Kiukaan kiviä ei kannata latoa liian taajaan

Otsikon asia tuli nyt sitten opittua kantapään kautta, eli ainakin jos kiukaan kivet ovat ns. "tornissa", ja tankojen välissä näkyvillä, niin sitten ne kivet kannattaa laittaa kiukaaseen vähän niin kuin ämpäristä kaatamalla sinne tankojen taakse. Muuten käy näin:



Aurinkokiuas Duo 250. Pari tappia on antanut periksi, ja kiviä pudonnut lattialle.

Aurinkokiuas ja todennäköisesti kaikki muutkin tämän tyyppiset kiukaat ovat varmastikin muhkean ja upean näköisiä, jos kivet asettelemalla asettelee tankojen väliin niin kuin tämän kuvan oikealla sivustalla näkyy. Silloin kauas kurkottavien kivien särmät antavat hyvin löylyä, ja kiukaan lämpökin kait tarttuu sitä paremmin saunan ilmaan mitä "karheampi" kiukaan ulkopinta on.

Mutta muutaman kuukauden päästä käy sitten niin, että kivet vähän laajetessaan aina elävät, ja hakevat uudestaan paikkojaan, ja alkavat jännittää tankoja. Ihan niin kuin tässäkin kuvassa näkyy vasemmalla. Se niksahtaa jossain vaiheessa, mutta en nyt jaksanut korjata sitä vielä. Korjaan sitten joskus kerralla kaikki, kun kivet pitää jossain vaiheessa kuitenkin vaihtaa. Ei kiuas tästä kuitenkaan rikki mene, jos joku tanko välillä irtoaa, eikä ole toistaiseksi rikki mennyt lattiakaan, vaikka siihen on nyt muutaman kerran kiviä pudonnut. Tankokin näköjään suoristuu aina irrotessaan, ja sen sekä kivet voi aina laittaa takaisin.

Kivet siis asetetaan tankojen taakse tässä mallissa niin, että tankoa nostetaan yläreikänsä sisään niin ylös kuin se menee, ja sitten tankopudotetaan alas, jolloin se edelleen jää ylhäällä olevaan reikään sisään, mutta menee samalla myös alapäässä olevasta reiästä sisään. Ja kivet jäävät sitten tankojen taakse vangiksi.

Aurinkokiuas Duossa kiukaan alaosa lämpenee puilla, ja yläosassa on sauhutorven ympärillä lisäksi vielä 10 kWh:n sähkövastukset, jolloin kiukaan yläosan voi lämmittää myös sähkövastuksilla. Kiukaan paino tyhjänä on 90 kg ja täytettynä 300 kg.

Usein kuulee puhuttavan, että puukiukaasta saisi paremmat löylyt kuin sähkökiukaasta. Tällä kiuasmallilla voi periaatteessa testata, että miten asia on - että tietääkö kiukaan kivi, onko se lämmitetty sähköllä vai puulla. Kai tämä asia menee suunnilleen niin, että jos puulämmityksellä saunaan jää puulämmityksen haju, niin sähkölämmityksellä ei jää, jolloin saunasta "puuttuu jotain".

Samoin sähkövastus lämmittää siinä kiinni olevat kivet tosi kuumaksi, jolloin löylyvesi kihahtaa tosi aggressiivisesti. Puulämmitys jättää kiukaan kivet hieman matalampaan lämpötilaan, jolloin löytyvesi höyrystyy rauhallisemmin. Muuta eroa en ole itse huomannut. Allekirjoitan kyllä itsekin sen, että puulämmityksellä saunominen tuntuu mukavammalta, ja eron kyllä huomaa.

Tietysti vielä voisi tehdä sellaisenkin kokeilun, että kiukaan lämmittäisi sekä puilla että sähköllä. Sellaista en ole kuitenkaan vielä kokeillut. Sähköä tulee käytettyä vain jos on kiire, eikä jaksa/ehdi puilla alkaa lämmittämään.

Omakoti -messuilla Helsingin Messukeskuksessa

Tänään sunnuntaina oli viimeistä päivää "Oma koti" -messut Helsingin messukeskuksessa, jossa samaan aikaan pidettiin myös "Oma piha", "Oma mökki" ja "Sisusta!" -messut:

Linkki messusivuille

Ajatus oli mennä etsimään lisää ajatuksia valaistussuunnitelmiin, jotka ovat meillä juuri nyt ajankohtaisia, tämän vaiheen jälkeen suunnitelmat menevät sähkösuunnittelijalle, joka tekee omat suunnitelmansa valaistustarpeiden lähtökohdista. Tällaista informaatiota ei kuitenkaan tällä kertaa löytynyt (tai sitten ei vaan osunut silmään), mutta muuten löytyi kaikenlaista mielenkiintoista.

Komeita kiukaita oli esim. Magnumin osastolla, tässä pari kuvaa niistä:

Kun kysyin, että polttaako noissa sivuraudoissa kätensä ja jalkansa, niin ei polta. Rautojen välissä on ilmareiät jotka jäähdyttävät rakennetta niin, että ulkopinnalla voi ihan vaikka pitää kättään siitä huolimatta, että kehikon keskellä on kivet kuumina, mutta nämä kuumat kivet juurikin saavat aikaan painovoimaisen ilmavirtauksen niin, että rakenteen ulkopinta pysyy jäähdytettynä.

Meille kuitenkin ilmeisesti otetaan yhdistelmäkiuas, jossa lämmityksen voi tehdä oman valinnan mukaan joko puilla tai sähköllä, sellainen mallisto löytyi "Aurinkokiuas" -myyjien ständiltä, kuvat tässä:

Puilla lämmitettäessä kaikki savupiipun ympärillä olevat kivet lämpiävät ylös asti, mutta sähkövastus ilmeisesti lämmittää kivetä ylhäältä lukien vain puoliväliin asti? En tutkinut tarkemmin, kun kiuas ei nyt ihan ajankohtainen ole vielä tässä vaiheessa (hyvä jos saadaan kellarin kuoppa kaivettua nyt ensi kuussa tai edes ennen kesää).

Eniten sain tällä kertaa informaatiota maalämpöön liittyen, ja maalämpöpumppujen myyjiä olikin paikalla varsin runsaasti. Meillä siis suunnitelmissa oli rakentaa talo ensin niin, että lopputarkastuksessa ei ole asennettuna mitään muuta kuin vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa kerroksissa, ja sen takana hybridivaraaja, jossa on sähkökierukka kytkettynä. Eli rakentamisvaiheessa suunnitelmat laaditaan niin, että talon lämmitysmuotona on suora sähkö ja puulämmitys (takat). Kaksi muuta kierukkaa jää hybridivaraajassa ensivaiheessa tyhjäksi, mutta myöhemmin asumisaikana näihin oli tarkoitus kytkeä kiinni maalämpö ja aurinkolämpö. Nyt saamani informaation mukaan maalämpö on niin tehokas jo yksinäänkin, ettei aurinkokeräimiin sijoitettua 2-3 tonnia saa käytännössä ikinä takaisin. Sillä maalämpö lämmittää 100%:sti mitoitettuna jo niin tehokkaasti, että siinä rinnalla ei välttämättä mitään muuta lämmitysmuotoa tarvittaisi ollenkaan.

Jotkut maalämmön myyjät kertovat myös maalämpökaivon viilenevän ekan 10 vuoden aikana, mutta toisten mielestä tällä viilentymisellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa maalämpökaivo on porattu liian lyhyeksi, sitä voi yrittää kesäaikana "elvyttää" niin, että aurinkokeräimilla pumpataan koko kesä noin 70C asteista vettä maalämpökaivoon, mutta jos tontilla on liikkuvaa pohjavettä, sitten tästäkään ei ole kuulemma mitään hyötyä. Esim. 2 viikon lämpöpumppaamisen jälkeen kallioperä ei lämpene vielä 70-asteisella vedellä sen vertaa, että eron pystyisi mittaamalla havaitsemaan.

Ehkäpä jätän sitten tämän tiedon jälkeen omat aurinkokeräinsuunnitelmani kokonaan toteuttamatta, vaikka sopiva paikka keräimille onkin jo valmiiksi talon kylkeen suunniteltu.

Hinnatkaan eivät maalämmössä enää kovin paljon päätä huimaa. Parisataa neliöisen talon pakettihinta lattialämmityskin mukaan laskettiin vähän messuständistä riippuen alustavasti noin 14-18 tonnin hintaluokkaan. Katsotaan sitten saadaanko asumisaikana jotain kotitalousvähennystä näihin asennustöihin työn osuudelta. (En tosin huomannut kysellä, oliko alustavaan hinta-arvioon aprillipäivällä jotain vaikutusta?)



Kuvassa Marina kuuntelee maalämpömyyjän myyntipuheita. Ja kuten nauravasta ilmeestäkin voi jo päätellä, niin näin aprillipäivänä ei ihan kaikkia myyjän puheita ehkä kannata ihan täysin uskoa ;-)