Syyskuun sähkönkulutus

Tässä syys-lokakuun vaihteessa tuli 5 vuotta asumista täyteen. Niin se vaan aika kuluu. Syyskuussa sähköä kului 610,3 kWh. Se oli suunnilleen sama tai 15 kWh enempi, mitä meni viime vuoden syyskuussa, jolloin sähköä kului 595,60 kWh.

Jos kesällä on saunan savuhormi aina auki toukokuusta alkaen, niin syyskuussa tähän tulee muutos. Ensin saunan kiukaan lämpöä otetaan talteen sulkemalla savupelti aina yöksi, sitten olohuoneen takkaakin aletaan käyttämään muutamana kertana viikossa. Lopuksi pitää kääntää myös lattialämmöt päälle,. Tällä kertaa tämä tapahtui syyskuun 22. päivä, niin kuin näistä alla olevista päiväpylväistä helposti näkee:

Vuorokausikohtaisista pylväistä näkyy myös se, että aivan ensimmäisinä päivinä lattiat ovat olleet kylmät, jolloin sähköäkin on kulunut enemmän. Sitten tilanne on taas tasaantunut kuun loppua kohti. Nyt lattialämpö on päällä neljä tuntia joka päivä. Päivällä siksi, että silloin VILP saa parhaiten lämpöä talteen, kun ulkonakin on päivällä vielä suht lämmintä.

Jos katsotaan numeerisesti koko alkuvuotta 9kk ajan, niin tästä vuodesta 2019 näyttäisi tulevan tällä menolla toiseksi paras (siis toiseksi alhaisin kulutus). Vuosi 2018 näyttää olleen tammikuussa 2018 erityisen leuto, joten ihan noihin vuoden 2018 lukuihin ei nyt tänä vuonna ehkä päästä.

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60	610,30
YHT	8778,59	11726,00	8918,62	7764,53	6476,99	6719,90

Tässä vielä eri vuodet graafisina pylväinä:

Lattialämmöt pois ja häkäilmaisimia seinälle

Tänään on ollut tihkusateinen sunnuntai, ja on ollut aikaa tehdä sisällä pientä näpertelyä. Viikonlopuksi ulkolämpötila nousi niin, että takkaa ei voitu enää käyttää, koska sisällä alkoi olla liian lämmintä. Joten otin tänään lattialämmöt pois eli lattialämmityksen kiertovesipumppu on nyt toistaiseksi seis. Lämmin keli jatkunee vielä pitkään, näillä näkymin ainakin niin pitkälle mitä ennusteita riittää eli noin parisen viikkoa.

Kun lämpötila laskee +5C tai nollan kieppeille, silloin lattialämmöt tarvitaan ainakin osaksi vuorokautta. Mutta muuten tällaisilla +8C keleillä takan viihdelämpö riittää oikein hyvin. Nastarenkaita en kuitenkaan rupea vaihtamaan enää takaisin, ne kun tuli jo vaihdettua, niin ajellaan niillä nyt kevääseen saakka...

Lokakuun puolivälistä tähän hetkeen asti ostosähkön kulutusmäärät näyttävät nyt 15.10-4.11 välisenä aikana tältä:

Lokakuun puolivälin jälkeen siis 20.10 piti laittaa lattialämmöt päälle. Sähkönkulutus nousi muutamassa päivässä noin 20 kWh/vrk tasolle noin 35 kWh/vrk. Tässä uudessa tasossa viikkorytmiin tulee aina 2 matalampaa pylvästä viikonlopun aikana (eli eilinen - siis viimeisin pylväs) ja viikko sitten 28-29.10, joka siis viikonloppu silloin. Nyt kun lattialämmitys on taas pois - kunnes taas talvi uudelleen alkaa - niin ilmeisesti palataan taas takaisin noin 20 kWh/vrk -tasolle.

Nämä tällaiset lauhat syksyt ja lauhat talvet ovat "petollisia" siinä mielessä, että jos taloon on investoitu esim. maalämpö tai jokin muu lämpöpumppu, niin alhainen kulutustaso menee helposti lämpöpumpun ansioksi, vaikka todellisuudessa se johtuisikin ilmaston lämpenemisestä. Lämpöpumpun myyjät ainakin osaavat kääntää tämän omaksi edukseen, ja tekevät hyvän tilin, kun tuotteita menee kaupaksi pilvin pimein.

Varsinkin jos kyseessä on uudiskohde, jossa aikaa ennen lämpöpumppua ei ole ollenkaan olemassa, jolloin tilanne ennen lämpöpumppua on pelkkä "laskennallinen oletus". Meidän talon "laskennallinen oletus" normaalivuosina on 26000 kWh per vuosi. Ensimmäisenä suorasähkövuotena päästiin tasolle 17000 kWh, josta sitten kulutus vuosi vuodelta pienentynyt lämpöpumpun hankkimisen aikana niin, että nyt tämä vuosi päättyy tasolle noin 11000 kWh/vuosi. Jos uskoisin oikeasti, että meidän talo kuluttaisi ilman lämpöpumppua 26000 kWh/vuosi, niin pitäisin tietenkin nyt toteutuvaa 11000 kWh/vuosi -kulutusta niin hyvänä, että laskisin lämpöpumpun takaisinmaksuajaksi ihan vaan muutamia vuosia.

Siis tässä meidän talon tapauksessa jos yllä olevan perusteella kuvittelee sähkönsäästöksi 26000-11000=15000 kWh vuodessa, joka euroiksi muutettuna on noin 1500€/vuosi niin ilmasta veteen lämpöpumpun hankintahinta 8600€ tulisi kuitattua alle kuudessa vuodessa. Todellisuudessa talo ei kuitenkaan ole kuluttanut koskaan yli 17000 kWh, koska "normaalitalvia" ei enää ole. Tai jos on - niitä on todella harvoin. Esim. Vantaalla pitkän aikavälin keskiarvotasoille on lämmitystarveluvuissa päästy viimeksi vuosina 2012 ja 2010. Ja kun meidän talo valmistui 2014, niin se ei ole tällaisia talvia vielä nähnyt.

Sitten lisäsin taloon pari häkävaroitinta. Toinen tuli olohuoneen takan kulmalle, ja toinen yläkerran makuuhuoneeseen (jonne aina tuplahormista tuppaa tulemaan joskus savut sisään). Häkäilmaisin ei savusta ole moksiskaan, mutta laitoin sen nyt varmuuden vuoksi, jos savun mukana olisi myös häkää siinä määrin, että hälytin siitä piippaa. Tältä nämä asennukset nyt sitten näyttävät (molemmissa kuvissa on yksi ylimääräinen valkoinen pyöreä mollukka - ihan kuin palovaroitin).

Ison takan kulmalla häkävaroitin, sammutuspeite ja
takan hyllyllä lämpömittari, joka kertoo mm. sen, että
voiko takan laittaa päälle. Jos se on jäähtynyt, sitä voi taas
käyttää uudelleen. Muuten tulee liian kuuma.
Kerroksellinen takka, jossa tiilten välissä on villa, se
jäähtyy aika hitaasti.

Makuuhuoneessa tuplahormi ja parvekkeen oven yläkulmassa sähkörasia
ja nyt sen vieressä myös häkävaroitin.

Sitten nyhertelin (jo tässä yhtenä aikaisempana iltana) tuikkukynttilöille lyhdyt kylpyhuoneeseen. Niitä on nyt siellä 2 kpl, ja mielestäni lopputulos oli ihan onnistunut. Tässä lyhdyn tunnelmaa, ja kph:n puolella tuikku ei sammu, sillä lyhty suojaa mahdollisilta roiskeilta.

Lyhty "päivän valossa".

Lyhdyn omaa valoa.

Mikä lämmityksen valinnassa voi mennä pieleen?

Tässä vaiheessa kevättä talonrakentajilla on varmaankin jo suunnittelu täydessä käynnissä, jos tontti on jo hankittu. Yhtenä osana talon rakentamista on myös lämmitysmuodon valinta.

Itse asiassa lämmityksessä on ainakin 2 dimensiota. Toisaalta pitää miettiä miten lämpö (tai jäähdytys) taloon tuotetaan. Ja toisaalta taas pitää miettiä, että miten lämpö (tai viilennys) saadaan tasaisesti siirrettyä talossa joka paikkaan.

Meillä ainakin yksi asia mikä meni pieleen, oli se, että lämminvesivaraaksi tuli valittua sellainen varaaja, jossa ei ole välipeltiä. Lisäksi kokonaan huomioimatta jäi se, että huoneilmaa olisi voinut esilämmittää tai esijäähdyttää passiivisesti maapiirillä, josta lisää mm. tässä linkissä:

https://pekkapoika.wordpress.com/2015/01/29/tuloilman-esilammitys-maapatterilla/

Tietysti onnistumisen iloakin on päässyt kokemaan, ja esim. takan lämpö meillä leviää ympäri taloa molempiin kerroksiin aivan erinomaisesti. Tätä aihetta liipaten kirjoittelin pohdintojani tänne blogiin jo parisen vuotta sitten helmikuussa 2015:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/02/tehokkuutta-puulammitykseen/

Helmikuussa 2015 varaajan välipellin puuttuminen ei ollut tullut esille vielä millään tavalla. Suoralla sähkölämmityksellä on ihan yhdentekevää se, kuinka lämpimäksi lämmin vesi lämmitetään, ja onko koko varaaja samaa lämmintä vettä alhaalta ylös. Mutta sitten kun taloon tuleekin lämpöpumppu, niin silloin tällä asialla on merkitystä. Eli jos talossa ei ole omaa säiliötään haalealle vedelle, niin lämpöpumppu on aika tehoton. Siis mikäli se joutuu koko ajan tekemään lämmintä käyttövettä, myös lattialämmitystä varten.

Lisäksi talon rakentajan pitäisi osata valita lämmitystapa. Siihen on useita vaihtoehtoja, ja niiden edullisuutta ja kannattavuutta voi vertailla esim. tällä sivustolla:

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Mikäli haluaa vaivattoman lämmitystavan, ja edulliset vuosikustannukset - kannattaa varmaankin valita maalämpö, joka on myös yleisin lämmitystapa uusissa pientaloissa. Mutta halvin se ei ole, eri lämpöpumppujen vertailua on tehty esim. tässä linkissä:

http://yle.fi/uutiset/3-9454377

Tuolla linkissä siis maalämmön edullisuus on vasta kolmannella sijalla, ilmavesilämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun jälkeen. Nyttemmin myös maalämmön suosio on jo kääntynyt laskuun, aivan niin kuin tästä linkistä näkyy:

http://www.sulpu.fi/documents/184029/208772/Myydyt%20l%C3%A4mp%C3%B6pumput%202016%2C%20kaaviot%2C%20f.pdf

Eniten maalämpöpumppuja asennettiin siis vuonna 2011, sen jälkeen noista huippuluvuista on tultu alaspäin joka vuosi.

Jos valitsee maalämmön, pitää valita myös se, ottaako maalämmölle noin 80% tehon, vai 100%-tehomitoituksen. Molemmille vaihtoehdoille löytyy oma vankka kannattajakuntansa. 80%:n tehomitoitusta puolustellaan mm. sillä, että kovia pakkasjaksoja tulee äärimmäisen harvoin, jolloin 80%:n tehomitoitus riittää kuitenkin suurimman osan vuotta. Ja tavoitteena on saada pumppu käymään pidempiä jaksoja, jolloin sen käyttöikä ei lyhene turhaan.

Itse kyllä laittaisin maalämmön 100%:n mitoitukselle, jos omaan talooni maalämpö tulisi. Toki tuossa 80%:n mitoituksestakin saattaa vuosien saatossa tulla ajan myötä 100%:n mitoitus, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu vielä tämän jälkeenkin. Silloinhan lämmitystä tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän mitä nyt.

Yksi nykyajan trendi näyttää olevan sekin, ettei lämmitystä asenneta ollenkaan, eli rakennetaan passiivitalo. Passiisitalo pärjää passiivisesti tuotetulla lämmöllä ympäri vuoden.

Omasta mielestäni jokainen talo on jossain määrin passiivitalo, sillä en ainakaan itse tiedä yhtään sellaista taloa, jossa olisi lämmöt päällä vuoden ympäri ja kesät talvet. Eli perinteisetkin talot pärjäävät "passiivitaloina" Suomen kesässä. Toki ne eivät täytä yhtään passiivitalon virallisista kriteereistä, mutta ei niitäkään kesällä aktiivisesti tarvitse lämmittää.

Meillä on lattialämmitys yleensä otettu pois päältä jo maaliskuun jälkeen kokonaan, eli meilläkin talo on lainausmerkeissä "passiivitalo" noin 7 kuukautta vuosittain. Kevät pärjätään takan viihdelämmöllä toukokuulle asti, ja sen jälkeen takkaa ei enää pysty käyttämään ennen kuin syksyllä seuraavan kerran.

Vesikiertoinen lattialämmitys on varma tapa siirtää lämpöä talon eri osiin. Jos sitä ei laita (eli jos laittaa suoran sähkölämmityksen), silloin ei voi enää jatkossa lämmitysjärjestelmää juurikaan kehittää. Mutta jos lämmönsiirrosta huolehtii lämmin kiertävä vesi, silloin seuraavan 100 vuoden aikana voi lämmitysjärjestelmää tarvittaessa myös vaihtaa. Eli on ihan yhden tekevää se, millä lattiassa kiertävä vesi saadaan lämmitettyä, kunhan se nyt jollain lämmitetään - mikä sitten sillä hetkellä halvin polttoaine tai helpoin lämmitystapa sattuu olemaan...

Nämä pohdinnat kun käy läpi, niin on jo lämmitystavan ja lämmönsiirtotavan suunnittelussa aika pitkällä... :-)

Puulämmitys voi olla varsin edullinen lämmitysmuoto varsinkin, jos omistaa omaa metsää.
Jolloin jos käyttää käsisahaa ja kirvestä, silloin polttopuiden hankinnassa ei kulu
edes moottorisahan bensaa... :-)

Jätteet ja tähteet tankkiin

Tänään hain ensimmäisen tankillisen Nesteen uutta uusiutuvaa dieseliä eli virallisemmin MY dieseliä. Niin se vaan maailma muuttuu, ja jos jossain vaiheessa fossiilisen dieselin letkut katoaa bensa-asemilta lopullisesti, sitten ei enää Arabimaat saa öljyn viennistään tuloja. Taitaa samalla loppua sotimisetkin sillä suunnalla, jos ei ISIS-miehille ja muille ammuskelijoille enää riitä rahaa eikä panoksia. Mahdollisesti ympäristökatastrofitkin vähenevät, ellei fossiilista öljyä enää tulevaisuudessa rahdata isoilla tankkereilla ympäri maailman meriä.

Joten omasta mielestäni on pelkästään vaan hyvä asia, että jos ja kun autot alkavat kulkea sähköllä ja uusiutuvilla polttoaineilla, niin sen jälkeen diesel autolla ajelu on ihan yhtä ympäristöystävällistä kuin vaikkapa polttopuilla lämmittäminen. Kumpikin näistä toki tuottaa pienhiukkasia ilmaan, mutta kumpikaan näistä ei lisää ilmakehässä olevan hiilen määrää, sillä jos polttopuut jätettäisiin metsään ja tähteet laittamatta tankkiin, niin siltikin ne mätänisivät ihan itsestään, ja täsmälleen sama määrä hiiltä vapautuisi ilmakehään. Se on sitä normaalia hiilen kiertokulkua.

Lisätietoa Nesteen uudesta Dieselistä (jota nyt siis myydään vain pk-seudulla, ja täälläkin vasta vain 6 asemalla) tässä linkissä:

https://www.neste.fi/artikkeli/neste-my-sinun-panoksesi-ilmastotalkoisiin

(tämä ei ole maksettu mainos, enkä ole Nesteellä töissä, joskin minulla kyllä on muutamia Nesteen osakkeita, joiden arvo on viimeksi kuluneina vuosina kehittynyt varsin mukavasti - tosin takapakkia osakkeen arvoon tuli nyt kun Donald Trumpin mukaan ilmastomuutos on kiinalaisten höpötyksiä)

Jos tien päällä diesel autolla ajava ajelee keskimäärin 30000 km vuodessa ja jos siirtyy fossiilisesta dieselistä uusiutuvaan dieseliin, niin litrahintaan tulee nyt nykyisillä hinnoilla noin 15 senttiä lisää. Se tekee vuositasolla suunnillen 350 euroa lisää polttoaine kuluja. Eli alle euron päivässä. Uusiutuva diesel siis maksaa suunnilleen saman verran mitä 95 oktaaninen bensa. Tällöin säästöä ei saa bensa-autoon verrattuna enää muuta kuin sen, että diesel auton ominaiskulutus on muutaman litran pienempi, mitä vastaava ja saman tehoinen bensiinimoottorilla oleva auto kuluttaisi. Eli tappiolle jää, jos vielä diesel verokin huomioidaan.

Mutta ei meillä taida maapallolla olla nyt oikein muita mahdollisuuksia, kuin siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. Tähän on ainakin 2 syytä, eli fossiiliset polttoaineet loppuvat (loppuisivat) joskus, ja toisaalta niiden poltosta johtuu ilmaston lämpeneminen (jos ei se sitten Trumpin mukaan todellakin ole jotain kiinalaisten höpötyksiä). Mutta jos uusiutuvat polttoaineet ovat nyt tulleet jäädäkseen, sitten loput fossiiliset öljyt jäävät maan sisään ja pumppaamatta. Ei kivikausikaan sen takia loppunut, että kivet olisivat loppuneet.

Talon rakentamisessa mielestäni oleellisin asia on aina tehdä vesikiertoinen lattialämmitys. Silloin seuraavan 100 vuoden aikana voi vapaasti valita millä sen veden lämmittää. Nytkin vaikka uusiutuva diesel on alussa aika kallista, niin ei ole mitään takeita siitä, etteikö tuotantovolyymien kasvaessa ja valmistusmenetelmien kehittyessä litrahinnat voisi vaikka laskeakin. Jolloin jos hinta painuu perinteisen polttoöljyn alle, silloin öljypoltin on taas uudestaan edullinen, energiatehokas ja myös ympäristöystävällinen (eihän se biodieselin polttaminen ole silloin yhtään sen vakavampi rikos kuin polttopuiden polttokaan).

Toinen mahdollisuus tulevaisuudessa voi olla myös se, että mitä jos kotimainen rypsiöljy alkaisi "kelvata" öljypolttimelle? Se olisi halpaa. Ja silloin lämmitysöljy kasvaisi meillä omassa pellossa. Ja jos rypsiöljy saataisiin taloudellisesti kannattavalla tavalla jalostettua niin pitkälle, että sen voisi polttaa diesel moottorissa, silloin se kelpaisi autoille, mutta myös diesel generaattorillekin.

Silloin pientalon rakentaja voisi tehdä kellariinsa jonkun huolella äänieristetyn kopin. Jolloin siellä voisi diesel generaattorilla tehdä kaiken sen sähkön, mitä talo tarvitsee. Samassa prosessissa, kun ottaisi kaikki hukkalämmöt talteen, niin homma olisi aivan yhtä tekokasta kuin nyt on kaukolämpölaitoksissa ollut. Kaukolämpölaitoksissa samalla kun tehdään lämpöä, on tehty myös sähköäkin. Tällöin raaka-aineen (yleensä hiilen) energia on saatu kaikki talteen lähes 100%:sti. Ja prosessi olisi uusiutuvalla "tähteet tankkiin" dieselillä tai rypsiöljy dieselillä aika ympäristöystävällistäkin vielä.

Mitenköhän siinä sitten Carunan ja muidenkin sähkön siirron korotuksilla rahastavat yhtiöt pärjäisi jatkossa, jos kukaan ei enää tarvitsi ulkopuolelta ostettavaa sähköä (ainakaan niin paljon)?

Nesteen asema lentokentällä Technopoliksen vieressä.

Polttoainevaihtoehdot tänä päivänä.
Mahtaako vasemman puoleinen eli fossiilisen dieselin
letku jossain vaiheessa poistua kokonaan?

Molemmat dieselit lähikuvassa.

Itselläni eka tankkaus tänään 12.1.2017.

Euromäärät juoksevat nopeammin kuin litramäärät.

Uusiutuva diesel on aivan kirkasta eikä vaahtoa. Ihan niin kuin olisi vettä tai
viinaa tankkiin kaadettu.

Lämpöpumppunäyttely pidetty

Lämpöpumppunäyttely on nyt pidetty ja väkeä riitti:

Tulipa suhruinen kuva. Mutta hyvä niin kun en kysellyt kuvassa olevilta
julkaisulupaa, niin nyt ei ainakaan ketään ole tunnistettavissa...

Lämpöykkösten edustaja lähikuvassa.
Kodinhoitohuoneessa siis ollaan, ja perällä on tekninen tila.

Toivottavasti näyttelyssä käyneet vieraat nyt sitten saivat jotain lisätietoa, ja ainakin itse sain. Eli meilläkin kun lämmitysjärjestelmä on nyt ollut vuoden verran ei-ihan-niin-optimitilassa, niin nyt saan itsekin kohta tarjouksia, miten tilanne voitaisiin ratkaista.

Ratkaisuvaihtoehtoja on varmasti useitakin, mutta kaikkia niitä yhdistää se, että lämpöpumppu pitäisi jotenkin saada tekemään matalalämpöistä vettä lattiakiertoon. Nyt kaikki lämpöpumpun tekemä vesi on lämmintä käyttövettä, josta sitten "laimennetaan" osa kiertämään lattiassa noin 25-30C asteisena. Meillä tilanne vastaa nyt sitä, että aivan kuin olisikin lämpöpatterit seinillä. Ja niihin pitääkin ajaa noin +50C lämmintä vettä. Ja se ei siis kannata, koska hyötysuhde jää silloin huonoksi.

Nyt yksi ratkaisuvaihtoehto on esim. sellainen, että T-haaralla ilmavesilämpöpumppu yhdistettäisiin suoraan ja ohi varaajan lattiakiertoon. Systeemi vaatisi myös lämpimän veden laajenemisesta johtuen pienen varaajan, jolloin 100 litrainen varaaja varmaankin riittäisi. Siinä olisi silloin lattiakiertoon tulevaa matalalämpöistä vettä. T-haarassa olisi käsikäyttöinen venttiili, jolla joko lämpöpumppu tai varaaja voidaan kytkeä irti, sillä kovilla pakkasilla kun pumppu ei toimi, silloin varaajasta otettaisiin suoraan sähköllä lämmin vesi lattiaan.

Toisessa vaihtoehdossa - ja ehkäpä paremmassa vaihtoehdossa nykyinen 500-litrainen varaaja jäisi kokonaisuudessa matalalämpöiseksi, josta lämmin vesi menee lattiakiertoon. Toinen varaaja - näillä näkymin 300 litrainen varaaja tulisi lisäksi siihen rinnalle, ja siinä olisi sitten lämmin käyttövesi, jota iso 500 litrainen varaaja esilämmittää.

Tässä kytkentävaihtoehdossa lämpöpumppu voisi tehdä erikseen sekä matalalämpoistä vettä lattiakiertoon, että lämmintä käyttövettä mm. suihkussa käyntiä varten. Ainoa riski (mahdollisesti?) tässä vaihtoehdossa on se, että riittääkö 300 litrainen säiliö, kun talossa on myös 400 litrainen poreamme? Ehkäpä se riittää, sillä kun jo 500 litrainen esilämmitysvaraaja on aina noin +35C lämmin, niin pelkästään jo se lämpö riittää, kun lämmintä vettä lasketaan poreammeeseen.

Tietysti näillä molemmilla vaihtoehdoilla on myös omat hintalaput. Täytyy katsoa myös niitä, sitten kun tarjoukset on saatu. Toki itse haluaisin nyt kokeilla myös tämän vaihtoehdon, eli miten kulutustaso muuttuu, jos nämä lisäparannukset vielä tehdään? Ja mikä on koko helahoidon kokonaishinta ja takaisinmaksuaika sitten sen jälkeen?

Lämmöt päälle ja savut sisään

Otsikossa mainitut asiat eivät liity toisiinsa, mutta sattuivat samalle päivälle kuitenkin.

Tänään siis laitoin lattialämmityksen päälle. Takka oli päällä ekan kerran 16.9 eli tasan 3 viikkoa sitten. Ei meillä nytkään vielä kylmä tullut, vaikka huonelämpötila jo laskikin 20-21C paikkeille eilen.

Sekin tuntui aika vilpoiselta, kun kesällä on tottunut pari astetta korkeampiin huonelämpötiloihin. Tänään oli kyllä jo lämpöisempää, kun ei ollut tuulinen ilma. Mutta laitoin lattialämmityksen silti päälle, sillä lattioissa massat ovat sen verran suuret, että sitä pitää hieman "herätellä" etukäteen - siis lämmittää jo hyvissä aloin asteen taikka pari.

Lattialämmitys on nyt aluksi päällä 3 tuntia joka päivä. Pari tuntia päivällä, ja tunnin illalla. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumppu on kello-ohjauksella säädetty käynnistymään 2 kertaa vuorokaudessa. Toinen käynnistyminen on puolilta päivin, koska silloin ulkolämpötila on korkeimmillaan. Toinen käynnistyskerta on illalla, koska silloin lämmintä vettä tarvitaan eniten. Yön kylminä tunteina lämpöpumppu ei käy ollenkaan (käynnistyminen on estetty kello-ohjauksella). Näin olen yrittänyt saada lisää tehokkuutta ja pidempiä työhukeja kompressorille. Kompuralla kun on rajattu määrä käynnistyskertoja, joten mitä kauemmin se pyörii yhdellä käynnistymisellä, sen parempi.

Nyt kun laitoin lattialämmityksen päälle, niin sekin käynnistyy kello-ohjauksella aina samoihin aikoihin, mitä lämpöpumppukin on käynnissä. Näin varmistuu se, että lämpö menee lattiapiiriin lämpöpumpulta, eikä sähkövastukset napsahda päälle.

Moni tiettävästi valitsee maalämmön (myös) siksi, että se on yksinään riittävä, jolloin muuta lämmitystä ei tarvita. Ilmavesilämpöpumppu tarvitsee aina muutakin lämmitystä (se ei siis toimi paukkupakkasilla), ja se muu lämmitys on yleensä sähkö.

Molemmilla lämmitysjärjestelmillä siis lämmitetään ensin varaajan vesi. Lämpöpumppu "haistelee" varaajan veden lämpöä koko ajan, ja lähtee käyntiin jos lämpötila vähän laskee (paitsi jos käynnistyminen on kello-ohjauksella estetty tiettyinä aikoina, esim. öisin). Jos lämpöpumpun teho ei riitä, silloin varaajan kyljessä on kaiken varalta sähkövastukset. Niissä on termostaatti, joka reagoi tietyssä lämpötilassa, jos varaajan veden lämpötila laskee "liikaa", eikä lämpöpumppu ole siihen ollenkaan tai riittävällä teholla reagoinut. Silloin varaajan vesi lämpeneekin sähkövastuksilla.

Mikä sitten on asukkaan kannalta maalämmön ja ilmavesilämpöpumpun ero? Oikeasti eroa ei ole. Molemmat lämmitysjärjestelmät toimivat täysin automaattisesti, ja kumpaankaan ei tarvitse koskea - jos ei halua koskea. Eli ilmavesilämmöllä lämpenevä talo osaa mennä itse sähkölämmitykselle, jos tulee kovat pakkaset, ja se osaa itse palata lämpöpumpun lämmitykseen, kun pakkanen lauhtuu. Eikä siinä sen kummallisempaa "tekoälyä" tarvita kuin termostaatti. Se säätää lämpövaraajan kyljessä sähkövastuksen päälle tai pois päältä. Ihan samalla tapaa mitä sähkökäyttöisestä saunan kiukaassakin oleva termostaatti vahtii lämpötilaa ja kytkeytyy tarvittaessa päälle.

Lattialämmityksen kiertovesipumppu.
Oli kokonaan poissa päältä 1.4 -> 6.10.2016.

Nyt töpseli on taas seinässä. Lattialämmityksen
kiertovesipumppu käy aikaohjauksella.
Kellon jälkeen on myös virtamittari. Pumppu kuluttaa
sähköä noin 18W, eli ei paljon mitään, mutta virta-
mittarista näkee sen, onko pumppu ollut käynnissä,
eli onko sähköä kulunut.

Ilmavesilämpöpumppu on säädetty käynnistymään klo 11:30 ja 18:30.
Pumpulla on käyntiaikaa enintään 3h. Ei sitä aikaohjatusti koskaan
sammuteta, ja ennen kuin lattialämmitys oli päällä, lämpöpumppu kävi
yleensä tunnin kerrallaan, eli yhteensä noin 2 tuntia per päivä.

Lämpötila tänään 21,7C ennen lattialämmityksen
päälle kytkemistä.

Sitten vielä otsikossa mainittuun toiseen asiaan, eli oli meillä tänään takkakin päällä. Ja samaan aikaan saunan kiukaassa paloi tuli. Saunan kiukaan jatkeena on tiilipiippu, johon on kytketty myös takkahuoneen takka. Takkahuoneen takka on ollut käytössä vain kovimmilla pakkasilla. Nyt kun on rakennettu tiilipiippu, jossa on 2 hormia rinnakkain, niin tämä järjestely ei nykyajan taloissa oikein toimi. Ei ainakaan meillä.

Nykyisin talot ovat liian ilmatiiviitä, jolloin tässä käy nyt aika usein ainakin meidän talossa sillä tavalla, että kun puukiukaan savukaasut menevät ensin omaa hormiaan ylös taivaalle - niin osa savusta tulee IV-koneen vetämänä viereistä takkahuoneen takan hormia pitkin takaisin sisään. Silloin savun tuoksu on ylimmän kerroksen makuuhuoneessa aika voimakas. Jos menee sulkupellin eteen seisomaan, niin vedon tuntee sormissaan helposti, aika pitkänkin matkan päästä. Yritin nyt tänään tukkia vetoisuutta sanomalehdillä, saa nähdä auttaako se yhtään. Toinen ratkaisu ongelmaan on se, että aina kun saunan kiukaassa palaa tuli, niin sitten pitäisi sytyttää aina samalla myöskin takkahuoneen takka. Silloin molemmissa hormeissa savu menee taivaalle. Jos käyttää vain toista hormia (eli saunan kiuasta tai takkahuoneen takkaa), silloin käyttämätön hormi tuo toisen hormin savut takaisin sisään.

2-horminen tiilipiippu yläkerran makuuhuoneessa. Vasen sulkupelti on auki,
ja menee saunan kiukaalle. Oikea sulkupelti on kiinni - ja nyt myös sanoma-
lehdillä tiivistetty, ettei tyhjästä hormista olisi vetoa huonetilaan.
Mutta noin yleensä ottaen - tämä oli siis jossain määrin toimimaton ratkaisu.

Syksyn värit ja takan herättelyä

Kotiuduin juuri työreissulta Jyväskylästä. Siellä syksyn värit olivat jo selvästi nähtävillä. Mutta näkyy niitä jo Vantaallakin, tässä muutamia kuvia tältä päivältä Vantaan Rekolasta:

Orapihlaja marjoo.

Vaahtera on saanut väriä.

Sama lähempää.

Pihlaja marjoo.

Sama lähempää.

Tänä kesänä saatiin ainakin tontin raja-aita valmiiksi. Tässä aidassa on
rimaa 33 metrin matkalla yhteensä 1155 metriä (35 rimaa päällekkäin).

Takkaa on viimeksi käytetty toukokuussa.
Nyt 16.9. ekat puut odottavat sytyttämistä.

Alkulämpötila takan yläosassa 22,2C ja alaosassa 21,8C.

Hyvin syttyivät tämän syksyn ekat 6 polttopuuta.

Sama takan lasin läpi katsottuna.

Ja tässä hiillokset.

Joku muukin tykkää takasta ja takan lämmöstä. Takka myös tuoksuu
hyvältä, vähän niin kuin kesämökiltä.

Kuudella puulla takan yläosan lämpötila nousi noin 4 astetta.
Tiilerin Terhi takka-leivin uunin massa on noin 3500 kiloa.

Lattialämmityksen kiertovesipumpun otin pois päältä jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Syystä että lattiakierrossa veden lämpötila oli +22C ja huoneen lämpötila oli samaan aikaan +23C. Joten turha sitä vettä oli lattiassa kierrättää... Ehkä lattialämmitys menee päälle näillä näkymin loka-marraskuun vaiheessa? Lattia lämmitykseen lämpö tulee ilmavesilämpöpumpulta, tai silloin jos pakkasta on enemmän kuin -17C, silloin lattialämmitys muuttuu suorasähkölle kun lämpöpumppu pysähtyy. Kesäkaudella eli noin 7 kuukautta vuosittain lämpöpumppu tekee pelkästään lämmintä käyttövettä.

Alarajaennätyksiä

Uusia alarajaennätyksiä sähkönkulutuksessa on syntynyt tasaiseen tahtiin pitkin huhtikuuta. Nyt tällä hetkellä sähkönkulutuksen alarajaennätys on 18,9 kWh per vrk. Joinakin päivinä sähköä on kulunut tosin selvästi enemmänkin. Meillä on ensi viikonloppuna isot juhlat, ja niitä varten on mm. eilen leivottu ihan urakalla. Sähköäkin meni sitten eilen yhteensä 31,7 kWh - joka on huhtikuun ylärajaennätys.

Lattialämmityksen otin pois päältä huhtikuun toinen päivä, sen jälkeen takkaa on poltettu satunnaisesti, viimeksi lauantaina 9. huhtikuuta. Takka riittää siinä vaiheessa, kun ulkona keskilämpötila alkaa hipoa +5C astetta.

Takan reunuksen lämpötilakäyrä.

Tein myös vähän tilastoa ilmavesilämpöpumpun käyntiajoista:

Kuukausi	jakso/vrk	alku/h	loppu/h	käyntitunnit	h/vrk
lokakuu	10	0	55	55	5,5
marraskuu	30	55	196	141	4,7
joulukuu	31	196	402	206	6,6
tammikuu	31	402	903	501	16,2
helmikuu	29	903	1126	223	7,7
maaliskuu	31	1126	1314	188	6,1
huhtikuu	12	1314	1354	40	3,3

Lämpöpumppu asennettiin siis lokakuun 21. päivä 2014. Siihen on tähän mennessä tullut kompuran käyntitunteja mittariin yhteensä 1354 tuntia. Huhtikuussa lämpöpumppu teki enää pelkästään lämmintä käyttövettä, jolloin vuorokauden keskimääräinen käyntiaika on ollut 3,3 tuntia eli minuuteiksi muutettuna 3h 20 min per vrk. Käyntiajat ilmeisesti vielä lyhenevät kesää kohti sitä mukaa kun lämmönlähde eli ulkoilman lämpötila nousee. Eniten lämpöpumppu teki töitä tammikuussa - keskimäärin yli 16 tuntia päivässä. Ja näin siitäkin huolimatta, että pumppu oli kokonaan seisahduksissa yhteensä noin 11 vuorokautta, jolloin ulkolämpötila oli alle -17C ja pumppu sammutti itse itsensä.

Nyt jos lämmintä käyttövettä tehdessään lämpöpumppu käy noin 3 tuntia päivässä ensi lokakuulle asti - jolloin lattialämmitys täytyy taas kytkeä päälle, niin käyttötunteja tulee mittariin yhteensä vielä noin 600 kpl lisää, eli lähelle 2000 tuntia mennään vuositasolla. Tällöin - mikäli lämpöpumpun käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä käyttömäärällä lämpöpumpun pitäisi kestää noin 20 vuotta. Jos näin käy, niin tänä aikana lämpöpumppu kyllä ehtii hyvin tienata oman hintansa.

Myyjä ennusti lämpöpumpulle käyttöikää noin 17 vuotta, jolloin ilmeisesti tavanomainen käyttötuntien määrä vuosittain on sitten luokkaa 40000/17= 2350h per vuosi.

Siihen, palonko tunteja kompuran käyttötuntimittariin loppujen lopuksi kertyy, siihen vaikuttaa hyvin paljon myös käynnistyskertojen määrä. Kompura ei oikein tykkää siitä, jos se joutuu käynnistymään kovin usein, vaan se tykkää mieluummin tehdä töitä yhteen menoon mahdollisimman paljon.

Katsoin muuten äsken mikä on veden lämpötila salaojakaivossa noin 3 metrin syvyydessä. Ei ollut kovin paljon - se oli vain +3C. Maaperä lienee kuitenkin syvällä kalliossa vielä jonkin verran lämpöisempi, eli ilmeisesti noin +7C? Joten tällä hetkellä tähän aikaan vuodesta (vielä toistaiseksi) maalämpöpumpun pitäisi olla tehokkaampi kuin ilmavesilämpöpumppu.

Lattialämpö pois - miten kävi?

Niin kuin edellisessä päivityksessäni kerroin - otin siis lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä tänä vuonna 2.4. Muistelisin, että viime vuonna lattialämmitys oli päällä ihan kesään asti. Verrattuna viime vuoteen - nyt on siis talon lämmityksessä kaksikin eroa:

Ensinnäkin ilmavesilämpöpumppu tekee nyt lämpimän veden, ja toisena erona se, että lattialämmitys ei ole nyt päällä (enää viiteen päivään). Ja kyllä näiden kahden eron yhteisvaikutus myöskin sähkönkulutuksessa näkyy. Näkyy muuten aika selvästikin:


Talo-Rautio, sähkönkulutus 5.4.2016. Sähköä meni 23 kWh. Vuotta aikaisemmin kulutus oli 51 kWh.
Lämpötila on ollut molempina vuosina asteen tarkkuudella aikalailla samoissa.

Lattialämmityksen poiskytkennän jälkeen myös lämpöpumppu on käynyt paljon vähemmän. Nyt se käy 3 tuntia päivittäin. Aikaisemmin se kävi 5 tuntia päivässä.

Entä missä tämä muutos nyt sitten näkyy?

Kellarin lämpötila laski heti parilla asteella, kun lattialämmitys jäi pois. Siellä on nyt 19C lämmintä. Se on toisaalta varastotiloille ihan riittävä. Kellarin takkahuoneessa on rakentaminen vielä kesken, eikä se ole vielä käytössä. Sauna lämpiää puilla aina tarvittaessa. Olettaisin että kellari saa lämpönsä juurikin saunan hukkalämmöstä, koska muutakaan lämmitystä kellarissa ei nyt sitten enää ole. Ulkolämpötila on ollut enimmillään +10C. Öisin menee lähelle nollaa. Asuinkerroksissa on poltettu takkaa, ja siellä eli kahdessa ylimmässä kerroksessa lämpötila on 22-23C haarukassa.

Toinen muutos, jonka heti huomasin oli se, että kellarin laattalattia tuntuu nyt jalalle aika kylmältä. Mittasin, että sen lämpötila on 18,0C - eli asuinkäytössäkin tuo lämpötila olisi ihan normaali, tai ainakin normaalin rajoissa. Mutta kyllä se kylmältä tuntuu silti, kun on yli 20C lämpötiloihin tottunut. Mutta ei kellarin "kylmästä" lattiasta sinänsä mitään haittaa ole, eihän siellä kovin usein käydä, eikä siellä kukaan asu. Aputilojahan nuo on.

Kellarin lattia on maton alta 18,0C lämmin, ja ilma on maton päällä 18,8C.

Asuintiloissa lattia tuntuu kuitenkin mukavan lämpöiseltä - ihan niin kuin aina ennenkin. Itse asiassa tässä on taas ihan hyvä syy, miksi kannattaa rakentaa kellari. Siinä saa lämpimät varastotilat asuintilojen yhteyteen. Ja jos ottaa lattialämmityksen pois jo keväällä, vaikutus näkyy itse asiassa eniten kellaritiloissa, jossa lattia viileni selvästi. Asuintilojen lattiat eli välipohjat pysyy saman lämpöisinä. Aikaisemmin eli viime kuussa kellarin lattian lämpötila lienee ollut ihan sama tai jopa vähän korkeampi kuin huonetilojen lämpötila, jos kerran lattialämmitys kerran on antanut kellariin pari astetta lisä lämpöä.

Energiankulutukseen tällä kaikella oli prosentuaalisesti iso vaikutus. Ihan nyt yhden yksittäisen päivän eli 5.4. vertailussa vuotta aikaisempaa ero on selvä - vuosi sitten sähköä meni "tavallisena kevätpäivänä" 51 kWh, nyt enää 23 kWh, eli pudotusta on ollut 55%.

Jos koko loppukevät jatkuu näin, niin kuukausitason vertailussa vuotta aikaisempaan pitäisi näkyä myös kohtapuoliin selkeät erot. Ja varmaan näkyykin, koska tällä menolla huhtikuun sähkönkulutus tulisi asettumaan noin 700 kWh:n tasolle. Vuonna 2014 huhtikuussa sähköä kului 1179 kWh. Kolmen viikon päästä sitten varmaksi tietää, että miten kävi tänä vuonna, mutta jos toteutuma jää 700 kWh tienoille, se olisi sitten 40% vähemmän mitä vuosi sitten samaan aikaan.

Tuhat tuntia lämpöpumpussa

Tänään meni ilmavesilämpöpumpun kompuran käyttötunneissa 1000 tunnin raja rikki.

Sähkövastus on ollut päällä yhteensä 251 tuntia, ja ne tunnit tulivat enimmäkseen tammikuussa, kun oli paukkupakkaset. Oli siellä tosin muutama tunti pohjalla jo ennenkin, mutta en muista milloin ne tulivat.

Lämpöpumppu käy siis yhtä päätä 24h/vrk, kun lämpötila laskee -15C tienoille. Sitten kun vielä siitä mennään muutama aste alaspäin, niin jossain -17C kohdalla pumppu pysäyttää itse itsensä kokonaan.

Kun pumppu asennettiin lokakuussa, niin syksyn kuukausina plussa keleissä lämpöpumppu kävi vain 3h vuorokaudessa. Siis aina tunnin kerrallaan kolmesti vuorokauden aikana. Tämä johtui siitä, että aikaohjatusti pumpun on pakko käynnistyä aina, kun vesivaraaja jäähtyy tarpeeksi - muuten tulee vaara, että sähkövastukset menisivät päälle termostaattiohjatusti.

Ilmavesilämpöpumppu hankittiin lämpimän käyttöveden tekemistä varten, mutta tietysti lämmityskaudella lämmintä vettä virtaa lattiakierrossa myös. Suunnilleen silloin, kun vuorokauden keskilämpötila yltää +5C tasolle, niin lattialämmityksen kiertovesipumpun voi sammuttaa kokonaan. Näitä näin lämpimiä kuukausia on vuosittain 7 kpl, eli lattialämmitystä tarvitaan noin 5 kuukautta vuosittain.

Tietysti lattialämmityskierto voisi olla päällä kesälläkin, ei se pumppu itsessään kovinkaan paljon sähköä kuluta (itse asiassa se kuluttaa noin 18 vattia), mutta joka kierroksella kun vesi kiertää lattiassa, se käy myös "lämmittelemässä lämminvesivaraajan kyljessä. Minusta siinä on silloin sellainen vaara, että se voi joka kierroksella vähän varastaa lämpöä mukaansa? Ainakin ulos varaajasta tulevat kupariputket ovat silloin kuumina tai ainakin lämpöisinä. Ja kesällä ihan turhanpäiten siis.

Kun ulkolämpötila on +5 -> +12C tasolla, silloin pärjätään pelkällä puulämmityksellä ihan hyvin. Ja kun lämpötila nousee vielä tästä lisää, sitten takkaa pystyy käyttämään aina vaan harvemmin, ja +17C tason jälkeen takkaa ei voi oikein enää ollenkaan käyttää.

Mutta kyllä nykyään kesälläkin kun sataa räntää vielä juhannuksena, ja lämpötila painuu samoihin lukemiin mitä jouluna (eli noin +10C tasolle), niin takkaa tarvitaan aina välillä kesälläkin.

Jos lattialämmitys on 5 kuukautta vuosittain kokonaan pois päältä, niin vuorokaudessa se on lämmityskaudellakin aina 3h iltaisin pois päältä. Silloin lämpöpumppu yksin jaksaa tehdä käyttövedestä riittävän lämmintä (jos ei ole paukkupakkasten takia pois päältä), ja silloin ei sähköllä tarvitse tehdä erikseen kiuhautusta, että mahdolliset (legionella)bakteerit kuolisivat käyttövedestä.



Tuhannen tunnin raja rikkoutui 12.2.2016.
Ensimmäisen kerran ilmavesilämpöpumppu käynnistettiin 21.10.2015.



Paukkupakkasilla lämmin vesi lämpenee entiseen tapaa sähköllä.
Tähän mennessä lämpöpumpun oma sähkövastus on ollut päällä 251h, eli noin 11 vuorokautta yhteen menoon.



Lämpöpumpun kyljessä on omat muistiinpanot, että miten paljon kompuran käyttötunnit kasvaa päivittäin, ja mikä on sen hetkinen ulkolämpötila. Nyt helmikuussa pumppu käy yleensä 7-8 tuntia päivässä, ja lämpötila on ollut pikkuisen plussalla.

 

Kun lattialämmityksen kiertovesipumppu menee muutamaksi tunniksi pois päältä, silloin kiuhautuksia ei tarvitse sähköllä tehdä. Ja kun iltaisin käyttövettä tarvitaan eniten, kiuhautus hoituu siinä samalla.

Tähän mennessä helmikuun sähkönkulutus on ollut pikkuisen yli 400 kWh, ja tämä ennakoi noin 1200 kWh koko kuukauden kulutukseksi. Viime vuonna helmikuussa sähköä meni 1709 kWh. Joten nyt lämpöpumpun ansiosta sähköä kuluu kolmanneksen vähemmän? Viime vuonna helmikuun keskilämpötila oli +/- 0,0C, ja tänä vuonna se on ollut +0,2C helmikuun alun osalta, eli varsin samoissa mennään. Mutta sähkön kokonaiskulutuksessa on nyt selvä ero viime vuoteen verrattuna.

Lattialämmitys talvipakkasilla



Lattialämmitys näin talvipakkaisilla on aivan upea juttu. Pakkasta ollessa -17C lattiaan lähtevän veden lämpötila on +34C ja lattia tuntuu jalalle mukavan lämpöiseltä - siellä missä vesi kiertää.

 

Lattialämmityksen veden lämpötila lähtöpisteessä +34C, kun pakkasta on -17C.

Ihan kaikkialla meillä ei lattialämmitys ole nyt päällä, sillä yläkerran makuuhuoneissa oli kylmimpinä päivinä vähän vilpoista, joten laitoin keskikerroksen keittiössä ja yläkerran aulassa (suoraan ison takan päällä) lattiaveden kierron kiinni jakotukilta. Ja sen kyllä huomaa. Siis makuuhuoneet lämpenivät, ja varsinkin keittiön lattia kylmeni - mikä on ihme, sillä sehän on välipohja, jonka alla on kuitenkin lämmin kellari. Ehkä tuo keittiön lattiassa oleva laattapinta on sitten sellainen, että jos se on vähänkin vilpoisempi, niin sen aistii sitten heti?

No, ei tuo keittiön laattalattian viileneminen nyt elämistä mitenkään haittaa, mutta päätin kuitenkin mitata mikä se lämpötilaero oikein on, koska varsinkin paljaalla jalalla sen aistii niin selvästi. Siis sisääntuloeteisessä laattalattia on mukavan lämmin, ja keittiössä laatta tuntuu paljaalle jalalle kylmältä. Samalta se tuntuisi toki silloinkin, jos talossa olisi vanhan ajan tyyliin lämmityspatterit seinällä. Ja näin tuo koe tehtiin:




Laatan pintalämpötilan mittaus keittiössä ja eteisessä.

Hain kaksi lämpömittaria, jotka periaatteessa ovat ulkolämpötilamittareita, ja tarkistin, että ne näyttävät keskenään samat lukemat rinnakkain asetettuna. Sitten laitoin toisen ulkolämpötila-anturin keittiön lattialle ja toisen eteiseen, ja päälle eristeeksi sanomalehteä ja talvikenkä päälle painoksi. Näin kuvittelisin, että mittaustulos antaa lattian lämpötilan ilman, että huonelämpötila sitä pääsisi pahemmin sekoittamaan. Ja tässä siis tulokset:




Huoneen lämpötila on +23,9C eli mukavan lämmintä on.
Lämpöisen lattian pintalämpötila on +26,9 ja kylmän lattian +23,2C.

Lattia on keittiössä siis vain 0,7C astetta viileämpi mitä huoneilma. Mutta ainakin eteisen lämpimiltä laatoilta keittiön kylmille laatoille kävelyssä ero tuntuu kuin yöltä ja päivältä. +26,9C asteinen lattian lämpötila tuntuu ainakin jalan alla tosi mukavavalta. Samoin laminaattilattian alla, eli jos laminaatti on muuten lähtökohtaisesti kylmä materiaali, niin ei se lattialämmityksen kanssa kylmältä tunnu. Ei ainakaan silloin, jos säätää lattialämmityksen riittävän suurelle.