Rakennamme pitkästä tavarasta eli 3-kerroksisen puutalon (kellari + kaksi asuinkerrosta) Vantaan Rekolaan. Rakentaminen alkoi 2012 elokuussa. Talo muuttovalmis syyskuussa 2014. Lopputarkastus läpi 18.12.2020. Talon arkkitehtuurissa on ollut pyrkimys tehdä talosta 1920-luvun puutalon perillinen aivan kuin Puu-Käpylässä. Bloggailulla tarkoituksena ammentaa tietoa muilta ja jakaa itse saatuja kokemuksia muille. Osa blogista tässä linkissä: http://talo-rautio.talovertailu.fi
Oma talomme on tässä loppuvuonna ollut pariin kertaan lehtien palstoilla, ensin Tekniikan Maailman Rakennuslehti -liitteessä (numero 10/2019 ja
aiheena hulevesien ja sadevesien talteenotto), ja nyt aivan viime viikolla myös Taloussanomissa, tällä kertaa aiheena sähkön hinnat ja mahdollisuus säästää tässä kohtaa. Tässä linkki Taloussanomien artikkeliin:
Taloussanomien artikkeliin jäi yksi pieni virhe, eli artikkelin loppupuolella on lause: "Rautio seuraa tarkasti sekä oman talonsa sähkönkulutusta että työnsä puolesta isännöitsijänä kiinteistösähkön hintoja. Raution taloon on vaihdettu maalämpö."
Oikeasti meidän taloon ei vaihdettu maalämpöä, vaan siirryttiin suorasähköstä ilmasta-vesi lämpöpumpun käyttämiseen, eli maalämmön paikalla pitäisi lukea "VILP" tai "ilmasta-veteen -lämpöpumppu".
Harmi, etten huomannut tuota pikkuvirhettä ajoissa, sillä moni Taloussanomien lukija sen huomasi, ja se myös herätti ihmetystä Taloussanomien artikkelin kommenttikentässä (jonne en huomannut/ehtinyt oikaisua laittaa).
Aina joskus tulee vastaan kysymyksiä, että kannattiko VILP, ja miten kulutus väheni, jos mittareina ovat kWh tai euromäärät sähkölaskulta? Tässä vastauksia:
Wiesmannin 8,3 kW -tehoinen lämpöpumppu maksoi lokakuussa 2015 asennettuna 8600,00€ sis. alv 24%. Vuonna 2015 (jossa siis 9kk suorasähköllä asumissa ja ekat 3kk lämpöpumpun opettelua (jolloin se lämpöpumppu ei vielä säästänyt juuri mitään), jolloin 2015 vuoden sähkölasku oli 1785,09€ ja kulutus silloin siis 2015 oli 16624 kWh (ekat 12kk asumista lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 sähkönkulutus oli 17162 kWh).
Nyt 2018 vuoden kulutus oli 9089 kWh ja hinta sille 842,03€. Joten säästö vuodessa = 1785,09€-842,03€=943,06€ (luvut suoraan toteutuneista sähkölaskuista). Kun 8600€ jaetaan 943,06:lla saadaan takaisinmaksuajaksi 9,1 vuotta.
Eli tällä hetkellä homma kannatti ihan hyvin, vaikka alkuvaiheessa tätä epäilin, että miten mahtaa käydä, kun säästöjä ei ihan aluksi näyttänyt syntyvän juuri ollenkaan. Paremmilla säädöillä yms. säästöä alkoi kuitenkin tulla, ja nyt tulee aika mukavasti, kun kulutustaso on vakiintunut tasolle 9000-9500 kWh. Ja sisälämpötila meillä siis noin 22-23C ja lämmintä pinta-alaa talossa on yhteensä 241m3.
TM:n rakennuslehteen linkittäminen onkin haasteellisempaa, mutta lehden voi lukea esim. kirjastojen eMagz -palveluista, jos on kirjastokortti, tai kirjastojen lehtilukusaleista varmaan löytyy myöskin, jos ei ole lehden tilaaja. Tässä kuitenkin muutama valokuva juttuun (valokuvia voi kaksoisklikata isommiksi).
Eilen otin suihkulähteen pois "talviteloiltaan" eli puhdistin vesialtaat ja suodattimet, ja laitoin pumpuille sähköt takaisin päälle. Puhdistushomma olikin aika suuri työ, ja siinä meni käytännössä koko eilinen päivä, joten ensi syksynä ennen talven tuloa pitää laittaa iso pressu suihkulähteen suojaksi.
Ei siksi, että talvi olisi tehnyt tuhojaan, vaan siksi, että siitepölyä oli joka paikka täynnä. Esim. traktorin renkaissa ollut vesi oli pitkän seisomisen jälkeen keltaista puuroa, ja joukossa oli ainakin koivun siitepölyä tosi paljon.
Siinä olikin sitten hommaa, kun piti painepesurilla pestä kivet ja kumit ja vaihtaa vesi aika monta kertaa, ennen kuin lopputulos näytti hyvältä. Mutta hieno siitä taas tuuli, ja solisevan veden ääntä on mukava kuunnella. Koska suihkulähteessä on yhteensä 4 pumppua, se on aina eri näköinen sen mukaan, että montako pumppua on toiminnassa. Yksi vesipumpuista toimii aina 4 minuuttia kerrallaan ja menee päälle liiketunnistimella, eli suihkulähde on siinä mielessä interaktiivinen, että käynnistyy "täysille tehoille", vasta sitten kun joku menee lähemmäs sitä katsomaan.
Sydämen muotoisessa suihkulähteessä oleviin traktorin renkaisiin liittyy sellainen tarina, että samat renkaat olivat traktorissa paikalla silloin, kun talon rakentamisessa tarvitut puut ajettiin metsästä tien varteen. Kun renkaat kuluivat loppuun, ja kun talo on nyt valmis, niin ne samat renkaat ovat talon pihassa - eli suihkulähteessä. Ehkä hiukan peitän niitä enemmän tänä kesänä pyöreillä kivillä niin, että eivät ole ihan näin paljon jatkossa näkyvissä.
Suihkulähde on nyt valmis. Tai ainakin melkein valmis, sillä aina jokusen koristekiven voi johonkin vielä lisätä. Samoin yksi valo vielä puuttuu, eli toinen traktorin renkaista on tällä hetkellä vielä ilman valoa.
Suihkulähde on ollut tähän asti aina sellainen väistyvä projekti, joka on antanut tilaa muille kiireille, ja on edistynyt sitten taas joskus kun aikaa ja innostusta on ollut. Suihkulähde on ollut myös suuritöisin urakka puutarhassa, ja paljon työläämpi kuin esim. valaistun kukkapenkin eli kukkaistutusaltaan rakentaminen betonikivistä on ollut. Sydämen muotoinen suihkulähde on ollut myös pihan viimeisenä rakennelmana se, joka on syönyt sisäänsä kaiken mahdollisen ylijäämän putken pätkistä, tiiliskivistä ja erilaisista kivenmurikoista alkaen. Se ylijäämä mitä vielä jäi, kuluu avo-ojan penkereen viimeistelyssä.
Suihkulähteen suunnittelussa ei myöskään ollut mitään rakennuspiirustuksia, joten lopullinen lopputulos oli vähän epäselvä itsellekin, joskin selvä visio tai tavoitetila tietysti olikin mielessä koko ajan.
Suihkulähde koostuu siis kahdesta traktorin takarenkaasta. Alun perin ajatus oli laittaa mukaan mukaan vielä eturenkaatkin, mutta kun ne eivät luontevasti mukaan mahtuneet, niin ne jäivät sitten pois. Traktorin renkaat on ne samat, mitkä oli traktorissa silloin alla, kun talon rakentamisessa tarvittavia puita ajettiin metsästä metsätien varteen. Nyt nämä sileäksi ajetut renkaat ovat sitten muistona pihassa ja osana suihkulähdettä. Suihkulähteessä on myös kiviä ja matkamuistoja eripuolilta maailmaa, mm. simpukankuoria Espanjan Fuengirolasta, valkoisia kiviä, joita olen sukeltanut Välimeren pohjasta Kroatiassa, ja on mukana muutama palanen Saana-tunturiakin.
Nämä edellämainitut kaikki ovat "koristekivinä", mutta eniten ehkä rakentamisessa on ollut apua meren sileiksi hiomista littuskaisista kivistä, joita olen itse poiminut Gotlannista Lickershamnin rannasta - ihan siitä saaren suurimman raukin eli Jungfrun edustalta. Nämä yhdistettynä liuskekiviin antoi vesiputouksen rakentamiseen aika hyvät rakennuspalikat. Liuskekivet yhteensä 6 m2 ostin Espoon Kivikopla Oy:ltä (Oriveden sisua, paksuus 10-30mm), mutta pyöreitä littuskaisia kiviä Gotlannista ei täällä myydä, eikä myydä Gotlannissakaan, niitä saa vain merenrannasta ja silloinkin vain itse poimien.
Suihkulähteeseen kannattaa asentaa valot. Pimeässä se näyttää aivan erilaiselta kuin päivän valossa. Suihkulähteeseen myös kannattaa asentaa enempi kuin pelkästään yksi pumppu, jolloin lopputulos on aina erilainen - riippuen siitä, montako pumpuista on sillä hetkellä käytössä.
Omassa suihkulähteessäni on 4 pumppua, joista yksi ja pienin pumppu tuli suodatin setin mukana. Se siis kierrättää vettä suodattimen läpi, mutta koska virtaama on noin 10 litraa minuutissa ja sähkönkulutus silloin vain 25 wattia, niin tästä pumpusta tuli suihkulähteelle "jatkuvakäyntinen" peruspumppu, joka pitää yllä vaimeaa taustasolinaa, ja pelkästään silläkin jo suihkulähde on aika näyttävän näköinen.
Tämän lisäksi suihkulähteessä on kuitenkin vielä toinenkin puropumppu, joka on Uppopumppu DP 252 biltemasta. Se on paljon suodatinpumppua tehokkaampi, ja sen avulla suihkulähteen 2 vesiputousta saavat todella reipasta lisävauhtia. Tämä pumppu käy ajastimella niin, että se on aina varttitunnin päällä, ja sitten se huilaa varttitunnin (jolloin vettä kierrättää pelkästään suodattimen pumppu).
Näiden lisäksi suihkulähteessä on 2 kpl Elimax 6000 suihkulähdepumppuja - yksi kummassakin traktorinrenkaassa. Nämä suuritehoiset pumput vastaavat ylössuunnatun suihkun syntymisestä. Tähänkin tuli pumpun mukana useita erilaisia suihkusuuttimia, jolla suihkun saa eri muotoiseksi. Lisäksi Elimax 6000 on samalla myös puropumppu, ja puroon eli letkuliittimelle ja suuttimelle menevää veden virtaussuhdetta voi vipuvarresta kiertämällä portaattomasti säätää.
Minulla Elimax 6000 pumppujen puropumppupuolet toimivat toinen toisiaan vastaan. Alemmassa renkaassa oleva pumppu pumppaa vettä ylempään renkaaseen - jolloin vastaan tuleva puro kasvaa ja yltyy uuden virtaaman suuruiseksi, paitsi jos interaktiivisena ja liiketunnistimella toimiva "letkutonttu" kytkeytyy päälle, niin silloin ylärenkaasta lähtee tontun kädestä kaarella vesisuihku alempaan renkaaseen.
Näin suihkulähteessä on siis päällä joko yksi suodatinpumppu (aina), tai kaksi suodatinpumppua (joista toinen on aikaohjattu, ja välillä 15min päällä ja 15min sammuksissa). Jos alemman renkaan Elimax on yksin päällä ja jos se pumppaa vettä ylempään renkaaseen, silloin ylemmästä renkaasta valuva puro yltyy, ja alemman renkaan puro kuihtuu lähes kokonaan. Kunnes tonttupatsas ryhtyy liiketunnistimella töihin jonkun katsojista kävellessä riittävän lähelle, niin sen jälkeen tilanne palautuu taas takaisin normaaliin.
Normaalisti 3 lisäpumppua ovat aina pois päältä, jos puutarhassa ei oleskella ja kun oleskellaan, nämä 3 lisäpumppua saavat katkaisijasta kääntämällä virran, jolloin yksi toimii aina, yksi toimii ajastimella ja yksi liiketunnistimella niin, että suihkulähde on myös interaktiivinen. Ja minusta erittäin hauska niin - varsinkin pikkulasten mielestä, kun kättä heilauttamalla tai vähän juoksemalla saa aikaan näkyvän muutoksen.
Katsotaanpa pari videota tässä kohtaa, niin näin tekstinä ollut selostus vähän konkretisoituu, ensin suihkulähden yhden pumpun varassa ja alemmassa videossa on kaikki pumpun töissä:
Ja tässä vielä yövalaistuksessa otettu video loppuun:
Valokuviakin on tietysti tullut otettua - varsinkin nyt, kun kaikki on valmista. Tässä muutamia kuvia:
Eka kuva hetkellä, jolloin kaikki oli valmiina. Että tämmöinen siitä nyssit tuli.
Koko viherpiha ja kokonaisuus yläkerran parvekkeelta kuvattuna.
Sydämen muotoisen suihkulähteen kärjessä on sydämenmuotoinen luonnon-
kivi, joka on punaiseksi maalattu.
Liuskekivet vesiputouksessa. Näyttää hienolta erityisesti pimeällä ja valaistuna.
Täystehovaihe 4 pumpulla yövalaistuksessa. Eli molemmat suihkut päällä
ylöspäin ja molemmissa puroissa isompi virtaama päällä.
Sama kauempaa.
Pöllöpatsaan kupissa Fuengirolasta tuotuja Välimeren kiviä ja simpukoita.
Traktorin rengasta kiertää keltaisen sähkökaapelin suojan
sisällä LED-nauha, joka värjää veden keltaisella värillään.
Toinen traktorin rengas on vielä ilman valoa.
Suihkulähdettä tai pihalampea rakentaessa joutuu ensikertalaisena opettelemaan aika paljon kaikkea uutta, mm. vesibiologiaan liittyen. Jotta vesi pysyisi kirkkaana ja puhtaana, tarvitaan suodattimen lisäksi zeoliittiä ja allassubstraattia. Näistä ja monista muistakin hyvistä vinkeistä enempi täällä toisen bloginpitäjän pihalampiprojektissa:
Noin yleensä ottaen vesiaiheisiin liittyen kovin paljon ei ole blogeja ja hyvää kokemusperäistä tietoa vielä tarjolla. Tai sitten en ole itse löytänyt, mutta jos joku muu löytää - minullekin saa toki vinkata, niin luen sitten itsekin. Tässä kuitenkin vielä toinen tosi hyvä linkki esim. pihalammen ja puron rakentajalle:
Nyt olisi ensimmäinen valo suihkulähteessä. Eli veden alle asennettava LED-valo. Tältä se näyttää nyt kun se on sähkökaapeleille tarkoitetun suojaputken sisällä, eli siksi valo on keltaista:
Tämä valo on nyt siis toisessa traktorin renkaassa. Piti kyllä laittaa toiseenkin traktorin renkaaseen samanlainen, mutta ilmeisesti perjantai ja 13. päivä tekivät tepposensa. Nimittäin kun avasin toisen LED-nauhan pakkauksen, en saanut LED-nauhaa edes pois kelasta, johon se oli kuljetuksen ajaksi kääritty.
Veden alle asennettavassa LED-nauhassa on suojana paksu muovi LED:n ympärillä, ja se muovi oli jollakin tavalla sulanut siinä kelassa niin, että se otti kelaan kiinni ja aina seuraavan kierroksen LED-nauhaan kiinni. Eikä sitä saanut ehjänä irti.
No sitten ei auttanut muu kuin ajaa takaisin Tuusulan Terraan, mistä olin kaikki tykötarpeet suihkulähteeseen ostanut (suojakumit ja -muovit, pumput ja tämän LED-nauhan). Onneksi olin säästänyt ostokuitin, joten palautus onnistui ja sen sai vaihtaa uuteen. Mutta ekan kerran epäonni tuli vastaan hyllypaikalla, joka olikin tyhjä. Eli Terrassa ei ollut sillä hetkellä enää näitä tuotteita jäljellä. Joten sain sitten rahat takaisin, koska valmistusvirhe oli LED-nauhassa niin selvästi nähtävillä, kun sitä ei saanut ehjänä irti edes siitä kelasta, johon se oli kuljetuksen ajaksi pakattu.
Ajelin sitten Tuusulasta takaisin Keravan kautta, ja poikkesin matkalla Keravan Hong Kongissa. Ja siellä oli taas onni matkassa (näin luulin), sillä hyllyssä oli vielä yksi samanlainen tuote, joten ostin sen. Mutta kun pääsin kotiin, ja avasin pakkauksen - niin sama vika! Sekin LED-nauha oli rullassa ollessaan "sulanut kiinni" aina seuraavan kierroksen LED-nauhaan, joten taas sama juttu, ei auttanut muu kuin ajaa takaisin Keravan Hong Kongiin, ja palauttaa viallinen tuote. Toki sain taaskin rahat takaisin, mutta toinen traktorin renkaista jäi nyt sitten ilman valoa.
Eikä suihkulähteen rakentaminen toki aina ole ihan nappiin mennyt muutenkaan, eli on siinä ainakin pieniä vaikeuksia ollut matkan varrella. Asiat ovat aina kuitenkin kääntyneet parhain päin (ja varmaan kääntyy vielä tässä valo asiassakin, kunhan uudet ja toivottavasti ehjät LED-nauhat saapuvat kauppoihin).
Eka vaikeus tässä projektissa tuli vastaan, kun yritin täyttää ensimmäistä traktorin rengasta vesiletkulla. Se ei sitten suostunut täyttymään, ei niin sitten millään. Joten harmittelin mielessäni, että ihan uusi ja just paketista otettu suojakumi traktorin renkaassa, ja nyt se suojakumi on ilmeisesti heti rikki? Eikä jonkun ihan pienen reiän löytäminen ja paikkaaminen ole välttämättä mikään helppo juttu, enemmän aikaa menee varmaankin vikapaikan löytämisessä.
Onneksi se kumi ei ollut rikki kuitenkaan. Vaan olikin traktorin renkaan yhdellä reunalla kumi rypyssä ja osa rypyistä oli "kaatunut" altaan sisään, jolloin kaatunut reuna hörppäsi vettä, eikä vedenpinta noussut. Korjasin kumin asentoa ja taas oli kaikki kunnossa.
Toinen hankaluus tuli vastaan koekäyttövaiheessa, joka piti keskeyttää aika piankin, koska suihkulähteestä uhkasi vesi loppua. Löysin kuitenkin vuotokohdat ja tilkitsin kivien välit niin, ettei vesi enää päässyt karkuun, mutta siltikin vielä eilen luulin, että veden kulutus jää tasolle 5 litraa tunnissa, että ei sitä saa sen pienemmäksi. No ehkäpä tuo kaikki pumput päällä roiskii aika reippaasti, mutta jos ajaa suihkulähdettä vain yhdellä pumpulla ja tehtaan suodattimella (jolloin vain pienempi putous on käytössä, eli siinä reitissä vesi nousee ensin ylempään renkaaseen, valuu sieltä alempaan renkaaseen, ja lopuksi tynnyriin, josta se nousee uudelle kierrokselle). Tällöin vesi ei vähene käytännössä ollenkaan, ja koeajo on nyt kestänyt jo yli 24 tuntia tähän mennessä. Sähköäkin kuluu tässä käyttöprofiilissa hyvin vähän, eli vain 30 wattia tunnissa. Kun jos on kaikki pumput päällä, niin sähköä menee yli 400 wattia tunnissa.
Tässä vielä muutama kuva matkan varrelta, miten ekan renkaan valo syntyi:
Veden alle tuleva LED-nauha on taipuisaa ja menee
sikkuralle, niin kuin LED-nauhat yleensäkin. Jos sen heittää
veteen sellaisenaan, se menee ihan mihin asentoon tahtoo,
eikä sitä pysty mitenkään kontrolloimaan. Ja lisäksi se on
omasta mielestäni liian kirkas, niin kuin LED-naunat
yleensäkin, jos valopisteitä ei peitä "kulman taakse",
vaan tuijottelee niitä suoraan. Niin varmasti häikäisee.
Joten LED-nauha pitää pujottaa esim. tällaisen sähkö-
kaapelien suojaputken sisään. Silloin se putki hohtaa
keltaisena.
Tässä valmis lopputulos, ja tämän voi nyt sulloa traktorin
renkaan sisään, jolloin muovi kevyenä nousee vedessä
ihan veden pintaan, jolloin se asettuu renkaan sisään niin,
ettei tätä näy ollenkaan. Siis jos keltaisen putken pituus
on mitattu niin, että se on sama kuin renkaan ympärys-
mitta, niin silloin keltainen putki häviää kokonaan
näkyvistä. Vain veteen heijastuva valo jää jäljelle, mutta
valon lähde ei näy.
Tässä vielä sama videona:
Hong Kongissa käydessäni ostin myös aurinkoenergialla toimivan majakan kukkapenkkiin. Eli ei tullut ihan turha reissu, kun Hong Kongissa tuli nyt LED-nauhan takia käytyä kaksikin kertaa. Majakka on noin 30cm korkea ja se näyttää pimeässä tältä:
Olen jatkanut suihkulähteen koekäyttöjä ja löytänyt joitakin vuotokohtiakin, jotka nyt on tukittu. Mutta siltikin suihkulähde on yhä vieläkin melkoinen juoppo, ja käyttää vettä yli 5 litraa tunnissa. Vesi poistuu ilmeisesti pärskeinä ja haihtumalla. Vuotokohdat pitäisi olla nyt löydetty ja tukittu, ja tilanne paranikin sen myötä vähäsen.
Mutta minusta 5 litraakin tuntia kohden on aika paljon? Tosin suihkulähteistä, ainakin isommista sellaisista löytyy netistä aika vähän tietoa ja käyttökokemuksia, joten en tiedä kuinka usein muut joutuvat omaan suihkulähteeseensä vettä lisäilemään? Noin 100 litraa menee puutarhaletkulla äkkiä, mutta jos saman veden kantaa kastelukannulla sadevesisaavista, niin aika monta kertaa siinä saa kävellä...
Jotta jatkossa elämä on tässä kohtaa helpompaa, rakentelin suihkulähteelle 600 litran juottoautomaatin, joka on kolme 200 litran sadevesisaavia merikontin takana. Suihkulähde ja merikontti ovat rinnakkain, ja merikontti tukee suihkulähteen toimintaa niin, että suihkulähteen sähköt tulevat merikontilta, merikontin katolta kerätään sadevesi talteen - ensin sadevesitynnyreihin, ja sieltä vesi menee poistoletkua pitkin merikontin alle, josta se jatkaa maanalaisessa putkessa suihkulähteeseen. Jos on normaalisateinen kesä, suihkulähde ehkä pärjää pelkästään sillä sadevedellä, joka tulee noin 28 neliömetrin katolta, joka on merikontin päällä.
Myös suihkulähteen sähkö on joskus tulevina vuosina todennäköisesti ihan ilmaista. Sillä jos taloon tulee aurinkopaneelit, niin keskikesän huippupäivinä ylijäämäsähkölle pitää keksiä jotain käyttöä, sillä sen myynti on tappiollista. Tai siitä ei saa tällä hetkellä kunnon hintaa. Joten ylijäämä sähkö täytyy sitten "tankata" sähköautoon (jos sellainen joskus tulee hankittua), tai jos olisi uima-allas ulkona (sellainen ei meillä pihaan mahdu), sen vettä voisi lämmittää kesäisin ylijäämäsähköllä. Mutta kun näitä ei ole, nyt meillä ylijäämäsähköä käyttää suihkulähteen pumput. Toki ei ne nyt vielä ylijäämäsähköllä käy, kun aurinkopaneeleitakaan ei vielä ole.
Mutta takaisin tänään valmistuneeseen juottoautomaattiin, joka näyttää tältä:
Kolme sadevesitynnyriä rivissä merikontin takana tiiliskivien päällä niin, että
tynnyristä on helppo täyttää myös kastelukannu tarvittaessa. Toki helpommin
kastelukannun saa täyteen, jos upottaa sen tynnyriin, mutta jos tynnyrin
pohjalla on enää vähän vettä, sitten sen lopun veden saa helpommin hanasta.
Vasemmalla näkyy pieni pätkä 310mm salaojakaivo, johon saa kaikki lapiot
ja haravat siististi. Oikealla on pieni hyötypuutarha, mm. mustaherukkaa,
omenapuu, karviaispensas ja vadelmaa.
Rivin viimeisessä tynnyrissä on 2 hanaa. Ylempi hana
tynnyrin yläreunalla on aina auki, joten ylivuotovesi menee
aina suihkulähteelle. Sielläkin on oma ylivuotoputki, josta
vesi menee talon salaojapumpulle, joka pumppaa hulevedet
kokonaan pois tontilta, jos sataa vettä niin paljon, että kaikki
paikat on vettä täynnä. Alemman hanan voi jättää "tippa-
vuodolle", jolloin siitä suihkulähteelle menevä vesi kompensoi
sitä vettä, jonka suihkulähde itse hukkaa pärskeinä tai haih-
tumalla.
Merikontin katalta tuleva sadevesi otetaan talteen keskimmäiseen tynnyriin,
josta lähtee lappoputki kumpaankin reunatynnyriin. Jolloin jos vettä tulee
rankkasateella rännin täydeltä, se pääsee ja ehtii ehkä poistumaan kahden
lappoletkun kautta myös reunimmaisiin tynnyreihin ennen kuin keskimmäi-
nen tynnyri valuu yli.
Iso lappoletku voi olla hankala saada toimintaan eli ensin
täytettyä vedellä, ja sitten aseteltua paikoilleen. Itse
onnistuin niin, että laitoin tynnyrin hanan (hana kiinni)
letkun päähän, ja täytin letkun kastelukannulla.
Koko letku täytetty kastelukannulla. Sitten vaan käsi toiseen päähän eteen,
ja letkun pää tynnyrin pohjalle. Tässä vaiheessa kaikkien tynnyrien pohjalla
oli jo vähän vettä. Sen jälkeen tynnyrihana pois letkun toisesta
päästä - ja lappo alkoi toimia heti!
Pieni ilmakupla lappoletkuun jäi, mutta se helpottaa vain näkemään,
että letku on
Vuotamattomuus testi käynnissä. Eli ei vuoda tynnyrihanat
hanan juuresta, eikä myöskään vuoda hanat itse. Nyt tähän
sinisen pikaliittimen päähän voi laittaa kastelukannun alle.
Tippavuoto kastelukannuun. En jäänyt kellottamaan kauanko kuluu kastelu-
kannun täyttöön tällä vauhdilla, mutta jos hana olisi kokonaan auki, silloin
kastelukannu täyttyi 30 sekunnissa, eli koko 200 litran saavi tyhjenee tällä
vauhdilla 10 minuutissa, jos hana unohtuu kokonaan auki asentoon. Tietysti
lappoletkut tuovat lisää vettä, jolloin koko 600 litran systeemi on hanan
kautta tyhjennettävissä 30 minuutissa.
Nyt jos suihkulähteen veden tarve on noin 5 litraa vettä tunnissa, niin 600 litran juottoautomaatti pystyy ruokkimaan suihkulähdettä noin 100 tuntia. Sen jälkeen tynnyrit pitää taas täyttää uudelleen, jo ei ole lainkaan satanut siinä välissä.
Tänään pääsin ekan kerran fiilistelemään, kun laitoin suihkulähteen päälle. Hyvältä näytti jo nyt, vaikka paljon onkin vielä tekemistä jäljellä:
Mutta ennen kuin pääsin tähän pisteeseen, oli vielä muutama välivaihe ennen tätä "loppuhuipentumaa", että sain ekan kerran veden liikkeelle.
Edellisessä päivityksessäni kerroin vesitestistä, eli traktorin rengas piti vettä. Siihen laittamani allaskumi vaan ei ollut ihan keskellä, joten tyhjensin renkaan ja korjasin allaskumin paikkaa, ja täytin renkaan uudelleen.
Sitten aloin rakentamaan veden kierrolle omatekoista esisuodatinta, johon otin mallia Kurunrinteeltä, jossa se on tehty ämpäriin näin:
Tuo muuten onkin hyvä linkkki, jos aikoo tehdä pihalle lammen, suihkulähteen tai puron - ja myös lopputulos tuolla Kurunrinteessä on aivan upea - käykääpäs katsomassa.
Sitten veden tuloputki ämpäriin. Tuloputkena on alapäästä
rei´itetty pätkä syöksytorvea.
Syöksytorvi ämpärissä.
Sitten suodatinkangasta syöksytorven ympäri ja kivien päälle.
Suodatinkankaan päälle kivituhkaa.
Kivituhkan päälle uusi suodatinkangas ja sen päälle
zeoliittiä. Zeoliitti on huokoista kiveä, joka on hyvä
kasvualusta bakteereille, joiden tarkoitus on poistaa liika-
ravinteitä vedestä.
Sitten koko helahoito tynnyrin pohjalle, jossa vieressä näkyy tehtaan suodatin
ja sen vieressä tiiliskiven päällä pumppu. Nyt siis vesi painuu painovoimaisesti
syöksytorvea pitkin ämpärin pohjalle. Ja tulee ämpäristä saavin veteen (ihan
sama kuinka korkealla veden pinta saavissa on). Sitten pumppu laittaa
esisuodatetun veden eteenpäin tehtaan suodattimeen josta poistoputki vie
suodatetun / puhdistetun veden uudelleen traktorin renkaaseen.
Syöksytorven päälle tulee laastilaatikko, josta reunoja on leikattu osittain pois.
Laastilaatikon pohjassa on reikä, josta vesi menee syöksytorveen. Laastilaatikko
siis "ottaa koppia" vedestä, joka valuu traktorin reunan yli, ja tulee kivilouhikon
reunaa pitkin alas. Lopuksi laastilaatikko peitellään kivillä niin, ettei sitä näy.
Myös teknisenä tilana oleva tynny jää loppupeleissä pois näkyvistä.
Eli näin se vesi sitten kiertää. Ekassa testiajossa kaikki onnistui.
Seuraavaksi pitää taas valaa kiviä kiinni betonilla ympäri traktorin rengasta niin, ettei sitä enää näy. Niin ja tämän yhden traktorin renkaan viereen tulee vielä toinenkin traktorin rengas. Ja koko kokonaisuus on sydämen muotoinen. Sitten joskus kun kaikki on valmista.
Olen tässä nyt muutamina iltoina taas rakennellut suihkulähdettä eteenpäin, kun hyvät ulkoilmat suosivat ja myöhään iltaan on nyt jo valoisaa.
Suihkulähdeprojektista on tullut pitkä projekti. Se on myös useita kertoja jäänyt sivuun ja taka-alalle, jos on tullut jotain muuta ja tärkeämpää väliin. Tässä vuosien varrella olen blogissa kuitenkin joitakin kertoja jo aiemminkin suihkulähteen etenemisestä kertonut, tässä muutamia linkkejä vanhempiin blogikirjoituksiin:
Eteenpäin on kuitenkin aina päästy, ja purkamaan ei ole tarvinnut ruveta mitään vielä kertaakaan, ei ainakaan tähän mennessä.
Suihkulähde on siis sydämenmuotoinen, jossa toinen kylki "ottaa muotoa" puutarhan käytävästä. Sydämen puolikaariin tulee isot traktorin renkaat. Toisesta renkaasta tulee matala puro, ja toisesta jyrkkä putous. Nyt olen rakentanut sitä puolta, mihin tulee se jyrkkä vesiputous.
Joten nyt näyttää tässä vaiheessa tältä:
Traktorin rengas välillä "paikoillaan" näyttämässä, että miltä näyttää ja että
kuinka korkea tästä nyt sitten tuleekaan. Renkaan alle pitää siis keksiä sopiva
määrä erilaisia kiviä.
Jyrkän putouksen alle tulee vanha laastilaatikko keräysastiaksi. Toki sivulaitoja
madalletaan tuntuvasti ja laatikko täytetäään kivillä niin, että musta muovi ei
näy mihinkään suuntaan. Laastilaatikon alla on putken pää, eli kun laatikon
pohjaan tekee reiän, siitä vesi valuu alla olevaan tynnyriin. Tynnyrissä on
"konehuone", eli suodatinlaitteet, pumppu ja salaojaputken pää ylivuotojen
varalta. Tynnyrin päälle tulee terassilaudoitus, joten tynnyri ei näy. Ja terassi-
laudoituksen päällä makaa laastilaatikko, joka on siis täynnä kauniita kiviä.
Jyrkän putouksen rakentaminen sadevesisaavin viereen alkamassa.
Kerroksia nousee, ja rakenteen sisällä on myös kevytsoraharkkoja, joita jäi yli,
mutta ne eivät jää näkyville. Mutta on ne hyviä rakennuspalikoita kuitenkin.
Harkot jäivät kahden ison pihalaatan alle, ja pihalaattojen päälle tulee louhe-
kiviä, joiden viisteisiin ison putouksen vesi laitetaan osumaan.
Tässä on nurkkapaikka puuterassille, jonka kulmapala tulee sinisen kiven
päälle.
Ensimmäinen louhekivi nostettu paikoilleen. Päällä 60cm pitkä vatupassi, eli
tämä kivi oli jotain 70cm pitkä ja puolisen metriä leveä. Kyllä muuten painoi.
Kun käsipelillä tätä nyt pitää tehdä, ei tähän enää koneita saa ympärille, kun
niillä pitäisi ajaa nurmikon yli, joka painuisi.
Lisää louhekiviä paikoillaan. Tämä on vähän niin kuin Tetriksen pelaamista.
Ja sama sivulta päin. Aika hyvin sattui löytymään sen muotoisia kiviä, että ne
sopivat kivasti rinnakkain ja päällekkäin.
Mitään tarkkoja suunnitelmia tai piirustuksia tästä ei ole olemassa. Joten en ihan itsekään vielä tarkkaan tiedä, miltä tämä näyttää sitten siinä vaiheessa, kun kaikki on valmista. Jos tämä joskus tästä valmistuu. Toivottavasti valmistuisi jo tälle kesälle, niin pääsisi seuraavina kesinä tekemään jotain muuta.
Sydämen toinen eli korkeampi puoli olisi nyt salaojitettu ja täytetty maa-aineksilla ja isoilla kivillä yms. rakentamisesta ylijääneillä harkoilla jne. Kas näin:
Salaojaputki paikoillaan. Tässä salaojitus toimii kuten astianpesukoneen alle
laitettava kaukalo, joka ohjaa vuotoveden koneen eteen. Tässä jos traktorin-
rengas alkaisi vuotamaan, tynnyrin edustalla pitäisi olla maa kosteaa.
Siitä sitten huomaa, että nyt on jotain pielessä...
Maatäyttö alkamassa ja ensimmäinen kerros kiviä ja harkkoja paikoillaan.
Sitten multaa päälle ja toinen kerros kiviä tulossa päälle.
Ja vielä kolmaskin kerros kiviä, tiiliä ja betonilohkareita...
Sitten lisää maata päälle, ja koko helahoito tärylätkällä tiukkaan.
Sama toisesta suuntaa katsottuna. Tähän päälle tulee sitten se traktorin-
takarengas, jonka sisään tulee vesiallas.
Tässä taas yksi asetelma eli havainnekuva siitä, että miten esimerkiksi rengas
voisi tulla. Renkaan alla on laastilaatikko, johon kertyvä vesi valuu tynnyriin.
Ai että miksi tuossa välissä tarvitaan laastilaatikko (tai sen pohja pienemmillä
reunoilla?) No se on vähän niin kuin tratti. Sen avulla veden voi ohjata
tarkasti tiettyy pisteeseen, eli syöksytorveen ja siitä eteenpäin esisuodattimeen,
kts. edellinen päivitys...
Ehkä tästä muuten voisi tehdä vaikka vielä vähän korkeammankin? Silloin vesiputoukset olisivat näyttävän näköisiä. Mutta silloin tarvitaan myös muutama reunuskivi lisää. Jään miettimään mitä teen - ja sillä aikaa aloitin tekemään sähköistyksiä.
Suihkulähteessä tarvitaan siis sähköä monessa paikassa. Tynnyrissä odottaa 2 töpseliä, toinen pumpulle ja toinen suodattimelle. Suodattimessa lienee jokin UV-laite, joka tarvitsee sähköä. Lisäksi on pumput ja ledvalot. Sähköjohdot - aivan kuten salaojaputketkin, pitäisi tietysti saada hyvin piiloon.
Tässä salaojan uomaa toiselle puolen sydäntä. Se menee itse asiassa tuki-
muurin alitse. Tuki muuria tehdessä jätin sinne 13cm leveän putken palan,
joten alitus oli helppo kaivaa esille.
Toinenkin salaojaputki paikoillaan. Lisäksi sen vieressä
menee keltainen suojaputki - ihan vaan kaiken varalta,
jos tarvitsee tynnyristä vetää vesiletku tai sähköjohto
toiseen traktorin renkaaseen.
Suihkulähteen takana on merikontti. Merikontin takana
on avo-oja. Tässä on suojaputkikerä avo-ojassa, ja olen
juuri vetämässä merikontin ali tyhjennysputkea avo-ojaan.
Metallivanne on muuten hyvä aputyökalu, kun vetää
jälkikäteen jotain jonnekin alle tai putkeen sisään
(jos putkessa ei ole valmiina vetonarua). Vaijerikin
toimii, mutta vaijeria on vaikea lykätä. Vannetta on
helpompi lykätä, eikä se mene mutkalle niin helposti.
Tässä vanteen syöttö putkeen, josta sitten tulee se avo-ojassa ollut poisto-
putki suihkulähteelle. Poistoputki siis siltä varalta, että jos joskus pitää
pumpata koko systeemi tyhjäksi, niin ei tarvitse viritellä letkuja ojaan
saakka. Riittää kun pumppaa veden poistoputkeen.
Tässä ensimmäiset sähköjohdot ja pistorasiat, joista toisessa kello. Toinen
pistorasia näkyy maahan tökättynä ja ylhäältä katsottuna (mustien putkien
välissä, tynnyrin kulmalla). Toinen pistorasia on tynnyrin kannen päällä.
Siinä on ajastinkello, mutta loppupeleissä ihan hyödytön kapine. Ongelmana
on se, että johdon pituus on vähän yli metrin. En sitä kaupassa huomannut,
mutta eihän tällä tämmöisenä tee mitään! Siis ulkopistorasiat talon seinässäkin
yleensä asetetaan niin korkealle, että jos kuvassa näkyvän maapiikin tökkää
maahan, niin sen jälkeen töpseli ei enää yllä pistorasiaan (ellei joku sitten
ole asentanut oman talonsa pistorasiaa ihan lumirajaan?). No - parantelen
tätä pikkuisen, niin kyllä mä tästäkin vielä ihan toimivan pelin saan...
