Pakkanen paukkuu ja sähköä säästyy

Näissä kuvissa pakkanen paukkuu ja sähköä säästyy.

Jos joskus haluaa säästää sähköä - ilman että tarvitsee tinkiä mistään - niin se kannattaa tehdä paukkupakkasella, jolloin se onnistuu helposti niin, että heittelee vain klapeja pesään. Tänään meillä lämpeni olohuoneen takka ja saunan puukiuas. Samaan aikaan valtakunnan rajoilla siirtokaapelit hohkasivat varmaankin aivan punaisina, kun Suomeen tulee ulkomailta sähköä kahdella kaapelilla Ruotsista ja yhdellä kaapelilla vielä Virostakin.

Suomen oma sähköntuotanto ei tällaisina pakkaspäivinä riitä mihinkään. Mutta siirtokapasiteetti ja sähkön määrä riittävät sitä paremmin, mitä enemmän klapeja heitetään pesään. Toki öljylämmityskin auttaa ihan samalla tavalla, mutta se ei ole nykypäivänä enää ympäristöystävällistä, toisin kuin puu, jonka polttaminen on luonnon normaalia hiilen kiertoa, ja ilmastonäkövinkkelistä se on täysin hiilineutraalia. Palaessaan puu luovuttaa saman määrän hiiltä, mitä se on kasvaessaan ja ennen kaatamista itseensä sitonut.

Jos polttopuuta ei poltettaisi, se jäisi metsään lahoamaan, ja vielä pahemmat ilmastopäästöt tulisi lahoamisen seurauksena.

En tiedä liekö sattumaa, mutta myös vuonan 2010 kiristyneet uudet rakennusmääräykset suosivat uusiutuvien polttoaineiden (esim. polttopuun) käyttöä lämmitysjärjestelmänä tai lisälämmityksenä.

Jos kokonaisenergiatarkastelussa esim. sähkölle asetettu kerroin on 1,2 niin uusiutuville lämmönlähteille kerroin on 0,5. Joissakin kunnissa myös maalämpötaloihinkin täytyy tehdä takka - ihan jo siksikin, että rakennusvalvonta vaatii sellaisen. Näin vältytään putkien jäätymisvaaralta, jos joskus paukkupakkasille sattuisi tulemaan pidempi sähkökatko. Sähkökatkon sattuessa ja pitkittyessä mikään muu lämmitysmuoto takan lisäksi ei toimi. Öljylämmityksessäkin lämpö jää öljypolttimeen, jos kiertovesipumppu ei pyöri eikä lämpö siirry.

Tässä kuvassa lämpiää puukiuas ja olohuoneen takka.

Jos valokuvat olisi otettu 10 minuuttia myöhemmin, niin kuvissa ei näkyisi

kuin pelkkä talo. Savua tulee siis vain muutaman minuutin sytyttämisen

jälkeen niin, että silmä ja kamera sen havaitsee. Sitten savusta tulee

läpinäkyvää. Silmällä sen juuri ja juuri näkee, mutta kameran silmä ei näe

enää mitään.

Savupiiput lähikuvissa. Jotkut ovat huolissaan puunpolton pienhiukkasista,

vaikka samaan aikaan maanpinnalla savua tupruttaa yli miljoona henkilöautoa

ja näiden lisäksi Suomessa on noin 190000 öljylämmitteistä omakotitaloa.

Niin nämä eivät siis haittaa mitään, mutta puun polton hiukkaset huolettavat?

Ronja 10v ainakin tykkää sähkön säästämisestä niin,

että samalla takapuoli lämpiää.

Ulkona -20,3C jo tammikuussa. Edessä päin on vuoden kylmin kuukausi eli

helmikuu.

Sähkön säästämisestä huolimatta Suomeen tulevat kaapelit 

hohkaavat punaisina, tässä kuvassa sähköä tulee kahdella kaapelilla

Ruotsista, ja yhdellä kaapelilla Virosta ja Venäjältä. Eli kaikki

naapurimaat auttavat Suomea, ettei Suomesta lopu sähkö. 

En tiedä mikä idea noissa Viron kaapeleissa on, kun toisesta tulee

Suomeen päin sähköä 7953,2 MW, mutta samaan aikaan toisella

kaapelilla menee Viroon päin 266,2 MW

Omasta mielestäni on erikoista, että puunpoltosta aiheutuvat päästöt ja kuolemantapaukset ovat nousseet näin valtavassa määrin lehtien palstoille ja otsikoihin, vaikka puulämmitys on viimeisen 100 vuoden aikana vähentynyt tuntuvasti. Aikoinaan ja vielä 1950-luvulle saakka monet kerrostalotkin lämmitettiin polttopuilla, ja pientaloissa polttopuu oli ainoa lämmönlähde vielä 100 vuotta sitten.

Vähän ehkä erikoinen on sekin uskomus, että kaukolämmön tuottamisessa voimalaitosten päästöt eivät kohdistu suoraan ihmisten tasolle alailmakehään. Ja tämän katsotaan johtuvan siitä, että voimalaitosten savupiiput ovat niin korkeita, esim. Vantaan jätteenpolttolaitoksella piipun korkeus on 70 metriä. Tuulettomana pakkaspäivänä sieltä nouseva savupatsas nousee suoraan ylöspäin ja näkyy todella pitkälle.

Aivan samoin savupatsas nousee tyynellä ilmalla pystysuoraan ylöspäin omakotitaloistakin, joista taivaalle pääsevä savukaasu on lämpöisempää ja kykenee nousemaan korkeammalle. Joten kumpi on parempi, se että taivaalle tulee vähän korkeammasta piipusta kylmää savua (Vantaan jätteenpolttolaitoksella noin +50C), tai se, että omakotitaloista tulee +200C lämpöistä savukaasua? Itse en osaa sanoa kumpi parempi, mutta näköhavainnon perusteella todella korkealle nousee savu kummastakin, jos ei tuule, eikä tuuli vie savuja mennessään.

Nykyäänkin Suomessa on vielä 190000 öljylämmitystaloa ja liikenne tuottaa huomattavan määrän ilmansaasteista, mutta näistä kumpikaan ei näytä huolestuttavan ketään? Tai ainakaan itse en ole nähnyt koskaan missään sellaista lehtikirjoitusta, jossa olisi laskettu, kuinka monta suomalaista kuolee autojen pakokaasuihin tai öljylämmityksestä vapautuviin päästöihin vuosittain. Sekin ihmetyttää, miksi juuri omakotiasujat on laitettu tikun nokkaan suurennuslasin alle? Onhan takkoja rivitaloissa ja kerrostaloissakin?

Tässä linkissä omat näkemykseni Vantaan Sanomien Lukijan areenalla:

https://www.vantaansanomat.fi/blogi/739848-kiristyvat-rakennusmaaraykset-suosivat-puun-polttoa-pientaloissa

Aikaisemmin Vantaan Sanomien yleisön osastossa ja muissakin pääkaupunkiseudun lehdissä on ollut useita kauhistuneita kirjoituksia, joissa on varoiteltu puun poltosta syntyvistä hiukkasista, tai muistutettu, että puhdas ilma on jokaisen perusoikeus:

https://www.vantaansanomat.fi/blogi/739133-miksi-puunpolton-savuongelmia-katsotaan-lapi-sormien

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/734523-mielipide-puunpolttoa-pitaisi-rajoittaa-vantaan-tiheilla-pientaloalueilla-ongelma

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005946287.html

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000702331.html

https://www.hs.fi/koti/art-2000005940000.html

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005933514.html

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005930041.html

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/omakotitalojen-tulisijat-saastuttavat-jopa-250-ennenaikaista-kuolemaa-vuodessa/

https://rakennusmaailma.fi/puunpolton-terveysriskit/

https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2014011317926981

https://pekkapoika.wordpress.com/2014/11/17/puunpoltto-ja-pienhiukkaspaastot-pientaloauleilla/

https://kodinpellervo.fi/kodin-pellervossa/2017/05/17/sairautta-savuista/

https://www.suomenuutiset.fi/immonen-lehto-hallitus-uhkaa-puuttua-puun-pienpolttoon-takoissa-kiukaissa-holhous-huipussaan/

Että semmoista... Nyky-Suomessa on asiat aika hyvin (?), jos useimpien ihmisten suurin ongelma on siinä, että puun poltosta syntyy pienhiukkasia, joiden johdosta 250 ihmistä vuosittain kuolee ennen aikojaan - samaan aikaan kun keski-ikä Suomessa kasvaa koko ajan.

Paljonko palaminen vaatii ilmaa? Ja mistä se ilma tulee?

Takkatulen ääressä voi alkaa unettamaan.
Taustalla Tiilerin Terhi takka-leivinuuni, jota ei olla
vielä jaksettu pinnoittaa tai maalata millään tavalla.

Näin viikonloppuisin on aina välillä mukava pysähtyä pohdiskelemaan yhtä sun toista. Tällä kertaa alkoi mieltäni askarruttamaan, että kun pakkanen on taas painunut 2:llä alkaviin lukuihin, ja takat ja saunan puukiuas ovat käytössä, niin paljonko palaminen vaatii ilmaa? Ja mistä se ilma tulee?

Nythän siis taloihin tehdään tiiveystesti, ja uudet talot ovatkin jo käytännössä pulloja, eli ne eivät vuoda mistään. Eikö takan polttaminen ole silloin vaikeaa tai mahdotonta? No onhan se, niin kuin esim. tästä Tapani Värjölän raksablogistakin voidaan lukea:

http://tvarjola.blogspot.fi/2011/02/tiivis-talo-ilmanvaihto-ja-takka.html

Netistä löytyy paljon keskusteluja, että kannattaako ja tarvitseeko takalle tuoda korvausilmaputki suoraan ulkoa. Monet ovat sen tehneet, ja pullotalossa se lienee välttämättömyys? Toki esim. Tapani Värjölä on (bloginsa mukaan) selviytynyt omassa tiiviissä talossaan ilmeisesti ilmankin.

Tähän kohtaan liittyy kuitenkin erikoisia väittämiä, mm. että korvausilmaputki takalle olisi energiatehokas, koska se ottaa kylmää ilmaa suoraan ulkoa, eikä takan palamisessa tarvitse käyttää jo lämmitettyä huoneilmaa. Sanoisinpa että tämä väite on hevon kukkua, mutta jos joku osaa argumentoida ja perustella paremmin, niin ampukaa toki äskeinen väite alas, ja ehkäpä minäkin sitten ymmärrän ja pääsen paremmin kärryille...?

Meidän talossa ei ole mikään erityisen hyvä, mutta ei ehkä ihan huonokaan (?) ilmanvuotoluku. Se on 1,44. Silti jos tulisijaa käytetään, niin ilmavirta vetää ovea kiinni meilläkin, kas näin (älkää antako kesken olevan kellarin häiritä, nyt muuten olisi jo paneelit seinissä, mutta en viitsinyt tätä enää uudestaan filmata):

Jostainhan sen korvausilman tarvitsee aina tulla, jos korvausilmalle ei ole tehty omaa putkea takan alle tai lähettyville. Uskoisin, että meillä korvausilma tulee ikkunoiden ja ovien tiivisteiden rakosista, keittiön liesituulettimen putkesta, ja sellaisen tulisijan hormista, joka ei ole käytössä, jos jotain tulisijaa käytetään.

Tämä ilmenee esim. kellarin tuplahormisen savupiipun tapauksessa siten, että jos ei samaan aikaan polta molempia, sitten ilmanvaihtokoneen alipaine vetäisee helposti savut yläkerran makuuhuoneeseen. Toisin sanoen savu menee ensin toista hormia ylös - ja palaa sitten toista hormia alas ja tulee yläkerran makuuhuoneeseen sulkupellin rakosista. Samalla tulee ilmavirtauksen mukana myös sellaista millin kokoista nokihippusta, joka sitten laskeutuu huoneen lattialle.

Nyt kun meillä on tälläkin hetkellä tulisijat paukkupakkasilla kaikki täyskäytössä, niin puuta menee kerralla 100 litraa eli 40 kiloa. Tulisijakohtaisesti enimmäispuumäärä ilmaistaan yleensä kiloina, ja Tiilerin Terhissä voi polttaa kerrallaan 22 kg. Loput puut palaa sitten saunan kiukaassa ja takkahuoneen pikkutakassa (siellä on Tulikiven S-sarjan takka).

100 litrasta kuusipuuta (rakentamisesta ylijäänyttä laudanpätkää) saadaan palamisen yhteydessä energiaa yhteensä 120 kWh. Se on aikamoinen energiasysäys kahteen tuntiin, jonka ajan hormin sulkupellit yleensä ovat kerrallaan auki. Onneksi varaavia kiviä (takan painot ja tiilisavupiipun paino) on yhteensä yli 10 tonnia, niin talo ei kuumene hetkellisesti liikaa. Vertailun vuoksi esim. saunan kiukaan sähkövastus on yleensä luokkaa 6 kWh, ja jos sellainen kiuas on 2 tuntia päällä, lämpöä saadaan 12 kWh, eli 10 kertaa vähemmän.

Nyt jos palaan otsikon kysymykseen, että paljonko palaminen vaatii ilmaa, niin vastaus ja paljon muutakin hyvää tietoa paloprosessista löytyy tästä linkistä (sivu 5/7):

http://www.planora.fi/tiedostot/Virtuaalikyla/Puu%20polttoaineena.pdf

Kilo puuta palaa siis teoreettisesti 4,7 kuutiolla ilmaa, mutta oletetaan tässä laskuesimerkissä, että käytännössä sitä ilmaa menisi kuitenkin tuplaten, eli 10 kuutiota per kilo puuta. Eli meillä päivittäin siis 10m3 x 40kg = 400m3 ilmaa, jos takat on kaikki täyskäytössä. Se on siis melkein puolet meidän talon kokonaistilavuudesta, jos rakennusluvassa oleva kokonaistilavuus 919m3 pitää paikkaansa. Kai se pitää.

Ja mistä se ilma tulee? No ei se meillä ainakaan takan omasta korvausilmaputkesta tule, koska meillä ei ainuttakaan sellaista ole. Ollaanko sitten tehty talostamme energiatehoton tässä kohdin? En usko.

Korvausilman voi siis ottaa suoraan ulkoa suoraan takalle jotenkin hallitusti esim. näin:

http://www.warmauunit.com/tietopankki/korvausilmajarjestelma/

Monet taitaa kuitenkin vetää suoran putken suoraan ulos ilman sulkupellejä, ja silloin ilma kulkee takan läpi taivaalle, vaikka takkaa ei käyttäisikään. Toisin sanoen takka jäähtyy nopeasti.

Ja sitten paras kysymys kaikista - säästääkö siinä energiaa, jos kylmän ilman ohjaa takkatuleen suoraan ulkoa pakkasesta? Mielestäni siinä ei säästä yhtään mitään. Lasketaanpa pari esimerkkiä:

Jos esim. Tiilerin takka valmistajan mukaan laskee +200C lämpöistä palokaasua hormiin, niin mikäli sama ilma otettaisiin ulkoa -20C pakkasesta ja mikäli yhden ilmakuution lämmitys yhdellä asteella vaatii energiaa 0,00035 kWh per kuutio, niin energiaa tässä kohdin tarvitaan meidän talossa seuraavasti:

220C x 400m3 x 0,00035 kWh/m3 = 30,8 kWh.

Mutta kun sama ilma otetaan huoneilmasta, joka on +20C, niin palotapahtumassa takan sisällä lämpöä kuluukin seuraavasti:

180C x 400m3 x 0,00035 kWh/m3 = 25,2 kWh.

Menikö nämä laskelmat nyt sitten oikein? Ilmeisesti menivät, sillä jos palamisen kokonaisenergia oli luokkaa 125 kWh, niin tuo 25-30 kWh on juuri oikeassa suhteessa hukkalämmön määrän, joka menee savun mukana taivaalle.

Eli nyt kun käytän takan polttamiseen jo valmiiksi lämmintä sisäilmaa, niin jonkun mukaan varmasti energiaa nyt sitten tuhlataan 30,8-25,2 = 5,6 kWh joka kerta? No ei välttämättä. Väittäisin, että se energia, joka kuluu raakailman lämmittämiseen - se on aina takan luovutuskyvystä pois. Joten jos syöttäisin takkaan kylmää pakkasilmaa, takka vastaavasti luovuttaisi sen verran vähemmän lämpöä mitä raakailman lämmittämisessä on kulunut enempi energiaa. Jos näin ei olisi, sitten olisi ikiliikkujan (rajattomasti energiaa tuottava laite) keksiminen tässä kohdin jo aika lähellä.

Joten nyt jos jossakin (usein rakennusmessuilla takkoja esitettelevillä ständeillä) kuulee väitteen, että takalle kannattaa vetää raitisilman tuloilmaputki suoraan ulkoa, jotta ei tuhlaa turhaan jo lämmintä sisäilmaa puita polttaessaan, niin kyllä minä vastaisin jatkossakin tällaisiin väitteisiin, että väite on hevon kukkua.

Mutta hyvä ja hyödyllinen se putki kuitenkin on, jos tiiveystestissä on tullut ns. "hyvät tulokset", eli talon ilmanvuotoluku on hyvin alhainen. Siitä nimittäin seuraa sellainen tilanne, että takkaa tai muuta tulisijaa on vaikea käyttää, jos ei vedä vapaasti hengittävää putkea suoraan pihalle - ja jos tämän tekee, niin eikös sen jälkeen ole ihan hyvä kysymys, että mitä järkeä oli ensin tiivistää talo kunnolla, ja sitten sen jälkeen vetää vapaan putken kautta hallitsemattomasti (pakkas)ilmaa sisälle?

No, on tuossa toki se järki, että vuoto ilma ei tule ainakaan lämmöneristeiden läpi, jolloin voidaan olla huolettomin mielin siltä osin, että taloon ei pitäisi tulla sisäilmaongelmia.

Energiaa tuo takalle tuotu raitisilmaputki ei kuitenkaan omasta mielestäni säästä? Päinvastoin vaikutus voi olla jopa päinvastainen, jos se jäähdyttää takan turhaan?

EDIT 18.1.2016 klo 18:30
Kommenttikentän keskustelujen pohjalta yhteenvetona voinee todeta, että vaikka kWh-määräisesti korvausilmaputki ei muuta tilannetta, niin euromääräisessä tarkastelussa eroja voi silti löytyä, koska takkaa sytytettäessä jo lämmin ilma on voitu lämmittää jollain muulla ja kalliimmalla tapaa kuin polttopuu. Tuloputki myös vähentää vetoisuuden tunnetta, eikä eri huoneiden väliset lämpötilat kasva liikaa. Toisaalta tuloputki voi myös väärin tehtynä (ilman sulkupeltiä) olla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa silloin kun sitä ei käytetä.