Paukkupakkasista selvittiin!

Nyt näyttäisi pahimmat pakkaset olevan taas takanapäin, ja ainakin seuraavat päivät mennään taas "normaalissa pakkassäässä", eli lämpötilat tulee tasaantumaan -10C - -15C haarukkaan. Mutta lähellä -30C astetta käytiin:



Eilen illalla enimmillään pakkasta oli -29,8C.

Samaan aikaan kun ulkona oli -30C niin takan reunuskin oli ennätys "kuuma", eli lähes +40C.



Myös tiilipiippu lämmittää kaikkia kerroksia.

Virallisesti pakkasennätys taisi jäädä Vantaalla vain -27,1C asteeseen, jolle tasolle lämpötila laski eilen klo 22:00 (näin ainakin Vantaan Energian Energiapeili -palvelun mukaan). Meillä mittari (itse asiassa kaksikin mittaria) näytti kuitenkin vähän enempi, mikä voi johtua siitä, että meidän talo on selvästi alempana (noin 24m merenpinnasta), kuin esim. Vantaan lentoasema, jonka korkeus meren pinnasta on 55m. Ja kylmällä ilmalla on tiettävästi taipumus pakkautua alaville maille (jossa myös kesäisin voi olla hallan vaara).

Lämpöä siis riitti, ja talo säilyi ehjänä, mutta sähköäkin tarvittiin reippaasti. Eilisen päivän kulutus meillä oli 169,7 kWh. Virallisesti vuorokauden keskilämpötila samaan aikaan siis tasan -25,0C täällä Vantaalla.

Nyt Suomessa tehtiin uudet kaikkien aikojen sähkönkulutusennätykset, mutta tehovajetta ei kuitenkaan tullut. Kiitos sille, että sähköä saatiin ostaa ulkomailta. Kotimainen sähkön tuotanto ei näihin tämän kertaisiin kulutushuippuihin enää riittänyt.

Entä miten meillä olisi käynyt, jos paukkupakkasilla olisi tullut sähkökatkoja tai sähkön säännöstelyä? Ei sekään ihan pois suljettua olisi ollut, jos vaikkapa tuotantopuolella joku iso voimala olisi mennyt epäkuntoon, ja korjausten takia hetkeksi pois käytöstä.

Niin kuin yllä olevista käppyröistäkin näkyy, niin kaikkia takkoja käytettiin meillä kylmimpänä päivänä ihan täydellä teholla, ja polttopuitakin kului kaikissa kolmessa tulisijassa yhteensä 100 litran päivävauhdilla. Punnitsin myös puut, ettei tulisijalle suositeltu kerta-annos päässyt ylittymään, kun aika ylärajoilla mentiin koko ajan.

Silti tästäkin huolimatta sähköäkin meillä tarvittiin, ja aika reippaastikin vielä, sillä lattioissa kiersi koko ajan +33C asteinen vesi. Ja vesi lämmitettiin sähköllä. Ilman sähköä ei oltaisi siis pärjätty. Jos kuitenkin paukkupakkasilla sähkön tulo loppuisi, kai sitä sitten pitäisi ostaa aika nopeasti esim. hallipuhallin. Sellainen meillä oli sisätiloissa raksa-aikanakin, eikä siitä loppujen lopuksi oikeastaan mitään hajuhaittoja tullut, vaikka se polttoöljyllä toimiikin. Ja 100 litrasta öljyä saa saman määrän lämpöä kuin kuutiosta polttopuita, eli noin 1000 kWh. Pahin tilanne paukkupakkasilla olisi se, että sisätiloissa lämpötila painuu pakkaselle, ja vesiputket jäätyvät. Jolloin jos ne putket jäätymisen jälkeen alkavat vuotaa, niin silloin tilanne eskaloituu, jos talviolosuhteissa kohtaa jäätymisen jälkimainingeissa myös vesivahinko.

Toiseksi pahin tilanne kellaritaloissa olisi pitkään jatkuva sähkökatko. Pumppaamo kun toimii myös sähköllä. Mutta ihan ekoina päivinä tästä ei olisi mitään haittaa. Nyt kun näissä pakkasissa pumppaamon tuloputki jäätyi, niin omien mittausten perusteella pumppaamoon kertyy pakkasellakin uutta vettä joka päivä 250 litraa. Olen pumpannut sen päivittäin pois apupumpulla, koska normaali pumppu toimisi aivan samoin. Taloa tuollainen vesimäärä ei silti vielä uhkaa, sillä jos talon alla on 100m2 kuoppa, ja jos sinne kaadettaisiin vaikka 1000 litraa vettä kerralla, niin veden pinta nousisi siltikin vain yhden sentin. Eli anturan alapinta ei edes kastuisi. Tai todellisuudessa veden nousu voi olla kylläkin suurempi kuin 1 cm? Sillä vaikka matemaattisesti 1000 litraa vettä 100 neliölle jakautuessaan on 10 cm paksu kerros, niin todellisuudessa vesi joutuu tunkeutumaan sepelin väleihin, ja silloin se nousee nopeammin, kuin jos sillä olisi vapaa tila nousta.

Mutta päivittäisellä pumppaamisella varmistuu se, että pumppaamon säiliöön pääsee valumaan joka päivä uutta vettä se 250 litraa, ja kun veden lämpötila on +6 C, niin siten varmistuu ettei pumppu jäädy, eikä mene jäätyessään rikki. Jos pumppaamon jättäisi pitkäksi ajaksi "vettä täyteen", niin kai se seisova vesi siellä sitten ajan oloon jäätyisi? Tai ei välttämättä, onhan se kuitenkin useita metrejä routarajan alapuolella, jolloin maaperän lämpö ehkä pitää sen aina sulana? En tiedä, enkä ruvennut näissä olosuhteissa kokeilemaan, että miten olisi käynyt, jos seisova vesi olisi pumppaamon säiliössä riittävän pitkään.

Se nyt ainakin näissä pakkasissa selvisi, että lämmityskäyrä oli oikein säädetty, koko ajan pysyi sisällä noin 22-23C lämpötila (jos ei olisi käytetty takkoja - sitten lattialämmitys olisi huolehtinut talon lämmityksestä, eli paluuveden lämpötila vesivaraajalle olisi ollut alhaisempi). Samoin selvisi se, että Suomessa ei koskaan tule niin kylmä, että lämpö loppuisi - kunhan vaan sähköä on saatavilla. Nyt kun -25C pakkasella keskimääräinen sähkönkulutus oli 7 kWh per tunti, niin se on vain noin kolmannes siitä mikä on maksimiteho, eli varaajan kyljessä on 3 kpl 6 kWh sähkövastuksia, joista tarvittaessa saisi tehoja irti 18 kWh per tunti. Lisäksi on jälkiasennettuna ilmavesilämpöpumpun sähkövastukset, joiden yhteisteho on 9 kWh.