Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa 2021 sähköä kului vähän yli 2000 kWh, eli 2000,9 kWh. Tämä on kuukausikulutuksena kolmanneksi suurin kuukausikulutus koko talon olemassaolon aikana. Enemmän sähköä on mennyt vain joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2016.

Maaliskuun 2009,9 kWh:n kulutus on myös sikäli erikoinen, että se on edeltävää helmikuuta (1943,1 kWh) isompi. Helmikuussa puolestaan meni enempi sähköä kuin tammikuussa 2021 (1772,9 kWh). Koskaan ennen ei ole vuosi alkanut näin, että joka kuukausi sähkön kulutus olisi nousussa kolmen perättäisen kuukauden ajan. Myös vuoden 2021 kolmen ensimmäisen kuun yhteenlaskettu kulutus 5716,86 kWh on suurempi kuin minkään aikaisemman vertailuvuoden 3 ekaa kuukautta, kts alla oleva matriisi:

Miten tässä nyt sitten näin kävi? Miksi maaliskuussa 2021 sähköä kului näin paljon? Tähän on kaksikin syytä. Ensinnäkin pidettiin hiihtolomaa maaliskuun ekalla viikolla eli viikolla 9. Takaisin palatessa taloa taas lämmitettiin normaaliin lämpötilaan, jolloin kulutus oli isompi. Toinen syy nyt saadulle huippukulutukselle on lämpöpumpun ulkoyksikön piirikortin hajoaminen. Piirikortti on nyt vaihdettu, mutta kotiin palatessamme lämpöpumppu oli jo sammunut, eikä enää käynnistynyt (ennen kuin asentaja kävi ja piirikortti vaihdettiin). 

Näin ollen maaliskuun eri aikoina näkyy erilaisia kulutustasoja seuraavasti:

1) maaliskuun ekat päivät tyhjä talo kulutti suorasähköä 50 kWh joka päivä 3.3.3021 asti.

2) tämän jälkeen kulutus nousi tasolle 100-115 kWh/vrk, kun palasimme kotiin ja taloa lämmitettiin takaisin +23C asteeseen. Poissaollessamme talo oli jäähtnyt ja sen oli annettu jäähtyä +17C lämpötilaan.

3) piirikortin saapumista/tilausta ja asentajaa odoteltiin perjantaille 23.3.2021 saakka. Sen aikaa talo lämpesi suorasähköllä, jota kului noin 65-85 kWh/vrk - päivästä riippuen.

4) kun ilmasta-veteen lämpöpumppu taas oli saatu toimimaan, sähkönkulutus asettui kuun loppupäiviksi tasolle noin 20 kWh/vrk.

Että on siitä lämpöpumpusta selvästikin jotain hyötyä. Ainakin maaliskuussa. Eipä tuo VILP tietenkään talvikuukausina esim. maalämmölle pärjää, mutta poislukien nuo talven 3 kylmintä kuukautta, Etelä-Suomen muut yhdeksän kuukautta VILP saattaa hyvinkin olla tehokkaampi kuin maalämpö? (eli kulutus mahdollisesti menee maalämpöpumpun kulutuksen alle?)

Jos lämpöpumpusta johtuva sähkön säästö on ollut luokkaa esim. 50 kWh per vrk maaliskuun loppupäivien ajan, silloin euroiksi muutettuna á 13 c/kWh sähkön säästönä olisi tullut 50 kWh x 0,13 €/ kWh = 6,50 euroa per päivä! Mikäli sama taso jatkuisi läpi vuoden (vaikka tuskinpa jatkuu), niin ilmasta-veteen lämpöpumppu voisi tienata 365 päivää x 6,50€/päivä = 2372,50 euroa per vuosi.

Todellinen vuosisäästö omassa talossamme on noin 8000 kWh per vuosi lämpöpumpusta johtuen. Tämä luku tulee siitä, että eka vuosi - kun asuttiin koko vuosi suorasähköllä, sähköä kului noin 17000 kWh per vuosi. Nyt sähköä on mennyt 9006 kWh/vuosi viimeisen 3 vuoden aikana. Ja euroiksi muutettuna noin 8000 kWh:n vuosisähkö on 8000 kWh x 0,13€/kWh = 1040 euroa per vuosi. Näillä luvuilla ilmasta-veteen-lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin alle 10 vuodessa. Lämpöpumpun ostohinta asennettuna oli 8600€ ja nyt hajonnut piirikortti maksoi asennettuna noin 1000€ verran.

Suorasähkön kulutusluku (meillä 17000 kWh vuodessa) on mahdollista saada vain kokeilemalla, eli asumalla talossa vuosi niin, että mitään maalämpöä tai muuta energiaa säästävää lämmitysjärjestelmää ei ole vielä asennettu. Mitään muita tapoja en ainakaan tiedä uudistalon rakentajalle olevan olemassa. Sillä jos katsotaan rakennusluvan liitteeksi tulevaa laskelmaa, sen mukaan meidän talon vuosikulutus siitä, että ilmasto on lämmennyt. 

Lisäksi rakennusluvan liitteeksi laskettavat mitoitukset tehdään kait "kunnollisten talvien" mukaan, mutta sellaisia ei enää tule kuin 2-3 kertaa 10 vuodessa. Esim. meidän suorasähköllä eletty vuosi lokakuusta lokakuulle 2014-2015 oli noin 20% pitkän keskiarvo vuotta lämpimämpi. 

Toinen syy, miksi meidän talon laskelmat näyttää väärin lienee siinä, että meillä on tilat 3 kerroksessa, eli kellarin päällä 2 kerrosta asuintilaa. Jolloin pakkanen ei ikinä pääse talon alapohjan alle. Myöskin kellarin ympärillä on maata aina Kiinaan saakka - eikä tämän maamassan tuomaa lisäeristystä energialaskelmat huomioi mitenkään. Energialaskennassa kiinnitetään huomiota vain seinän paksuuteen, ja seinän rakenteissa käytettyjen rakennusmateriaalien U-arvoihin. 

Huomiota ei kiinnitetä siihen, että jos talon alla ja kellarin seinien tasolla myös ulkolämpötila on ympäri vuoden selvästi plussalla tai suurimman osan vuotta jopa +10C. Niin näiden olosuhteiden ympäröimänä talo ei kuluta juurikaan mitään suhteessa omaan kokoonsa.

Vielä yksi aurinkopaneelikauppias... :-)

Ovelta-ovelle aurinkopaneelikauppiaita on juossut kaupustelemassa pitkin kesää. En ole niistä tänne jaksanut enää blogiin päivityksiä edes tehdä, koska yleensä nuo tapahtumat ovat menneet aika pahasti pieleen. 

Siis ihan jo ekassa puhelinsoitossa ja tapaamisen aikaa sovittaessa myyjä haluaa heti varmistaa, että "no onhan Teidän puolisokin sitten paikalla silloin?" eli siinä jo paljastuu, että nimet pitäisi saada tilauskirjalle heti, ja miettimisaikaa ei montaa minuuttia ole, koska myyjällä on jo kiire seuraavaan myyntineuvotteluun. Jos on jotain kysymyksiä niin yleensä niihin ei ole löytynyt vastauksia. 

Vastauksia olisin kuitenkin kaipaillut itseäni askarruttaviin kysymyksiin, koska uskon että alan ihmisillä on enempi tietoa kuin minulla ja he myös tietävät millaisia (minkä kokoisia) järjestelmiä tällä hetkellä eniten myydään, miten ne on mitoitettu, ja miten yritetään minimoida takaisinostosähkön määrää. 

"Takaisinostosähkö" tarkoittaa siis sitä, että aurinkopaneeleissa on tietty ilmansuuntaan ja kellonaikaan sidottu tuottokäyrä. Kussakin talossa on puolestaan omiin asuintottumuksiin ja laitteistoihin perustuva kulutuskäyrä. Nämä 2 käyrää eivät koskaan kohtaa täydellisesti, vaan aina tapahtuu niin, että aurinkopaneelien tuottamaa sähköä "karkailee" lähes ilmaiseksi (eli muutaman sentin hintaan) valtakunnan verkkoon, josta se ostetaan aikanaan takaisin.

Sillä kun kulutus talossa on aina suurempaa kuin tuotto, niin silloin talon omistaja aina lopulta ostaa itse tuottamansa sähkön kokonaan takaisin (ja käytännössä ostaa vielä enemmänkin mitä on verkkoon siirtänyt), jolloin syntyy kummallinen tilanne: ensin kalliit paneelit tuottavat halpaa sähköä valtakuntaan, josta paneelien ostaja ostaa saman määrän sähköä takaisin, jolloin siihen lisätään päälle vielä siirtohinnat, arvonlisäverot ja sähköverot. 

Moni myyjä yrittää viimeiseen asti "pimittää" tällaisen ilmiön olemassaoloa, eli ei suostuisi millään myöntämään sitä, että kWh-määräisesti aurinkopaneelien myötä sähkölasku saattaa hyvinkin pudota noin 25-30%, mutta tilanne on näin vain jos katsotaan pelkästään kWh-määriä. 

Mutta jos katsotaan toteutunutta sähkölaskua euromääräisesti, silloin säästö on oleellisesti pienempi, jos takaisinostosähköä on kulutuksesta ollut liian suuri osuus, eli jos kokonaisuus on huonosti suunniteltu. Siksi on tärkeää jo ennen ostopäätöstä miettiä mihin suuntaan aurinkopaneelit suunnataan, miten paljon niitä laitetaan, ja milloin tuottokäyrään ja kulutuskäyrään halutaan huippuhetki, ja miten ne saadaan kohtaamaan toinen toisensa.

Yleensä aurinkopaneelikauppias esittää, että paneelit asennettaisiin etelän puoleiselle katon lappeelle. Tämä on varmaan hyvä pääsääntö juuri noin, mutta muitakin hyviä oivalluksia on onnistuttu löytämään.

Eräs tuttavani, nyt jo eläkkeellä oleva rouva asennutti kaikki aurinkopaneelit itäiselle katon lappeelle (toinen vaihtoehto olisi ollut länteen, tai talousrakennusta apuna käyttäen myös etelään päin). Kun kysyin, että miksi ratkaisu oli noin, niin siinä oli taustalla omasta mielestäni hyvin nerokas oivallus. Että kun eläkeläismummolla oli aina tapana aloittaa aamunsa niin, että hän pistää pyykinpesukoneen päälle ja käyttää siinä samalla muitakin kodinkoneita (leipoo yms), niin samalle hetkelle osuu aamuaurinko (jolloin kaikki paneelit tietysti suunnataan sinne). 

Sitten päivän mittaan hän ripustaa pyykit kuivumaan, ja hän itse lähtee asioilleen milloin minnekin. Eikä ylijäämäsähköä tai takaisinostoja synny, koska tämä kyseinen rouva oli onnistunut ratkaisemaan paneelien suunnan niin, että niistä saatava tehohuippu sattui juuri samaan hetkeen kuin hänellä oli omassa talossaan kulutushuippu.

Tähän tämän päivän käyntiin suhtauduin jo ennakkoon hyvin skeptisesti. Joten laitoinkin kaikki kysymykseni jo etukäteen sähköpostilla ko. firmalle. Ja yllättävää kyllä, nyt saapui paikalle sen verran kokeneempi kaveri, että ensimmäistä kertaa sain kaikkiin kysymyksiini myös heti vastauksia. Vain muutama asia jäi jatkoselvitykseen, esim. sellainen, että jos kerran aurinkopaneelista tulee tasavirtaa, niin voisiko kyseistä tasavirtaa syöttää suoraan sähköauton akulle, joka sekin toimii tasavirralla? Tätä en tiedä, eikä tiennyt myyjäkään. Todennäköisesti tämä ei ole mahdollista (jostain kumman syystä?), mutta varmuutta tästä ei ole. 

Mutta ainakin mahdollista on se, että sähköauto saa aurinkopaneelisähköä (tehohäviöillä vähennettynä) inverterin kautta, joka siis muuttaa paneelien tasasähkön ensin vaihtovirtasähköksi. Ja sen jälkeen sähköä voidaan vielä tarjota lämminvesivaraajan vastukselle, ja vasta sitten kun varaajakin on tosi kuumana, sitten vasta sähköä laitetaan valtakunnan verkkoon. On siis olemassa laite (en muista nimeä, enkä kirjoittanut ylös), joka voidaan ennakkoon ohjelmoida niin, että se tarjoaa sähköä eri kulutuspisteisiin tietyssä hierarkiajärjestyksessä. Eikä laitteen hintakaan ole kuin muutamia satasia, eli kokonaishintaa katsottaessa ei mitään.

Nyt siis eteenpäin mentiin, jään vielä laskeskelemaan ja miettimään muutamia asioita. Sitten sen jälkeen voidaan olla aika lähellä sitä, että aurinkopaneelit ilmestyvät meidän katolle myös.

Tämä kuva on bongattu internetistä jostakin.

Miten sitten voisi parhaiten välttää, ettei takaisinostosähköä muodostuisi (siis tilannetta, jossa aurinkopaneelista tuleva sähkö karkaa ensin valtakunnan verkkoon, josta se ostetaan kalliimmalla takaisin)?

1) Yllä kerrottu eläkeläismummon oivallus suuntauksen osalta voi auttaa, tuossa ylempänä kerrotussa esimerkissä siis kaikki paneelit oli suunnattu itään päin eli aamuaurinkoon, ja tarkoitus oli saada kulutus- ja tuottokäyrissä huippuhetket samalle hetkelle.
2) Aurinkopaneelien varovainen mitoitus niin, että niiden kokonaisteho on esim. 30% koko vuoden kulutuksesta tai vain yhden kesäkuukauden (kesä-, heinä- tai elokuu) kulutuksen verran. Tämä lienee selvästi yleisin tapa siksi, että melkein kaikki paneelien myyjät tätä suosittelevat tyyliin "paneeleita kannattaa olla vain sen verran, että myyntisähköä ei tule, koska se ei kannata". Tässä on kuitenkin paha ajatusvirhe. Nimittäin sähkön kulkusuunta valtakunnan verkkoon ja sieltä takaisin vaihtuu joka tunti - todennäköisesti se vaihtuu useitakin kertoja tunnissa, aina sen mukaan miten sattuu pilviä taivaalle (mikä on tuottokäyrä), tai miten talossa erilaiset sähkölaitteet (jääkaapit, ilmastointi, pesukoneet, muu kodin elektroniikka) sattuu olemaan päällä ja kuluttamassa sähköä.
3) Kohdalle 2 vastakkainen koulukunta, jossa katto laitetaan täyteen paneeleita tai tehdään selvä "ylimitoitus" esim. teholuokkaan 10 kW tai 14 kW tai vielä enemmän. Tässä vaihtoehdossa ajatus kulkee niin, että tuotanto on niin valtaisaa, että puolet vuodesta se riittää aina kattamaan kaiken kulutuksen talossa, ja useimmiten vielä paljon enemmänkin. Näin myyntisähköä muodostuu koko ajan - mutta sitä ei koskaan osteta takaisin. Ja halvalla myyntisähköllä yritetään kompensoida suuren mittakaavan edullisia yksikköhintoja. Esim. jos kysyy hintaa 10 kW ja 14 kW -paketeille, niin näillä kahdelle ei ole käytännössä hintaeroa juuri ollenkaan, vaikka jälkimmäinen on 40% suurempi ja 40% tehokkaampi. Tai no - on näillä vähän hintaeroa kumminkin, eli nyt tämä viimeisin kauppias asetti hintansa niin, että 14 kW -paketti oli noin 4 tonnia eli noin 20% kalliimpi, mitä 10 kW paketti olisi ollut.
4) Sähkön hinnoista sopiminen auttaa myös. Esim. Siilinjärvellä paikallisen omakotiyhdistyksen jäsenet saavat ostaa paikallisen sähköyhtiön sähköä hintaan 5c/kWh mutta myyvät itse kalliimmalla aurinkosähköä ulos hintaan 7c/kWh. En mene takuuseen, että muistan nämä luvut just ja ihan oikein, mutta kuullessani tästä ihmettelin kovasti, että voiko asia olla näin? Siis aivan yleistä on kyllä se, että koko Suomessa voi sopia hinnat niin, että myyntihinta ja ostohinta ovat samat, joskin ostohintaan päälle tulee siirtomaksut, sähköverot ja alv, joten käytännössä ostosähkö on aina puolet kalliimpi mitä myyntisähkö.

VILP:n kulutus yöllä ja päivällä - ja pitkässä juoksussa

Olen jo jonkin aikaa pohdiskellut, pitäisikö ilmasta-veteen lämpöpumppu laittaa käymään öisin vai päivisin. Lokakuussa, kun yritin saada asiaan selkoa, silloin lopputulos sillä kertaa omissa päätelmissäni oli, että ainakaan euromääräisessä tarkastelussa ei ollut mitään merkitystä sillä, kävikö VILP öisin kylmempinä tunteina halvemmalla sähköllä, vaiko päivisin vuorokauden lämpiminä tunteina kalliimmalla sähköllä.

Tässä linkissä nämä pohdinnat pidemmillä jorinoilla ja kuvin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/10/vilpn-optimointia.html

Ihan seurantajakson alkumetreillä näytti siltä, niin kuin viikonloppujen kohdalle olisi tullut sähkönkulutuksessa pieni lovi (kts yllä olevassa linkissä). Sen ajattelin johtuvan siitä, että viikonloppuisin lämpöpumppu kävi edullisella päiväsähköllä ja paremmalla hyötysuhteella. Öisin pumppu ei viikonloppuisin käynnistynyt.

Saattoi taustalla olla muitakin tekijöitä, joten tuo päätelmä oli ehkä liian hätäinen. Suurin "muu tekijä" on ollut eri vuorokausien erilainen lämpötila. Tai jos olisi niin, että viikonloppupäivisin tehokkaampi hyötysuhde päiväajan edullisella sähköllä säästäisi jotain, silloin pidemmän aikajakson tarkastelussa pitäisi selvästi näkyä 5 korkeampaa pylvästä aina arkipäivisin, ja 2 matalampaa sähkönkulutuksen pylvästä aina viikonloppuisin. Jos katsotaan seuraavaa kuvaa, niin tällaista viikkorytmitystä ei kuitenkaan näy seuraavassa graafissa, jossa on päiväkohtaiset lämpötilat ja vuorokausikulutukset ajalla 1.9.2017 - > 11.12.2017:

Talo Rautio: Vuorokausikohtainen sähkönkulutus 1.9.2017 - 11.12.2017.

Mutta se, mikä ylläolevasta graafista näkyy - on se, että kulutus on hypähdellyt satunnaisesti ja epäsäännöllisesti 15-20 kWh:n välillä aina lokakuun puoleen väliin saakka - joskin tässäkin on jossain kohdin korkeampia pylväitä aina silloin, jos lämpötila on välillä sukeltanut, niin samassa kohdassa sähkönkulutus on aina pompahtanut ylöspäin. 

Ilmiön on voimistunut lokakuun puolen välin jälkeen (tarkemmin sanottuna 20.10.2017 jälkeen), jolloin siis laitoin lattialämmityksen päälle 5 tunniksi per vuorokausi. Sitä ennen lattialämmitys ei ollut ollenkaan päällä. Nyt joulukuussa tuntimääriä on vielä lisätty niin, että nyt lattialämmitys on päällä myös keskipäivällä 1,5 tuntia. Silloinkin on hieman edullisempaa pörssisähköä tarjolla, joten hyödynnetään myös ne tunnit. Viimeiseen asti kannattaisi välttää aamun ja iltapäivän muutamaan kalliisti hinnoiteltua tuntia.

VILP-talossa ulkoilman kylmeneminen nostaa sähkönkulutusta kahdella tapaa. Ensinnäkin talon ominaiskulutus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kylmempää ulkona on. Ja mitä kylmempi ulkoilma, sen huonompi hyötysuhde lämpöpumpulla, joka siis saman energian tuottamiseen kuluttaa kylmemmissä olosuhteissa enempi sähköä. Tämän näkee yllä olevan graafin oikeasta laidasta erittäin hyvin, eli aina kun lämpötila sukeltaa, samalla sähkönkulutus vastaavina päivinä pompahtaa ylös. Ja kun talvea kohti mennään, niin tässä tendenssissä lämpötila laskee kuukausi kuukaudelta, samalla kun sähkönkulutuksen tendenssi vastaavasti nousee.

Mutta siis tätä viikkorytmiä en ainakaan itse kuvasta näe, eli yllä olevassa kuvassa ei ole toistuvuutta 5 arkipäivän ja 2 viikonloppupäivän rytmissä, vaikka lämpöpumppu käy viikonloppuna vain päiväaikaan, ja arkisin taas yöpainotteisesti.

Mutta jatkan siis kuitenkin tällä viikkorytmillä. Viikonloppuna kannattaa tottakai hyödyntää edullisempi päiväsähkö, mutta jos arkisin laittaa lämpöpumpun toimimaan yöpainotteisesti, niin eipä sekään noita kulutuspylväitä erityisemmin nosta. Enempi on vaikutusta sillä, onko vuorokausi itsessään lämmin vai kylmä.

Iso harppaus VILP-talossa tulee silloin, jos vuorokauden lämpötila laskee pysyvästi alle -17C rajan, jolloin (meidän) lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä. Silloinkin talon ominaiskulutus kasvaa, kun on todella kylmää - ja samaan aikaan talo jää suorasähkön varaan. Eli kulutuksessa tapahtuu jättimäinen harppaus, ja nämä korkeat piikit näkyvät vuosikulutuksessakin varsin selvästi.

Alla olevassa graafissa on meidän talon kulutushistoria aikavälillä 1.10.2015 - > 11.12.2017. VILP hankittiin taloon lokakuussa 2015, ja jos ja kun VILP ei kovilla pakkasilla käynnisty ollenkaan - silloin vuorokauden sähkönkulutus on saattanut noina päivinä olla likemmäs 175 kWh per vuorokausi.

Talo-Rautio: Vuorokausikohtainen sähkönkulutus 1.10.2015 - 11.12.2017.

Talvella 2015-2016 kovia pakkasia oli parisen viikkoa, seuraavana talvena 2016-2017 vain muutama päivä, joten näitä tällaisia 175 kWh:n päiviä ei nykytalvina montaa kuitenkaan ole. Ei ainakaan näin meren äärellä, kun meri ei nykyisin kovin pitkälle rannikosta jäädy. Jos rannikko on meiltä katsottuna 25 km päässä, niin sulaa vettä löytyy silmän kantamattomiin jo 50 km päässä, vaikka olisi kuinka kylmää.

Kyllä kait se merikin hiukan lämmittää taloa ja lämpöpumppua, jolloin ulkoilman lämpötila ei laske lämpömittarissa ihan niin alas. Kosteassa ulkoilmassa ihminen kuitenkin tuntee kylmyyden paljon kovempana, kuin jos ilma olisi sisämaan kuivaa pakkasilmaa. 

Nämä vuosikulutuksessa nyt näkyvät korkeat piikit olisi saanut pois, jos olisikin asennettu VILP:n sijasta MLP eli maalämpö. Silloin nämäkin yksittäiset kylmät päivät olisi sähkönkulutus pysynyt hyvinkin alle 100 kWh:n tasolla. Mutta kun se kallioreikä savimaan tontille olisi maksanut 6-7 tuhatta euroa (noin 200 metriä syvä).

Niin tarkemmin laskemattakin on selvää, että jos se kallioreikä tuottaa kunnolla vain muutamana päivänä vuosittain, ja jos silloinkin säästöksi tulee vain vajaa 100 kWh eli vajaa 10 euroa per päivä, niin ei tuo maalämpö taida maksaa ikinä itseään takaisin VILP:n kulutukseen ja hankintahintaan suhteutettuna?

Mutta tämä vertailu pätee siis vain meidän talolle, jossa jo alun alkaenkin on ollut "positiivisena ongelmana" pieni kokonaiskulutus, jolloin alun perin jo rakennusvaiheessa asennettavaksi suunniteltu maalämpö jäi pois, kun ekan vuoden kulutus suoralla sähköllä jäi niin pieneksi.

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 532,50 kWh. Vuosi sitten kesäkuussa sähkönkulutus oli 498,00 kWh, eli lisäystä tuli nyt 34,5 kWh eli 6,9%. Vuorokausivaihtelu on myös ollut aika suurta. Alimmillaan vuorokauden kulutus oli 12,7 kWh ja enimmillään vuorokaudessa sähköä on kulunut 27,9 kWh, eli enemmän kuin 2 kertaa enempi. Tältä näyttää päivittäiset käppyrät:

Talo Rautio: Sähkönkulutus kesäkuussa 2017.

Jos katsotaan koko alkuvuotta, niin ekan puolen vuoden eli ekan 6kk kuukauden aikana tänä vuonna 2017 sähköä on kulunut yhteensä 6208 kWh. Jos myös toinen vuosipuolisko menee samaa rataa, niin silloin tämä ennakoisi koko vuodelle sähkönkulutusta 12416 kWh. Se olisi varsin hyvä lopputulema, sillä aikaisempien vuosien kWh-kulutukset näyttävät meillä tältä:

Vuosi 2014 oli suurelta osin rakentamisaikaista sähkönkulua. Asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Eka vuosi asuttiin suorasähköllä, kuitenkin niin, että ilmasta veteen lämpöpumppu asennettiin syksyllä 21.10.2015. Mutta ei se kyllä loppuvuoden eli 2015 viimeisen 3 kuukauden kulutustasossa juuri mitenkään näy. Ei ainakaan mitenkään isompina sähkön säästöinä. Mutta 2016, joka oli koko vuoden eli 12kk lämpöpumpun avustama, niin silloin sähkönkulutus putosi jo runsaan 13000 kWh:n tasolle. Ja mikäli se nyt asettautuu tasolle 12500 kWh/vuosi, niin sehän suuntaus on silloin oikein hyvä.

Tuo yllä oleva numerotaulukko näyttää graafisesti katsottuna tältä:

Vuodet eivät tietenkään ole veljeksiä keskenään. Jotta eri vuosia voisi ollenkaan verrata, pitää tietää eri vuosilta eri kuukausien lämmitystarveluvut. Ne ovat vuoden 5 ekan kuukauden osalta tässä (siis Vantaan luvut):

Nyt tästä nähdään esim. sellainen seikka, että tämän vuoden toukokuu oli varsin kolea verrattuna viime vuoden toukokuuhun, jolloin lämmitystarveluku oli vain 7 - kun se nyt oli 175. Mutta ei tämä tämän vuoden toukokuu silti pidemmän ajan tarkastelussa mitenkään poikkeuksellinen ole, sillä keskimääräinen lämmitystarveluku toukokuussa vantaalla on ollut 146. Sen sijaan viime vuoden toukokuu oli poikkeus, luku 7 eroaa hyvin paljon pitkän ajan toukokuiden keskiarvosta. Vastaavaa tai edes vastaavan suuntaista toukokuuta ei tässä tarkastelujaksossa ole ollenkaan.

Nämä lämmitystarveluvut muuten löytyvät esim. linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut jos haluatte sieltä käydä katsomassa lämmitystarvelukuja eri puolille Suomea.

Lämmitystarvelukujen avulla eri vuosien vertailu käy esim. niin, että kun vuoden 2017 viiden ensimmäisen kuun yhteenlasketut lämmitystarveluvut ovat 2306, ja kun vuoden 2016 osalta vastaava luku on 2255, niin vertailussa vuoden 2017 luku on 2,2% suurempi. Jolloin lämmityskulujenkin pitäisi olla 2,2% suuremmat.

Käytännössä meillä kehitys meni kuitenkin päinvastaiseen suuntaan - jostain kumman syystä. Ilmeisesti talosta on sitten tullut energiatehokkaampi (?), tai sitten esim. lämmintä vettä on käytetty vähemmän. Joka tapauksessa 5kk:n tarkastelujaksolla ostoenergiaa eli sähköä kului vuonna 2016 meillä yhteensä 6375 kWh ja tänä vuonna vastaavana aikana vain 5675, eli 700 kWh eli 10,9% vähemmän. Vaikka keliolosuhteiden perusteella olisi pitänyt kulua 2,2% enemmän.

Ehkä on sitten niin, että keliolosuhteet eivät ole ainoa sähkönkulutukseen vaikuttanut tekijä, vaan toinen vaikuttava tekijä on talon rakentamisesta johtuva sähkönkulu. Ja kun rakentaminen vähenee vuosi vuodelta, sitten näköjään sähkönkulutuskin vähenee samassa suhteessa?

Tai jos alentunut sähkönkulutus laitetaan kokonaan lämpöpumpun "syyksi" tai ansioksi, silloin voidaan laskea myös niin, että jos ekan 12kk asumiskauden aikana sähköä kului noin 17000 kWh per vuosi, ja nyt kuluu noin 12500 kWh per vuosi, niin näiden erotus on 4500 kWh eli 476,10 euron säästöt per vuosi. Siis jos laskelmaan otetaan kWh:n (eli meillä nyt käytössä olevan pörssisähkön keskihinnaksi tullut 10,58c/kWh hintataso).

Ja jos 476,10 euron vuosisäästö suhteutetaan lämpöpumpun hankintahintaan 8600,00 euroa, niin takaisinmaksuajaksi tulee tällöin 18 vuotta. Lämpöpumpun käyttöikä lienee noin 40000 tuntia eli se saa käydä vuosittain 2222 tuntia, jotta se kestäisi 18 vuotta, eli sen ajan, jossa se maksaa itse itsensä takaisin.

Jos sähkönhinta nousee, lämpöpumpun takaisinmaksuaika lyhenee. Jos sähkönhinta laskee (niin kuin tähänastisen asumisen aikana on käynyt), niin lämpöpumpun takaisinmaksuaika pitenee. Jos sähkönhinta pysyy samana, sitten takaisinmaksuaika on tuo yllä laskettu 18 vuotta.

Ja miten sähkönhinnalle sitten käy? No sitä ei varmaan kukaan tiedä.

Olkiluoto3 varmaan valmistuu joskus. Toisaalta jokainen öljylämmityksestä lämpöpumpulle siirtynyt omakotitalo lisää sähkönkulutusta. Sähkön markkinahinta varmaan määräytyy (ainakin osittain) kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta myös verotus ja siirtohinnat (siirtohintojen kohdalla pitäisi lukea "ahneet sähköyhtiöt"?) voivat vaikuttaa omalta osaltaan sähkön hintakehitykseen.

Helmikuun sähkönkulutus

Jälleen kerran yksi kuukausi pulkassa, ja kulutusseurantaan yksi kuukausi lisätty. Kuukausittaiset sähkönkulutukset näyttävät nyt tammikuusta 2014 lukien tältä:

Numeerisesti neljä peräkkäistä helmikuuta näyttää sähkökeskuksen päämittarilta katsottuna tältä:

2014 = 714 kWh (rakennusaikaista kulutusta, peruslämmöt päällä yms)
2015 = 1709 kWh (suorasähköllä asumista)
2016 = 1264 kWh (VILP)
2017 = 1049 kWh (VILP)

Ja jos tammikuuta 2017 katsotaan päiväkohtaisesti, silloin graafit näyttävät tältä:

Helmikuussa 2017 keskilämpötila oli -3,3C. Vuosi sitten 2016 helmikuun keskilämpötila oli vain -0,2C, mutta silti sähköä kului viime vuoden helmikuussa noin 17% enemmän. Loogisempaa olisi ollut, jos kulutusluvut olisivat olleet toisinpäin, eli jos viime vuoden lämpimämpi helmikuu olisi kuluttanut vähemmän sähköä. Noin 3,5% lisäkulutuksesta selittyy sillä, että viime helmikuu oli 3,5% pidempi kuukausi. Silloin viime vuonna oli siis karkauspäivä.

Ja ilmeisesti viime vuoden helmikuu oli pilvisempi, joskaan mitään muistikuvaa minulla ei enää siitä ole. Mutta nyt tänä vuonna on tuntunut siltä, että erityisesti aurinkoisina päivinä talo on lämmennyt aivan kuin itsestään, ja tässä kuussa helmikuun loppupuolella aurinkoisia "kevätpäiviä" oli mielestäni aika paljon.

Nyt huomasin myös sellaisen seikan, että ekan kerran asumisaikana ikinä vuoden aikana kuluneen sähkön kokonaismäärä jäi alle 12000 kWh:

Jos vuosikulutus jää pysyvästi alle 12000 kWh:n tason, silloin VILP säästääkin noin 5000 kWh per vuosi, jos kaikki säästö voidaan VILP:n ansioksi laskea. Se on jo ihan mukavasti, sillä suorasähkön vuotena (eka asumisvuosi) talossa kului yhteensä sähköä noin 17000 kWh.

Jolloin jos vuosisäästö on 5000 kWh eli euroiksi muutettuna noin 500€ per vuosi, silloin 8600 euron lämpöpumppuinvestointi tulisi kuoletettua 8600€ / 500€ vuodessa=17,2 vuoden aikana. Suunnilleen sen verran lienee myös lämpöpumpun elinikä, eli lämpöpumppu tällä laskelmalla tienaisi nippa-nappa itse itsensä takaisin, ennen kuin se simahtaa...

Jospa tässä kohtaa vielä kerran ja kertauksen vuoksi katsotaan läpi se, että miksi lämpöpumpun kannattavuus on näin huono.

No suurin syy on se, että meillä ei ole varaajassa välipeltiä, eikä siten kahta eri lämpöistä vettä. Oikeasti lämpöpumpun kanssa pitäisi olla lattiakiertoa varten noin +35C:n vesi, ja lämmin käyttövesi sitten erikseen, sen lämpötila yli +50C.

No entä jos korjattaisiin tämä tilanne?

Tämä voisi hoitua kahdellakin tapaa. Joko niin, että samaan varaajaan vaan ajetaan alhaalta haaleaa vettä, ja ylhäältä lämmintä käyttövettä, ja toivotaan että ne pysyisivät erillään ja kerrostuneina ilman välipeltiäkin. Tämä maksaisi putkitöinä noin 500 euroa. Ja tulisi todennäköisesti epäonnistumaan, eli tuon rahan menettäisi, jos tätä kokeilisi.

Toinen tapa olisi tehdä "homma kunnolla", eli hankkia toinen ja erillinen lämminvesivaraaja. Silloin nykyinen 500 litrainen varaaja tulee kokonaan +35C lattialämmitysvedeksi, ja sen jatkeeksi tulisi 300 litrainen varaaja, jossa olisi lämmin käyttövesi. Tämä toteutus maksaa saadun tarjouksen mukaan aika tarkkaan 3000 euroa.

No kannattaisiko tämä vaihtoehto nro2? Lasketaanpa!

Mikäli alun alkaenkin olisi tehty lämpöpumpun saapuessa 2 varaajan systeemi, silloin investoinnin yhteishinta olisi ollut 8600€ + 3000€ = 11600€.

Ja lähtötilanteessa eli  17000 kWh:n suorasähkön kulutuksessa kotitaloussähköä lienee noin 6000 kWh, jolloin talon lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen olisi kulunut 11000 kWh. Jos kahden varaajan systeemissä hyötysuhde olisi 1 suhde 3:een (sen parempi se ei VILP:llä koskaan ole, ja tuskin on näinkään hyvä), niin silloin säästöä sähkönkulutuksessa tulee 7333 kWh eli 2/3 alkuperäisestä lämmitykseen kuluneen sähkön eli 11000 kWh:n määrästä. Päämittarille pyörähtää silloin lämmityksestä johtuen 3666 kWh ja kotitaloussähköstä johtuen 6000 kWh eli yhteensä sähköä kuluisi vähän alle 10000 kWh vuosittain.

Ja tuo 7333 kWh euroiksi muutettuna on 734 euroa per vuosi. Kun tällä sitten kuoletetaan investoinnin hinta, niin takaisinmaksulaskelma menee silloin näin: 11600€ / 734€ vuodessa = 15,8 vuotta. Eli eipä tuo lopputulos oleellisesti muutu - eikä lopputulos ole edelleenkään mitenkään hyvä, sillä aivan "esimerkillisestikin toteutettu" VILP-systeemi maksaisi takaisin itse itsensä vasta 16 vuoden aikana (ja olisi 17 vuoden iässä loppuun ajettu?).

Miksi tämä loppulaskelma sitten näyttää edelleenkin näin huonolta?

Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että yhden vuoden mittaisen kokeilun perusteella suorasähköllä ei kulunut enempää kuin 17000 kWh vuodessa. Meidän talon oli kuitenkin laskennallisesti oletettu kuluttavan 26000 kWh per vuosi silloin, kun taloa suunniteltiin. Se laskelma tuli myös rakennuslupahakemuksen liitteeksi.

Jolloin jos pelkästään tämän tiedon varassa olisin investoinut jo rakentamisvaiheessa ilmavesilämpöpumppuun ja kahteen varaajaan ja päätynyt noin 10000 kWh:n vuosikulutukseen ekasta vuodesta alkaen, niin silloin tottakai pitäisin investointia erittäin onnistuneena ja erittäin kannattavana, koska vuosittainen sähkön säästö olisi laskennallisesti 16000 kWh (eli 1600 euroa vuodessa) ja takaisinmaksuajaksi tulisi 11600€ / 1600€ = 7,25 vuotta.

Mutta silloin ei olisi tiedossa se, että suorasähköllä talo kuluttikin kokeilun perusteella vain 17000 kWh per vuosi, eikä suinkaan 26000 kWh per vuosi.

Myös lämpöpumppujen myyjät osaavat tämän tyyppisen laskentatavan oikein hyvin. Plus että he vielä lisäävät sähkön hintaan noin 3% vuotuista sähkönhinnan nousua. Jolloin tuo 7 vuoden takaisinmaksuajan saa laskettua vieläkin lyhyemmäksi.

Joten ei ihme, että lämpöpumppujen kauppa käy!

Ilmavesilämpöpumppu ei säästäkään mitään???

Voiko otsikko pitää paikkaansa? Tätä jäin itsekin miettimään nyt kun kahden ensimmäisen asumisvuoden jälkeen oli mahdollista vertailla sähkönkulutukset ja sähköstä maksetut eurot kumpanakin asumisvuotena.

Muutimme siis uuteen taloon asumaan 27.9.2014. Ensimmäinen vuosi eli 21.10.2015 asti talossa asuttiin suorasähköllä. Sen jälkeen asennettiin ilmavesilämpöpumppu. Se on nyt käynyt vuoden päivät. Tai tarkemmin sanottuna yli 11 kuukautta, kun tuo lämpöpumpun ensimmäinen lokakuu syksyllä 2015 jäi vähän vajaaksi. Mutta en nyt näkisi, että noilla muutamilla päivillä kuitenkaan olisi oleellista merkitystä vertailussa?

No miten sitten kävi?

Ensimmäisenä asumisvuotena lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 sähköä kului yhteensä 17162 kWh. Ja se maksoi yhteensä 1887,74 euroa.

Toisena vuonna vastaavasti lokakuun alusta 2015 syyskuun loppuun 2016 sähköä oli kulunut yhteensä 13844 kWh, ja sen hinta vastaavasti oli 1600,62 euroa.

Lompakon tasolla jos asioita vertaa, niin sähkössä oltiin jälkimmäisenä vuotena säästetty 3317,9 kWh, joka euroiksi muutettuna ja 12 kuukauden sähkölaskut ynnäten tekee yhteensä 287,12 euroa.

Ja tämä on siis tähän asti kaikki faktaa. Jokaiselta kuukaudelta on olemassa sähkölaitoksen lasku ja laskussa näkyy käytetyt kWh-määrät (jotka näkyvät toki sähköyhtiön nettipalvelussakin jo muutaman tunnin viipeellä).

No onhan se nyt hyvä, että tuli säästöä, eli kehitys on ainakin oikean suuntainen, eikö vain? No joo, en minä tätä kiellä. Mutta ongelmana on silti tuon säästetyn summan euromäärä, sillä oletettavasti säästö on saatu aikaiseksi ilmavesilämpöpumpulla (mikään muu ei ole talossa muuttunut), ja sen investoinnin hinta oli 8600,00 euroa asennettuna.

Joten jos näistä luvuista nyt laskee investoinnille takaisinmaksuajan, se on 8600,00€ / 287,12€ = 29,95 vuotta - eli pyöristettynä tasan 30 vuotta. Ja tällaisen vuosimäärän kanssa ongelmana on tietysti ensiksikin se, että lämpöpumpun elinikä on oletettavasti noin 17-20 vuotta. Joten kun lämpöpumpun käyttötunnit tulevat täyteen, siinä vaiheessa "investointivelkaa" on vielä jäljellä yli 10 vuotta.

No, tietystikään ei näitä asioita ihan näin suoraviivaisesti voi laskea. Ensinnäkään vuodet ei ole veljeksiä keskenään. Eikä ole vedenkulutuskaan. Joten katsotaanpa miten lukemat muuttuvat, kun kahden perättäisen vuoden energiankulutukset normeerataan lämmitystarvelukuja käyttäen. Sen jälkeen niitä sitten jo voikin verrata keskenään. Ja toisekseen, pitää katsoa sekin, että onko ekan ja tokan vuoden välillä vedenkulutuksessa ollut jotain eroja.

Ensimmäisenä asumisvuotena 1.10.2014 -> 30.09.2015 vettä käytettiin meidän perheessä (4 henkilöä) yhteensä 134.171,8 litraa. Eli vähän reilu 134 kuutiota. Se tekee 91,9 litraa per henkilö per vuorokausi.

Toisena asumisvuotena 1.10.2015 -> 30.09.2016 vettä käytettiin yhteensä 129.316,7 litraa. Se on 4,8 kuutiota eli 3,8% vähemmän ja se tekee 88,6 litraa per henkilö per vuorokausi.

Nyt asia huononi ilmavesilämpöpumpun näkövinkkelistä vielä entisestään, eli osa säästyneestä energiasta onkin vähentyneen vedenkulutuksen ansiota, eikä johdu ollenkaan lämpöpumpusta. Ero on tosin häviävän pieni, ja jos oletetaan, että kaikista käytetyistä vesilitroista 40% on ollut lämmintä vettä, ja jos vettä on lämmitetty 55 asteella ( +5:stä -> +60C asteeseen), niin tässä kohtaa vähäisemmästä vedenkulutuksesta johtuen sähkölasku putoaa 124,6 kWh vuositasolla.

Tämän jälkeen pitää vielä normeerata perättäiset 12 kk:n aikajaksot. Tässä laskelmassa tarvittavat kuukausikohtaiset ja paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut löytyvät esim. tästä linkistä:

http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Tätä vertailua tehdessäni syyskuun 2016 luvut vielä puuttuivat, mutta käytin vuoden 2015 lukua, koska Vantaan keskilämpötiloja katsellessani perättäisten syyskuiden keskilämpötila oli Vantaalla sama (muutaman desimaalin tarkkuudella). Ja syyskuun lämmitystarveluku on joka tapauksessa niin pieni, ettei se vertailua heikennä, vaikka perättäisten vuoden luvut vähän eroaisivat syyskuun osalta (korjaan tämän täsmälliseksi sitten kun nämä luvut on kohta puoliin saatavilla).

Lämmitystarveluvut olivat Vantaalla ekan asumisvuoden aikana 1.10.2014 -> 30.9.2015 yhteensä 3431, ja toisena asumisvuotena samalla aikavälillä 3503. Näiden lukujen välinen ero on 2%. Nämä molemmat luvut edustavat ns. "lauhaa talvea", sillä pitkän aikavälin lukuna Vantaalla on 4097.

Tosin ilmaston lämpenemistä johtuu, ettei tähän pitkän aikavälin tasolle nykyään useinkaan enää päästä. Viimeksi on päästy vuosina 2012 ja 2010. Täten lauha talvi on nykyään enempi sääntö kuin poikkeus. Ja nyt oli siis 2 yhtä lauhaa talvea peräkkäin, mikä helpottaa vertailua.

Normeeraan ekan asumisvuoden sähkökulut nyt niin, että jos kerran ekana asumisvuotena sähköä meni 12kk aikana yhteensä 17162 kWh, ja siitä kotitaloussähköä oli noin 5000 kWh, niin loppuosa eli noin 12000 kWh pitää kertoa 1,02:lla. Silloin saadaan toiselle asumisvuodelle se kWh-määrä, joka olisi kulunut, jos lämmitysjärjestelmään ei olisi tehty muutosta, eli jos ilmavesilämpöpumppua ei olisi hankittu.

Tällöin toisen asumisvuoden vertailuluvuksi tulee 12000 kWh x 1,02 + 5162 kWh = 17402 kWh. Eli jos ekana vuotena sähköä kului yhteensä 17162 kWh, niin tokana vuotena sähköä olisi kulunut 17402 kWh, jos lämmitysjärjestelmään ei olisi koskettu, ja jos veden kulutus olisi ollut litran tarkkuudella ihan sama. Veden kulutus kuitenkin väheni, jolloin siinä saatiin säästöä aiemmin laskettu 124 kWh, jolloin toisen vuoden vertailuluvuksi tulee 17402 - 124 = 17278 kWh.

Ja tuosta luvusta kun otetaan nyt pois oikeasti ja mittarin mukaan toteutunut toisen vuoden kulutus, niin näin saadaan laskettua todellinen ja toteutunut säästö, joka on 17278 kWh - 13844 kWh = 3434 kWh. Tämä on siis laskennallinen, ja omasta mielestäni "se oikea säästö". Jos olen laskenut väärin, niin hihkaiskaa siellä lukijoiden puolella, että voin tehdä tarvittavat korjaukset, jotta saadaan laskut oikein, eikä tehdä vahingossa vääriä johtopäätöksiä...

Nyt sitten pitäisi vielä keksiä, että miten tuo 3434 kWh saadaan muutettua euroiksi? No, laskutuksen mukaan ekan asumisvuoden sähkön keskihinta oli ollut 12,1 c/kWh. Ja toisena vuotena sähkö oli maksanut keskimäärin 10,8 c/kWh. Ja jos otetaan tämän hetkinen kWh-hinta eli tuo 10,8 c/kWh yksikköhinnaksi, niin nyt voidaan laskea euromääräinen säästö, joka on 3434 kWh x 0,108€/kWh = 370,87 euroa per vuosi (toisen asumisvuoden aikana).

Ja jos tätä lopputulosta käyttäen lasketaan nyt todellinen kuoletusaika investoinnille, niin se on 8600€ / 370,87€ = 23,2  vuotta. Eli eipä tämä lopputulos tästä kovin oleellisesti muuksi muuttunut, jos verrataan asiaa siihen lähtötilanteeseen, että miltä luvut näytti "ihan paljaaltaan ja lompakon tasolla" toteutuneina eurovirtoina. Pieni korjaus kuitenkin tuli, eli alun perin 287 eurolta näyttänyt säästö onkin oikeasti 371 euron säästö per vuosi.

Voiko lopputulos oikeasti olla tällainen?

No en mitä tiedä, mutta tältä tämä nyt vahvasti näyttää tällä hetkellä. Ja kyllä tämä on näin, jos joku ei pysty "ampumaan alas" noita yllä olevia laskelmia. Jolloin täytyy sanoa, että kyllä itsekin olen melkoisen yllättynyt! Jos jo aiemmin laskeskelin, että maalämpö ei kannata, niin en olisi kyllä ikinä uskonut, että myöskään ilmavesilämpöpumpun hankkiminen ei kannata (uuteen taloon). Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että ilma-ilma lämpöpumppu kannattaa. Siinä kun hankintakulu asennettuna on noin 2 tonnia (ja siitäkin saa kotitalousvähennykset pois), niin jos sekin tienaa samalla tavalla useamman satasen vuosittain, niin se kyllä tienaa oman hintansa tosi äkkiä...

Mutta oli tämä kyllä jätti-yllätys tai jymy-yllätys, en olisi tällaista lopputulosta arvannut. Tähän sopisi nyt vallan hyvin tuo jo kerran aikaisemmin käyttämäni ja netistä löytämäni kuva, eli melkeinpä tätä laskiessa kävi näin:

Miksi sitten käytännössä kaikkiin uusiinkin taloihin tulee nykypäivänä lämpöpumppu, jos ei se kerran kannata? Vanhoissa taloissa lämpöpumppu tottakai kannattaa, eli jos lähtötilanne on sellainen, että vuosittainen sähkölasku huitelee esim. 40000 kWh -> 50000 kWh:n tasolla, ja jos lämpöpumppu saa siitä vaikkapa kolmanneksen pois, niin se tekee 2 tonnia säästöä joka vuosi. Jolloin maalämpöpumppu vanhassa omakotitalossa ja erityisesti öljylämmitteisessä talossa on taloudellisesti erittäin kannattava hankinta.

Uusiin omakotitaloihin lämpöpumppu tulee kait siksi, että on pakko. Eli rakennuslupa ei enää nykyään heltiä, jos kokonaisenergiatarkastelussa laskettu E-luku ylittää tietyt raja-arvot. Ja ne raja-arvot on säädetty niin tiukalle, plus sähkölämmityksessä on niin epäedulliset kertoimet, että rakennuslupaa ei saa, jos ei ole lämpöpumppua tai kaukolämpöä pääasiallisena lämmönlähteenä.

Ympäristömyönteinen ajattelu ja päästöjen pienentäminen on tietysti hyvä asia. Mutta energiatehokkuuden kasvattaminen tulisi aina tehdä kustannustehokkaalla tavalla. Nyt jos kustannustehokkuutta ei löydykään esim. kaikista lämpöpumppumalleista (mm. maalämpö ja/tai ilmavesilämpöpumppu), niin omasta mielestäni silloin sellaisiin ratkaisuihin ei saisi ketään pakottaa.

Eikä minuakaan ole kukaan pakottanut, minullahan on vanhat ennen 2012 saadut rakennusluvat, joten oma taloni ei vielä ole kokonaisenergiatarkastelun piirissä. Eli minä tässä teen kokeiluja pelkästään kokeilemisen ilosta. Ja haluan toki ajatella ympäristömyönteisesti itsekin, ja varsinkin silloin, jos se on myös taloudellisesti järkevää. Seuraavaksi meinaan kokeilla aurinkopaneeleita, joskaan en pidä sillä asialla nyt vielä mitään kiirettä.

On hyvä, että Suomessa omakotiasukkaiden asiaa ajaa mm. Suomen Omakotiliitto, joka varmasti ottaa näihinkin asioihin kantaa (?). Sillä jos lämpöpumppujen ostamisessa (todennäköisesti?) hukkaan heitetyt eurot käytettäisiinkin vaikkapa sähköautojen hankintaan, niin veikkaanpa, että ympäristövaikutus olisi paljon suurempi ja kustannustehokkaampi?

Maaliskuun sähkönkulutus

Esittelin jo kuukauden alkupään ja tyhjän talon kulutuslukemia tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/03/tyhja-talo-kulutti-8-kwh-vahempi-sahkoa.html

Ehdin siis silloin saatavilla olleen tiedon perusteella päätellä ja laskeskella, että tyhjä talo olisi kuluttanut 8 kWh vähemmän sähköä verrattuna siihen, että talo on asuttuna. Nyt tällä hetkellä olevan tiedon valossa en uskalla olla tuosta 8 kWh:n erosta enää niinkään varma. Toki selvää on edelleenkin se, että tyhjä talo vei vähempi sähköä, mutta mikä on oikea erotus normaalitilanteeseen, niin sitä en osaa nyt ihan varmaksi sanoa. Sillä jos erotus olisi johtunut pelkästään siitä, että talo jäi tyhjilleen, ja kulutus putosi 8 kWh per vrk, niin silloin vastaavasti kulutuksen olisi pitänyt lisääntyä 8 kWh, kun talossa taas oltiin paikalla. Eikö vain?

No ei se kulutus kuitenkaan lisääntynyt muuta kuin 3,2 kWh - joten nyt ainoa johtopäätös, minkä uskaltaa tehdä on se, että tyhjän talon kulutus oli pienempi, ja ero oli jotain 3 - 8 kWh:n väliltä. Yksi lisäsyy saatuun tulokseen on voinut olla sekin, että kesää kohden mennään, ja siinä samalla sähkönkulutus pienenee päivä päivältä ja säännöllisen epäsäännöllisesti ihan muutenkin, niin että pienenevä tendenssi on ihan selvä koko kuukauden ajalta, niin kuin alla olevasta pylväiköstä voi nähdä. Eli vähän reilusta 40 kWh:n vuorokausitasosta on lähtenyt maaliskuu liikkeelle, ja noin 25 kWh:n vuorokausitasolle ollaan tultu. Samalla, kun sähkönkulutus on laskenut, niin ulkolämpötila on noussut - mikä sekin näkyy tästä alla olevasta kaaviosta:

Talo Rautio: Sähkönkulutus maaliskuussa 2016.

Toinen asia mitä tyhjän tai asutun talon lisäksi olen myös yrittänyt selvittää, on ilmavesilämpöpumpun vaikutus sähkönkulutukseen. Ensin me asuttiin lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 pelkän suorasähkön varassa, ja nyt 21.10.2015 lukien talossa on ollut myös ilmavesilämpöpumppu. Ja kyllä se selvästikin jotain vaikuttaa. Uskoisin tähänastisten kokemusten perusteella, että sähkönkulutuksesta on "kadonnut jonnekin" noin 25-30%. Ja nytkin pitkin maaliskuuta on tullut koko ajan uusia alarajaennätyksiä vuorokausikohtaiseen sähkönkulutukseen.

Yhteensä sähköä kului nyt maaliskuussa 986 kWh. Vastaava lukema vuotta aiemmin maaliskuussa oli 1446 kWh. Ero on selvä, eli kulutuksesta on jonnekin "hävinnyt" 460 kWh eli 31,8%. Näin siitäkin huolimatta, että maaliskuu oli vuosi sitten lämpimämpi - silloin kuukauden keskilämpötilaksi Vantaalla tuli + 2,0C. Nyt kevät on viime vuoteen verrattuna perässä, ja tämän kuun keskilämpötilaksi tuli +0,0C eli eroa ulkolämpötiloissa on 2 astetta.

Myös maaliskuun 2016 sähkönkulutus sinänsä kolkuttelee alarajaennätyksiä sekin. Koko asumisajan alhaisin sähkönkulutus kuukausitasolla mitattiin viime vuoden heinäkuussa. Silloin sähköä kului 981 kWh, ja nyt siis tämän vuoden maaliskuussa lämpöpumpun avulla päästiin lähes samalle tasolle, kun sähköä kului 986 kWh eli 5 kWh enemmän. Toistaiseksi viime heinäkuun alarajaennätys jäi kuitenkin vielä voimaan.

Talo Rautio: Kuukausittaiset sähkönkulutukset 2014 vuoden alusta lukien.

Yllä olevassa kaaviossa on vaaleansinillä pylväillä rakennusaikaista sähkönkulutusta. Sille tasolle pitäisi päästä, jos talossa on ihan vaan "peruslämmöt" päällä, eli sen verran lämmintä, ettei jäätymisvaaraa ole. Tummansiniset pylväät 3 kpl vuoden lopussa kuvaavat asumisaikaista (suora)sähköä, ja samoin kaikki punaiset pylväät vuoden 2015 osalta marraskuulle asti. Vuoden 2015 kahden viimeisen punaisen pylvään aikana oli jo lämpöpumppu, mutta ei se vielä syksyllä 2015 mitään säästöä tuonut. Marraskuussakin 2015 sähköä meni enempi mitä vuotta aiemmin.

Joulukuussa (ilmeisesti olin tehnyt jotain pieniä säätöjä? En enää muista...) säästöä alkoi jo tulla, ja sama kehitys jatkui helmi-maaliskuussa 2016. Tammikuu 2016 oli kuitenkin poikkeuksellisen kylmä, ja silloin sähkönkulutus oli ihan omaa luokkansa. Ja lämpöpumppukin oli noin puolet ajasta seisahduksissa. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin sähkövastukset olivat tammikuussa päällä 251 tuntia, eli noin 11 vuorokautta.

Tässä(kin) kohtaa voidaan taas kysyä, että no - kannattiko ilmavesilämpöpumppu hankkia? Maksaako se itse itsensä takaisin? Jos maksaa, niin missä ajassa maksaa?

Investointi siis maksoi asennettuna 8600,00 euroa - sisältäen arvonlisäverot yms. Ennen asentamista 12 kuukauden sähkölasku oli ollut 17162 kWh. Se määrä sähköä maksoi 1887,74 kWh. Jos lämpöpumpumpulla (optimistisesti laskien) saadaan tästä määrästä 30% pois, niin vuosittainen säästö euromääräisesti on silloin 566,32€. Jolloin investointi on kuolettanut itse itsensä noin 15 vuoden aikana. Ja jos lämpöpumpun oletettu elinikä on noin 40000 tuntia eli noin 17 vuotta, niin silloin aika tiukille kyllä vetää, että saako tästä omansa pois, mutta näillä näkymin saa.

Mikäli energian hinta pitkässä juoksussa nousee (niin kuin lämpöpumpun myyjät pontevasti aina muistavat mainita), niin silloin takaisinmaksuaikalaskelmat tottakai paranemat, jos hintojen nousu on todellista, eikä pelkästään inflaatiosta johtuvaa. Nyt neljän viimeisen vuoden aikana sähkön hinta on kuitenkin ollut koko ajan jatkuvassa laskussa.

Mutta mikäli lämpöpumpulla ei saadakaan kuin 25% vuosittaisesta sähkölaskusta pois, silloin vuosisäästöksi jää vain 1887,74€ x 25% = 471,94€. Ja takaisinmaksuajaksi tulee yli 18 vuotta. On vähän epävarmaa, että kestääkö laite näin kauaa....? Ja tuleeko matkan varrella myös huoltokustannuksia?

Toistaiseksi olen selvinnyt kaikesta vielä ihan itse ja omin avuin, ja nyt on itselläni vielä sekin hyvä puoli, että upo-uudessa laitteessa on vielä 2v takuut päällä. Eli jos jotain tulisi aina voisi soittaa laitteen myyjälle. Ja on lämpöpumppu nytkin jo "kaatunut" kaksi kertaa, viimeksi eilen, jolloin seuraus oli se, että lämmin vesi oli kokonaan loppu, kun pumppu oli häiriöilmoituksen johdosta jäänyt seisomaan. Sain sen kuitenkin taas käyntiin vanhalla kikalla, eli otin sähköpääkeskuksesta lämpöpumpun virrat hetkeksi pois, ja siitä se sitten taas lähti nousemaan ylös, ja toimii taas ihan normaalisti. Käyttökatkos oli kuitenkin niin lyhytkestoinen, että lämpimän veden puuttumista ei ehditty vielä huomata (muuta kuin lämpöpumpun näytöltä).

Toimintahäiriöstä johtuen varaajan lämpötila laski +26C asteeseen.

Sähkövastukset ei kuitenkaan vielä olleet menneet päälle, mutta lähellä oli.

Ensi apuna sulake pois päältä, ja lyhyen sähkökatkon jälkeen lämpöpumppu

taas käynnistyi. Oikeassa alakulmassa alta lukien menovesi varaajalle oli

aluksi +28C (varaajan lämpötila samaan aikaan +26C), keskimmäinen ikoni

tarkoittaa, että ulkoyksikön propelli pyörii ja ylin ikoni ilmoittaa, että

kompura käy. Tavoitelämpötila varaajassa on +56C astetta.

No entä olisiko sittenkin vaan kannattanut laittaaa maalämpö, niin kuin alkuperäinen suunnitelma olikin, että maalämpö laitetaan jo rakentamisen aikana?

Jos olisin maalämmön laittanut, sitten tuohon luvun 8600€ paikalle pitäisi laittaa ihan toinen luku, eli maalämpö olisi silloin saatujen tarjousten perusteella tullut maksamaan likemmäs 20.000 euroa. Toki se olisi ollut nyt viiime tammikuussa parempituottoinen, koska ilmavesilämpöpumppu menee kovissa pakkasissa pois päältä (jos lämpötila laski -17C alle pumppu sammutti itsensä, eikä sen hyötysuhde varmaan -15C kohdallakaan kovin kummoinen ole, vaikka meillä pumppu kävi siinä kohdassa yhtä päätä ja yötä päivää). Kesällä tilanne on ymmärtääkseni toisinpäin.

Kesällä esim. meillä ilmavesilämpöpumpun lämmönlähde eli ulkoilma on hyvinkin +20C astetta lämmintä. Mutta maalämpöpumppu joutuu kesälläkin ottamaan kaiken lämpönsä "vaikeimmasta paikkaa" eli noin 150-200 metriä maan alta, jossa lämpötila silloinkin on vain noin +7-8C. Eikä se siis kovin tehokasta ja järkevää ole noissa olosuhteissa, jos ajatellaan että helpomminkin sen lämmön kesällä saisi. Tietysti tuossa kesän kovimmilla helteillä maalämmöstä on se hyöty, että talon jäähdytys tulee maalämmössä "kaupan päälle" eli käytännössä ihan ilmaiseksi, mutta tarvitaan tarvitaan kesällä myös lämmintä käyttövettäkin.

Ehkä maalämmön hyvänä kaverina voisi olla aurinkolämpöpaneelit, joilla kuuman käyttöveden saisi tehtyä aina kesäisin (eikä se edes maksa paljon, muutamalla tonnilla saa). Silloin maalämpöpumppu säästyisi, jos sitä ei kesällä jurnuteta pelkän käyttöveden takia lyhyttä pätkää. Lämpöpumpun kompurat ei nimittäin tykkää lyhyestä käyntiajasta.

Aurinkoenergian takaisinmaksuaikoja

Aika harvoin on lehdissä tarjolla konkreettisten esimerkkien investointihintoja ja tuottolukemia. Nyt positiivisen poikkeuksen teki kuitenkin Veronmaksajan Taloustaito -lehti, jonka uusimassa numerossa oli todella hyvä artikkeli aurinkoenergiaa harkitseville, ja höysteenä myös pari jo toteutettua esimerkkitapausta:

Veronmaksajan Taloustaito 2/2016.



 

Itsekin olen aurinkoenergiaa harkinnut, ja viime syksynä vertailin vastakkain ilmavesilämpöpumppuja ja erilaisia aurinkoenergiaratkaisuja. Tällä kertaa itse valitsin lämpöpumpun.

Juttu aurinkoenergiasta alkaa sivulta 52.

 

Ensimmäisessä konkreettisessa esimerkkitapauksessa oli omakotitalo Espoossa, jossa oli asennettu 5kWp -tehoinen aurinkosähköjärjestelmä, jonka hinta oli ollut 11000 euroa, ja joka tuotti 3381 kWh sähköä 8kk aikana, eli huhtikuusta 2015 vuoden loppuun.

Yhdessä vuodessa - jos ei ole sateinen kesä niin kuin viimeksi oli - niin vastaavalla järjestelmällä pitäisi kuitenkin päästä Etelä-Suomessa noin 4500 kWh:n vuosituottoihin. Hyvä tuottolaskuri löytyy mm. tästä linkistä:

http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri

Case1: Aurinkosähköjärjestelmä Espoossa.

Jos nyt lasketettaisiin tälle takaisinmaksuaika tuon 4500 kWh/vuosi -olettaman perusteella, niin mikäli sähkön hinnaksi arvioidaan 11c/kWh, niin silloin 4500 kWh euroiksi muutettuna on 495€ per vuosi. Tällä tuotolla 11000 euron arvoinen hankintahinta tulee katettua noin 22 vuoden aikana.

 

Toisessa esimerkissä oli aurinkolämpöjärjestelmä Kangasalta. Rivitaloyhtiön järjestelmä oli maksanut 19800€ ja sen tuotto ekana vuotena oli 17,2 MWh eli 17200 kWh. Mikäli tässäkin esimerkissä kWh hinnoitellaan 11 sentin arvoiseksi, silloin ekan vuoden euromääräinen tuotto on ollut 1892€ ja tämän pohjalta laskettu takaisinmaksuaika olisi 19800/1892=10,5 vuotta.

 

Aurinkolämpöjärjestelmä näyttäisi siis maksavan itse itsensä nopeammin takaisin, kuin aurinkosähköjärjestelmä. Aurinkolämpöjärjestelmässä myös tekninen hyötysuhde on paneeleissa paljon parempi. Jos aurinkolämpöjärjestelmä pystyy vangitsemaan yli 95% auringon lämpösäteistä, niin aurinkosähköjärjestelmät jäävät aina alle 20%:n - jolloin siis 80% paneeleihin osuneesta säteilystä menee heti hukkaan.

Case2: Aurinkolämpöjärjestelmä Kangasalla.

 

Aika pitkiä nämä eri järjestelmien takaisinmaksuajat ovat, jos lasketaan niin, että missä ajassa ne tienaavat itse itsensä. Toki voidaan laskea myös niin, että lasketaan saatu säästö - jolloin jos lähtötilanne on kallis öljy, sitä vasten edullisempi aurinkoenergia tai muu energia voi antaa hyvinkin lyhyitä takaisinmaksuaikoja. Sitten pitäisi vaan löytää sitä kallista öljyä, ja tällä hetkellä sitä ei löydy mistään?

Tässä lehtijutussa öljyn hinnaksi oli laskettu 1,10€. Todellisuudessa lämmitysöljy maksaa juuri tällä hetkellä 0,65€ per litra. Mutta tämän päivän hintataso ei välttämättä kestä ikuisesti. Niin kuin ei mikään muukaan maailmassa.

Jos aurinkolämpö maksaa itse oman hintansa takaisin noin 10 vuodessa, niin se on aika lyhyt takaisinmaksuaika. Ilmavesilämpöpumpun takaisinmaksuajaksi näyttäisi ainakin meidän talon tapauksessa tulla pidempi aika (noin 14 vuotta?), aurinkosähkö maksaa tässä esimerkissä itse itsensä 22 vuodessa. Maalämmön takaisinmaksuajaksi olen laskenut myöskin yli 20 vuotta, jos sitä verrataan suoran sähkön vaihtoehtoon.

Merkittävin tekijä, joka vaikuttaa takaisinmaksuaikojen pituuteen on tulevaisuuden energian hinnan arviointi. Varsinkin eri lämmitysvaihtoehtojen myyjät osaavat usein laatia sellaiset Excelit, että heillä myynnissä olevan ratkaisun takaisinmaksuajat ovat todella lyhyet.

VILP:n kotitalousvähennys olisi ollut 11%

Tänään tuli loppulasku Lämpöykkösiltä ilma-vesilämpöpumpusta. Urakan hinta (ilman lisätöitä, mm. konvektorin osalta) oli 8600€. Loppulaskun mukana tuli verottajan 14A -kaavake, johon oli valmiiksi täytettynä yritykselle maksettu urakkasumma arvonlisäveroineen, sekä siitä työn osuus, joka oli 2206€. Tämä on hyvää palvelua, kun tämän saa ihan pyytämättä, ja näin pitkälle vietynä, eikä tarvitse laskulta alkaa työnosuuksia tihrustamaan...



Loppulaskun mukana tulleet valmiiksi täytetyt verokaavakkeet.

Itse en näillä verottajan kaavakkeilla kuitenkaan nyt mitään tee, koska lopputarkastusta ei ole meillä vielä pidetty, rakentaminen siis jatkuu, enkä ole tällä hetkellä oikeutettu kotitalousvähennykseen. Mutta muuten tarina jatkuisi normaalisti tämän jälkeen niin, että tämä 2206€:n työnosuus käsiteltäisiin verotuksessa niin, että ensin tästä vähennettäisiin 100€:n omavastuu, ja sitten sen jälkeen vähennyksenä hyväksyttäisiin 45% aina 2400 euroon asti. Pariskunnalla kotitalousvähennyksiä saa olla yhteensä 2 x 2400€ eli 4800€ vuosittain.

Nyt jos lämpöpumpusta olisin lähtenyt kotitalousvähennyksiä hakemaan, niin niitä olisi siis saanut 2106€ x 45% = 947,70€, joka olisi 11% kauppahinnasta.

Tämän hetkisen tiedon valossa suosittelisin, että jos vaan mitenkään mahdollista, niin aurinkopaneelit, lämpöpumput, parvekelasit, kiinteiden kaapistojen asennukset yms. kannattaa jättää rakennusvaiheessa tekemättä - ja tekee ne vasta sitten kun kotitalousvähennyksiä voi saada. Siis vasta 2v lopputarkastuksen jälkeen. Ainakin nyt näyttää mielestäni siltä, että edes lämpöpumppu ei ehdi oikein kunnolla "kotitalousvähennysten odotteluaikana" eli ekan 2 vuoden aikana tienaamaan tuota 947,70 euroa, joten verottajalta kannattaa kyllä kaikki rahat vaan ottaa vastaan, mitä suinkin on tarjolla.

Jos nyt tässä kohtaa katsotaan miten meillä lämpöpumppu on (lähinnä käyttöveden lämmittämisessä) tähän mennessä tienannut, niin pumppu siis käynnistyi ensimmäistä kertaa 21.10.2015 ja se on ehtinyt tekemään töitä tähän mennessä 52 päivää. Tai eihän se nyt koko aikaa käy, vaan näiden 52 päivän aikana käyntitunteja on kertynyt yhteensä 237 tuntia.



VILP on käynyt 52 päivässä 237 tuntia eli keskimäärin 4,5 tuntia per päivä.

Nyt viime aikoina, kun lämpöpumppu on käytetty pelkästään käyttöveden lämmitykseen, niin käyntitunteja tulee 3h per päivä, paitsi ihan joulukuun alussa kun oli pieni pakkasjakso, niin silloin lattialämmitys oli jokusen päivän päällä 3h per vuorokausi, ja lämpöpumppu kävi 4 tuntia pidempään, eli esim. 2-3.12.2015 välisenä aikana tunteja on kertynyt 7h per vrk.



Kirjanpitoa VILP:n käyntitunneista.

Lämpimän käyttöveden lämmityksessä +42C:stä +54C asteeseen lämpöpumpun COP on aika heikko, eli vain luokkaa 1,7 (ulkolämpötila on samaan aikaan ollut noin +5C). Jolloin jos 8,3 kW:n tehollla oleva pumppu käy noin tunnin, jolloin se antaa ulos 8,3 kWh:n lämpötehon (ulosanti voidaan todentaa veden lämpiämisellä), ja itse pumppu kuluttaa samaan aikaan 5 kWh sähköä, niin tästä voidaan laskeskella, että jokaista käyttötuntiaan kohden pumppu on säästänyt sähköä noin 3,3 kWh - ja hinta sille on 0,33 euroa.

Eli jos lämpöpumppu on tähän mennessä käynyt yhteensä 237 tuntia, sen avulla on säästynyt sähköä 237 x 3,3 kWh = 782 kWh, ja tämä muutettuna euroiksi tekee tähän asti saatuna säästönä noin 78,20 euroa. Se on 1,50 euroa per päivä.

Myös vuosittainen sähkönkulutus tukee tätä laskelmaa, sillä ensimmäisen 12kk asumisen aikana lokakuun alusta 2014 lokakuun alkuun 2015 sähköä kului (suorassa sähkölämmityksessä) meillä yhteensä 17162 kWh. Nyt kun lämpöpumppu on joulukuun lopulle tultaessa ollut töissä melkein 3 kuukautta, niin ensimmäisen kalenterivuoden eli vuoden 2015 sähkönkulutus näyttäisi nyt asettuvat jonnekin lähelle 16500 kWh:ta. Eli sähkön säästöä näyttäisi tulevan vuodelle 2015 juuri tuon 600-700 kWh:n verran, mikä myös toista kautta laskettuna oli lämpöpumpun tässä ajassa tekemä sähkön säästö.

Oikeasti kaikki se minkä lämpöpumppu "tienaa" ei jää suoraan säästöksi, vaan osa lämpöpumpun tekemästä lämmöstä menee nyt myös IV-koneen esilämmityspatterille, joka sitten puolestaan näkyy taas sillä tavalla, että polttopuita kuluu nyt vähemmän kuin ennen. Tälle talvelle varatut puut taitaa riittää tällä kulutusvauhdilla vielä seuraavankin talven. Tai sitten on käymässä niin, että tästä talvesta taitaa tulla vielä leudompi, kuin mitä viime talvi oli? Ekana asumisvuotena ennen lämpöpumpun tuloa IV-koneen esilämmityspatteri oli kytkemättä, jolloin se ei tietenkään kuluttanutkaan mitään.

Sitten voitaisiin laskea vielä sellainenkin alustava laskelma, että jos lämpöpumppu tienaa 1,50 euroa per päivä, ja jos sen elinikä on 17 vuotta, niin paljonko se tienaa koko elämänsä aikana? Laskentakaava menisi silloin näin:

1,50€ x 365 x 17v = 9307€

Ja kun lämpöpumpun hinta oli 8600€, niin ehkäpä tässä on vielä pienet mahdollisuudet saada omat rahansa pois tästä kokeilusta...

Jos olisin odottanut vielä parisen vuotta, ja asentanut lämpöpumpun vastasilloin, niin olisin saanut myös ne 947,70€ verovähennykset, ja silloin voittokerroin olisi ollut huomattavasti suurempi. Eli taisin olla liian malttamaton... :)

Tietysti nämä ovat nyt vain alustavia laskelmia, jotka tarkentuvat vasta pidemmän ajan kuluessa...

Normaaliin palattu

Sähkönkulutus on taas "normaalilla tasolla", eilen sähköä meni 30,23 kWh - eli toissapäiväisistä kulutustalukemista on tultu jo alas yli 50% sen jälkeen kun otin lattialämmityksen ihan totaalisesti pois päältä. Nyt ilmanvaihdon esilämmityspatteri on kuitenkin päällä, ja se antaa etenkin yläkerran makuuhuoneisiin mukavasti lämpöä.

Takan lämpö menee noihin ylimmän kerroksen makuuhuoneisiin vähän huonommin. Tai ei mene ollenkaan, jos väliovi on kiinni. Myös oven ollessa auki takan lämmön pitäisi mennä "vastavirtaan", sillä makuuhuoneissa on pelkkä IV-tuloventtiili, eli makuuhuoneesta tulee välioven kautta (tai oven ollessa kiinni oven alitse) sisäilmaa yläaulaan, jossa on imuventtiili.

Täten nyt lämpöpumpun myötä saatu IV-patterin lämmitys on iso parannus. Vaikka IV-kone ei olekaan mikään lämmityskone, niin tämä "lämmitysasento" saattaa meillä olla aika tyypillinen suurimmat osan lämmityskautta, ja se auttaa takkoja aika mukavasti.

Ja jos tulee talvella oikein kylmiä päiviä, silloin lattialämmitys on pakko ottaa käyttöön - ja se lämpenee noissa oloissa suoralla sähköllä, koska ilma-vesi-lämpöpumppu ei kovilla pakkasilla käynnisty. Jos olisi kovillekin pakkaspäiville halunnut lämpöpumpun käyttöönsä, sitten olisi pitänyt ottaa maalämpö, ja se olisi maksanut 10-15 tonnia enempi mitä ilma-vesilämpöpumppu - eli yhteishintaa sille vaihtoehdolle olisi tullut noin 20 tonnia. Ilma-vesi-lämpöpumppu maksoi 8600€.


Sähkönkulutus palasi "normaaliin tasoon" eli tasolle noin 30 kWh. Suunnilleen samalla tasolla se oli myös lokakuussa ennen sitä, kun lämpöpumppu tuli taloon.

Sähkönkulutus lokakuussa. Lämpöpumpun asennus alkoi ma 19.10.2015. Lattialämmitys oli ekan kerran päällä 17.10.2015.

Mikä nyt sitten oli lopputulos tästä kokeilusta tähän mennessä? Sähkönkulutus oli tasolla noin (tai vähän reilu) 30 kWh per vuorokausi, ja taas on muutaman viikon säätämisen jälkeen päästy samalle tasolle, kun eilen sähköä meni (IV-koneen patterilämmityksen ollessa päällä) 30,2 kWh.

Eli ei tässä voitettu mitään, niinkö?

No, ei nyt ihan noinkaan voi sanoa. Ja ennen kaikkea toistaiseksi on liian aikaista sanoa yhtään mitään. Kuitenkin, jos tuo eilinen taso olisi vuoden keskiarvo, tai jos kulutus jämähtäisi tuohon tasoon koko vuodeksi (vuodessa on 365 päivää), niin sitten seuraavan vuoden aikana sähköä tulisi kulumaan 365 x 30,2 kWh = 11034 kWh. Eikä se olisi lainkaan hullumpi lopputulos, koska ekana vuotena sähköä kului 17162 kWh - jolloin näin nopeasti laskien säästöä tulisi vuosittain 17162-11034 = 6128 kWh, joka euroiksi muutettuna on noin 612,80 euroa. Jolloin koska investoinnin hinta oli 8600€, niin takaisinmaksuajaksi tulee 8600€ / 612,80€ = 14 vuotta.

Jos kone kestää tätä kauemmin, eikä vaadi huoltoa vuosien varrella, sitten investointi olisi kannattava, eli tähänastisten kokemusten/arvailujen perusteella ilma-vesi-lämpöpumppu pystyisi nippa-nappa tienaamaan itse oman hintansa. Mikäli pumppu kestää 200 kuukautta eli noin 17 vuotta, sitten loppuvuodet se tuottaakin jo jotain...

Eikö sitten olisi kannattanut ennemminkin ostaa vaikkapa 2 tonnin hintainen ihan tavallinen lämpöpumppu? No, kyllä sellaistakin vaihtoehtoa on tarjottu, ja eräskin myyntimies joskus jossain messuilla perusteli asiaa näin:

Myyjä: "Ilmalämpöpumpun voi saada myös 2 sisäyksiköllä, jolloin sisäyksiköt voi asentaa eri kerroksiin, jolloin keväisin ja syksyisin lämpö leviää paremmin, samoin kesällä viilennys toimii tehokkaammin. Ja ilmalämpöpumppu tienaa oman hintansa yleensä ihan muutamassa vuodessa."

Kyselin, että miten se tienaa oman hintansa, jos meillä on ollut tapana käyttää huoneilman lämmitykseen polttopuita, eikä niille ole omasta metsästä ja omana työnä laskettu mitään hintaa...

Myyjä: "No lisäksi nämä uudet ilmalämpöpumput ovat paljon tehokkaampia kuin mitä ne olivat aikaisemmin, ja ne usein pienentävät sähkölaskua jopa 30-50%..."

Tähän ihmettelin, että jos meillä on vuosittainen sähkölasku tähän mennessäkin ollut vain 17000 kWh vuodessa, ja sähköt ovat maksaneet 1900 euroa vuodessa, ja jos siitä ottaa puolet pois, niin ei jää enää kuin 8500 kWh per vuosi, ja se maksaa vajaan tonnin vuosittain - että voisiko se ilmalämpöpumppu kahdella sisäyksiköllä sitten olla näin tehokas?

Myyjä: "No ei näistä nyt tietenkään voida ihan euron tarkkoja lupauksia etukäteen antaa..."

Ja lisäksi, eikös ilmalämpöpumppu itse kuitenkin käytä sähköä? Jolloin sähkölasku sen kun kasvaa, jos sellainen otetaan. Ja ainut, mitä se ilmalämpöpumppu voisi säästää, niin se on polttopuu - joka meille muutenkin on ilmaista...

Lopuksi myyjäkin totesi, että ehkä se asia on sitten juuri noin... Eikä kauppoja tullut.

Ilma-vesi-lämpöpumpussa kaupat tuli, ja kyllä minä vielä rohkenisin olettaa, että siitä saa omat rahansa pois, ja se saattaa pitkässä juoksussa jotain tienatakin?

Lisäksi yksi asia, minkä tähänastisesta kokeilusta voi myös hyvin nähdä - niin polttopuita ja takkaa käyttämällä sähkölasku on noin puolta pienempi, kuin jos koko talo lämpenisi sähköllä ja/tai lämpöpumpulla. Tähän aikaan syksyä kun ulkolämpötila on noin +5 - +6C, niin on suunnilleen sama otetaanko lämpö ulkoilmasta vai maaperästä, eli tähän aikaan vuotta maalämpö ja ilma-vesi-lämpöpumppu ovat kutakuinkin yhtä tehokkaita molemmat.

Hyvään suuntaan mennään...?

Hyvään suuntaan mennään ainakin siltä osin, että IV-koneen lämmön talteenotto oli taas kytkeytynyt päälle. Lähes koko viikonlopun ajan IV-kone alkoi jäähdyttää taloa ohjaamalla poistoilmaa oli lämmöntalteenottokennojen. Ja samaan aikaan tulopuolella lämpöpumppu lämmitti varaajan kautta IV-koneen esilämmityspatteria. Tilanteeseen ei ollut välitöntä parannuskeinoa, koska lämmitystä ei saanut säädettyä pienemmälle.

Nyt ollaan lopetettu polttopuun käyttö toistaiseksi kokonaan, eli jos ennen oli tapana esim. suihkussa käydessä polttaa pesällinen puita kellarikerroksen saunan puukiukaassa märkätilojen kuivumisen edistämiseksi - niin nyt ei olla tehty enää sitäkään. Sisälämpötila on laskenut ehkä asteen verran - mikä ilmeisesti riitti IV-koneelle, ja LTO kytkeytyi nyt uudelleen päälle. Sehän on kuitenkin lämmitysmuodoista kaikkein halvin, jos otetaan ulospuhallettavasta ilmasta lämmöt talteen.

Lämpöpumppu on ottanut tavakseen käydä noin 5 tuntia per vuorokausi viimeisen parin vuorokauden aikana. Pari-kolme käyntituntia tulee aina öisin - ja melkein saman verran päivällä. En tiedä mikä on "normaali" käyntituntien määrä, enkä tiedä kuinka pitkää hukia lämpöpumppu yhdellä kertaa käy. Myöskään lämpöpumpun käyttämä sähkönmäärä ei ole tällä hetkellä tiedossa. Mutta uskoisin, että sähkölaite se lämpöpumppu on siinä missä kaikki muutkin sähkövehkeet, eli lämpöpumpunkin sähkönkulutuksen ilmeisesti pystyisi laittamaan seurantaan. Täytyy se ehkä jossain vaiheessa sitten tehdä, ellei käytetyn sähkön määrä ilmene jostain koneen valikoista. En ole niitä vielä täysin opiskellut.

Lämpöpumppu lämmittää tällä hetkellä pelkästään käyttövesivaraajaa, sekä IV-koneen vesipatteria. Lattialämmityksen olen kytkenyt pois päältä. Mitä se "poiskytkentä" nyt sitten käytännössä tarkoittaa, niin ilmeisesti lämpöpumppu ei nyt syötä lämmintä lainkaan lattiakiertoon, mutta lattialämmityksen kiertovesipumppu ymmärtääkseni pyörii silti koko ajan. Aiemmin sekin oli ajastettu toimimaan pelkästään öiseen aikaan, ja tämä viime tammikuussa tehty säätö oli ilmeisesti ihan järkevä toimenpide, koska silloin sähkönkulutus pieneni heti 17%:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/23/lattialammitys-kellon-taakse-saastona-17/

Nyt tällä hetkellä, kun on saatavilla viikonlopun sähkönkulutuksen luvut, niin tilanteessa jossa LTO oli kytkeytynyt pois päältä, ja myös lattialämmitys oli kytketty pois päältä (lämpöpumpulle jäi enää käyttövesi ja IV-koneen vesipatteri), niin tässä tilanteessa kokonaissähkönkulutus on asettunut 50-60 kWh:n tasolle vuorokaudessa. Eli toisin sanoen, sähkönkulutus on nyt yli sen, mitä se on tavanomaisesti ollut tähän mennessä tänä syksynä. Tai ainakaan ei voida nyt vielä(kään) niin päin sanoa, että lämpöpumppu olisi yhtään alentanut kokonaissähkön kulutusta. Tai jos on - se ei ainakaan näy missään, tai ei ainakaan näy kokonaissähkön määrässä, sillä se on kasvanut.

Elokuun alusta lokakuun puoliväliin tyypillinen päivän sähkönkulutus on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ollut tasolla 30-40 kWh per päivä, syyskuun puolivälissä sähköä meni tosin kuun puolivälissä enemmänkin, silloinkin kulutus oli noin 50-60 kWh päivässä.

Jos lämpöpumpun elinikä on noin 200 kuukautta, niin jotta lämpöpumppu voisi tienata omana elinaikanaan oman hintansa, sähkönkulutuksen pitäisi vuositasolla puolittua siitä mitä se oli. Eli kyllä tässä vielä haasteita jäljellä on, ennen kuin sellaiseen tavoitetasoon päästään.

Tässä lokakuun tähänastiset päivät, sekä lisäksi syyskuun ja elokuun päiväkohtaiset tilastot:

Lokakuun sähkönkulutus aikavälillä 1-25.10.2015.

Sähkönkulutus syyskuussa 2015.

Sähkönkulutus elokuussa 2015.

Ilma-vesi-lämpöpumpun asennus alkoi

Tänään alkoi ilma-vesi-lämpöpumpun asennus. Taloon tulee Viessmannin 200-S AWB 8,3 kW:n saksalaisvalmisteinen invertteripumppu. Asennettuna hintaa 8600 euroa. Tavoitteena on saada säästöjä sähkön hinnassa, sekä ympäristöystävällisyys.

Aika tulee näyttämään, saavutetaanko tavoitteista kumpaakaan?

Ainoa mikä on varmaa, on kulut ja se että laite on romu 200 käyttökuukauden jälkeen. Sen jälkeen sen voi kärrätä kaatopaikalle. Onko se sitten tienannut omana elinaikanaan omaa hintaansa, ja jos onkin - oliko järkevää saada pieni sähkön säästö sillä, että taas menee kaatopaikalle sähkö-elektoroniikka romua aika paljon. Saadaan niistä toki ehkä jotain kierrätykseenkin, ja uudelleen käyttöön.

Äärimmäisen ihailtavaa on kuitenkin se, että koko ajan uusiin omakotitaloihin asennetaan myös paljon maalämpöpumppuja. Vantaan asuntomessuillakin joka toisessa talossa oli maalämpö. Maalämpöjärjestelmä verrattuna ilma-vesi-lämpöpumppuun verrattuna on puolta kalliimpi. Vantaan asuntomessuilla maalämmöllä aletaan murskaamaan puolta pienempiä sähkönkulutuslukuja, mitä meidän talossa on. Meillä ekana vuotena sähköä meni noin 17000 kWh, kun oli lauha talvi ja suora sähkölämmitys. Lämpimiä neliöitä meidän talossa on 241m2.

Melkein samalla rahalla (siis ilma-vesi-lämpöpumpun hinnalla eli 8600 eurolla) olisi voinut saada myös aurinkosähköpaneelit. Siinä mielessä valinta tuntuu nyt hyvältä ja oikeaan osuneelta, että jos katsotaan vaikka ensi viikkoa, niin tasaisen harmaalta taivaalta ei varmaankaan kovin paljon valoa saada, mutta lämpöpumppu käy aina, kun on tarve - ihan vaikka keskellä yötä.

Ja mitä tuo invertteri sitten tarkoittaa? Lämpöpumppuja on kahta mallia, ne ovat joko "on/off" tai "invertteri" ohjattuja. Erona on siis kompressorin ohjaus. Kompressori on koko järjestelmän kriittisin osa, ja sillä tulee tiettyjen käynnistyskertojen jälkeen tunnit täyteen. Sitten se menee rikki - ihan samoin kuin tietokoneen kovalevy. Silläkin on tietty käynnistyskertojen määrä, ja sen jälkeen kone ei enää käynnisty.

"On/Off" -malleissa, kun kompressori kytkeytyy päälle niin se käy vakionopeudella ja kaasu pohjassa, kunnes sisäyksikön termostaatti havaitsee, että haluttu lämpötila on saavutettu. Silloin kompressori pysähtyy. Kompressori käynnistyy taas uudelleen sitten kun sisälämpötila (tai veden lämpötila) laskee riittävästi.

"On/off" -malliset lämpöpumput ovat jäämässä pikku hiljaa pois "invertteri" -mallisten lämpöpumppujen tieltä. Maalämpöpumpuista silti melkein kaikki nyt myytävät mallistot ovat ns. "on/off" -tyyppisiä, ja siksi mitoitus lasketaan noin 80%:iin, ettei laite käynnistyisi liian usein ja ettei se kävisi ns. "lyhyttä pätkää", jolloin kompressorin käyttöikä jäisi hyvin lyhyeksi.

"Invertteri" -mallissa lämpöpumpuissa kompressorin kytkeytyessä päälle, se käy aluksi nopeasti, kunnes haluttu lämpötila on saavutettu. Sitten kompressori hidastaa pyörimisnopeuttaan ja käy optimi-teholla pitäen tällä tavalla yllä säädettyä lämpötilaa. Esimerkiksi tässä meidän ilma-vesi-lämpöpumpussa tehoalue voi vaihdella täysin portaattomasti välillä 1 kW >> 8,3 kW.

 "Invertteri" -mallisten lämpöpumppujen etuna on siís nopeampi ja tasaisempi lämmitys.

Ensimmäisen asennuspäivän aikana saatiin ulkoyksikkö telineelle, sisäyksikkö seinään ja yksi reikä seinään. Asennukset jatkuvat taas huomenna.

Ulkoyksikkö on saatu telineilleen. Läpivienti reikä alhaalla oikealla.

Sama sisäpuolelta, sisäyksikkö on saatu seinälle.

Sama lähempää. Sisäyksikkö on paljon pienempi mitä maalämmössä olisi ollut. Maalämpö meille piti aluksi tullakin.

Nyt näkyy ulkoilma kellarin teknisen tilan seinän läpi.

Asentajien pikkunippelit ja ohjeet kodinhoitohuoneen lattialla.

Kupariset liuosputket on hyvin eristetty.