Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuussa sähköä kului 1270 kWh. Loppukuun pakkasissa polttopuitakin kului aikalailla, sillä kaikki tulisijat eli 2 takkaa ja saunan puukiuas olivat kylmimpinä päivinä kaikki käytössä. Pakkasellakin aurinko lämmitti niin, että VILP toimi aina iltapäivisin, paria päivää lukuun ottamatta.

Noiden kahden päivän aikana, kun VILP ei lainkaan käynnistynyt, piti käyttää suorasähköä. Ensimmäisellä kerralla 22.2.2018 oli 6 kW:n vastus päällä 4 tuntia ja jälkimmäisellä kerralla 10 tuntia 28.2.2018. Jälkimmäisestä päivästä eli helmikuun viimeisestä tuli myös tämän talven ennätyspäivä, jolloin sähköä meni 73,3 kWh. Tältä näyttää helmikuun päiväkohtaiset kulutuskäppyrät:

Talo Rautio - päivittäinen ostosähkön määrä helmikuussa 2018. Eniten tänä talvena 2017-2018 sähköä kului 28.2.2018,

jolloin sähköä kului 73,3 kWh. Tammikuun 2018 vrk-ennätys oli 47,1 kWh ja joulukuussa 2017 sähköä kului eniten itse-

näisyyspäivänä 6.12.2017, jolloin kulutus oli 52,4 kWh.

28.2.2018 tarkemmassa tarkastelussa. Vihreät pylväät ovat tuntikohtaisia kulutuksia. Vaakatasoinen viiva on

tuntikohtainen pörssisähkön hinta Fortumin Tarkka-asiakkaille. Tässä siis näkyy halpojen tuntien kalastelua,

ja kalliiden tuntien välttelyä. sähkö oli erityisen kallista aamun tunteina, jolloin kulutus oli pientä. Yön 

edullisina tunteina oli koko ajan 6 kW:n sähkövastus vesivaraajan kyljessä päällä, koska lämpöpumppu ei

ollut käynnistynyt edellisenä päivänä. Jolloin jos VILP-talo putoaa suorasähkölle, edullisinta on lämmittää

yön tunteina. Halpoja tunteja on siis samassakin vuorokaudessa aina saatavilla, vaikka kWh:n huippuhinta

oli yli 30 senttiä per kWH.

Kuukausittaiset kulutukset vuoden 2014 alusta alkaen. Lopputalven kylmyydestä johtuen sähköä kului nyt helmikuussa

enemmän mitä edellisessä kuussa tammikuussa. Tammikuun kulutus oli 1146 kWh eli 124 kWh vähemmän.

Jos pörssisähkö on kallista juuri silloin kun sähköä eniten tarvitsee, niin kannattaako pörssisähköä sitten lainkaan ostaa? Saahan sähköä perinteiseen tapaan ostettua myös kiinteällä kWh-hinnalla. Jos lasken pelkällä jakolaskulla oman sähköni hinnan vuonna 2017, niin vuonna 2017 sähköä kului yhteensä 10618,43 kWh. Samaan aikaan sähkölaskut olivat yhteensä 1151,64 euroa.

Noista luvuista laskettuna yhden kWh:n kpl-hinnaksi tulee 1151,64€ / 10618,43kWh = 10,85 c/kWh. Tästä jos vähentää pois 2,8c/kWh:n sähköveron, ja 3,4 kWh:n siirtomaksut, niin sähköenergian hinnaksi jää keskimäärin 4,65 senttiä/kWh. Jos tämän alle saa ilman kuukausimaksuja ostaa sähköä luotettavalta sähkönmyyjältä, niin minusta sellainen kiinteähintainen sähkösopimus kannattaa varmaankin hyväksyä? Pitää kuitenkin muistaa, että nyt on markkinoilla myös pienehköjä "meklariliikkeitä", jotka kaikki eivät ole täysin luotettavia, lisää tästä esim. täällä linkissä:

https://www.talouselama.fi/uutiset/hamara-sahkokauppias-yrittaa-nyt-ihan-uudella-yrityksella/0d3d099d-9987-319a-9663-4de9a5547595

Lauhan talven päätteeksi helmikuu tuntui myös kylmältä. Nyt päättyneen helmikuun lämmitystarveluvuksi tuli Vantaalla 712. Pidemmässä tarkastelussa eli ihan jo 10 viimeisen vuoden tarkastelussa kylmempiäkin helmikuita on ollut peräti 3 kertaa eli vuosina 2012, 2011 ja 2010. Kaikkein kylmin helmikuu on ollut 2011, jolloin helmikuun lämmitystarveluku Vantaalla on ollut 792. Nyt tänä talvena helmikuu oli niin kylmä esim. Joensuussa ja Kuopiossa.

Lämmitystarveluvut Vantaalla. Vuodesta 2008 lukien tämä helmikuu oli neljänneksi kylmin helmikuu. Aiemmat 5

helmikuuta ovat olleet lauhempia. Lämpimimmät helmikuut ovat olleet vuosina 2008 ja 2014.

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 532,50 kWh. Vuosi sitten kesäkuussa sähkönkulutus oli 498,00 kWh, eli lisäystä tuli nyt 34,5 kWh eli 6,9%. Vuorokausivaihtelu on myös ollut aika suurta. Alimmillaan vuorokauden kulutus oli 12,7 kWh ja enimmillään vuorokaudessa sähköä on kulunut 27,9 kWh, eli enemmän kuin 2 kertaa enempi. Tältä näyttää päivittäiset käppyrät:

Talo Rautio: Sähkönkulutus kesäkuussa 2017.

Jos katsotaan koko alkuvuotta, niin ekan puolen vuoden eli ekan 6kk kuukauden aikana tänä vuonna 2017 sähköä on kulunut yhteensä 6208 kWh. Jos myös toinen vuosipuolisko menee samaa rataa, niin silloin tämä ennakoisi koko vuodelle sähkönkulutusta 12416 kWh. Se olisi varsin hyvä lopputulema, sillä aikaisempien vuosien kWh-kulutukset näyttävät meillä tältä:

Vuosi 2014 oli suurelta osin rakentamisaikaista sähkönkulua. Asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Eka vuosi asuttiin suorasähköllä, kuitenkin niin, että ilmasta veteen lämpöpumppu asennettiin syksyllä 21.10.2015. Mutta ei se kyllä loppuvuoden eli 2015 viimeisen 3 kuukauden kulutustasossa juuri mitenkään näy. Ei ainakaan mitenkään isompina sähkön säästöinä. Mutta 2016, joka oli koko vuoden eli 12kk lämpöpumpun avustama, niin silloin sähkönkulutus putosi jo runsaan 13000 kWh:n tasolle. Ja mikäli se nyt asettautuu tasolle 12500 kWh/vuosi, niin sehän suuntaus on silloin oikein hyvä.

Tuo yllä oleva numerotaulukko näyttää graafisesti katsottuna tältä:

Vuodet eivät tietenkään ole veljeksiä keskenään. Jotta eri vuosia voisi ollenkaan verrata, pitää tietää eri vuosilta eri kuukausien lämmitystarveluvut. Ne ovat vuoden 5 ekan kuukauden osalta tässä (siis Vantaan luvut):

Nyt tästä nähdään esim. sellainen seikka, että tämän vuoden toukokuu oli varsin kolea verrattuna viime vuoden toukokuuhun, jolloin lämmitystarveluku oli vain 7 - kun se nyt oli 175. Mutta ei tämä tämän vuoden toukokuu silti pidemmän ajan tarkastelussa mitenkään poikkeuksellinen ole, sillä keskimääräinen lämmitystarveluku toukokuussa vantaalla on ollut 146. Sen sijaan viime vuoden toukokuu oli poikkeus, luku 7 eroaa hyvin paljon pitkän ajan toukokuiden keskiarvosta. Vastaavaa tai edes vastaavan suuntaista toukokuuta ei tässä tarkastelujaksossa ole ollenkaan.

Nämä lämmitystarveluvut muuten löytyvät esim. linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut jos haluatte sieltä käydä katsomassa lämmitystarvelukuja eri puolille Suomea.

Lämmitystarvelukujen avulla eri vuosien vertailu käy esim. niin, että kun vuoden 2017 viiden ensimmäisen kuun yhteenlasketut lämmitystarveluvut ovat 2306, ja kun vuoden 2016 osalta vastaava luku on 2255, niin vertailussa vuoden 2017 luku on 2,2% suurempi. Jolloin lämmityskulujenkin pitäisi olla 2,2% suuremmat.

Käytännössä meillä kehitys meni kuitenkin päinvastaiseen suuntaan - jostain kumman syystä. Ilmeisesti talosta on sitten tullut energiatehokkaampi (?), tai sitten esim. lämmintä vettä on käytetty vähemmän. Joka tapauksessa 5kk:n tarkastelujaksolla ostoenergiaa eli sähköä kului vuonna 2016 meillä yhteensä 6375 kWh ja tänä vuonna vastaavana aikana vain 5675, eli 700 kWh eli 10,9% vähemmän. Vaikka keliolosuhteiden perusteella olisi pitänyt kulua 2,2% enemmän.

Ehkä on sitten niin, että keliolosuhteet eivät ole ainoa sähkönkulutukseen vaikuttanut tekijä, vaan toinen vaikuttava tekijä on talon rakentamisesta johtuva sähkönkulu. Ja kun rakentaminen vähenee vuosi vuodelta, sitten näköjään sähkönkulutuskin vähenee samassa suhteessa?

Tai jos alentunut sähkönkulutus laitetaan kokonaan lämpöpumpun "syyksi" tai ansioksi, silloin voidaan laskea myös niin, että jos ekan 12kk asumiskauden aikana sähköä kului noin 17000 kWh per vuosi, ja nyt kuluu noin 12500 kWh per vuosi, niin näiden erotus on 4500 kWh eli 476,10 euron säästöt per vuosi. Siis jos laskelmaan otetaan kWh:n (eli meillä nyt käytössä olevan pörssisähkön keskihinnaksi tullut 10,58c/kWh hintataso).

Ja jos 476,10 euron vuosisäästö suhteutetaan lämpöpumpun hankintahintaan 8600,00 euroa, niin takaisinmaksuajaksi tulee tällöin 18 vuotta. Lämpöpumpun käyttöikä lienee noin 40000 tuntia eli se saa käydä vuosittain 2222 tuntia, jotta se kestäisi 18 vuotta, eli sen ajan, jossa se maksaa itse itsensä takaisin.

Jos sähkönhinta nousee, lämpöpumpun takaisinmaksuaika lyhenee. Jos sähkönhinta laskee (niin kuin tähänastisen asumisen aikana on käynyt), niin lämpöpumpun takaisinmaksuaika pitenee. Jos sähkönhinta pysyy samana, sitten takaisinmaksuaika on tuo yllä laskettu 18 vuotta.

Ja miten sähkönhinnalle sitten käy? No sitä ei varmaan kukaan tiedä.

Olkiluoto3 varmaan valmistuu joskus. Toisaalta jokainen öljylämmityksestä lämpöpumpulle siirtynyt omakotitalo lisää sähkönkulutusta. Sähkön markkinahinta varmaan määräytyy (ainakin osittain) kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta myös verotus ja siirtohinnat (siirtohintojen kohdalla pitäisi lukea "ahneet sähköyhtiöt"?) voivat vaikuttaa omalta osaltaan sähkön hintakehitykseen.