Heinäkuun sähkönkulutus

Sähkön kulutusta tuntikeskimäärien mukaan katsottuna nyt päättynyt heinäkuu oli aivan poikkeuksellinen, sillä eniten sähköä on kulunut yön tunteina. Aikaisemmin yleensä

yön kulutus on ollut hyvin pientä verrattuna päivätunteihin, mutta tältä näytti tuntikohtaiset kulutusmäärät nyt (tässä muutama heinäkuun loppupuolen vuorokausi):

Ja tämä tietysti johtuu siitä, että päättynyt heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin, joskaan ei sentään kuumin heinäkuu ikinä, niin kuin jossain on sanottu, mutta tässä linkissä Pekka Pouta rohkenee olla kuitenkin hivenen eri mieltä:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/siis-mita-heinakuu-ei-ollutkaan-historiallisen-lammin-rikki-meni-vain-33-7-astetta/7014296#gs.kq=8f9E

Sen verran kuumaa nyt kuitenkin oli, että jäähdytystä tarvittiin, ja yövalaistuksen ohella - siitä johtuu korkeimmat sähkönkulutusmäärät aina, kun vuorokausikin vaihtuu. Yleensä meillä on riittänyt se, että iltasella on avattu yläkerrasta kaikki ovat ja keskimmäisen kerroksen ovi. Silloin ristiveto on jäähdyttänyt talon nopeasti. Nyt sitäkin tehtiin, mutta se ei yksin riittänyt. Lisäksi IV-konetta käytettiin täysteholla iltaisin aina muutama tunti. Lisäksi seimpina öinä piti myös tehdä koneellisesti kylmää. Yöt on kuitenkin helpompi nukkua, jos ei ole liian kuuma.

Jos meillä olisi maalämpö, silloin olisi saatu maaviileä käyttöömme "kaupanpäälliseksi" eli ilmaiseksi eli pelkällä kiertovesipumpun sähkönhinnalla. En osaa sitten sanoa, että jos olisi näin - niin kuinka paljon pienempi tuo heinäkuun sähkölasku sitten olisi ollut?

Eihän alle 500 kWh:sta (kotitaloussähköt ja IV-kone sisältyen) enää paljon pysty nipistämään, Ei vaikka mitä tekisi. Ja nyt kun meillä on VILP, niin lämpimän käyttöveden tekeminen sen avulla on varmasti ollut hyvin edullista ja tehokasta. VILP on ohjelmoitu käynnistymään vain iltapäivisin, jolloin lämmön lähde eli ulkoilma on ollut yleensä noin +28C - +30C. Tähän lämpötilaan ei ole enää paljon tarvinnut lämpöä lisätä, niin ollaan jo saatu +47C asteista käyttövettä.

Mikäli olisi käytetty maalämpöä käyttöveden tekemiseen, silloin lämmönlähde olisi ollut kalliossa oleva reikä, joka kesälläkin lienee enintään +10C. Joten meneekö maalämmön yhteydessä "ilmaiseksi saatava" maaviilennys sitten kuitenkin aikalailla päikseen VILP:n edullisemman käyttöveden tekemisen kanssa?

Sillä jos maalämpö kauppias myy omaa tuotettaan ilmaisella maaviileällä, niin vastaavasti VILP-kauppias voisi muotoilla kesäajan lisähyödyn toteamalla, että "saatte kesällä lämpimät vedet käytännössä ilmaiseksi", kun lämmönlähteenä oleva ulkoilma on VILP:lle niin lämmin, että silloin lämpöpumpun hyötysuhde on poikkeuksellisen hyvä.

Helteistä johtuen tässä kuussa ei myöskään tullut sähkönkäytössä enää uutta alarajaennätystä, joskin toiseksi alhaisimmalle sähkönkulutuksen tasolle päästiin nytkin, kun heinäkuussa sähköä kului 458,20 kWh. Heinäkuun alarajaennätys on viime vuodelta, jolloin sähköä meni 430,8 kWh. Kaikkien aikojen alarajaennätys tuli viimekuussa eli kesäkuussa 2018, jolloin sähkönkulutus oli 389,7 kWh. Tässä sähkönkulutukset alkuvuoden osalta numeroina:

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20
YHT:	6434,65	9140,56	7365,02	6639,23	5344,09

Ollaan tässä tänä vuonna kuitenkin tekemässä vielä uutta vuositason alarajaennätystä, jos nykyinen kehitys jatkuu eteenpäin vuoden loppuun saakka. Nyt sähköä on kulunut tänä vuonna 7kk aikana yht. 5344,09 kWh, mikä on selvästi edellisvuosien lukuja vähemmän.

Tässä graafisesti kaikki asumisajan kuukaudet vuodesta 2014:

Tässä päättyneen heinäkuun päiväkohtaiset kulutukset. Mitä korkeampi pylväs, sitä enemmän ollaan sinä päivänä käytetty koneellista jäähdytystä:

Kuivasta kesästä ja kovista helteistä johtuen myös vedenkulutus on lisääntynyt, se on nyt heinäkuussa ja kesäkuussa ollut noin 11 ,119 kuutiota per kuukausi, eli 4 henkiselle perheelle laskettuna vuorokausikulutuksena vettä kului 89,7 litraa per henkilö per vuorokausi - sisältäen ulkona tapahtuvan nurmikoiden ja kukkapenkkien jatkuvat kastelut. Jos vedenkulutuksen jakaa 3 henkeen (koska kerran poika on armeijassa ja vain viikonloput kotona - jolloin täällä on kyllä kavereitakin aika paljon), niin silloin kolmella jaettuna vedenkulutukseksi saadaan 119,5 litraa per henkilö per vuorokausi.

Ehkä tuo litramäärä on lähempänä totuutta laskettuna näin, mutta siltikin AsOy -maailmassa tämä vastaisi lähinnä vanhustentalojen vedenkulutusta, eli monessa rivitalossa ja kerrostalossa kuluu huomattavasti enemmän vettä per henkilö per vuorokausi. Voi mennä jopa 200 litraa per hlö per vrk. En tiedä mihin se vesi sitten oikein kuluu siellä?

600 litran juottoautomaatti suihkulähteelle

Olen jatkanut suihkulähteen koekäyttöjä ja löytänyt joitakin vuotokohtiakin, jotka nyt on tukittu. Mutta siltikin suihkulähde on yhä vieläkin melkoinen juoppo, ja käyttää vettä yli 5 litraa tunnissa. Vesi poistuu ilmeisesti pärskeinä ja haihtumalla. Vuotokohdat pitäisi olla nyt löydetty ja tukittu, ja tilanne paranikin sen myötä vähäsen.

Mutta minusta 5 litraakin tuntia kohden on aika paljon? Tosin suihkulähteistä, ainakin isommista sellaisista löytyy netistä aika vähän tietoa ja käyttökokemuksia, joten en tiedä kuinka usein muut joutuvat omaan suihkulähteeseensä vettä lisäilemään? Noin 100 litraa menee puutarhaletkulla äkkiä, mutta jos saman veden kantaa kastelukannulla sadevesisaavista, niin aika monta kertaa siinä saa kävellä...

Jotta jatkossa elämä on tässä kohtaa helpompaa, rakentelin suihkulähteelle 600 litran juottoautomaatin, joka on kolme 200 litran sadevesisaavia merikontin takana. Suihkulähde ja merikontti ovat rinnakkain, ja merikontti tukee suihkulähteen toimintaa niin, että suihkulähteen sähköt tulevat merikontilta, merikontin katolta kerätään sadevesi talteen - ensin sadevesitynnyreihin, ja sieltä vesi menee poistoletkua pitkin merikontin alle, josta se jatkaa maanalaisessa putkessa suihkulähteeseen. Jos on normaalisateinen kesä, suihkulähde ehkä pärjää pelkästään sillä sadevedellä, joka tulee noin 28 neliömetrin katolta, joka on merikontin päällä.

Myös suihkulähteen sähkö on joskus tulevina vuosina todennäköisesti ihan ilmaista. Sillä jos taloon tulee aurinkopaneelit, niin keskikesän huippupäivinä ylijäämäsähkölle pitää keksiä jotain käyttöä, sillä sen myynti on tappiollista. Tai siitä ei saa tällä hetkellä kunnon hintaa. Joten ylijäämä sähkö täytyy sitten "tankata" sähköautoon (jos sellainen joskus tulee hankittua), tai jos olisi uima-allas ulkona (sellainen ei meillä pihaan mahdu), sen vettä voisi lämmittää kesäisin ylijäämäsähköllä. Mutta kun näitä ei ole, nyt meillä ylijäämäsähköä käyttää suihkulähteen pumput. Toki ei ne nyt vielä ylijäämäsähköllä käy, kun aurinkopaneeleitakaan ei vielä ole.

Mutta takaisin tänään valmistuneeseen juottoautomaattiin, joka näyttää tältä:

Kolme sadevesitynnyriä rivissä merikontin takana tiiliskivien päällä niin, että

tynnyristä on helppo täyttää myös kastelukannu tarvittaessa. Toki helpommin

kastelukannun saa täyteen, jos upottaa sen tynnyriin, mutta jos tynnyrin 

pohjalla on enää vähän vettä, sitten sen lopun veden saa helpommin hanasta.

Vasemmalla näkyy pieni pätkä 310mm salaojakaivo, johon saa kaikki lapiot

ja haravat siististi. Oikealla on pieni hyötypuutarha, mm. mustaherukkaa,

omenapuu, karviaispensas ja vadelmaa.

Rivin viimeisessä tynnyrissä on 2 hanaa. Ylempi hana 

tynnyrin yläreunalla on aina auki, joten ylivuotovesi menee

aina suihkulähteelle. Sielläkin on oma ylivuotoputki, josta

vesi menee talon salaojapumpulle, joka pumppaa hulevedet

kokonaan pois tontilta, jos sataa vettä niin paljon, että kaikki

paikat on vettä täynnä. Alemman hanan voi jättää "tippa-

vuodolle", jolloin siitä suihkulähteelle menevä vesi kompensoi

sitä vettä, jonka suihkulähde itse hukkaa pärskeinä tai haih-

tumalla.

Merikontin katalta tuleva sadevesi otetaan talteen keskimmäiseen tynnyriin,

josta lähtee lappoputki kumpaankin reunatynnyriin. Jolloin jos vettä tulee

rankkasateella rännin täydeltä, se pääsee ja ehtii ehkä poistumaan kahden

lappoletkun kautta myös reunimmaisiin tynnyreihin ennen kuin keskimmäi-

nen tynnyri valuu yli.

Iso lappoletku voi olla hankala saada toimintaan eli ensin

täytettyä vedellä, ja sitten aseteltua paikoilleen. Itse 

onnistuin niin, että laitoin tynnyrin hanan (hana kiinni) 

letkun päähän, ja täytin letkun kastelukannulla.

Koko letku täytetty kastelukannulla. Sitten vaan käsi toiseen päähän eteen,

ja letkun pää tynnyrin pohjalle. Tässä vaiheessa kaikkien tynnyrien pohjalla
oli jo vähän vettä. Sen jälkeen tynnyrihana pois letkun toisesta

 päästä - ja lappo alkoi toimia heti!

Pieni ilmakupla lappoletkuun jäi, mutta se helpottaa vain näkemään,

että letku on 

Vuotamattomuus testi käynnissä. Eli ei vuoda tynnyrihanat

hanan juuresta, eikä myöskään vuoda hanat itse. Nyt tähän

sinisen pikaliittimen päähän voi laittaa kastelukannun alle.

Tippavuoto kastelukannuun. En jäänyt kellottamaan kauanko kuluu kastelu-

kannun täyttöön tällä vauhdilla, mutta jos hana olisi kokonaan auki, silloin

kastelukannu täyttyi 30 sekunnissa, eli koko 200 litran saavi tyhjenee tällä

vauhdilla 10 minuutissa, jos hana unohtuu kokonaan auki asentoon. Tietysti

lappoletkut tuovat lisää vettä, jolloin koko 600 litran systeemi on hanan

kautta tyhjennettävissä 30 minuutissa.

Nyt jos suihkulähteen veden tarve on noin 5 litraa vettä tunnissa, niin 600 litran juottoautomaatti pystyy ruokkimaan suihkulähdettä noin 100 tuntia. Sen jälkeen tynnyrit pitää taas täyttää uudelleen, jo ei ole lainkaan satanut siinä välissä.

Tässä vielä video juottoautomaatin testauksesta: