 10 vuotta, kun muut lämpöpumput kestävät likemmäs 20 vuotta. Meille tulleen ilma-vesi-lämpöpumpun käyttöiäksi on arvioitu noin 200 kuukautta, eli noin 17 vuotta. Mutta jos siis esim. maalämmön hinnalla (20 tonnia) ostaisikin 10 kpl ilmalämpöpumppuja 2 tonnia per kpl (peräkkäin aina kun vanha hajoaa, niin uutta tilalle), niin kyllä niiden avulla voisi laskea pärjäävänsä seuraavat 100 vuotta. Jokaisesta saa vielä kotitalousvähennystäkin.

Erilaisia lämmönlähteitä on siis ainakin 5 kpl, esim. poistoilma (IV:n tai savupiipun kautta), ulkoilma, vesistö ja/tai pintamaa (ruotsiksi jordvärme),  tai kallio (ruotsiksi bergvärme).

Näistä voi jokainen sitten valita itselleen sopivan, ja jos lämmön ottaa vesistöstä, pintamaasta tai kalliosta - niin lämmönlähde toimii ympäri vuoden, ja lämpöä otetaan talteen 4-10C lämpötiloista ympäri vuoden.

Mutta jos lämmönlähde onkin ulkoilma, sen lämpötila voi vaihdella vuorokaudessa helpostikin 10-15 astetta, ja vuositasolla jopa 60 astetta, jos kesällä on 30 astetta lämmintä ja talvella saman verran pakkasta. Tämä jättää pelaamiselle varaa, jos on mielenkiintoa miettiä miten lämpöä saisi parhaiten talteen - tai saako kaikkina vuodenaikoina ollenkaan.

Lämpöpumput ovat siinä mielessä kaikki samantapaisia, että ne kykenevät nostamaan lämpötilan noin 55 astetta yli sen, mikä on keruupiirin lämpötila. Näin ainakin meillä nyt oleva Viessmann ilma-lämpöpumppu. Toisin sanoen - jos keruupiirin lämpötila on +5C, niin kuin maalämmöllä aina on - lopputuloksena saa tehtyä +60C asteista lämmintä käyttövettä. Eikä haittaa onko yö vai päivä, tai kesä tai talvi.

Ilma-vesi-lämpöpumpulla tilanne on vähän toisin. Se sammuttaa itse itsensä, kun ulkoilman lämpötila on -15C tai alle. Silloin hyötysuhde menee jo liian heikoksi. Muutenkin -14C:stä jos saadaan tehtyä 55 asteen lisäyksellä -14C -> +41C vettä, niin nippa nappa se vielä kelpaa käyttövedeksi. Joskaan se ei sellaisenaan enää täytä viranomaissuosituksia, joiden mukaan lämmin käyttövesi pitää olla vähintään +55C, jotta legionellabakteerit kuolisivat pois.

Vesi-ilma-lämpöpumpulle on muutenkin "raskasta" tehdä lämmintä käyttövettä. Mieluiten se tekisi esim. lattialämmitykseen soveltuvaa noin +25C -> +30C lämpöistä vettä. Silloin myös hyötysuhteet ovat suuremmat ja pumppu alkaa tienata rahaa.

Näin ne kytkennät oli aluksi meilläkin, eli ilma-vesi-lämpöpumpulta lähti 2 piiriä, toinen lattialämmitykseen, ja toinen käyttövedelle. Se taitaa olla jonkinlainen ns. "normaali lähtökohta" näissä asennuksissa?

En kuitenkaan halunnut lopputuloksen olevan näin, ja nyt perjantaina kytkentöjä muutettiin niin, että lattialämmitys saa lämpöä pelkästään lämminvesivaraajasta (niin kuin se oli ennenkin), ja lämpöpumppu syöttää lämpöä pelkästään vesivaraajalle (eikä enää suoraan lattiapiiriin).

Tämä ei ole välttämättä järkevää näin ns. "laajassa mittakaavassa", mutta meille se on kuitenkin (ainakin omasta mielestäni) se paras tai halvin ratkaisu, koska meillä huoneilma lämpenee etupäässä takkatulen avulla ja puut tulee omasta metsästä hyötyliikunnan hinnalla. Joten nyt meidän lämpöpumppu tekee enää pelkästään lämmintä käyttövettä.

Aikaisemmin meillä lämmin käyttövesi tuli suorasähköllä. Yösähköllä lämpeni myös lattiapiiri talvella, jolloin lattialämmitys oli puiden lisäksi ja ohella ns. apulämmitysmuoto. Nyt meillä ei vielä ole lattialämmitys ollut päällä muuta kuin koemielessä, kun lämpöpumppujen asennus on ollut käytössä. Jos olisi alettu lattiaa lämmittämään lämpöpumpulla, sähkölasku olisi lähtenyt kasvuun (niin kuin jo vähän nähtiinkin), eikä se olisi laskenut, mikä kuitenkin on tämän lämpöpumppu kokeilun ainut päämäärä ja tarkoitus. Aika sitten näyttää tuleeko säästöä siinä määrin, että pumppu tienaisi itse oman hintansa. Jos ei tienaa, sitten se oli tappiollinen investointi.

Entä onko vesi-ilma-lämpöpumpulla sitten mitään hyviä puolia maalämpöön verrattuna? Toki on. Ensinnäkin se on puolta halvempi, ja samassa suhteessa sen takaisinmaksuaika on puolta lyhyempi kuin maalämmöllä. Lisäksi maalämpö - jos sillä tehdään myös käyttövettä niin kuin asia käytännössä aina on - niin käytövettä joudutaan kesälläkin tekemään enintään +10C lämpötilasta. Eihän maaperä koskaan sen enempää lämpene. Mutta kesähelteillä ilma-vesi-lämpöpumppu voi ottaa lämpötilaa jopa +25C -> +30C lämpötiloista, jos tulee kunnon kesä, ja jos lämpöpumppu on ajastettu toimimaan pelkästään päivällä. Ja se on tehokasta se.

Nyt kun lämpöpumppu tekee meillä pelkästään lämmintä vettä, ja talvella sen loppulämpötila jää oletettavasti aika alhaiseksi, niin olisi hyvä jos joku keksisi sellaisen termostaatin, joka ei tekisi mitään, ennen kuin lämpöpumppu on lämmittänyt veden - sanotaanko nyt vaikka noin +40C saakka, mutta joka siinä kohtaa kytkeytyisi päälle, ja lämmittäisi veden - sanotaanko nyt vaikka +65C asti, ja kytkeytyisi taas siinä kohtaa sammuksiin? Tällaista termostaattia, jolla olisi selvä ja ennalta aseteltavissa oleva alaraja ja yläraja, niin sellaista ei taida olla vielä keksittykään?

Termostaatti. Kuva bongattu www.taloon.com sivuilta. Tähän voi säätää ylärajan, mutta jos lämpötila on alle sen - termostaatti napsahtaa heti päälle. Jolloin jos lämmintä vettä tekee sekä lämpöpumpulla, että termostaatti-ohjatulla sähkövastuksella, niin sähkövastus tekee kaiken työn, eikä lämpöpumppu pääse oikein koskaan töihin?

Jos ei löydy termostaatteja muuta kuin yläraja-asetuksilla, niin ilmeisesti kello + termostaatti ajaa kuitenkin saman asian kuin se, että olisi termostaatti, joka lähtee tietystä lämpötilasta ja päättyy tiettyyn lämpötilaan?

Siis nythän voin ajastaa lämpöpumpun menemään päälle tiettyyn kellonaikaan ja työskentelemään tietyn ajan, esim. 2½ tuntia kerrallaan. Tämän olen jo tehnytkin.

Ja nyt voin ajastaa myös lämpöpumpun omat sähkövastukset menemään päälle heti sen jälkeen, kun lämpöpumppu lopettaa - jolloin oli saavutettu lämpötila ihan mikä tahansa, niin sähkövastus jatkaisi sitten hommia siitä eteenpäin, kun lämpöpumppu tekee ensin sen minkä pystyy. Loppulämpötila voi olla esim. +65C -asteinen käyttövesi. Ihan niin kuin meillä on ollut tähänkin asti.

Tätä lämpöpumpun + sähkövastuksen kello-ajastusta peräkanaa ajattelin kokeilla seuraavaksi. Kummankin optimaaliset käyttöajat selviää kokeilemalla. Ja aika näyttää miten käy.

Pysytään kuulolla.

Uusi ennätys

Eilen eli 4.11.2015 tuli sähkönkäytössä uusi alarajaennätys. Se on nyt 24,33 kWh per vrk. Aikaisempi ennätys oli päivämäärällä 26.6.2015, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli 25,13 kWh. Eiköhän tämä lämpöpumppu ole sittenkin ihan hyvä juttu.

Uskoisin, että ns. "kesäasento", jolloin lattialämmitystä ei tarvita, olisi nyt löytynyt. Silloin lämpöpumppu lämmittää pelkkää käyttövettä 3 kertaa päivässä, joista aamun lämmitys alkaa yösähköllä klo 06:00 alkaen (yösähkö päättyy arkiaamuisin klo 07:00). Myös illan viimeinen lämmityskerta 21:00 - 23:30 tapahtuu kokonaan halvemmalla yösähköllä. Iltapäivän lämmityskerta 15:00 alkaen menee päiväsähköllä. Tältä sama näyttää graafisesti:



Kesäasento lämpöpumpulle. Lämmintä vettä tehdään 3 kertaa vuorokaudessa iltapainotteisesti.

Lämpöpumpun loppuasennukset jatkuvat huomenna. Siitä lisää hetken kuluttua, hommasin jo yhden Oumanin säätölaitteen lisää lattialämmitystä ohjaamaan, aikaisemmin lattialämmitystä ohjaillut anturi hoitaa nyt IV-koneen lämpöpatterille menevän veden lämpötilan ohjausta.

Uusi Oumanin säätölaite odottaa asentamista.

Hienosäätö jatkuu

Taas virittelin lämpöpumpun käyntiaikoja uudelleen. Samalla myös vuorokautinen sähkönkulutus tulee pikkuhiljaa alaspäin, nyt lähestytään 50 kWh:n rajapyykkiä taas pitkästä aikaa - 3.11.2015 päivämäärällä vuorokauden aikana sähköä kului 50,51 kWh, josta määrästä yösähköä oli 9,0 kWh.

Yösähköä ei meillä enää entiseen tapaan kulu, kun lattialämmitys ei ole päällä ja lämpöpumppu ei enää käy öiseen aikaan. Suomi-tasolla tässä ei ole mitään järkeä. Vesivoimalat, ydinvoimalat ja todennäköisesti tuulivoimalatkin pyörivät myös öiseen aikaan, mutta sähkölle ei silloin ole oikein kysyntää, vaikka yösähköä halvemmalla myydäänkin. Tähän asti meillä lattialämmitys on ollut pelkästään yösähköllä, mutta nyt mekin olemme lämpöpumpun myötä siirtyneet lähes pelkästään kalliimman päiväsähkön käyttäjiksi.

Lämpöpumppu oli nyt toisen yön pois päältä, ja lähtötilanne tähän aamuun oli tämä:



Lämpöpumppu oli säädetty toimimaan niin, ettei se toimi öiseen aikaan.

Lämpötilat olivat taas samat mitä ensimmäiselläkin kertaa, eli varaajan yläosan lämpötila oli laskenut +41C asteeseen yön aikana:



Varaajan yläosan lämpötila aamulla klo 06:50, eli 10 minuuttia ennen lämpöpumpun käynnistymistä. Ihan samat lukemat oli nyt, mitä oli eilenkin aamulla.

Hetki lämpöpumpun käynnistymisen jälkeen koko astian eli varaajan sisältö meni ilmeisesti ihan sekaisin, ja yläosan lämpötila laski hetkeksi +35C asteeseen:

Suunnilleen sama lämpötila oli myös varaajan alaosassa:



Varaajan alaosan lämpötila oli asteen viileämpi kuin yläosassa heti kun lämpöpumppu käynnistyi klo 07:00.

Ongelmana tässä vaiheessa on nyt vielä se, että ei ole ihan tarkkaan tiedossa, että kuinka usein ja kuinka pitkiä aikoja lämpöpumppu tällä hetkellä oikein käy? Nyt kun pumppu lähti ajastetusti käyntiin klo 07:00 ja se pysähtyi klo 08:12, niin 72 minuutin käyntijaksolla 500 litran varaaja oli jo saavuttanut asetetun lämpötilan eli koko vesimäärä oli lämmennyt +49C asteeseen.

Fysiikan lakien mukaan jos 1 kuutio vettä lämmitetään 1 asteella, siihen tarvitaan energiaa 1,16 kWh. Joten jos tässä tapauksessa puoli kuutiota vettä lämmitettiin 14 asteella (+35:stä +49:ään), niin energiaa tarvittiin 8,12 kWh. Joten jos pumpun kokonaisteho on 8kW, niin se kävi reilun tunnin lähes täysillä, ja sammui sen jälkeen.

Tämän tiedon pohjalta tein nyt seuraavan ajastusohjelman, eli käyttövettä lämmittävä pumppu on nyt ajastettu toimimaan kolmena aikana vuorokaudessa, painottuen niihin aikoihin, jolloin talossa ollaan kotona, ja joihin aikoihin myös lämmintä käyttövettä tarvitaan:

Uusi ajastus lämpöpumpulle. Ensimmäinen ajastus on kuvaushetkellä menossa, ja sen väri on valkoinen, muut pylväät ovat harmaan sävyiset. Tätä säädetään uudestaan ja viimeistään sitten, kun lattialämmitys otetaan käyttöön. Nyt huoneilma lämpenee pelkästään takkaa polttamalla.

 Lämminvesivaraajan omat vastukset on säädetty niin pienelle, että ne eivät lähtisi toimimaan koskaan, vaan että lämmin käyttövesi tulisi pelkästään lämpöpumpun kautta. Jos jostain syystä pumppu ei toimi, tai jos sen teho ei riitä - sitten varaajan vastukset varmistavat, ettei varaaja voi kokonaan jäähtyä, ja esim. IV-koneen lämmityspatterille riittää lämmintä vettä:

Lämminvesivaraajan vastus on säädetty laukeamaan klo +25C:n kohdalla. Toivottavasti tätä 6 kWh vastusta ei tarvita enää koskaan, koska lämpöpumppukin on hankittu. Näitä 6 kWh vastuksia on varaajan kyljessä 3 kpl, eli sähkötehoa löytyy yht. 18 kWh siltä varalta, että jos tulisi kunnon pakkaspäivä. Samoin jos talo on ollut pidemmän loman aikana pelkällä peruslämmöillä (niin ettei putket juuri ja juuri jäädy), ja se talo halutaan sen jälkeen lämmittää normaaliin lämpötilaan todella nopeasti, niin tarvittava teho siihen löytyy.

Lämpöpumpun virittelyä

Sähkönkulutus alkaa "tasaantua", marraskuun ekana päivänä sähköä meni 54,9 kWh ja eilen 52,6 kWh. Viime päivinä sähkönkulutus on ollut paljon korkeampikin.

 

Ensimmäisenä asumisvuotena suorasähköllä meillä oli lattialämmitys kello-ohjatusti päällä tammikuusta eteenpäin vain öiseen aikaan, jolloin oli halvempi sähkö. Kello-ohjaus toi aika reippaasti säästöä, ja mahdollisti takkojen käyttöä enempi. Viime syksynä oli vähän sama tilanne kuin nytkin, että takkaa ei voi paljon käyttää, koska muuten tulisi liian kuuma.

Nyt sitten pitää miettiä tilannetta uudelleen, kun talossa on ollut parisen viikkoa ilma-vesi-lämpöpumppu, joka ensin lämmitti myös lattiaa, ja nyt tällä hetkellä pelkkää käyttövettä - että miten tilanne on nyt muuttunut, ja mikä olisi ns. "optimiasento"?

Pelkässä käyttöveden lämmityksessä pumppu tekee juuri sitä, mitä se ei saisi tehdä, eli käy lyhyttä pätkää varsin usein.

Kompuran käyttötuntien seurantalista. Tähän aamuun mennessä oli tullut 72h. Viime yön käyttöveden lämmitys oli poissa päältä kokonaan.

Huomasin nyt tässä kohtaa vielä sellaisenkin seikan, että pumppu lämmitti pelkkää varaajan yläosaa, eli jos oltaisiin nyt haluttu käyttää poreallasta, niin ei olisi välttämättä lämmin vesi riittänyt...? Pumppu myös jossain vaiheessa on kytkenyt omia sähkövastuksiaan päälle, koska molempien vastusten käyttöaika-logiin on kertynyt 4 käyttötuntia.

Otin nyt sähkövastukset käyttöohjelman kautta kokonaan pois päältä, ja kokeilin viime yöksi ensimmäistä kertaa sellaista, että käyttöveden lämmitys oli pois päältä. Eihän yöllä kukaan käyttövettä tarvitse. Tässä kokeilussa tarkoitus on saada pumppu käymään pidempää työvuoroa, sillä jos vuorokautinen lämmitystarve on aina sama, silloin pumppu tekee päivällä kaiken sen työn, minkä se on nyt voinut tehdä osittain myös öiseen aikaan. Lämpöpumppua kannattaa ehdottomasti käyttää päivällä, sehän on vuorokauden lämpimintä aikaa, ja kylmään öiseen aikaan pumppu voi aivan mainiosti olla kokonaan pois päältä, jos vaan talon lämmitystilanne sen sallii.

Tämän kertainen koe onnistui. Tosin tämä koe onnistui nyt ekalla kertaa aivan nippa-nappa, oli nimittäin lähellä, ettei mennyt varaajan sähkövastukset päälle.



Käyttöveden lämmitys on nyt päällä klo 07:30 - 22:30. Tarkemmin sanoen tässä kuvassa lämmitys on pelkästään "ylhäällä" eli varaajan yläosassa, mutta muutin sen vielä niin, että koko varaaja lämpenee alhaalta asti, eli lämmintä riittää vaikka valutettaisiin poreallas täyteen.

Varaajan lämpötila oli illalla +49C ja aamulla +41C. Eli varaaja jäähtyy ja lisäksi IV-koneen esilämmityspatteri syö pikkuisen lämpöä.

Kokeilin myös, että mitä tapahtuu jos käy aamulla suihkussa juuri ennen kuin lämpöpumppu käynnistyy. Varaajan yläosan lämpötila laski yhdellä asteella. Eli periaatteessa lämmintä vettä olisi riittänyt muutamalle suihkussa kävijälle.

Se mikä oli nyt ns. "läheltä-piti-tilanne" tällä kertaa oli se, että olin säätänyt lämminvesivaraajan omat vastukset menemään päälle yläosassa +35C kohdalla ja alaosassa +20C. Oli jonkin verran lähellä, että niin ei päässyt käymään. Siinä ei olisi ollut mitään järkeä, että jos lämpöpumppu kytketään yöksi pois päältä - niin sitten sähkövastus kytkeytyykin sillä aikaa päälle. Toki yösähkö on vähän halvempaa, mutta siltikään tarkoitus ei ole lämmittää vettä suoralla sähköllä, jos talossa on myös lämpöpumppu tätä varten, nippa-nappa tämä nyt onnistui ihan oikein kuitenkin, eikä lämpötila pudonnut liian alas.



Varaajan lämpö alaosassa oli enää +26C. Sähkövastus olisi mennyt päälle +20C kohdalla. Yläosan lämpötila laski suihkussa käynnin jälkeen +40C lämpötilaan. Sähkövastus olisi mennyt päälle +35C kohdalla. Onneksi suorasähköä ei nyt kuitenkaan kulunut.

Näistä lämpötiloista tulee mieleen seuraava kysymys: paljonko lämminvesivaraajan lämpötilan pitää olla? Yleisesti Suomessa ja kaikissa AsOy -muotoisissa isoissa taloyhtiöissä lämmin käyttövesi - jos se lämmitetään kaukolämmöllä, öljypolttimella tai suorasähköllä, niin lämpötila pidetään haarukassa +60-65C. Mikäli taloyhtiössä on lämpöpumppu, lämpötila säädetään yleensä +55-60C haarukkaan.

Meillä lämpimän veden lämpötila on säädetty +49C asteeseen, ja nyt tämän viimeisimmän kokeilun jälkeen lämpötilan sallitaan laskevan öiseen aikaan vielä siitäkin muutamalla asteella, jopa 9 astetta (tänä aamuna yläosa laski +40C tasolle, ja alaosa oli +26C).

Korkeita lämpötiloja perustellaan sillä, että riittävän lämmin vesi tappaa kaikki bakteerit. Siksi lämpöpumpputaloissakin olisi kait hyvä "kiehauttaa" vesi aina välillä korkeampaan lämpötilaan. Mikäli talossa on aurinkolämpö, silloin kesäisin tämä kiehauttaminen on hyvinkin usein toistuva tapahtuma, eli aurinkoenergiaa voi tulla kerralla paljonkin, ja sitä voi varastoida varaajan veteen.

Mutta mikäli varaaja on riittävän iso, alempikin lämpötila riittäisi. Eli ylilämmitetäänkö Suomessa tässä kohtaa? Jos varaaja on kovin lämmin, lämmönhukkakin on silloin suurempi. Toki lämmön hukka esim. omakotitalossa vapautuu sisäilmaan, eli ei se tavallaan hukkaan silloin mene.

Ja jos on bakteerikammoinen, niin itse en ole koskaan kuullut, että Suomessa olisi joskus jostain löydetty tai joskus jossain kärsitty juomavedessä olevista bakteereista (toki Nokialla sattui jokin aika sitten oma episodinsa, jossa kuitenkaan veden lämmittämisellä ei ollut osaa asiaan). Se miksi juomaveteen ei välttämättä tule bakteereita, se johtuu siitä, että juomavedessä on 5 baarin paine (vastaa 50 metrin syvyistä vesimassaa), ja toisekseen juomavesi viipyy varaajassa aika vähän aikaa. Eikä sinä aikana putkien sisään mitään bakteereita ehdi kasvaa. Lisäksi jos itse varaajassa seisova vesi kiehautetaan (ts. nostetaan lämpötila esim. tasolle +55C) aina välillä, niin silloin niitä bakteereita ei ole edes siinä varaajassa seisovassa vedessä.

En ole myöskään kuullut, että lattialämmitysputkiinkaan olisi kertynyt bakteerikasvustoja, vaikka niissä putkissa kiertää tai seisoo jatkuvasti noin +20-26C asteinen vesi.

Tätä lämminvesivaraajan lämmitysaikaa joudutaan varmasti talven lähestyessä säätämään vielä uudestaan, jos ja kun lattialämmitys pitää kytkeä päälle jossain vaiheessa. Tai tietysti lattialämmityksen kiertovesipumpun voisi ajastaa käymään vain päivisin ja olemaan pois päältä öiseen aikaan. Silloin lämpöpumppukin voi huilata aina yöt, jolloin se tekee pidempää hukia päivisin, jolloin on lämpöisempää ja hyötysuhteet ovat paremmat. Samoin pumpun elinikä pitenee, jos se saa tehdä hommia aina pidemmän hukin kerrallaan, eikä käy lyhyttä pätkää.

Itseopiskelua...

Ilma-vesi-lämpöpumpun kompura on nyt koneen oman pöytäkirjatoiminnon mukaan ollut käynnissä 28 tuntia. Ensi viikolla kytkennät saadaan kokonaan tehtyä, ja sitten olisi vuorossa vähän käyttökoulutusta. Aloin jo itseopiskellen hiukan tutustua laitteeseen.

Eka fiilis itselläni on sellainen, että laitteessa on kymmenittäin erilaisia hifistelytoimintoja, joista normaali ihminen ei tarvitse kuin muutaman. Eli ihan niin kuin uusissa älypuhelimissakin 90% kaikista toiminnoista on täysin turhia. Oli siellä joukossa toki muutama oikein hyväkin oivallus, enkä ole 68-sivuiseen ohjekirjaan vielä perin pohjin ehtinyt syventyä.


Ilma-vesi-lämpöpumpun 68-sivuinen opaskirja. Oppaassa on hyvät kuvalliset ohjeet, että ei sen puoleen...

Myös sähkönkulutus on alkanut pikkuhiljaa taittua, tänään pistin lattialämmityskierron kokonaan pois päältä niin, että lämpöpumppu jäi lämmittämään enää pelkästään lämmintä käyttövettä.

Sähkönkulutuksen huippu on saavutettu, ja alamäki käppyröissä ilmeisesti alkanut. Siniset pylväät ovat vuorokautinen sähkönkulutus, punainen viiva on vuorokauden keskilämpötilakäyrä.

Lämmintäkin riittää! Keittiössä +24,3C ja ulkonakin lokakuun lämpötilaksi melkoiset +11,5C



Sisätilan lämpötila-asetus on ollut eilisestä lähtien enää +15C.

 

 

Nyt lämpöpumppu lämmittää enää pelkästään käyttövettä.

Tämäkin on varmaan ihan hyvä ja hyödyllinen toiminto? Ei loman aikana tarvita niin paljon käyttövettä tai lämpöä, kuin silloin jos talossa ollaan kotosalla.

Näppäimistö on helppo ja selkeä, ja navigointi käy helposti ihan niin kuin Nokian kännyköissä.

Tämä on mielestäni nerokas keksintö! Ennen meillä käyttöveden kiertovesipumppu pyöri yhtämittaa. Ja jokainen kierros vettä varastaa aina lämpöä - siis yölläkin. Nyt käyttöveden kiertovesipumppu ei pyöri lainkaan klo 24:00-05:30 välillä, ja 5:30-24:00 välisenä aikana se käy 10 minuutin välein 5 minuuttia, ja sitten sama uudestaan, eli 10min taukoa, ja 5min käyntiä.

 

Sähkönkulutuksen riippuvuus ulkolämpötilasta

Nykyään kun Excelillä saa nopeasti tehtyä melkein mitä vaan, niin teinpä tällaisen pistetaulukon, jossa vuoden 2015 jokainen tunti on yksi punainen piste.

Piste sijoittuu koordinaatistossa vaakatasossa sen mukaan vasemmalle tai oikealle, mikä on ollut ulkolämpötila (vuonna 2015 vaihteluväli alkaa noin -16C ja päättyy muutamaan hassuun pisteeseen, jotka ylittävät +25C vaaka-akselilla).

Kaavion pystyakselilla on kunkin tunnin aikana kulunut sähkömäärä - kuvio rajattu niin, että näkyy pisteet 0 -> 11 kWh tasolle saakka, kas näin:

No mitä tässä nyt sitten näkyy? Riippuuko sähkönkulutus ulkolämpötilasta? No eipä juuri, ja tähän on 2 syytä. Ensinnäkin sähkölämmitys eli lattialämmitys ei ole ollenkaan päällä klo 06:00 - 21:00 välisenä aikana. Ja toisekseen, meillä takka pitää aika hyvin talon lämpöisenä talvellakin.

Eräs mielenkiintoinen piirre tässä pistekaaviossa kuitenkin on, eli lämpötilasta riippumatta kulutus on jyrkästi jakautunut kahdelle eri tasolle, joista alempi hipoo nollaa, ja toinen menee 3 kWh per tunti tasolla.

Nämä 2 perustasoa ovat näkyvissä erityisen selvästi, jos ulkolämpötila on ollut plussan puolella.

Nähdäkseni tämä johtuu siitä, että jos varaajan sähkövastus/vastukset menee päälle, niin sellaisten tuntien aikana kulutus näyttää olevan noin 3 kWh per tunti. Sitten on muutamia huippukulutustunteja siellä sun täällä aikalailla satunnaisesti - ja ulkolämpötiloista riippumatta. Noille kulutuksille varmaan löytyy ihan joku muu yksittäinen syy, eli talossa on tapahtunut jotain muuta, joka on sitten kuluttanut sähköä enempi taikka vähempi.

Joten summa-summarum - meille kohtapuoliin tulevan ilma-vesi-lämpöpumpun tärkein tehtävä näyttää olevan lämpimän käyttöveden tuottaminen. Talon lämmitykseen sitä ei paljon tarvita, eikä se talon lämmitykseen pääse paljoa osallistumaan, koska lattialämmityksen kiertovesipumppu aiotaan jatkossakin pitää päällä vain öiseen aikaan.

Öisin talon lämmityksessä sitten kuluu sähköä - jos kuluu. Jos talo onkin lämmitetty jo takkapuilla, silloin lattialämmityksessä menoveden lämpötila saattaa olla täsmälleen sama kuin paluuveden lämpötila, eli lämpöä ei matkalle jää, jos kaikki talon rakenteet on jo valmiiksi lämpimät.

Jos meillä olisi ollut ilma-vesi-lämpöpumppu jo tähän asti olemassa, sitä olisi voinut käyttää käytännössä koko ajan, koska kaaviossa on vain muutama hassu piste, jotka jäävät -15C rajan "väärälle puolelle", eli sitä kylmemmissä lämpötiloissa ilma-vesi-lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä, tai sen hyötysuhde on jokatapauksessa hyvin heikko, vaikka se olisi päälläkin.