Rakennamme pitkästä tavarasta eli 3-kerroksisen puutalon (kellari + kaksi asuinkerrosta) Vantaan Rekolaan. Rakentaminen alkoi 2012 elokuussa. Talo muuttovalmis syyskuussa 2014. Lopputarkastus läpi 18.12.2020. Talon arkkitehtuurissa on ollut pyrkimys tehdä talosta 1920-luvun puutalon perillinen aivan kuin Puu-Käpylässä. Bloggailulla tarkoituksena ammentaa tietoa muilta ja jakaa itse saatuja kokemuksia muille. Osa blogista tässä linkissä: http://talo-rautio.talovertailu.fi
Lokakuussa ostosähköä kului 1129,8 kWh. Eli suunnilleen saman verran kuin vuosi aikaisemminkin meni, lokakuussa 2022 kulutus oli 1099,7 kWh.
Lokakuun oma tuotanto aurinkopaneeleista oli lokakuussa 316 kWh, josta omaan käyttöön kului 160 kWh ja myyntiin meni loput eli 156 kWh. Oma tuotanto on pudonnut 79% huipputasosta, sillä toukokuussa 2023 tuotantoa oli 1499 kWh, nyt enää vain 316 kWh.
Tässä vielä kulutukset graafisesti.
Syyskuun sähkönkulutus oli 552,3 kWh. Samaan aikaan aurinkopaneelit tuottivat yhteensä 676 kWh, josta myyntiin meni 433 kWh ja omaan käyttöön loput eli 243 kWh. Oma käyttö siten yhteensä 553,4 + 243 = 796,4 kWh. Syyskuu oli Vantaalla lämmin - lämpimämpi mitä syyskuu on ollut koskaan talon olemassa olon aikana 9 vuoteen. Nyt syyskuun keskilämpötila oli +14,9C. Toiseksi lämpimin syyskuu on vuodelta 2018, jolloin keskilämpötila oli +13,3C. Mittausdataa itselläni on vuoteen 2014 asti. Kylmin syyskuu tällä jaksolla oli viime vuonna, keskilämpötila oli silloin +9,2C.
Tässä sähkönkulutukset vielä graafisesti:
Elokuussa 2023 ostosähköä kului 538,3 kWh. Aurinkopaneelit tuottivat 892 kWh, josta myyntiin meni 612 kWh ja omaan käyttöön 280 kWh. Myyntisähköstä valtaosa tuli päivällä, jolloin kukaan ei ollut kotona, ja yösähköä ostettiin valtaosa eli 352,37 kWh, joka valtaosin kului sähköauton lataamiseen. Päiväsähköäkin ostettiin 185,9 kWh eli noin 6 kWh per päivä.
Tässä samat asiat graafisesti:
Toukokuussa aurinkopaneelit (20 kpl x 410W = 8,2 kWp) olivat olleet katolla ensimmäisen kuukauden, ja erilaista dataa on nyt saatavilla vaikka kuinka paljon...
Ostosähköä kului toukokuussa 512,60 kWh. Tuotanto itselle suoraan paneeleista oli 473,52 kWh, jolloin kokonaiskulutus oli yht. 984,30 eli 84 kWh enemmän mitä vuosi sitten toukokuussa. Myyntiin sähköä meni 915,06 kWh ja aurinkopaneelien tuotanto oli yhteensä 1388,60 kWh. Talo oli siis ulkoisessa tarkastelussa tavallaan tuotantolaitos, eli se tuotti valtakunnan verkkoon lähes puolta enemmän mitä se sieltä otti. Myyntiä ja ostoa tapahtui myös samanaikaisestikin eri vaiheissa, joka näkyy sähkölaskulla ja tuntiseurannassa ns. "netotuksena". Toukokuun sähkölasku oli 1,22 euroa (maksu Lumme Energialle), eli euromääräisesti 915,06 kWh:n myynti ei ihan riittänyt kattamaan 512,60 kWh:n ostohintaa.
Myyntisähkön suuri määrä aiheutuu siitä, että eniten etelän suuntaiset paneelit tuottavat keskipäivällä, jolloin kotona ei ole ketään sähköä kuluttamassa. Ostosähkö taas oli enimmäkseen yösähköä, jota on tarvittu sähköauton lataamiseen.
Tässä samat asiat vielä graafisesti ja taulukkoina:
Huhtikuussa 2023 ostosähköä kului yhteensä 1010,22 kWh. Alussa kun taloon muutettiin syys-lokakuussa 2014, niin ostosähkön määrä oli silloin sama kuin koko talon energian kulutus. Eka vuosi lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 eka vuosi asuttiin (kokeeksi) suorasähköllä, jota kului ensimmäisen 12 kuukauden aikana yhteensä 17162 kWh.
Sen jälkeen talon kokonaiskulutus on alkanut hämärtyä sitä enemmän, mitä enemmän aika kuluu. Lokakuussa 2015 hankittiin ilmasta-veteen lämpöpumppu. Sen käytössä muutama vuosi meni ns. "harjoitellessa", mutta lopulta ostosähkön kulutus tasaantui vuosina 2018-2020 tasolle 8500 kWh - 9500 kWh. Joka talvi on erilainen, samoin jokaisen vuoden sähkönkulutus.
Tämän jälkeen tuli täyssähköauto marraskuussa 2021, jonka kuluttama sähkö ajomäärien ja keskikulutuksen perusteella on vuodessa noin 5000 kWh. Tällä määrällä on ajettu noin 21000 km per vuosi. Auton sähkölle ei kuitenkaan ole olemassa erillistä alamittaria, ja autoa ladataan välillä myös kodin ulkopuolellakin. Sähköauton myötä talon sähkönkulutus päämittarilla kasvoi tasolle noin 15000 kWh. Esim. vuonna 2022 sähköä kului yhteensä 14776 kWh.
Nyt huhtikuussa 2023 kuukauden lopussa ostosähkön määrä painuu alas päivä päivältä kuin lehmän häntä. Kesä lähestyy ja 24.4.2024 taloon tuli aurinkopaneelit. Eikä tässä vielä kaikki. Lämmönkeräimet ovat vielä tulossa, jolloin niiden tuottamaa lämpöä ei oikein muuten näe kun seuraamalla varaajan lämpötiloja. Ostosähkön määrä kuitenkin putoaa myös lämmönkeräimien hankkimisesta johtuen.
Tämän kuun ostosähkön määrä tässä graafisesti ja taulukkona. Nyt myös sähkölaitoksen kulutusraporttien katselu on taas mielenkiintoista puuhaa, kun dataa on niin paljon tarjolla. On oman ostosähkön määrä, tuotetun sähkön määrä, paneeleista omaan käyttöön tulleen sähkön määrä, paneeleista myyntiin mennyt sähkö, netotettu sähkö, jne...
Helmikuussa sähköä kului 1415,4 kWh. Vuotta aikaisemmin helmikuun kulutus oli 1547,5 kWh. Reilu 100 kWh ero kk-tasolla voi johtua normaalista sään vaihtelusta tai erilaisista ajomääristä sähköautolla. Joka tapauksessa parametrit kumpanakin helmikuuna ovat olleet samat.
Tulevana keväänä eli aika piankin kunhan lumet sulavat, niin parametrit taas muuttuvat, kun taloon tulee aurinkosähköpaneelit ja aurinkolämmönkeräimet. Lämpökeräimessä on 20 putkea ja aurinkosähköpaneeleissa yhteenlaskettu piikkiteho on 8,2 kWp. Sen jälkeen ostosähkön määrä kesää kohden varmastikin tippuu aika dramaattisesti, kun toisaalta lämmityksen tarve pienenee ja samalla oma sähkön tuotanto lisääntyy.
Päivittäisissä käppyröissä keskellä kuukautta on "monttu", joka on viikko 7, jolloin hiihtolomailtiin muualla ja talo oli sen aikaa tyhjillään.
Tammikuussa 2023 sähköä kului 1851,1 kWh. Tammikuu oli lauha - keskilämpötila Vantaalla oli -1,6C. Jos aikaisempia tammikuun kulutuksia katson vuoteen 2014 asti jolloin talo valmistui, niin 8 vuoden aikana pari kertaa kulutus on noussut tammikuussa yli 2000 kWh, ja kerran se on jäänyt alle 1000 kWh:n - tämä fakta näkyy myös alla olevassa graafisessa käppyrässä.
Tutkiskelin myös kovia pakkasia Vantaalla vuodesta 2014 tähän päivään. Itselläni on siis elettyä elämää takanapäin 51 vuotta ja edessäpäin hyvässä lykyssä melkein yhtä paljon. Peruutuspeiliin katsomalla muistan lapsuusvuosilta Turun seudulta, että ei ollut minusta lainkaan tavatonta 1970-luvun Suomessa, että Etelä-Suomessakin pakkanen saattoi kiristyä yli -30C asteen. Ja noissakin pakkasissa kouluun lähdettiin ihan normaalisti.
Tänä päivänä noin kylmää ei enää ole. Omat lapseni eivät ole Vantaalla yli 30-asteen pakkasia nähneet eläissään ikinä, ei myöskään oma taloni. Oman taloni historiassa kaikkein kylmin hetki oli 8.1.2016 klo 6:00 aamulla, jolloin mittari näytti Vantaalla ilmatieteenlaitoksen mukaan -27,8C pakkasta.
Yli 20-asteen pakkastunteja ei niitäkään tulee enää joka talvi ollenkaan. Yli 30-asteen pakkasia on Vantaan lentokentällä viimeksi mitattu 7.1.2003, jolloin lentokentän mittari näytti -31,3C. Sitä edellisen kerran -30C asteen pakkasraja alitettiin 8.2.1999, jolloin pakkasta oli -30,2C. Kolmanneksi viimeisin kerta -30C pakkanen ylittyi 31.1.1987. Vuoden 2003 jälkeen Vantaalla ei pakkanen ole pudonnut alle -30C rajan enää kertaakaan.
Tässä taulukkoa yli -20C asteen pakkasista Vantaalla, että montako tuntia kunakin talvena pakkasta on ollut enempi kuin -20C:
Joulukuussa 2022 sähköä kului 1782,7 kWh. Se oli kolmanneksi korkein joulukuun lukemaksi, ja syynä on tietysti reilu vuosi sitten marraskuussa 2021 hankittu sähköauto.
Joulukuu 2022 on suhteellisen leuto, keskilämpötila oli -3,3C. Tai siltä tuo -3,3C ainakin oman elämäni (takanapäin minulla 51 vuotta) skaalassa tuntuu. Ulkolämpötilan vaihteluväli Vantaalla oli joulukuussa -18C alin ja ylin +5C. Kuitenkin 8-vuotiaan talomme historiassa -3,3C joulukuussa onkin toiseksi kylmin joulukuu ikinä, kylmempää on ollut vain viime vuoden joulukuussa 2021.
Ostoenergian määriin tulee ihan oleellisia muutoksia taas lähikuukausina ihan muutekin, koska keväällä talon katolle tulee 8,2 kW voimala koostuen 20 kpl Longi HI-MO5 Mono 410W -tyyppisistä aurinkosähköpaneeleista, joista tein tilauksen tänään. Talon seinälle puolestaan tulee 20 kpl tyhjiökeräinputkia, joiden piikkiteho lienee ideaalisissa oloissa ja oikeassa kallistuskulmassa noin 3,5 kW. Tässä tapauksessa asennus seinälle pystysuoraan kuitenkin todennäköisesti vähän pudottaa huipputehoja, koska kallistuskulma ei ole koko vuoden osalta kovinkaan optimaalinen.
Pystyasennusta seinään kuitenkin puoltaa esteettisyys (talon pitää olla kaunis jatkossakin), räystään alla putket pysyvät pystysuorassa aina lumesta vapaana (katolla jäisivät lumen alle), parempi kiinnitettävyys jokaisesta kulmasta (ettei tuuli vie), sekä se, että Helsingissä aurinko nousee enimmillään vain 10 astetta horisontin yläpuolelle. Jolloin pystysuora asennus ei ole kuin 10 astetta "pielessä" optimikulmastaan. Näin maksimoidaan huipputehoja kylmille kuukausille. Sitten taas heinäkuussa, kun aurinko on 57 astetta horisontin yläpuolella, silloin pystysuora asennus on hyvinkin paljon pielessä optimikallistuksesta, mutta enpä minä lämmönkeräimien tuottamaa lämpöä kesällä mihinkään kovin paljon tarvitsekaan. Muuta kuin lämpimään käyttöveteen sen verran, että suihkussa tarkenee käydä...
Alunperin, kun taloa suunniteltiin, niin tämän kokoisen talon (lämmintä pinta-alaa 241 m2) olisi pitänyt rakennuslupahakemuksen liitteinä olleiden energialaskelmien mukaan kuluttaa noin 26000 kWh per vuosi. Kun talo saatiin valmiiksi, elettiin eka vuosi ihan kokeeksi suoralla sähkölämmityksellä. Jotta saatiin selville, mitä talo oikeasti kuluttaa. Tuolloin lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 ensimmäisen 12 kk aikana sähköä kului 17162 kWh. Se kai on jonkin sortin "peruskulutus" tähän taloon, joka perustuu ihan mittauksiin, eikä rakennusluvan teoreettisiin laskelmiin. Todellisen kulutuksen jääminen noin 40% laskettua pienemmäksi oli kuitenkin miellyttävä yllätys, tottakai.
Tämän jälkeen eli lokakuussa 2015 taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Siinä oli alkuvaiheessa kaikenlaista sähläystä, esim. yritin käyttää sitä öisin halvalla pörssisähköllä. Se oli täysin epäonnistunut kokeilu, koska yön kylminä tunteina lämpöpumpun hyötysuhde oli heikko, eikä lämpöpumppu mitenkään kyennyt kompensoimaan yö- ja päiväsähkön välistä hintaeroa. Sen jälkeen tein määräaikaisia sähkösopimuksia ja vuosikulutus painui useammaksi vuodeksi noin 9000 kWh/vuosi -tasolle. Säästöä tuli siis lämpöpumpun hankkimisen johdosta noin 8000 kWh/vuosi eli silloisilla sähkönhinnoilla säästöä tuli noin 800 euroa vuosittain. Eli pumpun takaisinmaksuaika olisi ollut 10 vuotta.
Nyt sähkön hinta on räjähtänyt käsiin, ja lämpöpumpun pitäisi säästää paljon enemmän. Mutta ei säästä, sillä minulla oli niin hyvää tuuria tällä kertaa, että vanha edullinen sähkösopimukseni jatkuu vielä syyskuulle 2023 asti hintaan 4,95 c/kWh, jolloin siirtomaksuilla ja veroilla lisättynä kokonaiskustannus minulla on edelleenkin se noin 11-12 c/kWh. En ole kuitenkaan viitsinyt sähköyhtiölleni soittaa, että voisitteko tuplata tai triplata sähkön yksikköhintani, että saisin lämpöpumppuni tuottamaan enempi säästöä... :-)
Tänä vuonna 2023 ja tästä vuodesta eteenpäin talon peruskulutusta (noin 17 000 kWh/vuosi) vähentää ilmasta-veteen lämpöpumppu sekä aurinkoenergia, lisäävänä tekijänä on sähkö-Mersu noin 5000-6000 kWh per vuosi. Katsellaan sitten taas ensi vuonna, että mille tasolle ostosähkön määrä on asettunut.
Tässä vielä numeroita ja grafiikkaa tänne loppuun, ensin päiväkohtaiset luvut, sitten vuosi/kuukausikäppyrät, sitten kk-kulutukset numeroina ja viimeisenä kuvana viimeiset 3 vuotta, jossa viimeisen vuoden osalta sähköauton yökäyttö sinisten pylväiden pitenemisenä näkyy selvästi.
Lokakuussa sähköä kului yhteensä 1099,7 kWh, josta sähköauton osuus lienee noin 350-400 kWh. Sähköauto on ollut nyt käytössä noin vuoden verran, ja sillä on sinä aikana ajettu noin 20000 km. Sillä matkalla sähköä on kulunut noin 22 kWh/100 km eli yhteensä 4400 kWh. Tämän jos jakaa 12 kuukaudelle tasan, se olisi 366 kWh/kuukausi.
Tässä sähkönkulutukset graafisesti:
Syyskuussa 2022 sähköä kului yhteensä 821,8 kWh. Tästä määrästä sähköauto lienee kuluttanut vajaat 300 kWh ja talo itse loput eli noin 550 kWh, joka lukema on ollut aikaisempina vuosina usein syyskuun kulutus silloin, kun sähköautoa ei vielä ollut.
Elokuussa sähköä kului 821,8 kWh. Aikaisempina vuosina talon oma kulutus on ollut pikkuisen päälle 500 kWh elokuun kohdalla, joten oletettavasti tällä kertaa oli samoin, jolloin sähköauton kulutus on ollut noin 300 kWh.
Heinäkuussa sähköä kului 778,5 kWh, josta määrästä arviolta kolmannes meni täyssähköautoon (Mercedes Benz 250 Electric drive) ja kaksi kolmasosaa eli noin 500 kWh talon omaan käyttöön.
Kesäkuussa sähköä kului 883,13 kWh, josta määrästä arviolta noin puolet kului sähköautossa ja toinen puoli talossa.
Huhtikuussa 2022 sähköä kului 1087,22 kWh. Sähköauton alamittari tuli vahingossa nollattua, mutta uskoisin, että tästä sähköstä noin 400 kWh kului sähköautoillessa, jolloin talon oma sähkönkulutus lienee vähän vajaat 700 kWh. Alla käppyrät graafisesti.
Tammikuussa 2022 sähköä kului 2108,4 kWh, josta määrästä sähköauton kotilataus kulutti 466,1 kWh - jolloin talon osuudeksi jäi 1642,3 kWh. Tammikuun lukemaksi 2108,4 kWh on toiseksi korkein ikinä (enemmän sähköä on kulunut vain tammikuussa 2016, joka oli harvinaisen kylmä - keskilämpötila oli silloin -10,3C. Talon "oma" kulutuslukema 1642,3 kWh on sekin kolmanneksi korkein. Vaikka tämä tammikuu ei nyt niin hirveän kylmä ollutkaan, keskilämpötila oli nyt vain -3,3C.
Vettä kului tammikuussa 2022 yht. 7,9 m3. Se on 256 litraa per vrk eli kahdelle hengelle jaettuna 128 litraa/hlö/vrk.
Sähkönkulutukset tässä vielä graafisesti:
Joulukuussa 2021 sähköä kului 2291,0 kWh. Se on toiseksi suurin joulukuun kulutus, sillä enemmän sähköä on joulukuun aikana kulunut vain vuonna 2014, jolloin elettiin suorasähköllä, ja jolloin oltiin asuttukin vasta 3 kuukautta uudessa talossa. Ensimmäisten kuukausien kulutukset olivat silloin muutenkin yläkantissa, en tiedä olisiko talon monttu ollut kylmä, vai mistä johtui.
Tämän kertaiseen sähkömittarin hyvään pyörimisnopeuteen jo joulukuussa on varmasti kaksikin eri syytä. Ensimmäinen syy on se, että joulukuu oli tällä kertaa tosi kylmä. Joulukuun keskilämpötila oli Vantaalla vain -6,8C, mikä on ylivoimaisesti kylmin joulukuu ikinä - siis jos tarkastellaan aikajaksoa 2014 tähän päivään, eli sitä aikaa minkä talo on ollut olemassa. Yleensäkin vain puolitusinaa kuukausia on ollut näin kylmiä, eli tämä joulukuu oli samalla kuudenneksi kylmin kuukausi, jos otetaan kaikki muutkin kuukauden tarkasteluun vuodesta 2014 alkaen. Nyt kun joulukuu oli näin kylmä, koko vuoden 2021 keskilämpötila sekin oli tähänastisen tarkastelujakson kylmin, vai +5,73C astetta.
Niin ja se toinen syy sähkönkulutuksen lisääntymiselle on sähköauto, joka viime kuussa (puolikas kuukausi) kulutti noin 230 kWh ja tässä kuussa 342,5 kWh. Näissä luvuissa ei ole mukana ihan kaikki kulutukset, koska paukkupakkasten aikaan autoa on ladattu muuallakin (lähinnä K-kauppojen latauspisteillä) sen varmistamiseksi, että kotiin asti pääsee. Kovassa pakkasessa kun sähköauto haukkaa vähän enempi sähköä, niin toimintasäteen riittävyys voi olla joskus vaikeaa ennustaa, ja se voi poiketa siitä, mitä auton omat mittarit näyttävät. Toistaiseksi sähköautoilu kuitenkin on sujunut ihan hyvin, ja olen siinä suhteessa täysin tyytyväinen. Näillä polttoaineen hinnoilla auto maksaa itse itseään, ainakin osittain, koska polttoaineen hinta on noussut paljon enempi, mitä sähkön hinta.
Koko vuoden 2021 sähkönkulutus oli 13186,5 kWh. Sekin on paljon enemmän mitä viime vuosina on ollut, ja yhtenä syynä tähän on varmastikin kylmä vuosi, ja toisena syynä alkuvuoteen osunut lämpöpumpun toimintahäiriö, jolloin talo lämpeni suorasähköllä helmi-maaliskuun ajan. Alle 10000 kWh:n vuosikulutuksiin ei enää jatkossa kuitenkaan päästä. Siitä pitää sähköauto huolen.
Lokakuussa sähköä kului 759,1 kWh - mikä on aika kuukausitasolla on aika tavanomainen lokakuu. Päiväkohtaisissa pylväissä näkyy joitakin yksittäisiä hyppäyksiä, jotka johtuvat sähköauton koeajosta ja latauksista. Koko tämän vuoden eli 10kk sähkönkulutus on tällä hetkellä 9764,4 kWh aikavälillä 1.1.2021 - 31.10.2021. Nyt on tulossa eka kerta 4 vuoteen, kun kokonaiskulutus taas ylittää 10000 kWh/vuosi.
