Marraskuun sähkönkulutus

Lokakuussa meni vähän enempi sähköä kuin vuosi aikaisemmin lokakuussa, ja nyt marraskuussa kävi päin vastoin, eli kulutus alitti viime vuoden marraskuun tason ollen nyt 851,40 kWh - kun vuosi sitten marraskuussa sähköä meni 877,8 kWh. Eli aika samoissa pyöritään viime vuoden kanssa. Nyt ensimmäisen 11 kuukauden aikana vuonna 2019 sähköä on kulunut 8401 kWh, kun vuonna 2018 vastaavaan aikaan 11 kk jälkeen kulutus oli 8159 kWh. Eli nyt tänä vuonna sähköä on kulunut 3% enemmän (eli taaskin aika samoissa mennään viime vuoden kanssa). Tässä kk-kohtaiset lukemat:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60	610,30
loka	1671,82	1486,80	1416,80	764,30	804,40	830,50
marras	1382,54	1664,77	1606,00	900,60	877,80	851,40
YHT	11832,95	14877,57	11941,42	9429,43	8159,19	8401,80

Ja samat asiat graafisesti esitettynä:

VILP on nyt siis ollut toiminnassa lokakuusta 2015 joulukuulle 2019 eli vähän yli 4 vuotta. Ja käyttötunteja on tullut mittariin 5600 kpl. Eli keskimäärin 1400 tuntia per vuosi. Jos laitteen koko käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä vauhdilla kone pitäisi olla ajettu loppuun 28 vuodessa (mahtaako kestää ihan noin kauaa kuitenkaan?)

Tässä vielä graafisesti VILP:n käyttötunnit per viikko tähän asti:

Heinäkuun sähkönkulutus

Viime vuosina heinäkuun sähkönkulutus on vaihdellut 450 kWh:n kahta puolta. Nyt heinäkuun sähkönkulutus jäi 421,7 kWh:n tasolle, mikä tarkoittaa, että nyt tuli taas uusi alarajaennätys heinäkuulle. Koko alkuvuoden 2019 kulutus on hieman yli sen, mitä 2018 kului sähköä - mikä johtuu kovasta kulutuksesta 2019 tammikuussa. Tai asian voisi varmaan ilmaista niinkin päin, että tammikuussa 2018 sähköä meni poikkeuksellisen vähän, ja siksi 2018 koko alkuvuosi näyttää näissä vertailuissa niin hyvältä. Tässä asia taulukkona ja graafisesti esitettynä:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
YHT	6434,65	9140,56	7365,02	6639,23	5344,09	5596,50

Jos katsotaan, että mikä on hyvän tuloksen, eli tämän kertaisen ennätyksen salaisuus, niin ainakin VILP:n käyntiajat ovat tänä kesänä olleet hyvin maltilliset. Tässä taulukkoa VILP:n käyntiajoista:

Yllä olevassa taulukossa VILP:n käyntiajat kesäkaudella viikosta 20 viikolle 32 joka von vuonna 2019 vielä kesken. Vuoden 2015 sarakkeet ovat (tässä kesän kohdalla) täynnä nollia, koska VILP ostettiin vasta lokakuussa 2015, samoin vuosi 2020 on luonnollisesti täynnä nollia vielä tässä vaiheessa. Mutta tästä nyt helposti näkyy se, että VILP:n käynti on tehostunut selvästi, ja tänä vuonna 2019 VILP on ollut käynnissä enää alimmillaan noin 4-5 tuntia viikossa. Vielä vuotta aikaisemmin se kävi 6-7 tuntia viikossa, ja sitä aikaisempina vuosina vielä paljon enemmän, jopa 2-numeroisia tuntimääriä joka viikko.

Kesäkaudella VILP ei tee mitään muuta kuin lämpimät käyttövedet. Ja sellaiset syntyy todella nopeasti. Joten VILP kannattaa kello-ohjata käymään vain sillä hetkellä kesäpäivää, kun lämpöä on eniten saatavilla, eli iltapäivän tunteina. Tässä seuraavassa kaaviossa näkyy, miten VILP käy meillä juuri sillä hetkellä, kun päivän lämpötilakäyrä on ylimmillään, ja VILP on ohjattu käynnistymään vain 1 kerta päivässä:

Edelleen tuosta yllä olevasta graafista näkyy (aikavälillä 1-2.8.2019 eli elokuun 2 ekan päivän ajalta) sekin, että VILP ottaa vain 2 kWh sähköä per päivä. Jolloin jos tyypillinen heinäkuun päiväkulutus vaihtelee noin 10-15 kWh:n päiväkulutuksen tasolla, niin VILP:n osuus tästä kulutuksesta on vain noin 15%:n luokkaa, ja 85% eli keskimäärin noin 13 kWh per vuorokausi sähköä kuluu jossain muualla talossa.

Pohjakulutus näyttää olevan 0,3 kWh per tunti, eli kulutus ei koskaan laske alle sen, ja sitten aina iltaisin puoltayötä kohden sähkönkulutus selvästi nousee - ollen noin 2-kertainen pohjakuormaan nähden. Pohjakulutus - jos on yhteensä 0,3 kWH per tunti, niin se tekee 7-8 kWh per vuorokausi, ja jos siihen lisätään lämpimät käyttövedet eli VILP:n 2 kWh, niin vuorokauden kulutus on 10 kWh. Sen yli mennään sitten aina sen mukaan, mitä talossa tapahtuu, mutta ilmeisesti jos talo olisi tyhjillään koko kuukauden, se kulututtaisi 10 kWh per päivä eli 300 kWh per kuukausi. Ja tässä laskelmassa oletuksena, että lämmintä käyttövettä on kuitenkin koko ajan saatavilla.

Ilmeisesti iltaisin TV, videopelit, pesukoneet ja erilaiset akkulaturit ovat päällä, jolloin sähkön kulutus nousee juuri silloin. Ja tietysti pihavalaistus syttyy myös kello-ohjatusti. Mutta kaikki muu, eli jääkaapit, pakastin, suihkulähde, kiertovesipumput, IV-kone käyvät ja syövät sähköä tasaisesti vuorokauden ympäri.

Miten sitten sähkönkäyttöprofiili eroaa jos talossa on VILP:n sijasta MLP eli maalämpöpumppu? Laitan tähän loppuun vielä 11-perheen kerrostalosta MLP:n tuntikohtaisen käyttögraafin (myös elokuun 1-2.8.2019 päivien osalta), jolloin näkyy, että MLP, joka voi käydä vapaasti milloin tahansa - niin se myös käy milloin tahansa, eli käynnistyy joka toinen tunti (jolloin grafiikassa on korkea pylväs). Tämä varmaankin käy kompuran päälle paljon enempi, jos vertaa tilannetta siihen, että meidän talossa VILP käynnistyy kesäisin vain kerran päivässä.

MLP:ssä on juurikin ongelma se, että kun talvella tarvitaan isot tehot, ja kesällä lämpöpumpulle ei jää muuta tekemistä kuin pelkkä käyttöveden lämmitys, niin lämpöpumppu herkästi alkaa käymään ns. "pätkäkäyntiä", jota kyllä hiukan yritetään suitsia esim. niin, että MLP:n mitoitus tehdään alun alkaenkin niin, että sen kautta otetaan vain esim. 85% koko vuoden lämmitystarpeesta. Jolloin paukkupakkasilla sähkövastukset menevät päälle, ja kesäkauden pätkäkäynti on hiukan maltillisempaa, koska vajaatehoinen MLP joutuu tekemään pidempää hukia pelkän käyttövedenkin kanssa joka kerta, kun MLP:n kompura hurahtaa päälle. Niin tältä siis näyttää MLP:n vastaava tuntigraafi:

Kyseisessä kerrostalossa on asuinpinta-alaa noin 600m2, asukkaita noin 20 kpl ja vuosittainen sähkönkulutus noin 40000 kWh. Meidän talossa vastaavasti lämmin pinta-ala 241 m2, asukkaita 4 kpl ja vuosikulutus noin 9500 kWh.

Jatkopohdintoja aurinkoenergiasta

Ensin uudessa talossamme elettiin suorasähköllä eka vuosi. Sitten tuli ilmasta veteen lämpöpumppu. Mitä sitten tulee seuraavaksi? Aurinkoenergia käy mielessä aina välillä, on käynyt useita kertoja jo pitkän aikaa, tässä vuosien varrella tänne blogiin kirjoittamiani päivityksiä (yleensä aina messuilla käynnin jälkeen :-) )

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/31/aurinkoenergiasta-pohdintoja/

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/04/pohdintoja-aurinkoenergiasta.html

Tässä kun vuodet kuluvat, niin sähkön käytön data lisääntyy. Sähkölasku on pudonnut kilpailutusten ansiosta vuosi vuodelta. Myös sähköä on kulunut aina vaan vähemmän sitä mukaa, kun olen laskenut käyttöveden lämpötilaa.

Vuonna 2017 ostosähköä kului yhteensä 10618,43 kWh. Ja se maksoi yhteensä 1151,64 euroa. Vuonna 2017 käyttöveden lämpötila oli +50C. Nyt vuoden 2018 pudotin käyttöveden lämpötilaa edelleen siten, että se on nyt +46C. Joten taas tullaan tekemään sähkönkulutuksessa uusia alarajaennätyksiä - ja ilman, että käyttömukavuudesta olisi tarvinnut tinkiä yhtään. Tästä johtuen myös sähkölasku tulee pienenemään, ja siihen suuntaan ajaa myös uusin sähkönkilpailutus, jonka tein maalis-huhtikuun vaihteessa 2018.

Joten tämän hetkiset vaihtoehdot "Mitä tulee seuraavaksi?" -kysymykselle ovat esim. että mitä jos ei sittenkään tekisi enää yhtään mitään?

Nytkin - ilman mitään lisäinvestointeja sähkönkulutus on liukuvana 12kk:n kuvaajana nyt saavuttamassa (tai kohta jopa alittamassa?) ekan kerran 10000 kWh:n rajan, eli viimeisin vuosi eli 12kk peruutuspeiliin katsomalla näyttää nyt päiväkohtaisen sähkönkulutuksen osalta tällaiselta:

12kk liukuva sähkönkulutus oli 10036 kWh. Vuotta aikaisemmin samana aikana kului 12249 kWh.

Korkein vuorokausikulutus oli helmikuun viimeisenä päivänä, jolloin sähköä kului 73,3 kWh/vrk - syystä, että VILP hyytyi pakkaseen, ja talossa lämmitti suorasähkö 6 kWh:n vastuksella 10 tunnin ajan. Vähiten sähköä kului tällä tarkastelujaksolla 20.7.2017, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli yht. 9,6 kWh.

Suurin sähkönkuluttaja talossa on VILP. Sillä ei kuitenkaan ole omaa alamittaria, joten en ihan tarkkaan tiedä, että paljonko se sähköä kuluttaa. Lämpöpumpun viikottaiset käyntiajat olen kuitenkin merkinnyt ylös aina siitä alkaen, kun VILP tuli taloon. Tai nehän siis tallentuvat laitteen omaan muistiin, josta käyntiajat voi käydä katsomassa milloin tahansa jälkikäteen. Viikoittaiset käyntiajat -kaavio näyttää tällä hetkellä tältä:

VILP käyttötunnit kpl per viikko aikavälillä lokakuu 2015 - nykyhetki.

Eniten VILP on ollut käynnissä viikolla 2/2016, jolloin käyttötunteja mittariin tuli viikossa 117 kpl. Vähiten käyttötunteja on tullut viikolla 37/2017 - vain 6 kpl, eli alle tunti päivässä. Puolet vuodesta lattialämmitys ei ole meillä ollenkaan päällä. Silloin VILP tekee pelkkää lämmintä käyttövettä, ja käyttötunteja tulee silmämääräisesti kaaviosta katsomalla noin 10 kpl per viikko. Lämmin käyttövesi syntyy kesäisin siis helposti, sillä lämmön lähde eli ulkoilma on silloin lämmintä.

Jos VILP:n oletettavissa oleva käyttöaika koko elinkaarensa aikana on noin 40.000 tuntia, niin tähän mennessä tuntimittariin on tunteja kertynyt yhteensä 4079 tuntia 2,5 vuoden aikana. Joten tällä käyttömäärällä meidän VILP saattaisi kestää jopa 25 vuotta? Toki "vuosihuoltoja" täytyy matkalla tehdä, mm. kylmäainelisäyksiä. Toistaiseksi huoltokulut ekan 2,5 vuoden aikana ovat kuitenkin olleet nolla euroa.

Nyt jos hankkisin aurinkokeräimet eli auringon lämpöenergiaa talteenottavat keräimet, niin jos meillä lämpimän käyttöveden tekemiseen menee suorasähköllä noin 4000 kWh ja VILP:llä noin 3 kertaa vähemmän eli noin 1300 kWh, niin aurinkokeräimet saattaisivat tehdä kaiken tarvittavan käyttöveden noin 6kk vuosittain. Ja silloin säästäisin VILP:n käyntiaikaa noin 10h per viikko eli noin 240h vuosittain. Sähköä säästyisi tuo yllämainittu noin 1300 kWh, joka rahaksi muutettuna olisi noin 130 euroa. Eli pelkästään tällä muutoksella sähkölasku olisi vuosittain jatkossa noin 900 euroa, jos se  nyt viimeksi päättyneellä vuodella oli 1151,64 euroa.

Vaikka aurinkolämpöpaketin voi saada suhteellisen edullisesti - vain noin 2-3 tonnilla, niin noin 130 euron vuosihyöty asettaa takaisinmaksuajan varsin pitkäksi. Vaikka investoinnin hinta olisi (kotitalousvähennysten jälkeen) vain 2.000 euroa, niin se jaettuna 130 euron vuosihyödyllä tekee takaisinmaksuajasta 15,3 vuotta.

Tuokin saattaa kuitenkin olla parempi kuin aurinkosähköpaneeleissa. Niissä nimitäin takaisinmaksuaika on tämän päivän hintatasolla ja tehomäärillä tietääkseni noin 17 - 20 vuotta?

Lisäksi noin 2.000 euron lisäinvestointi nyt jo tehdyn VILP-investoinnin eli 8.600 euron lisäksi ei olisi yhteissummaltaan kuin 10.600 euroa. Ja tämän jälkeen vuosittainen sähkönkulutus saattaisi pudota nykyisesta tasan 10.000 kWh:n tasolta vielä 1.300 kWh lisää eli tasolle 8.700 kWh?

Silloin oltaisiin aika lailla samoissa, mihin maalämpöpumpullakin olisin päässyt. Mutta maalämpö olisi pyydettyjen tarjousten perusteella maksanut meidän talossa noin 20.000 euroa. Yllä oleva ratkaisu maksaisi vain reilut 10.000 euroa eli olisi puolet halvempi.

Edelleen yksi hyvä ratkaisu jatkon kannalta voisi olla sekin, etten tee enää mitään lisäinvestointeja? Vaan antaa talossa sähkönkulutuksen olla noin 10.000 kWh per vuosi, jolloin se maksaa noin tonnin vuodessa? Eikä siis edes yrittäisikään saada tätä tämän pienemmäksi?