Miten nopeasti talo jäähtyy?

Tällä kertaa hiihtolomailtiin helmi-maaliskuun vaihteessa, ja talo jäi tyhjilleen ja myös lämmitys otettiin pois. Ainoastaan IV-koneen tuloilman esilämmitys jäi päälle. Näin tuli samalla kokeiltua se, että miten nopeasti talo jäähtyy, jos kuitenkin yöpakkasta oli enimmillään -12C?

Vastaus on, että talo ei jäähdy kovinkaan nopeasti, tai alimmillaan sisätiloissa huonelämpötila kävi +17C paikkeilla:

Näissä käppyröissä lämpötilaloggerit ovat rekisteröineen lämpötiloja tunnin välein. Talo jäi tyhjilleen 25.2.2021 torstaina, jolloin ylimmän lämpötilakäyrän aaltoilu loppuu. Tämä lämptila-anturi on lähellä takkaa, ja jos normaalisti takka on ollut käytössä pakkasilla joka päivä, tässä mittauspisteessä lämpötila on normaalisti vaihdellut +22C - +24C välillä joka päivä. Aaltoilu loppuu 25.2.2021 hetkellä ja herää taas henkiin 7.3.2021, jolloin takkaan laitettiin seuraavan kerran tulet (pieni ylöspäin väkänen kuvan oikeassa yläkulmassa).

Toisessa paikassa ollut lämpötilan mittauspiste on pysytellyt +22C tuntumassa, ja laskenut sitten +18C tasolle.

Alin ja hyppelevä käyrä on ulkolämpötila tumman sinisellä. Taustalla on vihreää viivaa, joka on ulkokellarista, jossa ei ole lämmitystä ollenkaan. 

Jos katsotaan tyhjän talon vrk-kohtaisia sähkönkulutuspylväitä, niin ne näyttävät tältä:

Sähkön kulutus vaihtelee noi 50 kWh/vrk -tason tuntumassa (poikkeuksena yksi yksittäinen päivä poislähtiessä, jolloin kulutus on ollut korkeampi). Samoin kulutus on tuplaantunut paria päivää ennen kotiintuloa, jolloin lattialämmitys on 2 päivää etukäteen käynnistetty etänä GSM-ohjattava sähköpistorasian avulla. 

Talon kulutusmäärät ovat tässä kohtaa "todellisia", eli välissä ei ole ilmasta-veteen lämpöpumppua, sillä siihen oli tullut jokin toimintahäiriö, eikä se toimi vieläkään. Sulake napsahtaa aina alas, kun ulkoyksikköä yrittää käynnistää, jolloin vikatila -ilmoituskaan ei poistu. Pitää soittaa sille korjaus huomenna maanantaina, siihen asti talo ja käyttövesi lämpiää suoralla sähkölämmityksellä.

Joskus jossakin - muistaakseni ainakin Motivan sivuilla on todettu, että jos lasketaan sisälämpötiloja yhdellä asteella, niin energiankulutus putoaa sillä tavoin -5% per yksi aste. Nämä kuviot ei kyllä ollenkaan vahvista tuota väitettä, sillä näistä käppyröistä katsoen sähkönkulutus on pysynyt suunnilleen samoissa, vaikka lämpötila talon sisällä laski 7 asteella, eikä tarkastelujaksolla lattialämmitys ollut ollenkaan päällä. Eli energiaa olisi kuulunut säästyä enemmänkin? Ei kuitenkaan säästynyt.

Toisaalta tämä näyttää myös senkin, että nykyaikaisen talon nykyaikaisilla lämmöneristeillä uskaltaa hyvin jättää viikoksi ilman lämmitystä, eikä pelkoa putkien jäätymisestä sinä aikana ole. 

Lisää lehtien palstoilla

Tällä kertaa lehtien palstoille oman työn kautta - ja artikkeli olikin varsin suosittu puolilta päivin Ilta Sanomissa, jolloin kyseessä oli Ilta Sanomien luetuin nettiuutinen:

Ilta Sanomat "luetuimmat listan" ykkösenä.

Taloussanomissa tämä on luetuin uutinen yhä tälläkin hetkellä (nyt on maanantai 16.12. klo 18:20 kun tätä kirjoitan):

Taloussanomat "luetuimmat listan" ykkösenä 16.12 klo 18:20.

Jo näitä ennen sama uutinen oli Ilta Sanomien viikonloppunumeron paperiversiona, ja kyseinen lehti loppui ainakin joistakin lehtipisteistä kesken:

Tässä koko juttu vielä luettavassa muodossaan:

Ja tässä linkki Taloussanomien nettiversioon (vielä paremmin luettava versio):

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006342522.html

Mistä oikein on kyse? Onko pääpointtina maalämpöön siirtyminen?

Jutun ja oivalluksen pääpointtina ei varsinaisesti ole maalämpöön liittyminen (jollaisia Suomessa on tehty jo vuosikausia, myös erilaisissa ja erikokoisissa taloyhtiöissä), vaan tässä nimenomaisessa tapauksessa tehtiin oivallus, että jos kerran maalämpö oli mahdollista pistää maksamaan itse itsensä 8 vuoden aikana, niin miksei saman tein laitettaisi maalämpöä maksamaan 20-vuotinen laina?

Jolloin lainamäärä olisi paljon suurempi, kuin mitä oli maalämmön hinta. Jolloin taloyhtiö sai remonttirahaa per heti. Jolloin taloyhtiö teki kaikki remonttinsa per heti - ja ilman, että asumisen kokonaiskulut olisivat nousseet yhtään senttiä, eli taloyhtiön osakkaat maksavat asumisestaan joka kuukausi yhä edelleenkin saman verran, vaikka taloyhtiö teki yhteensä 490 tonnin remontit.

Normaalisti pienehköissä taloyhtiöissä tehtäisiin mittavat vastikkeen korotukset noin suuren remontin jälkeen, mutta tässä yhtiössä pidettiin viime viikolla eli 10.12.2019 ylimääräinen yhtiökokous, joka alensi hoitovastiketta noin 24%:lla. Tämä oli ainakin itselläni oman 15-vuotisen isännöintiurani ensimmäinen ja ainoa ylimääräinen yhtiökokous, joka on kutsuttu koolle sen takia, että hoitovastiketta alennetaan. 

Alentamisen syynä oli siis maalämmöstä johtuva hoitokulujen jyrkkä lasku. Ja tällä hoitovastikkeen laskulla katetaan nyt otettavan pankkilainan kaikki korot ja kulut ja lyhennykset seuraavan 20 vuoden ajan.

Jos joku (vaikkapa nokkela isännöitsijä) esittelee tämän toimintamallin muillekin taloyhtiöille, niin nykyisillä kaukolämmön hinnoilla tämä toimintamalli Helsingin Puistolassa sijaitsevasta rivitaloyhtiöstä on heti kopioitavissa lähes kaikkiin muihinkin taloyhtiöihin esim. Helsingissä ja Espoossa.

Vantaalla tilanne on haastavampi, koska vantaalaiset taloyhtiöt ovat saaneet nauttia edullisemmasta kaukolämmöstä sen jälkeen, kun Vantaalle rakennettiin jätteenpolttolaitos, eli kaukolämpöä tulee - tarvittiin sitä taikka ei. Niin sitä sitten myydään halpaan hintaan lähiseutujen taloyhtiöille. Silti nytkin eräälle vantaalaiselle rivitaloyhtiölle tehty vastaava laskelma lupailee 12-13 vuoden takaisinmaksuaikoja. Sekin on hyvä saavutus. Jolloin 20 vuoden pankkilainalla tämäkin yhtiö saisi reippaasti ilmaista remonttirahaa.

Maalämpö ei kuitenkaan ole taikasana, eikä edes mahdollista tai kannattavaa kaikissa yhtiöissä. Mutta silloin pitää selvittää mm. lämmön talteenoton, tai VILP:n tai muun ratkaisun kannattavuutta.

Miksi näitä ratkaisuja ei sitten tehty jo esim. 10 vuotta sitten? No silloin ei vielä ollut tehokasta ja teknisesti luotettavia lämpöpumppuja. Mutta nyt on. Toki yhä vieläkin lämpöpumppukauppiaat joskus huijaavat ostajia ylisuurilla lupauksilla mm hyvistä COP tai SCOP -luvuilla, jotka ei sitten toteudukaan käytännön elämässä, vaikka laboratorion testitilanteissa ne olisikin saavutettu.

Tai sitten maalämpökauppias myy (halvempaan hintaan pyrkiessään) koko järjestelmän liian lyhyellä kallioreiällä, joka on laskettu 1 metri kallioreikää per 1 neliö lämmitettävää asuinpinta-alaa -kaavalla.

Nykyään oikeampi suhdeluku on 1,3 metriä kallioreikää per neliö lämmintä pinta-alaa. Silloin paluuvesi on lämpimämpää, ja maalämpöpumpun hyödysuhde on parempi ja sähkönkulutus paljon pienempi.

Nyt en ymmärrä?

Jokin aika sitten ihmettelin täällä blogissani sitä, että eikö ilmavesilämpöpumppu säästäkään mitään?

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Täytyy sanoa, että kyllä tämä asia on jäänyt mietityttämään edelleenkin, ja olen vähän nyt yrittänyt tutkiskella, että voisiko meillä nyt olevalle tilanteelle tehdä jotain, esim. tehdä kytkennät toisin, tai voisiko sitten laskelmia tehdä eri tavalla?

Varmasti voisi.

Nyt lämpöpumppu lämmittää meillä lämmintä käyttövettä. Ja puolet vuodesta eli noin 6kk ajan se ei mitään muuta teekään (lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut pois päältä maaliskuulta lokakuulle). Näin syksyisin ja keväisin ja toki talvellakin (jos ei ole paukkupakkaset ja pumppu pysähdyksissä) lämminvesivaraajasta otetaan lämpöä myös lattiakiertoon.

Nyt olisi mahdollisuus parantaa hyötysuhteita niin, että lämpöpumpun ja vesivaraajan "väliin" laitettaisiin vielä toinen vesivaraaja, jonka lämpötila olisi esim. noin 30-35C ja josta otettaisiin suoraan lattiakiertoon lämmin vesi. Käyttövesi voitaisiin lämmittää vaikka sähkölläkin, koska lämpöpumppu on huono tekemään vettä korkeisiin lämpötiloihin.

Seuraava kysymys olisi tietysti se, että miksi asiat pitäisi tehdä näin monimutkaisesti? Miksi tarvittaisiin 2 vesivaraajaa, vesikiertoinen lattialämmitys, ja suhteellisen kallis ilmavesilämpöpumppu? Kun kaiken saman voi tehdä ja pystyy tekemään myöskin tavallisella 2 tonnin ilma-ilma-lämpöpumpulla, jonka lämmitystehoa voi tehostaa takkatulella, jos lämpöpumpun sijoittaa niin, että se tehostaa takasta tulevan lämpimän ilman kiertoa.

Teki sitten niin taikka noin, niin molemmissa näissä järjestelmissä varavoimana olisi aina suora sähkölämmitys. Ilmavesilämpöpumpussa on toki isommat tehot mitä "normaalissa" ilma-ilma-lämpöpumpussa. Mutta on siinä myös 4-kertainen hintakin, eli jos samalla rahalla ostaisikin 4 kpl "normaaleita" lämpöpumppuja, niin niiden yhteenlaskettu teho varmasti pärjää hyvin yhdelle ilmavesilämpöpumpulle.

Entä jos alkaisinkin laskemaan asiat jotenkin toisin, nythän laskin saadun hyödyn sitä lähtökohtaa vasten, että mitä jos en olisikaan hankkinut lämpöpumppua, vaan olisikin jatkettu suorasähkön varassa. Ehkä näin ei pitäisi asioita laskea ollenkaan?

Sillä jos lasken lämpöpumpun kannattavuuslaskelmat samalla tavalla, mitä useimmat muutkin talonrakentaja laskevat, silloin minäkin saan ihan sama lopputulokset, ja ne lopputulokset ovat tosi hyvät, ja näillä lopputuloksilla voi ilahduttaa kenet tahansa lämpöpumpun myyjän.

Nimittäin asiat voisi laskea myös näin:

Talo-Rautio - toteutunut sähkönkulutus ilmavesilämpöpumpulla vuoden aikana = 13844 kWh.
Kotitaloussähkön arvioitu osuus = 5000 kWh, jolloin lämmityssähkö oli 8844 kWh/vuosi.
Käytetty ilmavesilämpöpumppu = Viessman 200S AWB ilmavesilämpöpumpun 8,3 kW:n teholla.
Lämpöpumpun COP-luku:

COP +7C/+35C = 4,28 (EN 14511)

Jos oletetaan, että maalämpöpumpun vuosittainen hyötysuhde olisi noin 1/3, niin jos ilmavesilämpöpumppu ei ole aivan niin tehokas, niin ehkä sen hyötysuhde voisi kuitenkin olla luokkaa 1/2,5? Eli yhden suhde 2,5:een (1 kWh sähköä tuottaisi 2,5 kWh lämpöä)

Sen jälkeen laskelmat menevät näin:
Lämmityksen sähkönkulutus lämpöpumppua käyttäen 13844 kWh - 5000 kWh = 8844 kWh.

Mikäli lämpöpumppua ei olisi ollut, olisi sähkönkulutus COP laskentaa käyttäen ollut 8844 x 2,5 = 22110 kWh /vuosi. Tätä lopputulosta voi vallan mainiosti peilata myös rakennuslupaa varten tehtyä energiaselvitystä vasten - siellä arviokulutuksen määränä oli 23287 kWh/vuosi/lämmitys. Tai jos syötän oman taloni volyymiluvut ja lämmitystaparatkaisut Motivan laskuriin, sieltä tuloksena tulee 25600 kWh vuosittaiseksi sähkönkulutukseksi. Eli kaikki näyttää hyvältä - samalla hehtaarillahan nämä kaikki 3 lukua selvästikin ovat - arvioitu kulutus 2,5:n COP arvolla, energiaselvityksen lopputulema ja Motivan laskuri eli 22110 kWh ja 23287 kWh ja 25600 kWh. Tai ei näillä luvuilla ainakaan oleellisen suurta eroa ole.

Jolloin nyt voidaan kätevästi laskea ilmalämpöpumpun säästö ja kannattavuus tältä pohjalta:

Säästö = 22110 kWh - 8844 kWh = 13266 kWh ja sille hinta 12c/kWh tasoa käyttäen = 0,12€ x 13266 = 1591,92 euroa (vuosittaisen säästön määrä), ja kun hankintahinta eli 8600,00 euroa jaetaan tällä, saadaan takaisinmaksuajaksi = 8600,00€/1591,92€ = 5,4 vuotta!!!

Mitäs minä tuolla aiemmin sanoin? Tällaisella lopputuloksella ilahduttaisi kenet tahansa lämpöpumppumyyjän, ja nyt lopputulos on kutakuinkin sellainen, mitä kaikki muutkin lämpöpumpun ostajat ovat laskeneet. Tai että mitä myyjän taholta heille on valmiiksi laskettu.

Tässä kohtaa pitää muistin virkistyksenä ja ilon pilaamiseksi kuitenkin todeta oman taloni vuosikulutus ilman lämpöpumppua. Se oli siis mittarilukeman perusteella 17162 kWh ja kun saadun säästön laskin normeerauskertoimien avulla, niin säästöä tuli oikeasti siis vain noin 371 euroa vuosittain (eikä 1592 euroa vuosittain). Ja vastaavasti lämpöpumppuinvestoinnin takaisinmaksuajaksi tulikin siis yli 20 vuotta, eikä noin 5 vuotta.

Eli niin kuin tässä nyt nähdään, erilaisia laskelmia voidaan tehdä aika monella tavalla...

Seuraavaksi aloin sitten surffailla netissä katsomassa, että onko kukaan muu pettynyt lämpöpumppulla saatuihin säästöihin? Paljon ei osumia löytynyt, mutta jotain kuitenkin. Tässä yksi:



Iltalehden juttu vuodelta 2012. Kuva tästä linkistä:
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001751266.html

Yllämainitun Iltalehden jutussa kerrotaan Kuluttajariitalautakunnan ratkaisusta, jonka mukaan: "Lautakunnan mukaan kuluttajalla on oikeus purkaa kauppa. Ahsellia on suositeltu palauttamaan ostajalle tämän osuus kauppahinnasta "käyttöhyödyllä vähennettynä". Lisäksi maahantuojan pitää korvata lämpöpumpun asentamisesta aiheutuneet kustannukset." Jutussa ei kerrottu sitä, että mitä kuluttaja sitten teki? Ja noudattiko yritys lautakunnan ratkaisua? Eli purettiinko lämpöpumpun asennukset pois? Jos näin tehtiin, olisiko tämä mahdollisesti ainoa Suomessa pois purettu lämpöpumppu? Eihän kukaan nyt yleensä lämpöpumpusta luovu, vaikka se ei ihan odotuksia täyttäisikään?
Lämpöpumppuja kuitenkin myydään Suomessa hyvin, niitä on Suomessa jo 670000 kpl. Ja määrä kasvaa, tässä linkissä lisää lukuja:

http://www.sulpu.fi/-/lampopumppujen-myyntimaarat-kasvoivat-vuonna-2014

Tuolla linkissä myös kerrotaan, että lämpöpumput tuovat asuintaloihin energiaa vuosittain noin 5 TWh (viisi teravattituntia - teravatti on miljoona megavattia eli miljardi kilovattia). Jos 670000 lämpöpumppua tuottaa yhteensä 5 TWh, silloin yhden lämpöpumpun keskimääräinen tuotto pitäisi olla 7462 kWh vuosittain. Kai se sitten näin on. Euroiksi muutettuna saatu hyöty on silloin keskimäärin noin 750 euroa per lämpöpumppu.

Jos on noin, seuraavaksi on minusta mielenkiintoista katsoa, että miten tämä talon ympäriltä talon sisälle lämpöpumpun pumppaama lisäenergia mahtaa "kaunistaa tilastoja", eli vähentää muiden energiamuotojen kulutusta? Onhan tuo 5 teravattia kuitenkin jo sellainen määrä energiaa, että se näkyy. Tilastoistahan tämä tieto on helposti saatavilla, ja tilastot näyttävät esim. tältä, alla oleva graafi löytyy tästä linkistä:

http://www.stat.fi/til/asen/2014/asen_2014_2015-11-20_tie_001_fi.html

Asumisen energiankulutus Suomessa vuosittain.

Noissa pylväissä näkyy normaalia kylmemmät talvet eli 2010 ja 2012 selvästi muita pylväitä korkeampina. Mitään muuta tuossa kuvassa ei sitten omasta mielestäni näykään? Ja nyt tulee eka kohta, jossa en ymmärrä? Siis kun noissa pylväissä näkyy (aivan sattumalta) juuri se ajanjakso, jolloin lämpöpumppujen suosio on räjähdysmäisesti kasvanut, niin miksei niiden avulla tuotettu yhteisteho ole painanut Suomi-tason kokonaisenergiankulutusta laskuun? Eikös näin olisi pitänyt käydä?

En nyt löydä ihan tähän hätään nopeasti lämpöpumppujen myyntitilastoa, joka yltäisi vuoteen 2014 asti, mutta tässä olevassa tilastossa on vuosi 2012 mukana, ja kun lämpöpumppuja nyt on 670000 kpl, niin tämäkin auttaa näkemään miten huimaa kehitys on ollut vuosina 2008 -> 2014:

Lämpöpumppujen määrä Suomessa.

Vielä löytyy tuolta ylempänä mainitusta stat.fi eli Tilastokeskuksen linkistä myöskin eri energiamäärien kehitys, jossa lämpöpumpuilla tuotetun energian määrän nousu näkyy selvästi:

Asumisen energian lähteet.

Kaukolämpö on lämmön lähteistä suosituin ja tärkein. Miten on muuttunut kaukolämmön määrä vuodesta 2008 vuoteen 2014? Se on ehkä hivenen noussut? Matkalla näkyy vuoden 2010 ja 2012 muita talvia ankarammat talvet. Puun käyttö on toiseksi suosituinta, ja sekin on pysynyt samoissa vuodesta 2008 vuoteen 2014. Kolmantena tulee sähkö. Sen käyttö asuintalojen energian lähteenä on vähän noussut. Öljyn käyttö on vähän laskenut. Lämpöpumpuilla tuotetun energian määrä on noussut selvästi. Mutta mitä hyötyä tästä noususta on ollut, kun minkään muun käytetyn energian (öljy poislukien) käytön määrä ei tunnu oikein laskevan?

Vai onko tässä nyt käynyt sillä tavalla, että lämpöpumppujen arvioitu tuotto on pelkästään arvioitua tuottoa, eikä todellista tuottoa olekaan syntynyt? Ei ainakaan siinä määrin, mitä on laskettu? Samaan aikaan 6 vuodessa myös talojen rakennusmääräyksiä on kiristetty, talojen energiatehokkuus on parantunut - joten luulisi, että lämpöpumppuenergia pois lukien kaikki muut käppyrät olisi reippaassa laskussa? Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Ja nyt en ymmärrä, mistä tämä voisi johtua?

Olisiko mahdollisesti käynyt niin, että tarkastelujaksolla vuodesta 2008 vuoteen 2014 Suomen väkiluku tai asumisen väljyys olisi (räjähdysmäisesti) kasvanut? No näin ei ole käynyt, muutamien viime vuosien aikana Suomen väkiluku ei ole oleellisesti muuttunut, ei myöskään asumisväljyys, josta graafia tässä:

Asumisväljyyden kehitys Suomessa.

Jos kerran Suomessa lämpöpumppujen määrä kasvaa, ja oletettavasti lämpöpumpuilla tehdyn energian määrä kasvaa yhtä huimasti, niin mihin se lämpöpumppujen lämpö oikein menee, kun ei se missään tilastoissa näy? Jos näkyisi, muiden energiamuotojen käytön olisi mielestäni pitänyt laskea, ja ainoa joka hivenen oli laskenut oli öljy.

Tietysti voihan tässä olla vielä sellainenkin mahdollisuus, että mitä jos asuntojen lämpötila olisi 6 vuoden aikana tasaisesti kasvanut? :-) Silloin se lämpöpumpuilla mahdollisesti tehty lisäenergia kuluisi siinä... :-) (tämä nyt vähän huumorimielessä pohdittua)

Jos nyt lukijoiden puolella joku keksii ratkaisun, mistä tämä dilemma voisi johtua, niin saa toki auttaa - eli kertoa mistä ilmiö johtuu?

Sillä jos nyt itse katson ruohonjuuritasolta ylöspäin, niin en ainakaan omassa lämpöpumpussani kovin suuria tuottoja pysty näkemään. Samoin jos taas katson ylätason tilastoja Suomi-tasolla, niin en minä näe lämpöpumppujen vaikutuksia kovin konkreettisesti oikein sielläkään? En ainakaan siinä laajuudessa mitä minun mielestäni pitäisi näkyä...

Siis ainoa mikä näkyy, on tuossa toiseksi viimeisessä graafissa oleva lämpöpumpuilla tuotetun energian kasvu 5 teravattiin - mutta kun se on itsessään pelkkää teoreettista laskentaa. Konkreettisesti tämän lisähyödyn pitäisi näkyä siten, että joku muu energiamuoto menettäisi selvästi otettaan rakennusten lämmitysmuotona. Käyrien laskuun pitäisi antaa lisävauhtia myös energiamääräysten kiristyminen ja jossain määrin myös ilmastonmuutoksesta johtuva vähäisempi energian kokonaistarve.

Tietysti olen minä kuullut myös paljon positiivisia kokemuksia monelta esim. öljystä maalämpöön siirtyneeltä vanhan kiinteistön omistajalta, entä tietenkään näitä kertomuksia halua kiistää. Toteutuneista luvuista ja säästöistä olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan lisää.

Ilmavesilämpöpumpun COP?

Yritin laskeskella, että kuinka tehokkaasti ilmavesilämpöpumppu on vettä lämmittänyt. Laskennan lähtökohtana oli se, että paljonko lämpimän veden tekemiseen on huhtikuun aikana energiaa tarvittu - ja toisaalta paljonko ilmavesilämpöpumppu on energiaa kuluttanut?

Vähän arvailuksi tämä menee, sillä lämpöpumpun ottoenergialla ei ole erikseen asennettuna mittaria. Ja lisäksi lämpöpumpun tehoalue voi vaihdella 1 kWh:sta -> 8,3 kWh.

Omat laskelmani menivät tällä kertaa näin (copy-paste Excelistä):

Kokonais vedenkulutus			12027,4	litraa
Lämpimän veden osuus, litraa (40% kok.kulutuksesta)			4811,0	litraa
Sähkönkulutus yhteensä			750,0	kWh
Veden lämmitys +8C -> +55C			263,9	kWh
IV-koneen kulutus			90,0	kWh
Kotitalous   sähköt			293,1	kWh
Lämpöpumpulle jää			103,0	kWh
Veden lämmitys,  hyötyösuhde:
energia= 280,7 kWh/56,2 kWh			2,56	COP
Lämpöpumpun käyntitunnit
huhtikuussa = 94h			94	h
Tehonkulutus per tunti			1,10	kWh
Lämpöpumpun "säästämä"
energia = 263,9kWh - 73kWh			190,1	kWh

Meillä siis kului lämmintä vettä huhtikuussa yhteensä 12020,4 litraa, mikä on aika kova kulutus 30 päivän aikana, sillä se tekee 4 henkilölle jaettuna 30 päivän jaksolla kulutukseksi 100,2 litraa per henkilö per vuorokausi. Jossakin kerrostalossa tämä ei olisi mitään - mutta meillä se on siinä mielessä paljon, että esim. kuukautta aiemmin maaliskuussa kulutus oli meillä vain 64,7 litraa per henkilö per vuorokausi. No - juhlat ja kylävieraat tässä kuussa varmastikin lisäsivät kulutusta... :-)

No nyt sitten samaan aikaan sähköä kului 750 kWh. Ja se meni kaikki lämpimän veden tekemiseen (talo lämpeni puilla), sekä kotitaloussähköön, sekä IV-koneen sähköön. Muita sähkönkuluttajia meillä ei oman ymmärrykseni mukaan ole ollut. Salaojapumppaamon pumppukin vie sähköä vain muutaman kWh:n kuukaudessa, eli sen kulutus on aivan mitätön.

Paljonko sitten kotitaloussähkön määrä olisi ollut? Laskin sen niin, että rakentamisen aikana - kun asuimme paritalossa, ja meillä ei sähkölaskussa ollut mitään muuta kuin kotitaloussähkö, niin 607 päivän aikana meidän kulutus oli keskimäärin 9,77 kWh per vrk. Otin sen saman kulutuksen tälle huhtikuulle, joten kotitaloussähköön meni siis noin  293 kWh.

Nämä kaikki muut kulutus(arviot) kun vähentää pois, niin lämpöpumpulle jää 103 kWh. Ja jos sillä sähköllä on saatu lämpimään veteen lämpöä 263,9 kWh, niin silloin COP luvuksi tulee 2,56. Se lienee ihan oikein laskettu, sillä lämmintä eli +55C asteista vettä tehdessään pumppu saa raataa todella kovasti. Lattiakierrossa syntyvä enintään +30C vesi syntyisi paljon helpommin. Ja jos se tehdään +7C asteisesta ulkoilmasta, silloin COP on tehtaan ilmoituksen mukaan luokkaa 4,2.

Näiden laskelmien mukaan lämpöpumppu olisi säästänyt energiaa vain 190,1 kWh (verrattuna siihen, että lämpöpumppua ei olisi lainkaan ollut, jolloin lämmin vesi olisi tehty suorasähköllä). Edellisessä päivityksessä kerroin, että energiaa säästyi kuitenkin vuoden takaiseen verrattuna 429 kWh. Eli kun lattialämmitys oli pois päältä, se säästi sitten aikalailla, eli 429-190=239 kWh? Tai sitten toinen vaihtoehto on se, että vaikka meillä olisi tänä vuonnakin ollut pelkkä suorasähkö, niin ehkä kulutus olisi sittenkin ollut viime vuotta pienempi? Eihän kulutus vuodesta toiseen ihan samana pysy koskaan.

Motivan sivuilla ilmavesilämpöpumpun koko vuoden COP-arvoksi lasketaan 2 ja maalämmön 3. Ehkä nämä ylläolevat laskelmat sitten suunnilleen oikein taitavat olla?


Ilmalämpöpumpun COP-kerroin riippuu paljon paitsi ilman lämpötilasta,
niin myöskin pumpun merkistä. Tämä taulukko bongattu täältä:
http://www.ilmalampopumput.fi/fi/mika-ihmeen-lampopumppu/energian-saasto

Koneellisen ilmanvaihdon haasteita...

Jokin aika sitten oli Hesarissa hyvä artikkeli, jossa ehkä oleellisin sanoma tiivistyy pariin lauseeseen näin:

"Tehokkaat ilmanvaihtokoneet saattavat pahentaa sisäilmaongelmia, eivätkä ne välttämättä säästä energiaa kuten laskelmat lupaavat."

Koko artikkeli on luettavissa tästä linkistä:

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1453441238265?ref=hs-art-suositellut

Artikkelissa nostetaan esille myös koneellisen ilmanvaihdon ja sisäilmaongelmien todennäköinen yhteys, eli sanatarkka lainaus meni näin: "tehokkaiden ilmanvaihtokoneiden epäillään olevan osasyyllisiä Suomen rakennusten perusvitsaukseen, sisäilmaongelmiin". Parina muuna ongelmana mainittiin, että koneellinen ilmanvaihto vie runsaasti tilaa ja sähköä. Itse asiassa ongelmat eivät lopu vielä tähän, ja meilläkin on asia nyt huomattu. Itse asiassa hyvää tuuria, että huomattiin, koska helposti olisi voinut jäädä kokonaan huomaamatta, ja silloin yleensä ollaan joskus siinä isännöitsijän työssäkin tyypillisessä tilanteessa, että jokin vikatilanne on jatkunut jo pitkään, ennen kuin se tulee jotain kautta esille. Meillä näyttää siis ylimmän kerroksen WC:n poistoilma-aukko tällä hetkellä tältä:



Ilmastointiputken poistoilmaventtiili poistettu.
(Ei muuten ole mitään järkeä laittaa kahta lediä pieneen WC-tilaan, mutta sitten kun tähän
 tulee vieläsuihkukaappi, niin ehkä tämä sitten näyttää ihan hyvältä?)

Kiersin siis ilmanvaihtoputken päässä olleen imuventtiilin tänään aamulla kokonaan irti ja laitoin IV-koneen käymään vähän suuremmilla kierroksilla. Syystä että yläpohjan puhallusvilloissa kulkeva ja ylä-WC:stä ilmaa pois imevästä IV-putkesta alkoi tiputella vettä.

Nopea tilannearvio oli sellainen, että nyt paukkupakkasella WC-tiloista lähtenyt suhteellisen pieni ilmamäärä ei ole riittänyt pitämään IV-putkea riittävän lämpöisenä. Se on ollut kylmä, ja huoneilmasta putkeen imetty lämmin ja kostea ilma on härmistynyt putken sisäpinnoille. Nyt kun sää lauhtui, niin härmistyminen lähti sulamaan, ja se sitten tuli ilmi, kun putken päässä alaspäin olevan säätölautasen rakoventtiilin välistä alkoi tiputella vettä lattialle... Ensiapuna tähän siis lisää ilmanvaihtoa tähän putkeen, eli nyt se ottaa koko aukon täydeltä ilmaa, ja IV-kone käy kovemmin, joten ilmavirtaa pitäisi riittää. Eiköhän tämä riitä ensiapuna, kun jatketaan muutama päivä näin.

Ensi kesänä pitää sitten käydä yläpohjassa, ja ottaa putki esille puhallusvillojen välistä, tarkistaa miltä tilanne näyttää (villojen ei pitäisi olla märkinä, jos putki ei ole liitoksistaan vuotanut, joka tapauksessa kondenssi-ilmiö on tapahtunut peltiputken sisällä). Lopuksi pitää sitten vielä katsoa voiko sen putken jotenkin eristää paremmin. Onhan siellä yläpohjassa nytkin kaikki putket eristetty ihan asianmukaisesti, mutta se ei nyt sitten vaan näissä pakkasissa ihan riittänyt. Ehkä puolimetrisen villapatjan päälle pitää tähän kohtaan rakentaa ylimääräinen "keko", jotta villaa on putken päällä riittävästi, eikä pakkanen pääse putkeen kiinni? Se jää sitten nähtäväksi ja mietittäväksi ensi kesänä.

Eli tähän koneellisen ilmastointiin liittyy nyt vielä sekin, että IV-putket kulkevat erilaisten ja erilämpöisten tilojen läpi. Ja tässä kohtaa näköjään voi syntyä kondenssi-ilmiöitä, jos ilmavirran määrä on niin pieni, ettei se riitä pitämään putken seinämiä riittävän lämpöisinä. Jos taas ilmavirran määrä on riittävän suuri, se tarkoittaa ehkä sitten osaltaan jonkinlaista lämmön hukkaa, jolloin joudutaan ihmettelemään ihan samaa mitä Hesarin jutussakin, että miksi koneellinen ilmanvaihto ei säästäkään niin paljon energiaa mitä sen pitäisi? Siis jos koneellisella ilmanvaihdolla on ainakin 2 tavoitetta, toinen on lämmönvaihdinta eli LTO-boksia apuna käyttäen hyvä lämmön talteenotto, ja toinen tavoite on raikas ja oikein mitoitettu sisäilman vaihtuvuus.

Mikä se oikea mitoitus sitten on? Se onkin sitten taas vallan hyvä kysymys...

Sillä aivan niin kuin Hesarin artikkelistakin ilmenee, Suomessa mitoitukset ovat aika yläkantissa, jos verrataan Euroopan muihin maihin. Eli ehkä vähempikin riitttäisi? Mutta toistaiseksi - ja kunnes toisin todistetaan, niin koneellinen ilmanvaihto säädetään aina niin, että koko rakennuksen ilma vaihtuu kokonaan kerran kahdessa tunnissa. Ihminen ei ainakaan niin paljon ilmaa tarvitse. En tiedä tarvitseeko rakennus?

Mutta jos ihminen on suljetussa tilassa (esim. avaruusmatkalla), niin jokainen (avaruus)matkustaja tarvitsee vuorokaudessa 5 kg happea, 3 kg vettä ja 1 kg kiinteää ravintoa. Maan pinnalla 1 kuutio ilmaa painaa 1,2 kg ja ilman happipitoisuus on 21%. Joten nopeasti laskettuna tuo 5 kg happea pitäisi löytyä jo noin 20 kuutiosta ilmaa. Toki jos joku nyt sulkeutuu päiväksi 20 kuution tilaan, alkaa hiilidioksidi jossain vaiheessa nousta ja ilma on sen jälkeen raskasta hengittää. Kuitenkin jos vaikkapa 100 neliön talossa asuu 4 ihmistä, ja huoneen keskikorkeus on 2,5 metriä, niin vuorokaudessa koko huonetilavuus 250m3 vaihtuu koneellisella ilmastoinnilla 12 kertaa, eli yhteensä taloon puhalletaan raikasta ilmaa 3000 kuutiota, joka on melkoinen määrä, jos yhdelle ihmiselle teoriassa 20 kuutiotakin saattaisi jo riittää. Eli eipä nuo suomalaisen normistot ainakaan alakanttiin ole asetettu.

Toinen asia mikä kävi mielessä on liesituulettimen putki katolle. Siinä lienee jonkinlainen läppä, mutta kyllä pakkasilla huomasi selvästi, että sitä kautta tulee kylmää ilmaa sisälle päin, sillä onhan talossa aina pieni alipaine. Tästä johtuen tuo putki on varmasti aika kylmä. Ja jos siihen sitten silloin tällöin ruuanlaiton yhteydessä puhalletaan jokunen minuutti kosteaa ja rasvaista ilmaa, niin se tiivistyy varmaan aika hyvin kylmän putken seinämiin? Jatkuva ilmavirta sisältä ulos pitäisi varmaan tämänkin putken lämpöisenä, jolloin härmistymistä sisäseinämiin ei tapahtuisi. Mutta en nyt kuitenkaan itse alkaisi pitämään paukkupakkasilla liesituuletinta yhtä päätä päällä. Eihän siinä ole edes mitään lämmön talteenottoakaan. Täytyy sitten vaan jossain vaiheessa tilata IV-puhdistus tällekin putkelle.

Meillä on vielä varastokoppien rakentaminen osittain kesken, ja mm. keskikerroksen varastokopista on vielä melko esteetön näkyvyys putkihormiin, joka kulkee kellarista yläkertaan asti. Ehkä pitääkin rakentaa keskikerroksen varasto nyt niin, ettei tuota näkyvyyttä peitetä. Silloin jos alkaa putkissa tapahtumaan kondenssi-ilmiöitä, niin sen ainakin sitten huomaa helposti. Nyt noissa isoissa putkissa ei näkynyt eikä tuntunut mitään. Niissä on myös ilmavirrat sen verran suuret, että ei niihin myöskään pitäisi kondenssia tulla.



Putkihormisto keskikerroksen varastokopista ylöspäin katsottuna.

Melkein uskaltaisin veikata, että painovoimainen ilmastointi voi olla sittenkin niin hyvä, ja että se yleistyy tai tulee jossain vaiheessa vielä takaisin?

Miksi koneellista ilmanvaihtoa tarvittaisiin, jos kivikaudesta alkaen on pärjätty ilmankin, ja jos se ei juuri mitään säästä? Toki - kyllä taloihin uusiin taloihin laitetaan aika paljon maalämpöpumppujakin, eikä niidenkään takaisinmaksuaika aina kovin lyhyt taida olla. Maalämpöpumpuilla ei kuitenkaan ole negatiivisia terveysvaikutuksia, mutta koneellisella ilmanvaihdolla voi olla.

Ilma-vesi-lämpöpumpun asennus alkoi

Tänään alkoi ilma-vesi-lämpöpumpun asennus. Taloon tulee Viessmannin 200-S AWB 8,3 kW:n saksalaisvalmisteinen invertteripumppu. Asennettuna hintaa 8600 euroa. Tavoitteena on saada säästöjä sähkön hinnassa, sekä ympäristöystävällisyys.

Aika tulee näyttämään, saavutetaanko tavoitteista kumpaakaan?

Ainoa mikä on varmaa, on kulut ja se että laite on romu 200 käyttökuukauden jälkeen. Sen jälkeen sen voi kärrätä kaatopaikalle. Onko se sitten tienannut omana elinaikanaan omaa hintaansa, ja jos onkin - oliko järkevää saada pieni sähkön säästö sillä, että taas menee kaatopaikalle sähkö-elektoroniikka romua aika paljon. Saadaan niistä toki ehkä jotain kierrätykseenkin, ja uudelleen käyttöön.

Äärimmäisen ihailtavaa on kuitenkin se, että koko ajan uusiin omakotitaloihin asennetaan myös paljon maalämpöpumppuja. Vantaan asuntomessuillakin joka toisessa talossa oli maalämpö. Maalämpöjärjestelmä verrattuna ilma-vesi-lämpöpumppuun verrattuna on puolta kalliimpi. Vantaan asuntomessuilla maalämmöllä aletaan murskaamaan puolta pienempiä sähkönkulutuslukuja, mitä meidän talossa on. Meillä ekana vuotena sähköä meni noin 17000 kWh, kun oli lauha talvi ja suora sähkölämmitys. Lämpimiä neliöitä meidän talossa on 241m2.

Melkein samalla rahalla (siis ilma-vesi-lämpöpumpun hinnalla eli 8600 eurolla) olisi voinut saada myös aurinkosähköpaneelit. Siinä mielessä valinta tuntuu nyt hyvältä ja oikeaan osuneelta, että jos katsotaan vaikka ensi viikkoa, niin tasaisen harmaalta taivaalta ei varmaankaan kovin paljon valoa saada, mutta lämpöpumppu käy aina, kun on tarve - ihan vaikka keskellä yötä.

Ja mitä tuo invertteri sitten tarkoittaa? Lämpöpumppuja on kahta mallia, ne ovat joko "on/off" tai "invertteri" ohjattuja. Erona on siis kompressorin ohjaus. Kompressori on koko järjestelmän kriittisin osa, ja sillä tulee tiettyjen käynnistyskertojen jälkeen tunnit täyteen. Sitten se menee rikki - ihan samoin kuin tietokoneen kovalevy. Silläkin on tietty käynnistyskertojen määrä, ja sen jälkeen kone ei enää käynnisty.

"On/Off" -malleissa, kun kompressori kytkeytyy päälle niin se käy vakionopeudella ja kaasu pohjassa, kunnes sisäyksikön termostaatti havaitsee, että haluttu lämpötila on saavutettu. Silloin kompressori pysähtyy. Kompressori käynnistyy taas uudelleen sitten kun sisälämpötila (tai veden lämpötila) laskee riittävästi.

"On/off" -malliset lämpöpumput ovat jäämässä pikku hiljaa pois "invertteri" -mallisten lämpöpumppujen tieltä. Maalämpöpumpuista silti melkein kaikki nyt myytävät mallistot ovat ns. "on/off" -tyyppisiä, ja siksi mitoitus lasketaan noin 80%:iin, ettei laite käynnistyisi liian usein ja ettei se kävisi ns. "lyhyttä pätkää", jolloin kompressorin käyttöikä jäisi hyvin lyhyeksi.

"Invertteri" -mallissa lämpöpumpuissa kompressorin kytkeytyessä päälle, se käy aluksi nopeasti, kunnes haluttu lämpötila on saavutettu. Sitten kompressori hidastaa pyörimisnopeuttaan ja käy optimi-teholla pitäen tällä tavalla yllä säädettyä lämpötilaa. Esimerkiksi tässä meidän ilma-vesi-lämpöpumpussa tehoalue voi vaihdella täysin portaattomasti välillä 1 kW >> 8,3 kW.

 "Invertteri" -mallisten lämpöpumppujen etuna on siís nopeampi ja tasaisempi lämmitys.

Ensimmäisen asennuspäivän aikana saatiin ulkoyksikkö telineelle, sisäyksikkö seinään ja yksi reikä seinään. Asennukset jatkuvat taas huomenna.

Ulkoyksikkö on saatu telineilleen. Läpivienti reikä alhaalla oikealla.

Sama sisäpuolelta, sisäyksikkö on saatu seinälle.

Sama lähempää. Sisäyksikkö on paljon pienempi mitä maalämmössä olisi ollut. Maalämpö meille piti aluksi tullakin.

Nyt näkyy ulkoilma kellarin teknisen tilan seinän läpi.

Asentajien pikkunippelit ja ohjeet kodinhoitohuoneen lattialla.

Kupariset liuosputket on hyvin eristetty.