Toukokuut kulutusvertailussa

Jos laitan kahden toukokuun sähkönkulutukset rinnakkain - tai käytännössä siis peräkkäin - samaan taulukkoon, niin ilmavesilämpöpumpun vaikutus näkyy aika selvänä. Viime vuonna kulutus oli joka päivä yli 30 kWh per vrk, tänä vuonna se on yltänyt samalle tasolle vain kerran. Silloin meillä oli taas isot juhlat, ja porukkaa oli paikalla aika lailla.

Keskimääräinen toukokuun sähkönkulutus per vrk on nyt tänä vuonna ollut 19,7 kWh per vrk - alimmillaan on käyty 15,12 kWh:ssa. Tältä tämä näyttää graafisesti:

Sähkönkulutus per vrk - 17 päivää vuotta 2016 ja 14 päivää vuotta 2015.

Lämpöpumppu on tehnyt pelkkää käyttövettä maalis-huhtikuun vaihteesta lukien, takka on ollut käytössä viimeksi vapun tienoilla. Huhtikuu pärjättiin takan "viihdekäytöstä" saatavalla lämmöllä. Elävää tulta kun on mukava katsella, ja siksi kai monessa maalämpötalossakin on yleensä takka, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle olohuoneeseen.

Lämpöpumppua olen harvemmin nähnyt asetettavan näkyvälle paikalle keskelle olohuonetta, vaikka yhtä hyvin sekin lämmittää kuin takka. Ja on lisäksi paljon vaivattomampi.

Aurinkoenergia on jäänyt myös kiinnostamaan.

Nythän siis ilmavesilämpöpumppu on meidän talossa tällä hetkellä ainoa laite, joka pystyy koneellisesti tekemään viilennystä. Tai jopa kylmää. Toki meidän IV-konekin osaa kesähelteillä puhaltaa poistoilman suoraan pihalle talteenottokennon ohi, ja sen huomaa silloin siitä, että jäteilman lämpötila on ihan sama kuin huoneista poistetun ilman lämpötila. IV-kone "osaa" tehdä tämän saman talvellakin, jos se huomaa että huonelämpötila on noussut yli +23C:n, jolloin se alkaa jäähdyttämään taloa. Toisin sanoen lämmön talteenotto lakkaa.

Nyt jos lämpöpumppu laitetaan tekemään viilennystä, silloin se ei ainakaan samaan aikaan voi tehdä lämmintä käyttövettä. Vaan pitää valita jompikumpi asento. En tiedä montako kertaa koneellista viilennystä kesällä tarvitaan, mutta viime kesänä ei tarvittu kertaakaan - silloin käytettiin vain IV-koneen yöhuuhtelua, eli yöksi lisättiin tehoja, ja aamulla talo oli mukavan viileä. Ehkä ei ole kovinkaan iso työ, jos lämpöpumpun aina välillä laitaisikin tekemään kylmää ilmaa, joka sitten konvektorin kautta puhalletaan ympäri taloa. Konvektori on sisärappujen seinässä kiinni.

Tai sitten saman voisi tehdä niinkin, että lämpöpumppua ei käytetä kesän kuumimpaan aikaan muuta kuin jäähdytykseen. Lämpimän käyttöveden voisi silloin tehdä myös aurinkolämpökeräimillä. Ehkä ihan pari hassua putkikeräintä riittäisi 4 hengen tarpeisiin, jos käyttövesi tehdään näin pelkästään hellekaudella?

Toinen mahdollisuus olisi asentaa aurinkosähköpaneelit ja käyttää mahdollinen ylijäämäsähkö käyttöveden lämmitykseen. Jolloin lämpöpumppua ei tarvita ollenkaan, tai se on jäähdytysasennossa. Käytetään sitä sitten jäähdytykseen, jos käytetään. Tai sitten ei käytetä ollenkaan, ja pumppu huilaa kesät.

Aurinkoenergiassa tärkeää on sen oikea mitoitus. Se tehdään kesäajan kulutuksen mukaan. Ja sitä en omalta kohdaltani tällä hetkellä ihan tarkkaan edes tiedä, nyt kun vasta ensimmäinen lämpöpumppu kesä on edessäpäin.

Löysin kuitenkin hyvän laskurin, jolla aurinkoenergian oikeaa mitoitusta ja investoinnin kannattavuutta voi helposti laskea. Laskuri tai useampikin laskuri löytyy tästä linkistä:

http://www.finsolar.net/?page_id=2571

Sen verran mitä näitä laskenta-exceleitä nyt kokeilin, niin aika pitkiä takaisinmaksuaikoja näyttäisi tulevan. Jos aurinkopaneelien käyttöikä on noin 30 vuotta, niin se on maksanut itsensä vasta 20-25 vuoden kohdalla - riippuen vähän siitä, paljonko arvioi esim. sähkönhinnan nousuksi tulevina vuosina.

Toinen mikä mietityttää on oikea mitoitus. Ainakin 5 kW:n järjestelmä on meille nyt selvästi liikaa. Se voi helposti tuottaa jopa 30 kWh päivässä, ja meillä toukokuun kulutus on nyt jämähtänyt noin 20 kWh:n tasolle. Energia yhtiölle myydessä aurinkosähköstä ei saa käytännössä mitään, eli sähköverkkoon myyntiä varten ei kannata aurinkosähköpaneeleita asentaa.

Tietysti tässä kohtaa mieleen tulee, että joku 25 metrin tai vaikka 50 metrin jatkojohtokela ei paljon maksa. Ja siihen voi asentaa kWh-mittarin. Se mittarikaan ei paljon maksa.

Mitäs jos myisikin kesän ylijäämäsähköt vaikkapa lähimmälle naapurilleen?

Naapurin kannattaisi varmasti ostaa sähköä esim. 5 sentin hinnalla (tai mitä sitten ikinä sovitaankin), jos sähkölaitos myy samaa sähköä noin 10 sentin hinnalla per kWh. Mutta sähköyhtiölle jos myy ylijäämäsähköt, se ei maksa aurinkosähköstä joko mitään - tai sitten sähköyhtiö maksaa enintään pörssisähkön verran, joka on noin 3 senttiä per kWh.

Näin jos pääsisi eroon kesän ylijäämäsähköistään vähän paremmalla hintaa, sitten voisikin ehkä ottaa laajemman paketin, jolloin itse voisi käyttää kaikki tuottamansa sähköt keväällä ja syksyllä. Ja toki talvellakin, vaikka silloin aurinkosähköä ei paljon kerry. Ja sen verran mitä kertyy, varmasti kuluu myös ihan omassakin käytössä.

Tässä linkissä voi seurata realiajassa muutamia aurinkosähkön tuottajien tuottamia kWh-määriä:

http://solarforum.fi/wp/fi/seurantakohteet/aurinkosahko-sl3-pori/

Ja tältä nuo tuotantopylväät yllä olevassa linkissä näyttivät esim. nyt toukokuun 2016 alkukuun päivien osalta - tuotetun energian päivittäisvaihtelu on aika suurta:

Aurinkosähkön päivittäistuotanto voi vaihdella toukokuussa nollasta 30 kWh:iin,
jos käytössä on 5 kW:n laitteisto 20 paneelilla, sijaintipaikkana tässä esimerkissä on Pori.

Nouseeko sähkön hinta enää koskaan?

Sähkön hinta on ollut luisussa jo pidemmän aikaa - yhtäjaksoisesti ja aina vuodesta 2011 alkaen:

Tämä kuva on bongattu tästä linkistä: http://rikumerikoski.blogspot.fi/2015/05/sahkon-markkinahinnat-ovat-jo-liian.html

Samaan aikaan öljyn hinta on romahtanut. Tällä hetkellä Suomen toiseksi suosituin, mutta samalla myös kaikkein edullisin energiamuoto talojen lämmityksessä on öljy. Polttoöljyn litrahinta pyörii nyt noin 65 sentin tienoilla, ja 60-70 luvuilla öljylämmitteisiä taloja tehtiin niin paljon, että noiden aikojen seurauksena öljylämmitys on yhä edelleenkin toiseksi yleisin (ja 60-luvun lopulle asti kaikkein yleisin) lämmitysmuoto:

http://koti.ts.fi/turvallista-asuntokauppaa/mieti-miten-lammitat-kannattaako-lammitysjarjestelmaa-vaihtaa/

Nyt moni uskoo energian ja sähkön hintojen vielä joskus nousevan, ja aika moni tekee omakotitaloissakin investointipäätöksiä sen uskon varassa. Sähkön tulevilla hinnan nousuilla myös osataan varsin hyvin myydä vaikka mitä, tokihan jokainen myyntimies nyt osaa exceliin rakentaa vaikka minkälaisia hintakertoimia esim. seuraavan 10 vuoden ajalle.

Miten nuo hinnat sitten tulevaisuudessa menee, sitä ei kai varmuudella tiedä kukaan (kuten ei tiedä seuraavan lauantain lottonumeroitakaan, eikä pörssikurssien kehityksiäkään), mutta nyt jos uskoo sähkön hinnan nousuun, niin asiasta on oiva tilaisuus lyödä vetoa. Nimittäin pörssissä.

Suomen suurin sähkönmyyjä on Fortum:

http://www.largestcompanies.fi/toplistat/suomi/suurimmat-yritykset-liikevaihdon-mukaan-ilman-tytaryhtioita/toimiala/sahko-kaasu-ja-lampohuolto-jaahdytysliiketoiminta

Nyt kun sähkönhinta on tullut alas jo vuosikaudet, niin samalla on tullut alas Fortumin liikevaihto, tuloksentekokyky ja yhtiön pörssikurssikin. Toki Fortumin kassassa vielä rahaa riittää, hehän myivät pois sähkönsiirtopuolensa (jossa nyt uutisissakin olleet roimat korotukset Carunan nimissä). Mutta jos sähkön hinta ei koskaan nouse, sitten Fortum lienee yritys ilman tulevaisuutta. Ellei se vaihda toimialaa. Sekin voi tieysti olla yksi mahdollisuus, onhan Nokiakin vaihtanut toimialaa jo useitakin kertoja.

Nyt sellaiset Fortumin omistajat, jotka eivät enää jaksa uskoa sähkön hintojen nousuun tai Fortumin nousuun, he varmaan myyvät osakkeensa pois, nyt kun niistä vielä jotain saa. Ja vastaavasti ne jotka uskovat tulevaisuudessa kovasti nouseviin sähkön hintoihin, niin heillä on nyt oiva tilaisuus ostaa:



Fortumin pörssikurssin kehitys viimeisen 5 vuoden aikana.

 Itselläni on ollut muutama hassu Fortumin osake. Osinkoa niistä on saanut aika mukavasti, nytkin 1,10€ osinkoehdotus tälle keväälle on noin 9% osakkeen tämän hetkiseen arvoon suhteutettuna. Kuulostaa aika kovalta tuotolta, mutta ei kuitenkaan ole - jos vuosittainen arvon alentuminen on noin 20% luokkaa.

Nyt sitten eilisen romahduksen jälkeen pitäisi varmaan miettiä tämän osakkeen osalta, että pitäisikö realisoida tappiot, ja myydä osakkeet pois (kun niistä vielä jotain saa), vai pitäisikö nyt ostaa halvalla hinnalla lisää? Koska kyseessä on yritys, joka myy sähköä (ja vähän kaukolämpöäkin), niin kyseessä on loppupeleissä vedonlyönti siitä, että mitä näiden myyntituotteiden hintakehitykselle pitkässä juoksussa tapahtuu. Jos kummastakaan ei saa kummoistakaan hintaa, niin eihän yrityksen tulevaisuus silloin hyvältä näytä.

Sähkön hintakehitykseen varmaan vaikuttaa sekin, että tarvitaanko sähköä ja jos tarvitaan, kuinka paljon tarvitaan? Tulevaisuuden talot eivät kovin paljon sähköä kuluta. Sähköllä kulkevat autot ovat varmaan kohta ihan tavallisia useissakin Euroopan maissa, mutta Suomen autokannan vaihtuminen sähköautoihin saattaa vielä viedä ainakin 50 vuotta? Lisäksi aurinkopaneelit yleistyvät, joten ihmiset osaavat kohta itsekin tehdä omat sähkönsä... Sähkömarkkinoilla vallitsee myös kysynnän ja tarjonnan laki. Jos Olkiluodon uudessa ydinvoimalassa joskus tehdään sähköä, niin ei sähköstä ainakaan pulaa pitäisi tulla...

Miten sitten oikeasti käy - sen aika näyttää?

Tässä vielä uunituore selvitys Iltalehdestä, eli eri lämmitysmuotojen pohdintaa:

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2016020421066722_an.shtml

Iltalehden selvityksissä ilmavesilämpöpumpun hinnaksi oli laitettu 10 tonnia 150m2 talolle. Itselläni 8,3 kW:n ilmavesilämpöpumppu 241m2 talolle maksoi 8600€ asennettuna. Suora sähkön hinnaksi on arvioitu 2066€. Vuonna 2015 mitattu sähkönkulutus oli meillä 17162,11 kWh ja tuon sähkön hinta oli meillä 1785,89€. Se oli mielestäni Iltalehden tutkimuksissa kuitenkin ihan hyvä laskennan lähtökohta, että kustannukset oli nykyhinnoin. Sillä jos ei tiedetä laskeeko tai nouseeko energian hinnat tulevaisuudessa, niin miksi siten esim. 30 viimeisen vuoden tilastojen perusteella lähdettäisiin olettamaan kovia hintojen nousuja? Siis toki menneisyydessä hinnat ovat nousseet, mutta samoin ovat nousseet palkatkin. Jos nyt keskimääräinen kk-palkka Suomessa on 3338€ vuonna 2015, niin vuonna 1985 keskimääräinen palkka oli vain 973€/kk. Jolloin kustannusten nousu (mm. sähkön hinnan nousu) onkin vain näennäinen ilmiö. Ostovoiman nousu huomioiden sähkön hinta ei ole siis noussut niin paljon, mitä se on nimellisesti noussut.