Sähkön vuosikulutukset 7 vuodelta

Nyt kun tuli kuun vaihteessa 7 vuotta asumista täyteen, niin voisin pitää pienen katsauksen vuositason sähkönkulutuksiin. Nythän on siis lokakuun alusta 2014 syyskuun loppuun 2021 yhteensä 7 kpl täysiä 12 kuukauden jaksoja täynnä. 

Vuosittaisissa sähkönkulutuksissa on eroja, koska matkan varrella taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Sen lisäksi on vuosien varrella kokeiltu paljon muutakin (vaihtelevalla menestyksellä). Ja kokeillaan jatkossakin. 

Omasta talostani on alusta asti tähän päivään tuntikohtainen seurantahistoria tallessa, jota kautta on oikeaa dataa sen suhteen, että minkä verran mikäkin muutos on oikeasti vaikuttanut. Ensimmäinen 7 vuoden taival näyttää vuosittaisina (lokakuulta - lokakuulle ei kalenterivuosina) tällaiselta:

Kuvat on aina kivoja, joten kuukausitasolla nyt kulunut 7 vuotta näyttää tältä:

Ensimmäinen vuosi 27.9.2014 - 21.10.2015 asuttiin siis kokeeksi kokonaan suorasähköllä. Sähköä meni ensimmäisen 12 kk aikana 17162 kWh, ja lisäksi kului 6 pinomottia polttopuita takassa ja saunan pesässä, näistä 1 pinokuutio meni saunassa kesän aikana eli lämmityskauden ulkopuolella. Tämän kokeilun perusteella tiesin, ettei taloon tulekaan maalämpöä, vaikka se piti myöhemmin asumisen aikana ottaa, jotta näen kuinka suuri harppaus suorasähköltä maalämmölle oikeasti on. 

Mutta lähtötasona 17162 kwh/vuosi olikin niin pieni luku (tähän lukuun sisältyy myös kotitaloussähköt noin 6000 kWh/vuosi, jolloin lämmityksen osuudelle jäi noin 11000 kWh/vuosi, ettei maalämpö olisi millään kannattanut. Yli 20000 euron investointia saviselle tontille (savea noin 10-15 metrin paksuudelta) ei kannattanut alkaa tekemään siksi, että olisin saanut nirhattua lukua 11000 kWh/vuosi hiukan pienemmäksi. 

Toki vuosikulutuksen olisi maalämmölläkin pienemmäksi saanut, jos sen olisi tehnyt kustannuksista välittämättä, mutta järkevämpi ratkaisu tähän tilanteeseen oli ilmasta-veteen maalämpöpumppu. Talo on kyllä alun alkaenkin suunniteltu niin, että maalämpö on mahdollisimman helppo jälkiasentaa, jos tilanne tai oma mieli myöhemmin muuttuisi, tai jos talo menisi myyntiin, jolloin maalämpö olisi ehdottomasti myyntivaltti.

Kuten vuosikulutuksista näkyy seitsemän eri vuoden osalta, niin VILP (lyhennän ilmasta-veteen lämpöpumpun nyt näin) ei ihan heti pystynyt puolittamaan sähkönkulutusta. Puolitus tapahtui vasta neljännelle vuodelle, jolloin vuosikulutus putosi 9300 kWh:n tuntumaan eli (eli tasolle 55% alkuperäisestä 17000 kWh:n tasosta, joka toteutui suorasähköllä vuosina 2014-2015).

Sähkönkulutuksen puolittamisessa matkalla maaliin sattui monenlaista, ja aivan aluksi tuntui itsekin siltä, että onko minua kusetettu ihan kunnolla - että eihän tuolla VILP:llä säästäkään käytännössä yhtään mitään, kun toisen vuoden sähkönkulutuksen määrä oli 13817 kWh, eli vain reilut 3000 kWh alle ekan vuoden tason.

Tuohon noin heikkoon saavutukseen oli moniakin syitä. Yksi syy oli asentajan kiire. Lämpöpumpun asetukset jäi ensin sellaiseen asentoon, että VILP luuli, että meillä on lämpöpatterit seinillä. Eli VILP yritti lämmittää koko lattian +50C asteeseen - siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Mutta oli meillä sellaiset hellekelit talon sisällä syksyllä 2014, että pelkissä shortseissa ilman T-paitaa tarkeni oikein hyvin, kunnes asentaja ehti uudelleen paikalle korjaamaan asetukset oikeiksi.

Siinä kohtaa ilmeni myös seuraava ongelma: minulla oli väärän tyyppinen lämminvesivaraaja. Varaajan tilavuus on 500 litraa ja se on kauttaaltaan yhtä ja samaa säiliötä. Se oli tietysti suoralle sähkölämmitykselle ihan hyvä noin. Mutta lämpöpumppua varten olisi pitänytkin ostaa sellainen varaaja, jossa olisi ollut sisällä välipelti, joka jakaa tilan kahteen 250 litran pienempään tilaan, jolloin lämmin käyttövesi olisi säiliön yläosassa, ja lattiakiertoon menevä noin +30C -asteinen vesi olisi säiliön alatilassa. Tätä ongelmaa ei saatu ratkaistua mitenkään muuten paitsi niin, että lämpöpumpulta otetaan noin +50C asteinen lämmin käyttövesi koko varaajaan, josta sitten erillisellä ja helppotajuisella lämmityksen ohjauslaitteella (Ouman EH 800B) osaa ottaa sellaisella lämmityskäyrällä eri keleihin sopivaa matalalämpöistä lämmitysvettä lattiaan, että keliin katsomatta talossa on aina sama lämpötila. 

Tässä linkissä vielä tästä Oumanista tarkemmin:
https://ouman.fi/tuote/ouman-eh-800-ja-eh-800b/

Kokonaisuutena tässä ei ole tietenkään mitään järkeä näin, eli ensin lämpöpumppu lämmittää vettä huonolla hyötysuhteella hyvin korkeisiin asteisiin, ja sitten toisella ohjauslaitteella tämän kalliisti tehdyn veden lämpötilaa alennetaan lattiakiertoon sopivaksi. Halvempaa ja tehokkaampaa olisi, jos pumpulta tulisi haalea lämmin vesi lattiakiertoon suoraan ja sellaisenaan - ilman turhaa välikuumennusta siinä välissä.

Mutta neljän vuoden kuluessa olen oppinut tuonkin ongelman jollain tapaa kiertämään, ja se tapahtuu nyt tällä hetkellä niin, että lämmintä suihkuvettä on talossa vain iltapäivisin ja illalla, koska VILP on kelloajastettu käynnistymään ensimmäisen kerran vasta puolen päivän jälkeen. Jolloin iltaan mennessä se on lämmittänyt varaajan +47C asteeseen. Pudotin lämpötilaa jossain vaiheessa paljon alle sallitun alarajan, joka muistaakseni on +55C, mutta ei meillä siltikään ole 7 vuoden aikana kukaan legionellaan sairastunut, vaikka en ole viikoittaisia tulistuksia sähkövastuksilla koskaan tehnyt - sehän on eri vettä siellä tankissa, kuin se vesi joka tulee putkea pitkin varaajan läpi ja hanasta ulos.

Niin nyt kun varaaja lämpenee täyteen lämpötilaansa iltapäivän/illan aikana, niin lattialämmityksen kiertovesipumppu käynnistyy vasta seuraavana aamuna. Jolloin varaajan lämpötila on jo laskenut noin +35C -tienoille, jolloin kyllä tuolla vedellä vielä aamullakin pystyy suihkussa käymään, mutta ei se erityisen lämpimältä tunnu. Lattiakiertoon se on kuitenkin juuri sen lämpöistä kuin pitääkin. Ja kun lattiakin on lämmitetty kerran päivässä, sen jälkeen kierto alkaa taas alusta, eli VILP käynnistyy iltapäivällä, käy pitkän hukin, ja lämmittää kaiken veden taas takaisin +47C -asteeseen. VILP on sen verran fiksu kuitenkin, että kun se havaitsee varaajan olevan +35C lämmin, niin ei se heti suoraan ala sinne lykkäämään +47C -asteista vettä. Vaan aluksi varaaja saa vaikkapa +37C asteista vettä (suht hyvällä hyötysuhteella tehtynä), ja pikkuhiljaa hivuttamalla VILP antaa aina kuumempaa ja kuumempaa vettä varaajaan, ja vasta ne viimeiset litrat on niitä kalliisti tehtyjä +47C -asteisia vesilitroja, joilla varaajan lopullinen tavoitelämpötila saavutetaan.

Palataanpa tässä kohtaa vielä ajassa taaksepäin syksyyn 2014, jolloin lämpöpumpussa oli ensin jotkut tehdasasetukset päällä, ja siihen ne hetkeksi jäikin, kunnes koko talo kuumeni liikaa. Sen jälkeen kun tämä oli korjattu, tein itse vielä toisen virheen. Eli päätin kokeilla pörssisähköä ajatuksella, että silloin yön tunteina saisin sähköä tosi edullisesti, ja lämpöpumppu voisi käynnistyä aina yöllä, kun sähkö on halpaa. 

Tämä kokeilu epäonnistui täysin, ja tuli erittäin kalliiksi. Eli yön kylminä tunteina VILP:n hyötysuhde oli erittäin huono. Siksi sähköä meni paljon, ja pumpun käyntituntimittariin tunteja tuli suuret määrät. Kun oli aika itse itselleen myöntää, että ei tuolla halvalla pörssisähköllä tässä meidän talon tapauksessa pysty säästämään yhtään mitään (pikemminkin kävi päin vastoin), niin tein kiinteähintaisen vuosisopimuksen sähkön ostoon. 

Kiinteähintaisella sopimuksella on nyt menty tähän päivään saakka, jolloin lämpöpumppu onkin säädetty käynnistymään vain päiväaikaan (tarkemmin vain iltapäivisin), jolloin vuorokauden lämpötila on silloin korkeimmillaan, Näin pumpun hyötysuhde paras mahdollinen. Sähkön hintakin on nyt joka tunti sama, eli sitä ei tarvitse enää miettiä. Nyt tuntitasolla kulutuskäppyrät näyttää vaikkapa tältä (tämä graafi noin viikko sitten syyskuun lopulta):

Tuossa yllä näkyvät yksittäiset tuntikäppyrät ovat lämpöpumpun aiheuttamia, ja ne yleensä sattuvat vuorokauden lämpimimpään hetkeen (kun punainen lämpötilakäyrä on huipussaan).

Tässä tuntikäppyrässä näkyy nyt yksi muukin asia 24.9.2021 kohdalla eli toinen ja erittäin iso rypäs vasemmalta lukien. Siinä mulla oli koeajossa Nissan Leaf, joka oli yhden yön lainassa yhdestä autoliikkeestä, ja tuon yön aikana latasin autoon oman mittarini mukaan 11,6 kWh.

Nissan Leaf oli vuoden 2013 mallia oleva tuontiauto, joka oli tuotu Suomeen käytettynä 2017. Kun autoliikkeessä autoon istuin, niin toimintasäde eli range näytti yli 100 km. Se olisi riittänyt hyvin noin 70 km mittaisiin työmatka-ajoihinini, jolloin jos samalla autolla talvellakin pääsee vähintään tuon 70 km, niin kyseinen Nissan Leaf olisi ollut meille hyvä perheen kakkosautoksi. 

Mutta kyseinen koeajo epäonnistui niin, että kun yritin ajaa oman työmatkareittini, niin en päässytkään työpaikalle asti, vaan jouduin ajoakun tyhjenemisen takia palaamaan takaisin kotiin jo kesken matkaa, ettei auto jäisi tien päälle. Loppujen lopuksi akku tyhjeni käytännössä kokonaan jo siinä vaiheessa, kun autolla oli ajettu vasta 51,5 km, ja tuon ajon aikana kului siis se 11,6 kWh, jonka yön aikana latasin takaisin, ja jota enempää auton akku ei suostunut ottamaan vastaan. 

Latauksen jälkeen auton mittari näytti taas 120 km rangea/toimintasädettä, mutta todellinen toimintasäde oli siltikin vain se reilut 50 km. Eli jos ostaa käytettyä täyssähköautoa, niin koeajolla akku pitää itse ajaa täydestä latauksesta ihan tyhjäksi. Jolloin todellinen toimintasäde näkyy matkamittarista, eikä auton omiin mittareihin koskien akun kuntoa / latausmäärää voi näköjään luottaa ollenkaan. Tässä Nissan Leafissa oli siis selvästikin akkuvika, eli uskon että joku muu vastaava auto olisi hyvinkin tehnyt sen 70 km lenkin, eli omat etsintäni jatkuvat. 

Seuraava kokeilu vuosittaisten sähkömäärien seurannassa onkin nyt se, että miten talon vuosittainen sähkönkulutus muuttuu sitten sen jälkeen, kun on hankittu sähköauto pihaan. Oman arvaukseni mukaan jos sähköauto kuluttaa 200 kWh per 1000 km, niin omilla noin 20000 km per vuosi ajomärillä sähkönkulutuksen pitäisi lisääntyä noin 200x20 = 4000 kWh per vuosi.

Näissä omissa vuosikäppyröissäni näkyy myös viimeisen vuoden sarakkeessa yllättävän suuri luku 11115 kWh/vuosi. Se johtuu siitä, että viime maaliskuussa lämpöpumppu meni piirikorttiviasta johtuen rikki, eikä enää käynnistynyt ollenkaan. Vika toki korjattiin (piirikortin vaihto maksoi 1130,00€ sis. työt ja tarvikkeet ja alv 24%), mutta korjausta odottellessa talo oli alkukevään pakkasissa jonkun aikaa suorasähkön varassa, ja siitä johtuen tuli noin 2000 kWh enempi sähkölaskua tälle viimeiselle vuodelle.

Jossain vaiheessa tulevaisuudessa taloon tulee myös aurinkopaneelit ja koneellinen jäähdytys, joten katsotaan jossain myöhemmässä vaiheessa, että miten ne sitten vaikuttavat sähkön vuosikulutukseen, kunhan nämä asennukset on ensin tehty.

Lämpötilaoptimointia

VILP eli ilmasta-veteen -lämpöpumpun voi säätää kello-ohjatusti niin, ettei se käynnisty öisin. Koska silloin on kylmempää. Tässä viime päiviltä lämpötilakäyrää ja tuntikohtaisia sähkönkulutuskäppyröitä viime päiviltä. 

Paljonko sähköä olisi sitten kulunut enemmän, jos lämpöpumppu olisikin säädetty käymään pelkästään öisin? Sitä ei ihan tarkasti voi tietää, mutta oletus on, että huomattavan paljon enemmän. Nyt lämpötila käyrä on sattunut hyppimään vieläpä sillä tavoin, että alin lämpötila on käynyt -15C ja -20C haarukassa. Noissa lämpötiloissa meidän lämpöpumppu (Wiessman 8,3 kW) ei välttämättä käynnistyisi enää ollenkaan. Jolloin talo olisikin suoran sähkölämmityksen varassa.

Viimeisen 4 vuorokauden aikana eli 4-7.2.2021 sähköä on kulunut siltikin huikeat 372 kWh, vaikka lämpöpumppu on hyvin onnistuneesti löytänyt vuorokauden lämpimimmät tunnit. Tämän "oikeaan osuvuuden" tunnistaa siis siitä, että jos ja kun lämpötilakäyrä on käynyt ylhäällä, niin jos samaan hetkeen sattuu korkea sähkönkulutuspylväs, silloin lämpöpumppukin on pyörähtänyt käyntiin, koska mitään muita suuria sähkönkuluttajia esim. sähkökiukaita talossa ei ole.

Viime vuoden vertailulämpötiloista näkee, että samoina päivinä vuonna 2020 keskilämpötila ulkona oli 10 astetta korkeampi, eli noin -3,8C tasolla. Nyt se oli -13,6C vuonna 2021. Sähkönkulutuksessa on hurja ero, tänä vuonna sähköä meni tarkastelujaksolla 372 kWh, viime vuonna vain 152 kwh, eli 2,4 kertaa vähemmän.

Rohkeasti päättelemällä tästä voidaan tehdä toinenkin johtopäätös (joka menee metsään tai sitten ei.

Nimittäin vuorokauden lämpötilaerot saattaa myöskin olla 10 astetta. Siis niin, että öisin on 10 astetta kylmempää kuin päivän tunteina. Jolloin sellaisena aikana vuodesta, jolloin keskilämpötila öisin on -13,6C ja samaan aikaan päivälämpötilat huitelevat -3,8C tasolla, niin itse tekisin edellä olevan perusteella niin rohkean johtopäätöksen, että pelkästään päivätunneilla käynnistyvä VILP käyttää ja tarvitsee 2,4 kertaa vähemmän sähköä kuin pelkästään öiseen aikaan (halvemmilla pörssisähkötunneilla) käyvä VILP, joka joutuu toimimaan 10 astetta kylmemmässä lämpötiloissa. 

Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus 2020

 Joulukuun 2020 sähkönkulutus oli yht. 1075,1 kWh. Se on suhteellisen paljon, sillä yli 1000 kWh:n kulutuksia on viimeksi ollut helmikuussa 2019 eli vajaa 2 vuotta sitten. Tänä vuonna kaikki aikaisemmat kuukaudet 11 kpl olivat alle 1000 kWn:n kulutuksella. Vuosi sitten joulukuussa sähköä kului 962,9 kWh ja 2 vuotta sitten vuoden 2018 joulukuussa sähköä kului 930,2 kWh.

Tämän vuoden 2020 joulukuu oli myös sikäli poikkeuksellinen, että kotosalla oltiin vain puolet kuuta eli 18.12.2020 asti, jonka jälkeen lähdetiin joulun viettoon ja "koronaa pakoon" muutamien sukulaisten kanssa mökille Kuopion kupeeseen Kaaville. Tarkoitus oli saada myös viettää valkeaa joulua, mikä onnistuikin, sillä lunta satoi juuri ennen joulua niin että maa oli valkoinen. Kaavilta siirryttiin Oulun kautta (Oulussa pari yötä) Leville juhlimaan uutta vuotta. Koronaa ei saatu, ei edes Leviltä, vaikka tämän hetkisten tietojen mukaan 7 korona tapausta Levilläkin oli ollut, mikä ei nyt niin hirveän paljon ole, kun Levi oli tänä vuonna aivan täyteen buukattu, eli yhteensä 15 tuhatta ihmistä paikan päällä. Silti siellä oli minun mielestäni väljempää katukuvassa, kuin mitä on vaikkapa Vantaan Koivukylässä.

Kun oltiin puolikas kuukautta poissa kotoa joulukuussa, niin ei se ainakaan sähköä säästänyt yhtään. Pikemminkin päin vastoin. Polttopuita varmaan säästyi, sillä jos oltaisiin oltu 2 viikkoa enemmän kotona, olisi polttopuitakin kulunut jonkin verran enempi. Varmaankin puolikas pinokuutio enempi. Poissaolon ajaksi käyttövesi jätettiin normaaliin lämpötilaan, mutta talon lämmitykset katkaistiin kokonaan, eli lattialämmitys ei ollut ollenkaan päällä (paitsi yhden pakkasyön, kun lämpötila putosi -2C paikkeille). Mutta muuten poissaolomme aikana lämpötila oli Vantaalla koko ajan plussalla (eli ei jäätymisvaaraa) ja ainoa päälle jäänyt lämmitys oli IV-laitteen tuloilman lämmitys.

Tässä sähkönkulutukset graafisesti ja numeroina:

Päivittäisissä kulutuskäppyröissä näkyy muutama mielenkiintoinen asia. Joulukuun 12-13 päivän kohdalla poistin lämpöpumpun kellorajoittimet kokonaan (se oli valmistautumista loppukuun poissaoloa varten, jolloin lämpöpumppu sai käydä ihan mihin aikaa aikaan itse halusi). Ja kävikin. Tämä näkyikin sitten välittömästi kulutuksen kasvuna. Kulutus kasvoi tasolta 35 kWh per päivä tasolle noin 45 per päivä.

Mitä opimme tästä? 

Jos ilmasta-veteen lämpöpumpun sallii käynnistyä vain päivällä, jolloin ulkoilma on lämpöisempää, niin vuorokauden kokonaiskulutus on noin 20-25% pienempi. Eikä tarvitse tinkiä mistään. 500-litrainen lämminvesivaraaja pysyy hyvin lämpöisenä yön yli, sillä yöllä lämmintä vettä ei käytetä. Parhaiten kellorajoitusten poisto VILP:ltä näkyy näissä alla olevassa tuntikohtaisissa käppyröissä.

Parhaiten kellorajoitus

Tuntikohtainen kulutus on siististi nipussa ja osuu aina päiväaikaan, kunnes "homma sekoaa täysin" heti kun kellorajoitus on poistettu. Silloin lämpöpumppu alkoi käymään lyhyttä pätkäkäyntiä yöt-päivät läpi, eli se vaan seuraili termostaatin kautta lämminvesivaraajan lämpötilaa, ja heti kun siinä tapahtui pienikin pudotus, lämpöpumppu on käynnistynyt ja taas sammunut ehkä 15-30 minuutin käynnin jälkeen. Tällainen jatkuva pätkäkäynti voi käydä myös kompuran päälle, joka tykkäisi enemmän siitä, että saisi käydä pitkää hukia yhtä mittaa.

19-20.12 välillä korkeampi sähkönkulutus taas "normalisoitui", kun emme olleet enää kotona, ja seuraava korkea pylväs sähkönkulutuksessa 26.12, jolloin kauko-ohjauksella laitettiin yhdeksi yöksi lattialämpö päälle, koska Vantaalle oli luvattu yöpakkasia. Periaatteessa varotoimi oli turha, sillä jälkikäteen katsottuna lämpötilaloggerien perusteella talossa sisällä lämpötila ei ollut koskaan laskenut alla +14C (uusissa taloissa on paksut seinät, ja ulkolämpötilakin oli melkein jatkuvasti muutaman asteen plussalla, enimmillään oli +7C ulkonakin, eli 20.12 koko vuorokauden keskilämpötila Vantaalla oli +5,1C. Tässä kuitenkin tuo 26.12. päällä ollut lattialämmitys näkyy tuntikohtaisena kulutuksena selvästi (iso korkea ja paksu sininen pylväs ihan keskellä):

Kotiin paluuta ennen lattialämmitys oli tarkoitus kytkeä hyvissä ajoin päälle jo pari päivää aikaisemmin, jotta on lämmintä normaalisti sitten sillä hetkellä, kun uuden vuoden jälkeen ajetaan taas Leviltä takaisin kotiin. Näin tehtiinkin, mutta kaikki ei sujunut ihan niin kuin piti. Lattialämmitys kyllä kytkeytyi päälle etäohjauksella (GSM-ohjattavalla pistorasialla laitettiin lattialämmityksen kiertovesipumppu päälle), mutta kun se oli ollut noin yhden vuorokauden päällä, VILP:n ulkoyksikkö oli mennyt jostain syystä tilttiin ja pumppu oli pysähtynyt. Enkä ollut huomannut laittaa varalla olevia sähkövastuksia päälle. Joten talo olikin epähuomiossa yhden päivän ilman lämpöjä kun palasimme. Ensi kerralla muistan sitten laittaa myös ne sähkövastukset päälle. Nyt ne ovat olleen "pois napsautettuna" ja syystä, että mikäli ne ovat päällä, lämpöpumppu myös käyttää niitä - vaikka omasta mielestäni ei olisi mitään syytä käyttää? Tai sitten en ainakaan itse ole keksinyt sitä logiikkaa, että miksi sähkövastuksia pitäisi käyttää, vaikka ulkoilma olisi riittävän lämmintä niin, että sieltäkin sen lämmön saisi otettua, noin kakkosen-kolmosen hyötykertoimella?

Jolloin kotiin palatessani piti laittaa sähkövastukset päälle, jotta päästiin edes suihkuun, talo oli tullessamme noin +15C lämmössä, eikä se ihan äkkiä siitä lämpenekään, vaikka olisi kaikki mahdolliset lämmöt päällä, niin vuorokausi suunnilleen kuluu, että talo on taas normaalilämmössä takaisin.

Tässä kuvassa kotiinpalun sähkönkulutus tuntiperusteisesti, eli kotiin tullessa näkyy keskellä yötä yhdelle tunnille yli 20 kWh:n kulutuspiikki. Onneksi ei ole vielä tehoperusteinen sähkölaskutus Vantaalla käytössä, muuten olisi tullut hurja sähkölasku koko kuukaudelle yhdestä yksittäisestä tehopiikistä johtuen...

Tuon 21 kWh:n itse aiheutetun tehon kulutuksen jälkeen on myös puolisen tusinaa vajaan 10 kWh:n kulutuspiikkejä, jotka automatiikka on aiheuttanut. Eli nämä on niitä VILP;n itse kuluttamia sähköjä, enkä oikein keksi, että mistä syystä nämä satunnaissähkönkulutus aiheutuvat? Siis teknisesti ne aiheutuvat siksi, että VILP laittaa sähkövastukset hetkeksi päälle, enkä itse keksi mitään hyvää syytä tai älykästä perustetta, että miksi näin tapahtuu? Siksi olen itse napannut sähkövastukset käsikäyttöisesti pois päältä. En tiedä rasittuuko VILP liikaa? Ei pitäisi, mutta sähkönkulutus on ainakin pysynyt maltillisena. Tässä vielä matriisi, jossa kk-kohtaiset sähkönkulutukset menneiltä vuosilta:

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa 2020 sähköä kului 792,4 kWh. Tämä on vähemmän mitä koskaan aikaisemmin on maaliskuussa ollut, ja syynä tietenkin on edelleenkin se sama, eli poikkeuksellisen lauha talvi. Myös koko alkuvuoden 2020 sähkönkulutus 3 kuukauden osalta on ollut poikkeuksellisen pieni - yhteensä vain 2773 kWh. Saman verran sähköä kului yhden kuukauden aikana tammikuussa 2016, kun oli normaalia kovemmat pakkaset silloin (tai olisiko silloin ollut ns. normaali tammikuu - en tiedä, kun nykyiset lauhat talvet näyttävät olevan ns. "uusi normaali".)

Jos tällaisia nyt nähtyjä talvia tulee uusia vielä jatkossakin (todennäköisesti tulee), sitten ainakin ilmasta-veteen -lämpöpumppu oli meidän taloon ihan oikea ratkaisu, tai ainakin kustannustehokkaampi ratkaisu, mitä alun perin suunniteltu maalämpö olisi ollut. Maalämmön etu talvella näkyy erityisesti sellaisina päivinä, jolloin VILP hyytyy kovassa pakkasessa kokonaan, ja talo jää suorasähkön varaan. Nyt tällaisia tunteja oli tänä talvena nolla kpl. Vuosi sitten suorasähköllä mentiin noin 10 tuntia, eli ei käytännössä yhtään tarvittu varavoimaa silloinkaan.

Aprilli-uutisia en nyt taida meneillään olevasta koronatilanteesta johtuen tänne laittamaan. Tilanne kun on kokonaisuutena vakava, ja moni kun on jo työnsä menettänyt, niin siinä tilanteessa leikin lasku lienee aika kaukana.

Mutta tässä kulutuslukemat vielä numeroina ja graafisesti (kaksoisklikkaamalla kuvat saa vielä suuremmiksi):

	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90	987,70
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04	993,10
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46	792,38
YHT	3597,46	4784,59	5016,62	3746,37	3438,46	3566,4	2773,18

Lauha talvi hiljensi lämpöpumpun

Talvi 2019-2020 oli poikkeuksellisen lauha, ja ilmasta-veteen lämpöpumpun (VILP) luona onkin ollut sen vuoksi poikkeuksellisen hiljaista. Nimittäin suurimman osan aikaa se ei ole ollut käynnissä ollenkaan.

Vuoden 2020 ensimmäisen 9 viikon aikana (siis tammi-helmikuun aikana) käyntitunteja kertyi ilmalämpöpumpun käyttölogiin vain 344 tuntia. Aikaisempina vuosina samaan aikaan tuntikertymä on ollut 450-551 tuntia. Huippuvuoden kulutuksesta 551 tuntia jäätiin perään noin 40% ja aikaisemmasta alarajaennätyksestä vuodelta 2017 ekan 9 viikon osalta jäätiin alle 106 tuntia eli 24%.

Numeroina koko 4,5 vuotta mitä VILP on meillä ollut, näyttää viikoittaisten käyntimäärien osalta tältä (tarkastelujaksona kunkin kalenterivuoden viikot 1 >> 9, vuonna 2015 lämpöpumppua ei vielä vuoden alussa ollut, se asennettiin vasta syksyllä 2015, siksi vuoden 2015 sarakkeissa nollat):

Jos tästä talvesta tuleekin ilmaston muutoksen myötä ns. "uusi normaali", eli että näitä samanlaisia talvia tulee jatkossakin melko usein, silloin maalämpöön investoineet talon rakentajat eivät saa Etelä-Suomessa maalämmöstä rahojaan takaisin.

Itse laskin aikoinaan, että kun eka vuosi oli asuttu suorasähköllä ja kun silloin sähköä kului 17162 kWh ekan 12kk asumisen aikana, niin mikäli maalämmöllä tuo luku, jossa kotitaloussähkötkin siis mukana, niin jos tuo luku olisi puolitettu, silloin vuosittainen säästön määrä olisi ollut noin 900 euroa, jolla summalla maalämpöinvestoinnin (20000€ kahta puolta saatujen tarjousten mukaan) olisi kestänyt yli 20 vuotta.

Nyt jos lähtisin tekemään samat laskelmat uudestaan talven 2019-2020 kulutusmääriin perustuen, takaisinmaksuaika olisi jo lähemmäs 30 vuotta? Jolloin tuossa ajassa laitteistot joutuu jo uusimaan kaksi kertaa, eli todellisuudessa investointi ei maksaisi itse itseään koskaan takaisin, koska uudet laitteet joutuu vaihtamaan jo ennen, kuin vanhat ovat ehtineet maksaa itse itseään takaisin.

Meillä on myös VILP:n käyttö ollut aika niukkaa, johtuen kai siitä, että polttopuitakin kuluu vuosittain 6-7 pinokuutiota (josta määrästä 1 kuutio menee kesässä saunan kiukaassa, lämmityskauden ulkopuolella siis - tämä yksi kuutio ei siis vähennä lämpöpumpun käyntiaikoja).

Mutta kuitenkin - nyt kun meidän VILP on ollut toiminnassa aika tarkkaan 4,5 vuotta, jona aikana yhteensä käyttötunteja on tullut koko tältä ajalta 6244 tuntia. Lämpöpumpun elinikä pitäisi olla noin 40000 tuntia (kompressorin käynnistymiskerroista riippuen). Jolloin jos kaikki tunnit 6244 jaetaan tasan neljälle ja puolelle vuodelle, silloin yhden vuoden keskimääräinen käyntiaika on ollut 1388 tuntia. Jolloin näitä tällaisia keskiarvovuosia mahtuu 40000 tuntiin 28,8 kpl - eli siinä olisi sitten ikäennuste, milloin nykyinen VILP pitäisi vaihtaa uuteen.

Saas nähdä sitten, että onko tuolla laitteella vielä 24 vuotta elinikää jäljellä nykyisellä kuormitusmäärällä, vai milloin tuo poksahtaa, ja joudutaan vaihtamaan uuteen? Jos se toimii vielä moitteettomasti toiset 4,5 vuotta, sitten se on jo melkein maksanut itse itsensä. Asennettuna hinta oli siis 8600€ ja vuosittainen säästö on nyt noin 800€ per vuosi, eli takaisinmaksuajaksi tulee 10,6 vuotta, jos sähkön yksikköhinta ei muutu. Toistaiseksi ei ole muuttunut.

Graafisesti kaikki viikot näyttävät tältä (kaksois-klikkaa kuva suuremmaksi, muuten noista pylväistä ei saa selvää):

Joulukuun 2019 sähkönkulutus & vuosikatsaus

Vuosi ja myös vuosikymmen on taas vaihtunut, joten hyvää alkanutta vuotta kaikille blogini lukijoille!

Eilinen päivä 31.12.2019 oli myös merkkipäivä tai merkittävä päivä tämän talon rakentamisen historiassa, sillä eilen tuli raksaprojektissa tasan 9 vuotta täyteen. Aikoinaan eli iltapäivällä 31.12.2010 sain puolilta päivin työpaikalleni tiedon, että tontin myyjä oli hyväksynyt ostotarjoukseni tontista. Siitä alkoi suunnittelu. Rakentaminen alkoi elokuussa 2012 ja muuttamaan uuteen taloon päästiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Siitäkin on jo kulunut yli 5 vuotta.

Jos katsotaan miten päättynyt vuosi meni, niin sähkönkulutuksen osalta vuosi 2019 näytti tältä:

Kuukausittainen sähkön kulutus viimeisen 6 vuoden ajalta (eka vuosi raksa-aikaista sähköä 2014 syyskuulle asti).

Yllä oleva grafiikka näyttää numeroina tältä:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60	610,30
loka	1671,82	1486,80	1416,80	764,30	804,40	830,50
marras	1382,54	1664,77	1606,00	900,60	877,80	851,40
joulu	2381,75	1747,03	1278,30	1189,00	930,20	962,90
Yht	14214,70	16624,60	13219,72	10618,43	9089,39	9364,70

Vuonna 2019 sähköä kului yhteensä 9364,7 kWh, mikä on 275,3 kWh enemmän (3% enemmän) kuin vuotta aikaisemmin 2018 oleva sähkönkulutus 9089,39 kWh - mikä on alhaisin vuosikulutus ikinä.

Vuosi 2019 oli hieman lauhempi vuosi kuin 2018, joten sikäli olisi mielenkiintoista tietää mihin "ylimääräiset" 275 kWh mahtoi mennä? Ainakaan lämpöpumppu ei ole sähkönkulutuksen kasvun syynä, sillä lämpöpumppu kävi vuonna 2019 yhteensä 1184 tuntia, mikä on alhaisin käyntimäärä ikinä. Vuotta aikaisemmin 2018 lämpöpumppu oli käynnissä 1328 tuntia. Yhteensä lämpöpumppu on ollut käynnissä tähän mennessä 5865 tuntia sen jälkeen, kun se 21.10.2015 hankittiin.

Jos lämpöpumpun elinikä on noin 40000 tuntia, niin vielä pitäisi olla käyttövuosia reilusti jäljellä tällä käyttötahdilla. Toki lämpöpumpulle voi sen elinaikana aina tulla mitä tahansa "pikkuvikaa", mikä sitten korjataan, mutta sitten kun 40 tuhatta tuntia on kone käynyt, sitten se kai on niin lopussa, ettei sitä kannata enää korjata?

Lämpöpumpn käyttöikään vaikuttaa myös merkittävästi kompressorin käynnistyskerrat. Joiden minimoimiseksi lämpöpumpun käyntiaikaa on ajastimella rajoitettu vain muutamaan tuntiin per päivä (tällä hetkellä 5h per päivä). Jolloin aina kun lämpöpumppu käynnistyy, se käy kerralla yhtä soittoa pidemmän hukin, ja lataa 500 litraisen vesivaraajan täyteen lämpöä.

Muutenkin ilmasta-veteen lämpöpumpun on järkevintä käydä vain päivä aikaan, koska öisin ulkona on kylmempää, jolloin kylmästä ilmasta lämmön ottaminen olisi hankalampaa, ja hyötysuhde jäisi heikommaksi.

Jos katsotaan joulukuun 2019 vuorokausikohtaisia sähkönkulutuksia, niin grafiikka näyttää tältä:

Joulukuun 2019 päivittäinen sähkönkulutus. 27-28.12 silmiin pistää joululoman jälkeiset päivät, joista edellisessä 

postauksessani tarkemmin (talo kulutti takaisin lämmityksessä paljon enempi sähköä, mitä tyhjillään ollessa oli säästynyt).

Vedenkulutus vuonna 2019 oli yhteensä 123,3 kuutiota. Vedenkulutus näyttääkin meillä vaihtelevan vuosittain aika paljon, ainakin jos asiaa tarkastelee prosentuaalisina muutoksina. En tiedä mistä vaihtelu johtuu, mutta taustalla voi olla joidenkin vuosien kuivat kesät, jolloin kyllä meillä silloin käytetään kasvien ja nurmikon kasteluun myös vesijohtovettä, pelkästään tynnyreihin kerätty sadevesi ei kuivina kesinä yksin riitä. Vuosittaiset vedenkulutukset näyttävät meillä tältä:

2015 = 102,5 kuutiota eli   72,5 litraa per henkilö per vrk
2016 = 161,2 kuutiota eli 110,5 litraa per henkilö per vrk
2017 = 149,8 kuutiota eli 102,6 litraa per henkilö per vrk
2018 = 107,7 kuutiota eli   84,3 litraa per henkilö per vrk
2019 = 123,3 kuutiota eli   96,5 litraa per henkilö per vrk

Vuosien 2018 ja 2019 asukasmääriksi olen henkilökohtaisessa laskennassa olettanut, että paikalla olisi koko vuoden ollut keskimäärin 3,5 henkilöä. Alun perin meidän perheessä on ollut 2 aikuista ja 2 lasta, mutta nyt kun lapset ovat kasvaneet, niin armeijasta ja opiskelusta toisella paikkakunnalla aiheutuu, ettei meillä ole enää koko vuotta kaikki neljä henkeä koko aikaa paikalla.

Jos ylläolevia lukuja verrataan "normaaliin" kerrostaloasumiseen, niin tyypillisesti AsOy-maailmassa vedenkulutus on keskimäärin 130-150 litraa per hlö per vrk, eli siihen verrattuna meillä kuluu omakotitalossa hyvin vähän vettä. Vaikka meillä on 400 litrainen poreammekin, niin senkin käyttö mahtuu näihin lukuihin. Toki sitä on viime aikoina käytetty aika vähän sen jälkeen, kun alkuvaiheen innostus meni ohi.

Tyhjän talon sähkönkulutus jouluna & takaisin lämmitys

Paljonko talossa kuluu vähempi sähköä, kun kaikki ovat poissa kotoa? Tai paljonko sähköä säästyy, jos talon annetaan jäähtyä poissaolon ajaksi? Sanovat, että jo yhden lämpöasteen lasku voisi säästää lämmitysenergiaa noin 5 prosenttia, joten meillä kun poissaollessamme talon eli huoneiden lämpötila laski noin 8 astetta, niin tässä olisi pitänyt huomata neljän päivän poissaolon aikana selvä pudotus sähkölaskussa.

Mutta toisin kävi. Tässä omassa esimerkissäni talon jättäminen tyhjilleen ei säästänyt sähköä käytännössä yhtään, mutta talon takaisin lämmitys normaaliin lämpötilaan kulutti sähköä monin verroin sen määrän, mitä päivittäin muuten on kulunut tässä kuussa.

Syynä tähän omasta mielestäni kummalliseen lopputulokseen täytyy olla takan käyttö. Takkaa on siis meillä käytetty iltaisin käytännössä päivittäin, eli joka ilta on mukava istuskella ja katsella telkkaria takkatulen äärellä. Vastaavasti talon lämmitys on säädetty niin, että lämpöpumpusta saatava "peruslämpö" pitää talossa vain noin +17C lämpötilaa. Tai noin luulin.

Todellisuudessa lämpötila laski poissa ollessamme paljon alemmas, eli noin 12,5C - 14,5C asteeseen (huoneesta riippuen). Takan käytölle ollaan siis jätetty ihan tarkoituksella "tilaa", ja näköjään takka lämmittääkin huoneilmaa lisää paljon enempi, mitä olin luullut. Lämmitykseen ei siis lainkaan "koskettu", kun talo jäi tyhjilleen joulun pyhinä. Takaisin tullessa lämpöpumppu - jonka käynti aika ennen oli rajattu 5 tuntiin per päivä, sai sen päivän ja yön käydä yhtä soittoa, ja kyllä se kävikin koko ajan yötä myöten.

Jos joulukuun aikana ennen joulun pyhiä meillä on vuorokaudessa kulunut sähköä noin 25-35 kWh per vuorokausi, niin joulunpyhinä kulutus kyllä laski sen verran, että sen silmällä nyt juuri ja juuri pystyy näkemään, eli 25 kWh:n tienoille ja jopa vähän allekin sen. Eli jouluna tuli talon jäähtyessä alhaisimmat kulutus pylväät.

Mutta tämä "kostautui" kun talo lämmitettiin pyhien jälkeen uudestaan normaaliksi, niin perjantaina 27.12 (kotiinpaluun päivä) sähköä kului 46,9 kWh ja sen jälkeisenä lauantaina 28.12. sähköä kului huimat 61,2 kWh eli noin 2-kertainen määrä normaaliin verrattuna. Eikä suoraa sähkölämmitystä käytetty ollenkaan, kaikki takaisinlämmityslämpö otettiin lämpöpumpulta tai takkoja polttamalla. Talossa on siis 3 tulisijaa - 2 takkaa ja puukiuas saunassa.

Tässä kulutuspylväät koko joulukuulta 29.12 asti graafisesti:

Päivittäisen sähkönkuolutukset aikavälillä 1-29.12.2019. Kotiin paluun päivä (kolmanneksi viimeisin pylväs) ja

sitä seurannut lauantai 28.12 (toiseksi viimeisin pylväs) erottuvat muista päivistä selvästi.

Tässä tuntikohtaista sähkönkulutusta 20-29.12.2019 välisenä aikana. Ennen joulua ja joulun pyhien aikana lämpöpumppu eli

VILP käy aina muutaman tunnin iltapäivisin, kun lämpötila ulkona on yleensä silloin korkein. Nyt lämpötila tosin ei ollut

laskenut yölläkään, ennen kuin vasta samana päivänä, kun kotiin palattiin, niin lämpötila sukelsi. Kylmimpänä päivänä

takaisin lämmitys oli tietysti VILP:lle haastava tehtävä, ja sähköä varmasti kului jo siitäkin syystä.

Lämpötila keittiössä kotiin palatessani oli +14,3C keittiön pöydän mittarissa.

Parin tunnin lämmityksen jälkeen klo 15:28 lämpötila on noussut vasta vajaan asteen verran.

Neljän tunnin lämmityksen jälkeen lämpötila on noussut vasta 1,5C - eli hidasta oli lämpiäminen ainakin aluksi, kun 

takatkin olivat aivan kylminä.

Viiden ja puolen tunnin lämmityksen jälkeen lämpötila on noussut vasta noin 2 astetta, vaikka koko ajan on ollut tulta

takoissa ja lattialämmityksen menovesi on ollut +29C.

Yläaulan ikkunan mittarissa lämpötila oli alussa kaikkein alhaisin, vain +12,5C.

Mitä hyötyä tästä nyt sitten oli? No, on mukava tietää, että kuinka nopeasti talo jäähtyy ja lämpenee. Neljässä päivässä lämpötila laski 8 astetta, ja seuraavaksi päiväksi lämpötila oli taas normaali, tosin sähköäkin oli 2 päivän aikana kulunut yhteensä noin 100 kWh (mikä on meidän talon mittakaavassa paljon).

Tässä vielä vuorokausikohtaiset lämpötilat ja sähkönkulutukset numeerisesti:

			lämpötila	kuukauden
	Päivä	kWh/vrk	vrk	keskilämpötila
pe	20	33,9	2,7	1,3
la	21	27,3	2,4	1,3
su	22	26,9	3,8	1,3
ma	23	23,1	3,7	1,3	talo tyhjänä
ti	24	24,2	2,1	1,3	talo tyhjänä
ke	25	25,1	1,0	1,3	talo tyhjänä
to	26	26,3	0,1	1,3	talo tyhjänä
pe	27	46,9	-2,9	1,3
la	28	61,2	-5,9	1,3
su	29	34,3	0,0	1,3

Lehtien palstoilla

Oma talomme on tässä loppuvuonna ollut pariin kertaan lehtien palstoilla, ensin Tekniikan Maailman Rakennuslehti -liitteessä (numero 10/2019 ja

aiheena hulevesien ja sadevesien talteenotto), ja nyt aivan viime viikolla myös Taloussanomissa, tällä kertaa aiheena sähkön hinnat ja mahdollisuus säästää tässä kohtaa. Tässä linkki Taloussanomien artikkeliin:

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006328289.html

Taloussanomien artikkeliin jäi yksi pieni virhe, eli artikkelin loppupuolella on lause: "Rautio seuraa tarkasti sekä oman talonsa sähkönkulutusta että työnsä puolesta isännöitsijänä kiinteistösähkön hintoja. Raution taloon on vaihdettu maalämpö."

Oikeasti meidän taloon ei vaihdettu maalämpöä, vaan siirryttiin suorasähköstä ilmasta-vesi lämpöpumpun käyttämiseen, eli maalämmön paikalla pitäisi lukea "VILP" tai "ilmasta-veteen -lämpöpumppu".

Harmi, etten huomannut tuota pikkuvirhettä ajoissa, sillä moni Taloussanomien lukija sen huomasi, ja se myös herätti ihmetystä Taloussanomien artikkelin kommenttikentässä (jonne en huomannut/ehtinyt oikaisua laittaa).

Aina joskus tulee vastaan kysymyksiä, että kannattiko VILP, ja miten kulutus väheni, jos mittareina ovat kWh tai euromäärät sähkölaskulta? Tässä vastauksia:

Wiesmannin 8,3 kW -tehoinen lämpöpumppu maksoi lokakuussa 2015 asennettuna 8600,00€ sis. alv 24%. Vuonna 2015 (jossa siis 9kk suorasähköllä asumissa ja ekat 3kk lämpöpumpun opettelua (jolloin se lämpöpumppu ei vielä säästänyt juuri mitään), jolloin 2015 vuoden sähkölasku oli 1785,09€ ja kulutus silloin siis 2015 oli 16624 kWh (ekat 12kk asumista lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 sähkönkulutus oli 17162 kWh).

Nyt 2018 vuoden kulutus oli 9089 kWh ja hinta sille 842,03€. Joten säästö vuodessa = 1785,09€-842,03€=943,06€ (luvut suoraan toteutuneista sähkölaskuista). Kun 8600€ jaetaan 943,06:lla saadaan takaisinmaksuajaksi 9,1 vuotta.

Eli tällä hetkellä homma kannatti ihan hyvin, vaikka alkuvaiheessa tätä epäilin, että miten mahtaa käydä, kun säästöjä ei ihan aluksi näyttänyt syntyvän juuri ollenkaan. Paremmilla säädöillä yms. säästöä alkoi kuitenkin tulla, ja nyt tulee aika mukavasti, kun kulutustaso on vakiintunut tasolle 9000-9500 kWh. Ja sisälämpötila meillä siis noin 22-23C ja lämmintä pinta-alaa talossa on yhteensä 241m3.

TM:n rakennuslehteen linkittäminen onkin haasteellisempaa, mutta lehden voi lukea esim. kirjastojen eMagz -palveluista, jos on kirjastokortti, tai kirjastojen lehtilukusaleista varmaan löytyy myöskin, jos ei ole lehden tilaaja. Tässä kuitenkin muutama valokuva juttuun (valokuvia voi kaksoisklikata isommiksi).

Marraskuun sähkönkulutus

Lokakuussa meni vähän enempi sähköä kuin vuosi aikaisemmin lokakuussa, ja nyt marraskuussa kävi päin vastoin, eli kulutus alitti viime vuoden marraskuun tason ollen nyt 851,40 kWh - kun vuosi sitten marraskuussa sähköä meni 877,8 kWh. Eli aika samoissa pyöritään viime vuoden kanssa. Nyt ensimmäisen 11 kuukauden aikana vuonna 2019 sähköä on kulunut 8401 kWh, kun vuonna 2018 vastaavaan aikaan 11 kk jälkeen kulutus oli 8159 kWh. Eli nyt tänä vuonna sähköä on kulunut 3% enemmän (eli taaskin aika samoissa mennään viime vuoden kanssa). Tässä kk-kohtaiset lukemat:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60	610,30
loka	1671,82	1486,80	1416,80	764,30	804,40	830,50
marras	1382,54	1664,77	1606,00	900,60	877,80	851,40
YHT	11832,95	14877,57	11941,42	9429,43	8159,19	8401,80

Ja samat asiat graafisesti esitettynä:

VILP on nyt siis ollut toiminnassa lokakuusta 2015 joulukuulle 2019 eli vähän yli 4 vuotta. Ja käyttötunteja on tullut mittariin 5600 kpl. Eli keskimäärin 1400 tuntia per vuosi. Jos laitteen koko käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä vauhdilla kone pitäisi olla ajettu loppuun 28 vuodessa (mahtaako kestää ihan noin kauaa kuitenkaan?)

Tässä vielä graafisesti VILP:n käyttötunnit per viikko tähän asti:

Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa 2019 sähköä kului 830,50 kWh. Sain koko kuukauden lukemat vasta nyt, sillä Vantaan Energia raportointipalvelua uudistettiin, ja se oli hetken poissa käytöstä. Tässä ensimmäiset 10 kuukautta eri vuosilta:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60	610,30
loka	1671,82	1486,80	1416,80	764,30	804,40	830,50
YHT	10450,41	13212,80	10335,42	8528,83	7281,39	7550,40

Kuten numeroista näkyy, nyt lokakuussa sähköä kului enemmän, kuin kahtena aikaisempana vuotena on lokakuussa kulunut. Erot ovat viimeisten 3 vuoden aikana tosin pienet, mutta kasvusuunnassa. Nyt päättynyt lokakuu oli myös noin asteen verran viileämpi mitä vuosi sitten lokakuun keskilämpötila Vantaalla oli.

Neljä vuotta sitten 2016 lokakuussa sähkönkulutus oli kuitenkin aivan huikeat 1416,80 kWh - vaikka VILP oli jo silloinkin käytössä, sehän hankittiin jo lokakuussa 2015. Silloin lähes tuplaten suurempi sähkönkulutus johtui pörssisähkökokeilusta. Eli kannattaako VILP:iä käyttää pelkästään yön tunteina, jolloin pörssisähkö on halpaa?

Selkeä vastaus on, että ei kannata.

Yön viileinä tunteina lämpöpumpun käyttöajat ovat pitkät, hyötysuhde heikko, eikä hiukan halvempi sähkö riitä kompensoimaan tehokkuushäviöitä. Parasta sähköä VILP-taloihin saa vaikkapa 1 tai 2 vuoden määräaikaisilla sähkösopimuksilla, jolloin yö- ja päiväsähkö ovat kumpikin saman hintaisia. Ja VILP tarvitsee sähköä nimenomaan päivällä, jolloin kannattaa hyödyntää vuorokauden korkeimmat lämpötilat.

Tässä vielä tuoreimmat lukemat graafisessa muodossa:

Syyskuun sähkönkulutus

Tässä syys-lokakuun vaihteessa tuli 5 vuotta asumista täyteen. Niin se vaan aika kuluu. Syyskuussa sähköä kului 610,3 kWh. Se oli suunnilleen sama tai 15 kWh enempi, mitä meni viime vuoden syyskuussa, jolloin sähköä kului 595,60 kWh.

Jos kesällä on saunan savuhormi aina auki toukokuusta alkaen, niin syyskuussa tähän tulee muutos. Ensin saunan kiukaan lämpöä otetaan talteen sulkemalla savupelti aina yöksi, sitten olohuoneen takkaakin aletaan käyttämään muutamana kertana viikossa. Lopuksi pitää kääntää myös lattialämmöt päälle,. Tällä kertaa tämä tapahtui syyskuun 22. päivä, niin kuin näistä alla olevista päiväpylväistä helposti näkee:

Vuorokausikohtaisista pylväistä näkyy myös se, että aivan ensimmäisinä päivinä lattiat ovat olleet kylmät, jolloin sähköäkin on kulunut enemmän. Sitten tilanne on taas tasaantunut kuun loppua kohti. Nyt lattialämpö on päällä neljä tuntia joka päivä. Päivällä siksi, että silloin VILP saa parhaiten lämpöä talteen, kun ulkonakin on päivällä vielä suht lämmintä.

Jos katsotaan numeerisesti koko alkuvuotta 9kk ajan, niin tästä vuodesta 2019 näyttäisi tulevan tällä menolla toiseksi paras (siis toiseksi alhaisin kulutus). Vuosi 2018 näyttää olleen tammikuussa 2018 erityisen leuto, joten ihan noihin vuoden 2018 lukuihin ei nyt tänä vuonna ehkä päästä.

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60	610,30
YHT	8778,59	11726,00	8918,62	7764,53	6476,99	6719,90

Tässä vielä eri vuodet graafisina pylväinä: