Sähkönkulutuksen analysointia ja lämmitysmuodon valinta

Nykyään, kun rakennetaan omakotitalo, niin se rakennetaan niin, että lämmitykseen ei paljon energiaa kulu, mutta siltikin kokonaisenergiatarkastelu edellyttää lämpöpumppua. Muuten rakennuslupaa ei myönnetä. Yleisimmin asennetaan maalämpö, jonka valitsee uuteen taloon noin 55% rakentajista.

Jotenkin tämä kuulostaa ristiriitaiselta. Jos kerran ensin tehdään talo, joka ei kuluta (käytännössä) mitään, niin miksi siihen sitten maalämpö pitää laittaa? No, kai siihenkin on hyvät selitykset, jos ei järkisyitä - niin tunnesyitä sitten ainakin. Ja onhan maalämpö aina ympäristöystävällinen, vaikka se ei euromääräistä tarkastelua aina kestäisikään. Euromääräisen tarkastelunkin tietysti saa kestämään silloin, jos talo myydään ja jos maalämmön avulla saadaan hilattua kauppahintaa ylöspäin.

Oli lämmitystapa sitten ihan mikä tahansa, niin sähkönkulutuksesta se siltikin nappaa suurimman osan, ellei sitten käytetä lämmityksessä pelkkiä polttopuita tai öljyä. Meillä ainakin lämpöpumppu on se suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä. Näin ainakin olettaisin, sillä erillistä sähkönkulutusmittaria lämpöpumpulle ei ole. Sellainen olisi kuulemma hankala asentaa. Joten nyt sitten kun suurimman kuluttajan kulutustietoja ei tarkkaan tunneta, niin sähkönkulutuksen analysointi on jossain määrin arvuuttelua. Jotain sentään kuitenkin pystyy päättelemälläkin arvioimaan, ja samalla selkiyttää sitä, että miten lämmitysjärjestelmää kannattaa jatkossa kehittää. Tai miten se alun pitäen olisi pitänyt toteuttaa. Siis jos euromääräisesti asiaa tarkastellaan.

Katsoin tässä heinäkuun alkupuoliskon kulutuskäppyröitä, ja tältä ne sähköyhtiön nettipalvelussa eli Vantaan Energian Energiapeilissä näyttävät:



Sähkönkulutus 1-14.7.2017 - vuorokausikohtaiset kulutuspylväät.

Eniten sähköä on tarkastelujaksolla kulunut 6.7.2017, jolloin sitä meni 20,96 kWh vuorokaudessa. Minne se sähkö sitten meni, niin siitä minulla ei ole tarkkaa käsitystä. Vähiten sähköä kului 13.7.2017, jolloin kulutus oli 10,96 kWh. Vuorokautiset vaihtelut ovat siis prosentuaalisesti varsin suuria. Jos tilannetta katsotaan tunnin tarkkuudella, sitten sama tarkastelujakso näyttää tältä:

Sähkönkulutus 1-14.7.2017 - tuntikohtaiset kulutuspylväät.

Tässä jälkimmäisessä kaaviossa on siis selvästi nähtävissä tietty pohjakuorma, jonka alle sähkönkulutus ei mene koskaan. Lisäksi pohjakuorman päälle tulee lyhytaikaisia ja korkeita kulutuspiikkejä, jotka aiheutuvat (ainakin) lämpöpumpun käynnistymisestä. Jos katsotaan 13.7. päivän tunnit numerodatana (silloin sähköä kului vähiten), niin tältä se näyttää silloin:

Päivä	Klo	kWh
13.07.	00	0,61
13.07.	01	0,41
13.07.	02	0,32
13.07.	03	0,30
13.07.	04	0,53
13.07.	05	0,89
13.07.	06	0,28
13.07.	07	0,25
13.07.	08	0,28
13.07.	09	0,25
13.07.	10	0,29
13.07.	11	1,25
13.07.	12	0,41
13.07.	13	0,27
13.07.	14	0,29
13.07.	15	0,30
13.07.	16	0,27
13.07.	17	0,28
13.07.	18	0,27
13.07.	19	1,41
13.07.	20	0,29
13.07.	21	0,27
13.07.	22	0,78
13.07.	23	0,46

Sähkönkulutus voidaan talossa jakaa 3 osa-alueeseen esim. seuraavasti: talon lämmitys, käyttöveden lämmitys, ja kotitaloussähköt - joka kattaa erilaiset sähkölaitteet ja valaistuksen.

Nyt talon lämmitykseen tarvitaan sähköä vain 5kk vuosittain eli lokakuulta maaliskuulle. Muuna aikana lattialämmityksen kiertovesipumppu ei ole päällä. Näin ollen 13.7. kulutusluvuissa näkyy pelkästään kotitaloussähkö, ja käyttöveden lämmitys - talon lämmityksen sähkönkulutus on tuossa tarkasteluhetkessä nolla.

Ja jos pohjakuormana on 0,25 kWh per tunti, niin silloinhan tämä tarkoittaa sitä, että pohjakuorma-analyysillä kotitaloussähköt (lisättynä IV-koneen sähköllä) on vähintään tämän verran. Eli noin 8 kWh per vrk eli 8x365=2920 kWh vuosittain. Todennäköisesti kotitaloussähkö voi olla ja on vuositasolla suurempikin. Mutta ainakin 3000 kWh se on, mutta todennäköisesti se voi olla puolta suurempikin? Onhan talvikaudella valaistuskin enempi käytössä kuin heinäkuussa.

 Lisäksi heinäkuussakin vuorokausivaihtelu voi olla 10 kWh. Kai tähän on syynä sähkölaitteiden käyttö, koska lämmitystarve ei mielestäni ole vaihdellut noin paljon. Joten ehkä 6000 kWh voisi olla oikeampi luku kotitaloussähkölle eli laitesähkölle? Tämä nyt on arvuuttelua, mutta parempaakaan tietoa ei nyt ole.

Toinen tulokulma tähän samaan asiaan on laskea 7kk sähkönkäytön keskiarvo kk-tasolla maaliskuulta lokakuulle. Tämä on se aika vuodesta, jolloin lattialämmitystä ei käytetä. Näin saadaan viime vuoden toteutuneiden lukujen perusteella kuukauden keskiarvokulutukseksi 698 eli noin 700 kWh per kuukausi. Koska tänä aikana talon lämmitystä (sähköllä) ei ole ollut, niin tämä luku on silloin kotitaloussähköt + käyttöveden lämmitys yhteensä. Joka 12 kk:n ajanjaksolle laskettuna tekisi 12x 700kWh = 8400 kWh.

Nyt saatua lukua vasten kun toisaalta tiedetään, että yhden vuoden kokonaiskulutus on vakiintunut/vakiintumassa tasolle 12500 kWh/vuodessa, niin miinuslaskulla saadaan talon lämmitykseen kuluneen sähkön määrä. Se on 12500kWh - 8400kWh = 4100 kWh.

Tässä vaiheessa voidaan tehdä myös loogisuustarkistusta: Jos lämmitykseen (siis lämpöpumpulle talon lämmitystarkoituksessa) olisi mennyt 4100 kWh, ja jos ilmasta veteen lämpöpumpun hyötykerron olisi lähes 3, niin silloin talo on oikeasti kuluttanut noin 12000 kWh, plus lisättynä 5 kuutiolla polttopuita, jolloin kokonaiskulutukseksi tulee noin 17000 kWh. Se on sattumalta ihan sama luku, mikä määrä talossa sähköä kului ekana vuotena, jolloin oli suora sähkölämmitys. Eli ehkä nämä luvut sitten suuruusluokaltaan aikalailla oikeat?

Jolloin jos tarkastellaan kokonaissähkönkulutusta 3 osa-alueeseen jaettuna, se menisi ostosähkön osalta näin:

Talon lämmitys = 4.100 kWh/vuosi (11,23 kWh/vrk)
Kotitaloussähköt (sis. IV-kone) = 6.000 kWh/vuosi (16,44 kWh/vrk)
Käyttöveden lämmitys = 2.400 kWh/vuosi (6,58 kWh/vrk)
Kaikki yhteensä 12.500 kWh/vuosi (34,25 kWh/vrk)

(12500 kWh näkyy sähkömittarilla kokonaiskulutuksena. Tarkka jako 3 osa-alueeseen on edelleenkin arvuuttelua eli vain valistuneita arvauksia. Talon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen tekevät pieneksi se, että näissä näkyvä sähkö on lämpöpumpun sähkö, kun taas kotitaloussähkön laitteistot pyörivät suorasähköllä.)

Jos lämpöpumppu on suurin sähkönkäyttäjä, niin IV-kone lienee toiseksi suurin. Ja sen kulutus on tiedossa. Se on 115 wattia eli 0,115 kWh tunnissa. Eli 1007,4 kWh vuosittain. Myös joitakin muita kulutuspisteitä olen mitannut, ja ne ovat aika mitättömän pieniä. Esim. salaojapumppu käyttää sähköä 2-5 kWh kuukausittain. Riippuu paljonko sataa. Talvikuukausina autojen lämmittimet kuluttavat kk-tasolla 15 kWh. Jääkaappi ja TV kuluttavat kumpikin 10 kWh/kk. Läppärien lataamiseen kuluu 3kWh/kk. Pyykinpesukone kuluttaa 15 kWh/kk. Nämä tällaiset pistekulutukset ovat kaikki aika pieniä.

Miten nyt sitten energiankulutusta voisi jatkossa vielä pienentää?

Yksi mahdollisuus (johon on valmiiksi suunniteltu paikka seinässä ja lyhyet läpiviennit vesivaraajalle) on aurinkolämpöpaneelit, jotka tekisivät lämpimän veden kesäkaudella. Tähän investoiminen ei kuitenkaan ilmeisesti kannata, koska lämpimän käyttöveden kulutus on niin pieni, että sen pienentäminen aurinkopaneeleilla ei maksa itseään takaisin? Talvellahan lämmin käyttövesi tehtäisiin edelleenkin lämpöpumpulla, joten aurinkopaneeli ei edes nollaa tässä kohtaa kuluvan sähkön määrää. Talvikauden sähköt jäisi edelleen näkyville.

Toinen ja järkevämpi tapa voisi olla aurinkosähköpaneelit. Niillekin on paikka olemassa, sillä talon ulkokaton toinen lape kallistaa etelää kohti. Ja jos osan paneeleista laittaa merikontin katolle lähes pystyyn, ne voisi suunnata ilta-aurinkoon. Nimittäin sähkön varastointi akun avulla (hinta noin 5000€) ei kannata. Paitsi jos se akku olisikin sähköautossa, niin silloin menisi 2 kärpästä yhdellä iskulla - kesäajan ylijäämäsähkön varastointi ja kulutus hoituisi sähköauton avulla. Siihen suuntaan maailma varmasti kehittyykin koko ajan.

Nyt jos sijoittaisin 10000€ aurinkosähköpaneeleihin, niin sillä investoinnilla voisin saada vaikkapa tällaisen järjestelmän:




Aurinkosähkön tuotto (tämä laskuri linkissä = http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri )

Kesän 3 kuukauden aikana "hukkaan" menee 200 kWh/kk eli yht. 600 kWh, sillä kesän kulutus on nyt ilman suihkulähdettä ja ilman sähköautoa ollut noin 500 kwh/kk. Tämä ylläolevan laajuinenn järjestelmä tuottaisi noille kuukausille noin 700 kWh. Tällöin hukkaan (eli takaisin sähköyhtiölle ja käytännössä ilmaiseksi) palautuu 200 kWh/kk eli yht. 600 kWh kesän aikana. Omaksi hyödyksi jäisi silti noin 3700 kWh vuosittain.

Nyt jos arvioidaan sähkönkulutusta aurinkopaneelien hankkimisen jälkeen, niin se olisi luokkaa 12500-3700=8800 kWh/vuosi. Tämähän kuulostaa aika hyvältä!

Suorasähköllä talo kulutti 17000 kWh vuodessa. Alun perin piti laittaa maalämpö, joka olisi maksanut yli 20000 euroa. Ehkä sillä olisi saavutettu sama taso, eli noin 8800 kwh vuosittain? Mene ja tiedä, maalämmön "vaikutusalue" olisi kuitenkin ollut vain 11000 kWh vuosittain, sillä oletuksella että kotitaloussähkön osuus on 6000 kWh/vuosi, ja siihen maalämpö ei vaikuta. Lisäksi se maalämpöpumppu käyttää itsekin sähköä.

Mutta jos aurinkosähkö + ilmasta-veteen lämpöpumppu antaa lopputuloksena 8800 vuosikulutuksen, niin investoinnin kulu on tässä kohtaa maalämpöä selvästi pienempi, yhteensä 10000€ (aurinkopaneelit) + 8600€ (lämpöpumppu) = 18600€.

Lisäksi on huomioitava sellaiset seikat, että aurinkopaneelien käyttöikä on 40 vuotta, eikä siinä järjestelmässä ole lainkaan liikkuvia eikä kuluvia osia. Ja jälkiasennettuna siihen saa myös kotitalousvähennystä, jolloin investoinnin kulu pienenee alle 10000 euron, joka on laskurin antama oletushinta.

Summa-summarum:
Voisiko aurinkosähkö + VILP olla kustannustehokkaampi ja pitkäikäisempi järjestelmä, jos tätä verrataan esim. maalämpöön? Tai mikä sitten olisi kaikkein kustannustehokkain lämmitysjärjestelmä? Laskelmassa pitäisi huomioida myös kotitalousvähennys, sillä lopputarkastuksen saa läpi pelkällä lämpöpumpulla. Jolloin aurinkopaneelit voi asentaa myöhemminkin. Jolloin niihin saa kotitalousvähennystä. Ilmankin kotitalousvähennystä VILP+aurinkopaneelienmuodo kokonaishinta jää maalämpöpumpun alle.

Epätarkkuutta energiaselvityksissä?

Eilen huomasin, että oli taas tuttu talo telkkarissa, vaikka en kyllä itse etukäteen ollut tietoinen, että alun perin 14.4.2016 lähetetty Kuningaskuluttaja -ohjelma tuli uusintana eilen. Jos ette sattunut huomaamaan, niin YLE:n areenasta löytyy, tässä linkki:

http://areena.yle.fi/1-3179020

Ohjelmassa oli itse asiassa hyvää analyysia ja vertailua erilaisista lämmitystavoista, sekä niiden investointi- & vuosittaisista kustannuksista. Varmasti ihan hyvä ohjelma talonrakentamista nyt suunnitteleville tai aloitteleville.

Muistutti ohjelma minuakin eräästä asiasta, mitä olen tässä itsekseni vähän pohdiskellut, että mahtaako energiaselvityslaskelmissa olla tällä hetkellä pientä epätarkkuutta? Useistakin eri syistä.

Ohjelmassahan oli mm. tällainen kohta:

Kuningaskuluttaja uusintana 29.9.2016 (ensiesitys 14.4.2016).
Valokuva TV:n ruudulta.

Ruudussa siis meidän talon kulutuslukemia vuodelta 2015. Ekana asumisvuotena meillä kului sähköä yhteensä 17162 kWh, kun taloa lämmitettiin polttopuilla ja suorasähköllä. Motivan laskurin mukaan sähköä olisi pitänyt kuitenkin kulua huomattavasti enemmän, eli 25600 kWh (Motivan luvuissakin on polttopuut huomioitu, eli ei luvuissa oleva ero siitä johdu).

Motivan laskurista tulevia lukuja vielä paljon "hurjempia" lukuja oli rakennuslupaa varten tehdyissä energiaselvityslaskelmissa. Niiden mukaan sähköä arvioitiin kuluvan vuositasolla yhteensä 41565 kWh, josta lämmityksen osuus piti olla 23287 kWh (eli suunnilleen sama luku, mitä Motivan laskurikin alkaa, sieltä siis tulee 25600 kWh, kun sinne syötän oman taloni tiedot).



Talo-Rautio, rakennuslupaa varten tehdyt energiaselvityslaskelmat.

 

Mistä sitten johtuu näin suuret erot? Nyt siis Motiva ja minun käyttämä insinööritoimisto laski lämmityksen vuosikulutuksen olevan reilusti yli 20000 kWh, mutta ensimmäisen vuoden toteutuma oli kuitenkin vain 17000 kWh, joka oli samalla kokonaissähkönkulutus, sisältäen myös kotitaloussähkön.

 

Kaksi vaikuttavaa tekijää mainittiin TV-ohjelmassakin. Motivan laskuri ei huomioi monikerrosratkaisuja, jotka ovat tilaratkaisuina aina energiatehokkaampia kuin 1-taso ratkaisu, jos samat neliömäärät toteutettaisiin yhdessä tasossa. Olen itsekin laskenut kerrosluvun vaikutusta, ja tästä aiheutuu noin 20%:n säästöt, jos tilat toteutetaan vähintään 2-kerros ratkaisuna (meidän talossa on 3 kerrosta). Kerroslukulaskelmat eli kerrosluvun vaikutus lämmityskuluihin löytyy muuten tästä linkistä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/

Ja sitten oli se telkkarissakin mainittu leuto talvi. Sekin vähensi energiankulutusta vielä toiset 20%. Jos laskennallisesta tasosta 25600 kWh vähennetään pois 20+20% eli yhteensä 40%, niin silloin saadaan 15360 kWh, joka kotitaloussähköt huomioiden onkin jo hyvin lähellä oikeaa eli oikeasti toteutunutta tasoa, eli sitä paljonko sähkömittari meillä todellisuudessa pyörähti. Yhteensä ja kotitaloussähköt mukaan lukien meillä sähkömittariin siis tuli 17162 kWh.

 

Vielä jäi kuitenkin huomaamatta mielestäni yksi kolmaskin osatekijä. Se asia ilmenee näistä energiaselvityksen lähtötiedoista:

Talo-Rautio. Energiaselvitystä varten tehdyn laskentamallin lähtötiedot.

Näissä laskelmissa on laskettu energian kulutus niillä U-arvoilla, millaisin rakentein talo on rakennettu. Meillä siis esim. seinissä U-arvot on ulkoseinissä = 0.17, yläpohjassa = 0.09, alapohjassa =  0.12 jne. Se mitä tämä laskenta ei ota huomioon on se, että talo on kellarista johtuen kolmanneksen korkeudestaan maan alla. Eli kellarin ympärillä on maa-aineksia, jotka jatkuvat Kiinaan saakka. Maan alla, tai aika lähellä maan pintaa on myös styrokslevyt talon ympärillä. Eli kellarista lämpö ei helpolla ulos karkaa. Tätä nämä laskelmat eivät mielestäni lainkaan ota huomioon?

Mutta jos otetaan pari ajatusleikkiä, ensin sellainen, että jos joku normaalia paljon ylipainoisempi lokki istahtaa katon harjalle, ja jos sen seurauksena talo painuu syvälle savimaahan kunnes talon räystäät koskettaa maan pintaa, niin sen jälkeen kaikki seinät on ympäröity maa-aineksilla. Ja silloin talon energiatehokkuus kasvaa ja lämmityskulut pienenevät. (Toki tilanne olisi muuten ikävä, kun ei ikkunoista näkisi ulos)

Tai jos kävisikin toisinpäin, eli jos normaalia pulskemmassa kunnossa oleva kastemato ryömii kellarin alle, ja juuri kun se on päässyt keskelle taloa, niin jos siinä kohtaa matkaa sille tuleekin aivan hillitön yskän kohtaus, niin jos sen seurauksena talo nousee kokonaan ylös montustaan, ja muistuttaa rossipohjaista taloa (jossa pakkanen puhaltelee alapohjan alla), niin silloin talon energiatehokkuus laskee ja lämmityskulut nousevat.

Nyt näissä laskelmissa ei tätä asiaa mielestäni huomioida ollenkaan. Mutta pitäisikö huomioida?

Sillä nyt jos meillä on alapohjan U-arvo 0.12, niin tällä hetkellä kellarin lattian alla maaperän lämpötila on ympäri vuoden noin +7C (ellei talon hukkalämpö lämmitä sitä vielä enemmänkin), mutta jos talossa olisi tuulettuva rossipohja, silloin talvipakkasilla tuuli puhaltelisi talon alla vapaasti. Lämmönkulutuskin olisi varmaan oleellisesti eri?

No mitä tästä nyt sitten seuraa?

Tästä seuraa mm. se, että mm. pitkän ajan säätilastoihin nojautuvat laskelmat antavat ylisuuria energiatarpeita, jolloin jos nämä säätilat eivät sitten (kovin usein) enää toteudukaan, silloin talon lämmitysjärjestelmästä voi tulla ylimitoitettu. Lisäksi jos vaikkapa 10 samoilla piirustuksilla ja samalla tavalla rakennettu taloa ripoteltaisiin eri puolille Vantaata, niin jokainen niistä kuluttaa eri paljon energiaa. Tämä johtuu mm. maaston muodoista, eli osa taloista voi olla tuulisilla paikoilla, osa taas tuulelta suojassa, osa on aurinkoisella tontilla, osa ei.

Osa Vantaalla sijaitsevista taloista on myös osittain maan sisällä, niin kuin meidänkin talo.

Mitä nyt sitten pitäisi tehdä, että epätarkkuus energiaselvityksistä pienenisi? No, ei kai siihen ole muuta konstia kuin käytännön kokeilu. Eli jos olisi sallittua asua esim. suorasähköllä tai muulla varavoimalla ensimmäinen vuosi, sitten sillä tiedolla tarvittava lämmitysjärjestelmä ja sen teho osataan valita oikein.

Nythän näillä ylisuurilla tehontarvelaskelmilla myydään mm. lämpöpumppuja. Myös lämpöpumppumyyjä joutuu ihan pakostakin ottamaan koppia siitä, mitä insinööri on arvioinut ja laskenut. Jas jos se laskelma vaikkapa meidän talolle on/oli 23000 kWh vuodessa, ja jos taas toisaalta tiedetään, että saman kokoiset maalämpötalot kuluttavat noin 10000 kWh vuosittain, niin tästä voidaan nopeastikin tehdä sellainen johtopäätös, että maalämpöpumpulla saavutetaan 13000 kWh:n säästöt vuosittain. Se on euroiksi muutettuna noin 1430 euroa (jos kWh:n hintana on 11c/kWh). Ja mikäli maalämpöpaketti maksaa esim. 17000 euroa, niin takaisinmaksuajaksi tulisi silloin 11,8 vuotta. Eli ihan kohtuullinen aika.

Mutta kun oikeasti suorasähkön aikana kulutus olikin vain 17000 kWh, niin mikäli maalämmön asentamisen jälkeen kulutustaso asettuu sinne 10000 kWh:n tuntumaan, silloin saatu säästö onkin vuosittain vain luokkaa 7000 kWh eli euroina 770 euroa. Ja tällöin maalämpöpaketin takaisinmaksuajaksi tuleekin 17000€ / 770 = 22 vuotta. Ja sen on mielestäni turhan pitkä aika, eli investointi ei oikein kannata euromääräisesti. Todellisuudessa takaisinmaksuaika voi olla pidempikin, jos 22 vuoden aikana joudutaan tekemään joitakin huoltoja, ja näin varmasti käy.

Eilen lupaamani jymy-yllätys jää huomiselle - joskin nyt tässä liikutaan jo aika lähellä sitä.

Jymy-yllätys

Tänään 29.9 on itselläni nimpparit. Aamulla en muistanutkaan, mutta tänään päivällä jokuset muut muistivat. Eipä siitä nyt kuitenkaan sen enempää.

Pari päivää sitten eli 27.9. meillä tuli uudessa talossa 2 vuotta asumista täyteen. Kohta alkaa myös olla vertailutiedot saatavilla siitä, että miten kävi, kun ekan vuoden asuimme suorasähköllä, ja nyt toinen vuosi meillä on ollut ilmavesilämpöpumppu.

Mikä lämmitysjärjestelmä taloon, ja erityisesti isoon taloon kannattaa valita? Tämä kysymys varmastikin mietityttää monia rakentajia silloin, kun talo on vielä suunnittelupöydällä. Silloinhan kaikki vaihtoehdot ovat vielä avoimia ja käytettävissä.

Meillä oli niin, että maalämpöhän meille piti alun alkaen tulla. Ihan jo rakentamisen yhteydessä. Mutta ekan vuoden jälkeen sähkönkulutus osoittautuikin olevan niin pieni, että ei sitä vaihtoehtoa sitten sen jälkeen enää ajateltu. Takaisinmaksuaika olisi ollut liian pitkä, todennäköisesti yli 20 vuotta.

Mutta miten kävi nyt, kun maalämmön asemesta laitettiinkin ilmavesilämpöpumppu?

Tulos oli ainakin itselleni yllätys. Voisi sanoa jopa jymy-yllätys, joka varmistuu ja tarkentuu nyt viikonlopun aikana, kun vielä tämän syyskuun loppulukemat energiankulutuksen osalta varmistuvat. Onhan ne nytkin jo suunnilleen olemassa tai ainakin arvattavissa, mutta ihan tarkat ja eksaktit luvut saan vasta sitten, kun kuluva kuukausi on ensin päättynyt.

Niitä lukuja katsellessa voi käydä vaikka näin:



Tämä kuva bongattu netistä, ei onneksi omat kahvit eikä oma läppäri kuvassa.

Palaan aiheeseen lauantaina, eli 1.10.2016.