Painovoimainen jäähdytys

Oletko kuullut puhuttavan painovoimaisesta ilmanvaihdosta? No varmasti - sillä sehän on se vanhojen talojen systeemi, jossa ilma vaihtuu ilman koneita perustuen siihen, että lämmin ilma on kevyempää, jolloin se virtaa tuuletushormista ulos ja korvausilmaräppänästä tulee vastaavasti uutta raikasta ilmaa tilalle. Uskoisin, että painovoimainen ilmanvaihto tulee vielä joskus takaisin. Sillä vanhoissa painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa on ollut vähemmän sisäilmaongelmia. Ja silti ne ovat erittäin energiatehokkaita, esim. Helsingin keskustan vanhat talot.

Entä oletko koskaan kuullut painovoimaisesta jäähdytyksestä tai viilennyksestä? Ai etkö? No en minäkään. Eikä muuten tiedä Googlekaan tästä vielä mitään. Sillä keksin tämän termin vasta itse ihan äsken. Mutta meidän talossa kuitenkin on sellainen. Ei sitä alun perin suunniteltu, mutta asumisaikana se on huomattu, ja hyvin toimii...

Tämä tuli nyt mieleeni siitä, että tänään on Suomen Latu haastanut näin Luonnonpäivänä, eli lauantaina 17. kesäkuuta 2017 suomalaiset nukkumaan yönsä ulkona. Raikkaassa ilmassa muuten nukkuu aina paljon sikeämmin ja paljon paremmin. Ja kun on riittävästi peittoa päällä, tai ulkona nukkuessa riittävän lämmin makuupussi, niin viileää ilmaa on jotenkin vaan helpompi hengittää. Ja silloin unikin tulee paremmin, mutta ei kuitenkaan palella.

Kuva bongattu Suomen Ladun -nettisivulta.

Itse en ole nyt aikeissa nukkua ulkona, vaikka asia mielessä kyllä kävikin, että laitanko teltan takapihalle. Mutta en laittanut. En siis mennyt ulkoilmaan nukkumaan, sillä ulkoilma meillä on ollut tapana ottaa iltaisin sisälle. Näin on tehty aikaisemminkin joka kesä. Ja tässä kohtaa kuvioihin tulee tuo "painovoimainen jäähdytys", se siis toimii meillä näin:

Meidän talossa on siis 3 kerrosta, kellarin päällä on pari kerrosta puutaloa. Ylimmässä kerroksessa on makuuhuoneet ja yläaula, yhteensä 4 huonetta. Ja jokaisesta huoneesta on ovi ulos terassille (lasten huoneista ovi aukeaa tosin samalle päätyterassille, joka on yhtä leveä kuin talokin, eli terassien tai parvekkeiden lukumäärä yläkerroksessa on yhteensä 3). Tämä tehtiin alun perin siksi, että kun talossa on korkea olohuone, ja kun tulipalotilanteessa ylhäällä makuuhuoneista voi joutua lähtemään äkkiä, niin helpointa ja nopeinta on lähteä ovesta suoraan pihalle. Ikkunan rikkomisessa tai avaamisessa kuluisi aina oma aikansa, jos sitä kautta pitäisi kiivetä palotikkaille. Ja tulipalossa yleensä tappava tekijä on myrkylliset savukaasut, ei kuumuus. Siksi on henkiin jäämisen kannalta hyvä päästä nopeasti ulos raittiiseen ilmaan...

No nyt ollaan huomattu vielä sellainen asia, että jos illan tunteita avataan nuo yläkerran ovet kaikki yhtä aikaa, niin ristivedossa yläkerta tuulettuu alta aika yksikön, onhan ovi kuitenkin paljon suurempi läpi huoneessa kuin avonainen ikkuna (ja tietysti ikkunakin on usein auki). Ja vaikka iltasella olisi täysin tyyntä, siltikin ilma vaihtuu hyvin, sillä olohuoneen ovesta (keskimmäinen kerros) tulee korvausilmaa sisälle samalla kun yläkerran ovista lämmin ilma poistuu taivaalle. Näin toimii siis painovoimainen jäähdytys. Kokeilkaapa vaikka - kai tämä toimii silloinkin, vaikka ulko-ovia olisi vähemmänkin - pääasia että talossa on 2 kerrosta, jotta hormi-ilmiö voisi toimia.

On meillä tietysti koneellisen ilmastoinnin myötä myös hienot laitteet lämmöntalteenotolla, ja itse asiassa tässä IV-koneessa eli Iloxair 199:ssä on myös automaattinen "kesäohituspelti":

http://www.iloxair.fi/products/energy-recovery-units/150400-ls/ilox-199-optima

Tämä ominaisuus vielä tukee hyvin tuota "painovoimaista jäähdytystä" yläkerran ovat avaamalla, sillä kesäohituspelti kääntyy suunnilleen +23C lämpötilassa siten, että lämmöntalteenotto menee pois päältä. Toisin sanoen jos IV-kone huomaa, että huonetiloista palaavan ilman lämpötila on vähintään +23C, se puhaltaa sen sellaisenaan pihalle, ja ottaa viileää ilmaa sellaisenaan tilalle (toki nämä ilmavirrat kulkevat suodattimen kautta, mutta kesäohituspelti estää ilmavirtoja kulkemasta lämmöntalteenottokennon kautta). Tällöin lämmin sisäilma ei turhaan esilämmitä sisälle imettävää korvausilmaa, jos sisätiloissa on jo muutenkin liian kuuma. Nerokasta eikö totta?

No joo - mutta toki kolikon kääntöpuolella on sitten sekin (ainakin omasta mielestäni), että talvikaudellakin minusta tämä kesäohituspelti menee myös joskus päälle.  Siis silloin, jos takkaa on käytetty liikaa, ja jos huoneilman lämpötila nousee yli +23C:n. Silloin ilmanvaihtokone kuvittelee, että jaahas - ulkona on varmaankin helle, kun sisälläkin on liian kuuma, joten se puhaltaa ylimääräiset höyryt ulos ja ohi lämmöntalteenoton - kunnes sisäilma taas jäähtyy normaaliksi. Näin takka ja IV-kone sitten kilpailevat keskekään talvipakkasessa, että kumpi on tehokkaampi... Paras ja ainoa keino tämän tilanteen välttämiseksi on se, että ei käytä takkaa, jos huoneissa lämpötila lähentelee +21C:tä. Sillä jos silloin laittaa takan päälle, IV-kone alkaa kilpailemaan takan kanssa, ja pyrkii jäähdyttämään taloa sen mitä takka lämmittää.

Onko tällainen (IV-koneella tuettu) "painovoimainen jäähdytys" sitten kuinka tehokas? Eli onko siitä oikeasti ollut mitään apua?

No, meillä on talossa myös ilmasta-veteen lämpöpumppu. Ja siihen on kytketty kiinni porraskäytävässä oleva konvektori, josta saadaan (tai saataisiin) koneellisesti jäähdytettyä viileää ilmaa taloon sisälle. Ilmasta-veteen-lämpöpumpun saa siis kytkettyä niin, että se tekee kesäisin myös kylmää (mutta se ei pysty samanaikaisesti tekemään lämmintä käyttövettä). Ja tätä viilennyt ominaisuutta me ei olla vielä kertaakaan tarvittu.

Nyt ei ole vielä helteitä ollut, mutta kun niitä tulee, niin hellepäivinäkin yölämpötila on silti huomattavasti viileämpi, mitä päivisin on lämpötila. Ero voi olla helposti 10 astetta. Ja ulkoilma viilenee jo klo 21:n jälkeen aika paljon. Esim. tässä on nyt meillä viimeisen viikon lämpötila (ja sähkön käytön) käppyrät:

Talo Rautio: Sähkön käyttö ja lämpötila tunneittain.

Jos unohdetaan nuo sähkön käyttöä kuvaavat pylväät, ja katsotaan vain lämpötilakäppyrää (jossa on 7 huippua - 1 per päivä), niin se on tällä viikolla päivisin noussut ylimmillään noin +22C tasolle. Mutta jokaisena yönä lämpötila on pudonnut noin +12C:n tasolle. Ja lämpötilan jyrkkä lasku alkaa jo illalla. Silloin jos avaa vaikka puoleksi tunniksi kaikki ovet mitä talosta löytyy, niin eipä ole kauaa yläkerroksissa liian kuuma, ja nukkuminen on helppoa, kun raitis ulkoilma tulee joka aukosta sisään - ja ilmanvaihtokone vielä omalta osaltaan tukee tätä sillä automaattisella kesäohituspellillään.

No entäs sitten aamupäivisin ja iltapäivisin? Aamupäivällä yön jäljiltä ei ole ollut liian kuuma. Ja kellarissa sitä paitsi on aina viileää, siellä koneellista jäähdytystä ei tarvita koskaan. Iltapäivisin talo alkaa kyllä lämmetä auringon paisteessa, mutta silloinkin korkeassa olohuoneessa on ihan siedettävät olosuhteet, sillä lämmin ilma nousee ylös, eli ylimpään kerrokseen. Eikä makuuhuoneissa iltapäivisin juuri kukaan ole, ei ainakaan pidempiä aikoja. Ja nuo makuuhuone tilat sitten jäähdytetään illalla avaamalla ovet ja antamalla "painovoimaisen jäähdytyksen" hoitaa huonelämpötilat kuntoon... ;-)

Vaalit meni - sisäilmapuolue voitti

Hyvää pitkäperjantaita ja pääsiäistä kaikille!

Kuntavaalit ja siitä johtuva blogihiljaisuus jäivät taakse. Itsellänikin taas tältä osin tapahtui paluu normaaliin....

Ai että miten vaaleissa kävi?

No, kolmannella varapaikalla valtuustossa ollaan - sain 322 ääntä, valtuustoon olisi päässyt 342:lla äänellä, eli 22 ääntä jäi nyt puuttumaan. Mutta ei se mitään, tyytyväinen olen tähänkin, ja tästä on hyvä jatkaa.

Näiden kuntavaalien ehdottomaksi ykkösteemaksi - ainakin meillä Vantaalla - nousi sisäilmakysymykset. Ja "sisäilmapuolue" sitten lopulta voitti, tässä muutamia heistä:

http://www.hs.fi/paivanlehti/11042017/art-2000005165700.html?share=663332fac170e4f4091a32d6d4e7ae27

Sisäilmaongelma liittyy rakentamiseen hyvin läheisesti, ja se on todella suuri ja laajamittainen ongelma Suomessa. Päivittäin noin 700000 tai YLE:n mukaan mahdollisesti jopa miljoona suomalaista altistuu huonolle sisäilmalle:

http://areena.yle.fi/1-1300758

Myös hyvin monissa pientaloissa on sisäilmaongelmia - eikä uudetkaan omakotitalot tule olemaan mikään poikkeus. Jos mitään ei tehdä, jopa puoleen uusista pientaloista tulee kosteusvaurio - toteaa DI Kari Ojala "Talo ilman hometta" -kirjan julkistamisen yhteydessä:

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001798984.html

Luin itsekin tuon kirjan jokin aika sitten, ja suosittelen lukemista muillekin, joita aihepiiri kiinnostaa. Esim. kirjastosta löytyy:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/05/ala-rakenna-kellaria-jos-ei-ole-pakko/

Mitä nyt sitten tulisi tehdä, jos rakennusvelka Suomessa on 30-50 miljardia (siis lähes puolet valtion velasta), ja jos korjausten laiminlyönti on usein syynä myös sisäilmaongelmiin?

No eihän siinä muu auta kuin laittaa paikat kuntoon. Ei ne asiat ainakaan itsestään korjaannu. Ja tässä nyt ainakin oman puolueeni eli Kokoomuksen uudet kuntavaltuutetut ovat saaneet puolueen eduskuntaryhmältä hyvää evästystä:

https://www.kokoomus.fi/uutiset/kokoomus-haastaa-uudet-valtuutetut-mukaan-tekemaan-toita-terveiden-koulujen-ja-sairaaloiden-turvaamiseksi/

Vaikka en nyt ihan valtuustoon vielä päässytkään, niin erittäin mukava oli olla mukana kuntavaaleissa. Sain paljon uusia ystäviä ja tuttavia, ja vaalityö erityisesti Vantaalla oli jotain ainutlaatuista ja gallupit kaatavaa - kuntavaalien alla nimittäin uutisoitiin, että SDP tulee ottamaan Vantaalla selvän voiton yli 7%:n erolla toiseksi tulevaan Kokoomukseen nähden.

No näin ei sitten käynytkään. Vaan SDP:n vaalivoitto suli pois. Loppujen lopuksi ero kutistui Vantaalla alle 1%:n. Se oli äänimäärässä mitattuna vain 579 äänen kaula, joten läheltä piti, ettei Kokoomus vienyt voittoa, vaikka rökäletappiota gallupeissa ennustettiin.

Ei tuo tuollainen vaalitulos Vantaalla tietenkään ihan sattumalta eikä ilman kovaa työtä tullut, vaan se vaati paljon työtä, positiivista asennetta, kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta - sekä ennen kaikkea hyvää yhteishenkeä kaikilta kuntavaaliehdokkailta.

Itselleni mukava muisto tässä kohtaa oli se, että omat ponnisteluni - kahden muun vantaalaisehdokkaan ohella - noteraattiin ihan puolueen johdossa asti, ja siitä tunnustuksena me kolme saatiin "huippuehdokas kunniakirjat" Petteri Orpolta ja Janne Pesoselta. Tässä omani:

Huippuehdokas kunniakirja & jätskiä sen kunniaksi.

"Tunnustuksena ansioistanne Kansallinen Kokoomus
on myöntänyt teille Mika Rautio Koivukylä-Rekolan
Kokoomus ry tämän kunniakirjan osoituksena
poikkeuksellisista positiivisuutta, innovatiivisuutta tai
yhteishengen kohottamista luovasta toiminnasta
kuntavaaliehdokkaana kuntavaaleissa 2017"
 

Puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin allekirjoitukset.

No, tämä näistä vaaleista ja nyt työt eri kunnissa eri puolilla Suomea jatkuvat sisäilmaongelmiin tarttumisella, sekä itselläni työt jatkuvat myös puutarhan tekemisellä loppuun. Eli täten palataan takaisin tämän raksa-blogin oikeaan aihepiiriin. Tällä hetkellä tilanne näyttää meidän takapihalta tältä:

Talo-Rautio - oleskelupihan tilanne 14.4.2017.

Tähän tulee nurmikkoa etualalle ja pihalaatoitusta perälle sekä kukkaistutusaltaiden pengerkivien viereen. Jos olisin kääntänyt kameraa ympäri 180 astetta, olisi näkynyt tulevan nurmikon takakulma, johon tulee suihkulähde. Se onkin vähän suurempi projekti - ja sen tekemisen aloitan huomenna.

Kun pihahommat valmistuvat, pidetään lopputarkastus kesäkuussa. Sitten tämä taloprojekti alkaa ollakin jo finaalissa...

Ilmankosteudesta prosentit hukassa?

Tuolla alempana "vettä riittää..." postauksen kommenttikentässä tuli puhetta ilmankosteudesta, ja huomasin siihen liittyen muutamia kummallisuuksia.

Vettä muuten riittää...! Siitä siis kirjoittelin tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/vetta-riittaa.html

Neljä päivää sitten kun pumppaamon tuloputki jäätyi, niin sen jälkeen olen neljänä päivänä pumpannut kunakin päivänä noin 250 litraa vettä, eli tähän mennessä jo kokonaisen kuution! En ymmärrä mistä se määrä vettä hyvin ojitetulle tontille voi tulla? Ja nyt kun on vielä tällaiset paukkupakkasetkin, niin tuollainen 2 kuution viikkovauhti tuntuu aika suurelta. Tulee jo mieleen sellainenkin, että olisiko tuossa talon ohi menevässä vesilaitoksen runkoputkessa joku pieni vuoto? On se putki nimittäin vuotanut useasti ennenkin, ja vesi on tulvinut muutaman kerran ihan kadulle saakka (vaikka itse putki on 4 metrin syvyydessä).

Juuri tätä kirjoittaessani on päällä pakkasennätykset, sillä omista mittareista toinen näyttää -27,6C ja toinen -28,4C pakkasta (mittarit ovat eri puolilla taloa, imuaukon luona on "kylmempää"). Virallinen lämpötila Vantaalla on kuitenkin 5km päässä Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa lentokentän mittari näyttää tällä hetkellä -26,2C. Tämä näkyy jo sähkönkulutuksessakin, joka on nyt noin 3-kertainen tavanomaiseen talvipäivään verrattuna, eli toissapäivänä sähköä meni 142,2 kWh ja eilen sähköä oli mennyt 151,7 kWh.

Ja nyt otsikon aiheeseen eli ilmankosteus, ulkoilmassa tilanne näyttää nyt tältä:

Ulkoilman lämpötila ja kosteus. Paukkupakkasella kosteus laskee?

 Paukkupakkaset alkoivat muutama päivä sitten. Sitä jotenkin haluaisi ajatella niin, että kylmempään ilmaan mahtuu vähemmän kosteutta, jolloin jos lämpötila laskee - silloin kosteusprosentin pitäisi nousta? Ja jos lämpötila laskee riittävästi, silloin kosteus ei enää mahdu ilmaan, ja se alkaa tiivistymään pinnoille. Muodostuu siis kesäinen aamukaste kylmän yön jälkeen... Mutta pakkasilmassa tämä näyttääkin menevän ihan eri tavalla? Samalla kun pakkasta tulee lisää (tätä on nyt jo jatkunut joitakin päiviä), niin samalla myös kosteusarvot laskevat??? Tarkistin ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta, että tämän hetkinen kosteus Vantaalla tosiaan on noin 70%, joten oma mittarini ei näytä väärin. En tiedä onko se näyttänyt väärin sitten joitakin päiviä aiemmin, jolloin ilman kosteus lähenteli 100%:ia?

Huoneilman kosteus on vähentynyt samaan tahtiin, ja jo paljon pidempään:

Työhuoneen lämpötila ja kosteus keskimmäisessä kerroksessa 23.11.2015 - 07.11.2016.

Noissa käppyröissä on pari erikoista piirrettä. Ensinnäkin lämpötiloissa näkyy syvä sukellus joulun pyhinä, kun ei oltu kotona, ja kun lämpötilan annettiin laskea +16-17C tuntumaan. Luulisi, että lämpötilan lasku olisi voinut johtaa kosteusprosentin kasvuun, mutta näin ei näytä käyneen. Kosteusprosentin lasku on jatkunut joulunakin tasaista vauhtia (lämpötilan hetkellisestä putoamisesta huomimatta), ja se jatkuu edelleenkin... Nyt mennään tällä hetkellä noin 23%:n tienoilla. Eli kuivaa on sisäilma.

Mutta kun kukaan asukkaista ei ole saanut oireita, en ole ilmankostutinta vielä hankkinut. Kesällä sisäilman kosteus on meillä ollut 40-50%:n välissä (katsoin käppyrää vähän enempi taaksepäin - sitä riittää huhtikuulle asti, jolloin nämä mitta-anturit tuli hankittua).

Nyt kun sisäilman kosteudesta aloin kirjoittelemaan, niin kovin kaukana aihepiiristä ei ole myöskään sisäilmaongelmat, joihin myös oman työni puolesta törmään aina silloin tällöin. Sisäilmaongelmien aiheuttaja ainakin joskus ellei yleensä aina on kosteus. Se jos tiivistyy rakenteisiin, niin seurauksena voi olla mikrobikasvustoja. Siksi taloissa on kosteussulut, ettei lämpimän sisäilman kosteus pääsisi niin syvälle (seinä/katto)rakenteisiin, että se seinän jäähtyessä tiivistyy ja kastelee paikat niin kuin aamukaste kesäisin kastelee nurmikot.

Mutta nyt jos sisäilman kosteus tuppaa lämmityskaudella kovasti putoamaan, niin onko riski kosteuden tiivistymisestä sittenkään niin suuri kuin on pelätty? Siis jos sisäilmassa ei talvikaudelle ole juurikaan kosteutta, niin mihin se voisi sitten tiivistyä? Tilanne tietysti muuttuu sitten jos käytetään ilman kostuttimia. Mutta siltikin seinien läpi menevä lämpövuoto yleensä kuivaa paikat. Siis jos lämpövuotoa on. Nykyajan taloissa sitä ei enää juurikaan ole.

Nykyajan taloissa on siis kaksi ongelmakohtaa. Toinen niistä on kerroksellinen rakenne. Eri kerrosten väliin voi tiivistyä kosteutta. Ja toinen ongelma on se, että jos sitä kosteutta jostain syystä pääsee tai tiivistyy rakenteisiin, niin nykyään ei enää ole seinän läpi menevää lämpövuotoa (U-arvot on niin hyvät), että se kosteus pääsisi kuivumaan joskus.

Sisäilmaongelmista uusi tutkimus?

Kuvassa ilmeisesti homekasvustoa. En tiedä onko kuva Suomesta, enkä tiedä miksi kasvusto näyttäisi pysähtyneen tietylle korkeudelle.

Osa suomalaisista kärsii sisäilmaongelmista. Osa ei kärsi. Näin siis siitäkin huolimatta, että tietyssä joukossa kaikki ovat oleskelleet samoissa tiloissa, ja että aika suurella varmuudella kaikki ovat kuitenkin altistuneet samalla tavalla.

Nyt tähän ilmiöön liittyy joku uusi tutkimustulos, jossa oli saatu selvitettyä se mekanismi, että mitä oikein tapahtuu silloin, kun sisäilma aiheuttaa erilaisia reaktioita, joiden johdosta seurauksena on hyvin konkreettisia oireita ja ylialtistuminen niin, että oireet laukeavat hyvinkin pienestä tekijästä. Esim. jos joku muu ihminen on käynyt "hometalossa", ja kantaa vaatteissaan ja palatessaan jotain hajuja tai hiukkasia, niin senkin seurauksena toinen ihminen voi saada oireita, vaikka ei olisi paikan päällä edes käynyt.

Yritin nyt löytää tuota uutta tutkimusta (sellainen kuulemma on nyt ilmestynyt?), mutta en löytänyt, vaikka hain vähän eri kielilläkin. Ammatillisessa mielessä se olisi ollut kuitenkin kiinnostava. Jos joku muu löytää tällaisen uuden tutkimuksen, jossa on selvitetty, miten joku tietty esim. homeitiö vaikuttaa toisissa ihmisissä niin, että altistumisreaktiot alkavat ja toisilla taas ei ala, niin saa toki vinkata, sitten käyn tiedon lähteillä itsekin lukemassa.

Omassa työssäni (takanapäin yli 10v isännöintiä pk-seudun nopeasti rakennetuissa lähiöissä) näihin asioihin törmää aina silloin tällöin. Moni sairastunut on käynyt ihan henkilökohtaisestikin isännöitsijän toimistolla näyttäytymässä, että oireet eivät ole keksittyjä, ja elämisen laatu kärsii näistä asioista johtuen aika paljon. Siis eläminen käy mahdottomaksi, jos altistuu, eikä pääse jostain syystä sisäilmaongelmia karkuun, eli ei pääse noista tiloista pois. Tai ei välttämättä edes tiedetä, missä tilassa ne altistavat tekijät on. Nehän voivat olla yhtä hyvin kotona, työpaikalla, kauppakeskuksessa, bussissa - tai ihan missä vaan. Silloin ongelmaa on helpompi hakea, jos tietyssä tilassa ongelmat aina lisääntyvät, mutta läheskään aina tilanne ei ole näin selvä. Isännöitsijänä silti joutuu miettimään mitä asioille voisi tehdä.

Ongelmia tuli, kun 1970-luvulla energiakriisin seurauksena taloista tehtiin pulloja. Eikä silloin vielä ymmärretty riittävän ilmastoinnin tärkeyttä ja merkitystä. Myös korvausilman saanti saattoi olla ongelmana, jos tavoitteena oli saada talosta pullotiivis.

Nyt saattaa käydä niin, että historia taas toistaa itseään. Ilmaston muutos on tosiasia, ja sen seurauksena taloista halutaan tehdä mahdollisimman energiapihejä, ja uusissa taloissa energian hukka rakenteiden läpi on lähes olematon. 1970-luvun ongelmista oppineena nyt ymmärretään ilmanvaihdon merkitys, ja siihen liittyen asiat myös hallitaan hyvin. '

Tällä kertaa ei kuitenkaan ymmärretä sitä, että rakentamisen arkitodellisuus ja huolellisuus ja onnistuminen yleensäkin voi olla käytännössä ihan jotain muuta, kuin miltä se näyttää laboratorio-olosuhteissa tai suunnittelijoiden pöydillä. Ei liity varsinaisesti tähän, mutta tuossa juuri muutama päivä sitten tein havainnon, että eipä näköjään lämpöpumppujen COP-luvutkaan aina käytännössä ole ihan sitä mitä mainospuheissa - ne saattaa hyvinkin jäädä neljäsosaan tai kolmasosaan siitä, mitä mainospuheiden perusteella voisi ymmärtää.

Tuo jutun yläosassa oleva kuva on muuten bongattu tästä linkistä:

http://soundmindkarstula.blogspot.fi/2015/02/sisailmaongelmat-kosteus-vois.html

Sielläkin varsin osuvasti todetaan, että "on siis tärkeätä ennaltaehkäistä ja korjata vaurioita, jotta seuraukset siitä olisi ihmiselle mahdollisemman pienet..."

Tottakai, juuri noinhan se menee! Itse en myöskään usko, että kukaan rakennusten suunnittelijoista tai niiden ylläpidosta vastaavista olisi niin pahantahtoinen, että ihan tieten tahtoen haluaisi jonkun kärsivän sisäilmaongelmista. Sen sijaan itse uskon, että moni varmaankin tekee parhaansa, mutta silti tilanne on tämä mikä se on. Eli sadat tuhannet suomalaiset altistuvat jatkuvasti sisäilmaongelmille. Jotkut (ei useimmat) myös sairastuvat niistä johtuen.

Ja jos katsotaan tätä asiaa vähän kansainvälisemmin, niin Venäjällä (ihan samat leveyspiirit kuin Suomessakin) kukaan ei kärsi sisäilmaongelmista. Siellä energia on halpaa, ja sitä myös lämmittämisessä käytetään. Talojen eristämisestä tai yleiskunnosta ei näytä olevan niinkään väliä, mutta ei siellä silti kylmyydestä kukaan kärsi, vaikka ulkona olisi 20 astetta pakkasta. Niin kuin heillä monesti onkin. Eikä myöskään sisäilmaongelmat eikä allergiat venäläisiä kiusaa (oma havaintoni - ei sen suurempaa tieteellistä tutkimusta tässä taustalla). Viron kieleenkin sana allergia on ilmestynyt vasta ihan viime aikoina, ei sellainen sana kuulemma neuvostoaikoina heillä ollut ollenkaan käytössä.

Vaikka en nyt kehottaisi tuomaan venäläistä rakentamistapaa Suomeen, niin omasta mielestäni jotain valintoja jokainen voi tehdä ihan itsekin. Eikä kaikkea voi sysätä lääkärien tai isännöitsijöiden tai huoltomiesten huoleksi.

Jos antaisin nyt nurinkurisia ohjeita, että miten lähes varmasti - tai ainakin suurella todennäköisyydellä sairastuu, niin ensimmäiseksi kannattaa tietysti aloittaa tupakointi. Sekin on tietysti jokaisen oma valinta ja jokaisen oma asia, ja on kuulemma ihan vaan muiden kannalta hyväkin asia, jos tupakoitsija kuolee muita nuorempana, eikä tarvitse sitten eläkkeitä maksella... No, kunpa se menisikin näin, niin mikäs siinä sitten - mutta usein siellä loppupäässä jos ja kun oireet alkavat, niin tupakoitsija ei enää muistakaan, että se olikin ihan oma valinta, ja hän hakeutuukin hoitoon ihan siinä missä muutkin. Ja ne hoidot sitten taas maksaa yhteiskunnalle aikalailla... Plus että nekin vähät resurssit on sitten aina kaikilta muilta pois, koska eihän tupakoimalla sairastunutta nyt voida heitteille ja ilman hoitoa jättää.

Mutta hyvä vinkki tässä silti on, ehkä nurinkurisista vinkeistä kaikkein paras, sillä tämän linkin mukaan tupakointi lisää keuhkosyövän riskiä 50-kertaiseksi, ja se vielä tehostuu jos onnistuu hakeutumaan sellaisiin paikkoihin, joissa on suuressa määrin huoneilman radonia:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00014

Harvemmin sisäilmassa nyt enää on radonia ja/tai tupakansavua (siis passiivinen tupakointikin voi olla vaarallista), niin sitten tässä kohtaa olen kyllä noin yleensä ottaen oppinut (vai olenko oppinut sittenkään?) olemaan varsin hiljaa, koska terveytensä menettäneet menettävät myös huumorintajunsa, eikä heitä nämä omat pohdintani naurata oikein yhtään.

Mutta edelleenkin jos haluaisi sisäilmaongelmista sairastua ja jos voi/voisi valita oman sukupuolensa, niin kannattaa olla nainen. Omien havaintojeni mukaan (ei nyt välttämättä kovin laaja aineisto, mutta jotain kuitenkin) suurin osa sisäilmaongelmista sairastuvia on naisia, ei toki kaikki. Tätä asiaa joskus pohdittiinkin isännöitsijöiden aamukahvipöydässä, ja joku oli sitä mieltä, että kun pikkupojat hiekkalaatikolla ollessaan syövät paljon enempi hiekkaa kuin tytöt, niin kai niille sitten kehittyy vastustuskykyä myös huoneilman pöpöjä vastaan? No, en tiedä mistä johtuu, mutta tällaisen havainnon olen tehnyt.

Edelleen - sitten jos sattuu olemaan naishenkilö - niin todennäköisyydet paranee, jos hankkiutuu opetusalalle tai terveydenhuollon piiriin niin, että pääsee työskentelemään kouluissa ja sairaalaympäristöissä. Taaskaan ei mitään tieteellistä näyttöä, enkä tiedä mistä johtuu, mutta näin se vaan näyttäisi olevan...? Ja tietysti voi olla virheellinen havainto siinä mielessä, että jos naisista yleensäkin moni on hoitoalalla tai opetustehtävissä, niin sittenhän tämä on ihan luonnollista. Tai sitten on niin, että koulut ja sairaalat eivät ole niin terveitä rakennuksia jostain syystä?

Ammattia ja sukupuolta ei ehkä ole helppo valita tai ainakaan vaihtaa, mutta vielä yksi havainto lisää - jos haluaa sairastella, ei kannata ottaa itselleen mitään lemmikkejä, tai jos ottaa - ottaa korkeintaan yhden kultakalan. Nimittäin jos perheessä on kissa tai koira tai useita vielä vaikka hamstereitakin, niin sisäilmaongelmista ei sitten enää kärsitä niin usein.

Nuo ajatukset oli enempi vähempi kieli poskella kirjoitettu, enkä kaipaa näistä nyt mitään sen tyylistä palautetta, että "et kyllä Mika selvästikään ymmärrä ihmisten terveydestä tai muustakaan tähän liittyen nyt yhtään mitään..." (olen tätä palautetta saanut vuosien saatossa jo ihan riittävästi), mutta tuossa nyt vaan isännöitsijän työssä vastaan tulleita tilanteita ja omia ajatuksiani niihin liittyen. Ehkä niissä voi olla jotain oikeaankin osuvaa? En tiedä. Tavoite on varmasti meillä kaikilla ihan sama, eli jos halutaan elää terveinä, niin mitä meistä jokainen voisi sitten tehdä sen asian eteen? Olisiko olemassa jotain arkielämän valinnan mahdollisuuksia, jotka voisivat edistää terveenä pysymistä? Ehkäpä ne uudet tutkimustulokset (joita en mistään löytänyt) voisivat antaa tähän jotain lisätietoa.

Kiistaton fakta on kuitenkin se, että jos vaikkapa jossain Nokialla menee puhdas vesi ja viemäri vesi, sekaisin - niin sen seurauksena kaikki sairastuvat. Ja kaikki myös paranevat heti kun tilanne menee ohi. Mutta jos jonnekin tulee sisäilmaongelmia, niin kaikki siellä olevat altistuvat, mutta läheskään kaikki eivät sairastu. Mutta ne jotka sairastuvat, ne eivät välttämättä koskaan siitä parane. Ja sen jälkeen elämä on heidän osaltaan kyllä aika vaikeaa. Lisää ihan asiapitoista asiaa esim. tässä linkissä:

http://www.etlehti.fi/homeoire