Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 579,2 kWh. Vuosi sitten elokuun kulutus oli 813,6 kWh ja sitä aiemmin elokuussa 2015 sähköä meni 1275,4 kWh. Nyt tuli siis uusi alarajaennätys elokuulle. Kuukausittaiset käppyrät näyttävät nyt sitten tältä:


Kuukausittaiset kulutukset vuodesta 2014 lähtien. Keltainen pylväs elokuussa oli kaikkien aikojen alhaisin.

Viime heinäkuussa sähköä kului 430,8 kWh. Sekin oli silloin kuukausi sitten uusi alarajaennätys, ja kaikkien aikojen pienin kuukausikulutus ikinä.

Nyt elokuussa sähköä meni 579,2 - 430,8 = 148,4 kWh enempi kuin kuukausi sitten heinäkuussa. Nyt lisäystä tuli 34,4% heinäkuuhun verrattuna. Mistä johtui moinen ero?

No ainakin yksi selittävä tekijä saattaa olla ulkovalaistus. Se ei ollut heinäkuussa yhtään tuntia päällä (paitsi pakolliset katunumero valot paloi hämäräkytkimellä ohjattuna), mutta elokuussa ulkovalot ovat kaikki palaneet ihan normaalisti hämäräkytkimen ohjauksella. Nyt päättyneen elokuun keskilämpötila Vantaalla oli +15,9C. Eli varsin kylmä kuukausi elokuuksi. Kai sekin sitten nosti sähkönkulutusta siitä, mitä se oli heinäkuussa?

Elokuun päivittäiset kulutuskäppyrät näyttävät tällä kertaa tältä:



Elokuun sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti.

Silmiin pistää ainakin yksi muita korkeampi pylväs 11.8, jolloin sähköä kului 40,3 kWh. Se aiheutui poreammeen täyttämisestä, ja suorasähkön käyttämisestä. Varaajan lämpötila oli nimittäin säädetty +50C asteeseen (joka varmasti tärkeä tekijä kahteen peräkkäiseen alaraja-ennätykseen viime heinäkuussa ja uudestaan tässä elokuussa), mutta nyt lämmin vesi loppui kesken, ja sähkövastus oli pakko laittaa päälle. Koska nuoriso oli tuolloin yksin kotona, niin samalla lämpeni suorasähköllä myös koko vesivaraaja, koska lämpövastukset olivat päällä vähän turhankin pitkään.

Nyt jatkossa jos on tarkoitus käyttää poreallasta, niin varaajan lämpötila säädetään hyvissä ajoin +55C asteeseen. Silloin 500-litraisen varaajan kapasiteetti riittää, ja porealtaan tarvitseva vesi tulee lämmitettyä lämpöpumpun avulla.

Tällä hetkellä lattialämmitys ja ilmanvaihdon esilämmityspatteri ovat vielä kokonaan pois päältä. Laitan ilmanvaihdon esilämmityspatterin nyt syyskuulle taas päälle. Joten oletettavasti syyskuun sähkönkulutus on vähän suurempi, mitä nyt päättyneen elokuun oli. Lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut aikaisempina vuosina ollut tapana laittaa päälle lokakuussa. Riippuu vähän keleistä, että milloin lisälämpöä taas tarvitaan. Tänä vuonna oli olohuoneen takkakin jo elokuussa yhden kerran käytössä.

Porealtaan lämmitys sähköllä

Porealtaan täyttämiseen tarvitaan noin 400 litraa vettä (näin meillä - riippuu altaan koosta), joka lämmitetään noin 30 astetta (oletus että vesi on vesilaitokselta tullessaan noin +5C ja porealtaassa noin +35C). Lämpöenergiaa tarvitaan näin ollen 30C x 1,16 kWh/aste/kuutio x 0,4kuutiota = 13,92 kWh. Toisin sanoen - jos talossa on suora sähkölämmitys, ja jos täytetään poreallas, sähköä kuluu noin 14 kWh. Mutta jos on lämpöpumppu, lämpöpumpun avulla voisi periaatteessa saada saman lopputuloksen 3 kertaa pienemmällä sähkömäärällä eli noin 3-4 kWh:lla.

Meillä nuoriso oli eilen yksin kotona, ja halusivat kylpeä kavereittensa kanssa porealtaassa. Jokin aika sitten laskin 500 litraisen varaajan lämpötilan +50C asteeseen, ja nyt sitten lämpö ei ihan riittänytkään, vaan altaaseen valuva vesi oli alkanut tuntumaan haalealta. Silloin ei voi oikein muuta tehdä kuin kääntää sähkövastukset päälle - kuten sitten oli tehtykin. Jolloin viimeisen 3 vuorokauden sähkönkulutuskäppyrät näyttävät aika mielenkiintoisilta, eli tältä:



 

 

Nyt voisi kai kysyä, että säästyykö sähköä ja kannattiko laskea varaajan lämpötilaa? Nopeasti katsottuna mahdolliset sähkönsäästöt on syöty aika tehokkaasti, sillä poreallasta täytettäessä sähkövastusten sähköteho on ollut enimmillään jopa yli 12 kWh, kun viimeisen 3 vrk aikana sähkönkulutus on vain kerran ylittänyt 2 kWh:n ja yleensä lämpöpumpun käynnistyessäkin syntynyt kulutuspiikki on ollut vain 1 kWh:n tasolla...

No kaipa sähköä silti säästyy, sillä oikealla kaavion vieressä oleva tekstikenttä kertoo, että viime vuonna vastaavan 3 vrk aikana sähköä kului meillä 88 kWh, mutta nyt vastaavana aikana meni 72 kWh. Ja jos ei olisi lämmitetty poreallasta sähköllä, olisi kulunut vielä vähemmän kuin 72 kWh.

Mutta mitä opimme tästä? Jos on hyvissä ajoin etukäteen tiedossa, että poreallasta halutaan käyttää, ja että 500 litraa 50 -asteista vettä ei siihen näköjään nyt kykene riittävästi lämpöä antamaan, niin kannattaa ehkä hyvissä ajoin mennä säätämään varaajan lämpötila takaisin +55C asteeseen. Tällöin porealtaan veden tarvitsema lämpö tulee tehtyä ilmasta veteen lämpöpumpulla jo hyvissä ajoin. Eikä sähkövastuksia tarvita lisälämmön lähteeksi.

Hups... Lämmin vesi loppui...

Eilen sattui ekan kerran sellainen ilmiö, että lämmin käyttövesi loppui hetkeksi kesken. Tähän oli syynä porealtaan täyttäminen ja lämpöpumppu, jonka käyttöä tässä nyt vielä opetellaan...

Eilen tähän aikaan illasta (klo nyt tätä kirjoittaessani 20:30) kaikki oli ihan normaalisti, lämmin käyttövesi oli +44C (nykyisen tiedon valossa kuitenkin liian vähän porealtaan täyttämiseen), ja lämpöpumppu oli käynnistymässä aikaohjatusti klo 21:00... Mutta ennen altaan täyttymistä käyttöveden lämpötila laskikin tasolle +36C, jolloin se ei enää tunnu lämpimältä.

44C asteisella käyttövedellä kyllä tarkenee...

Mutta vesihanan ollessa auki lämpötila lähtee nopeasti laskuun...

Aiemmin, kun käyttövesi meillä lämmitettiin suoralla sähköllä, se tietysti riitti hyvin. Varaajan tilavuus on 500 litraa ja varaajan kyljessä on 3 kpl 6 kWh sähkövastuksia.

Jäspin 500 litran varaaja kolmella 6 kWh vastuksella.

Nyt siis jos 1 kuutio vettä lämmitetään +4C:stä (sen lämpöisenä se tulee vesilaitokselta) +64C asteeseen (sen lämpöisenä vesivaraajia yleensä on tapana pitää), niin kuution vettä lämmittäminen 60 asteella vaatii energiaa 70 kWh. Tai jos lämmittää yhden kuution vettä yhdellä asteella, sitten energiaa kuluu fysiikan lakien mukaan 1,16667 kWh.

Eilen lämpimän veden "vesikatkos" kesti vain varttitunnin, eli kun kaikki sähkövastukset laitettiin päälle, ja kun vielä lämpöpumppukin käynnistyi, niin varaajan kyljessä olevat lämpötilamittarit kipusivat ihan silmissä. Sähkökulutuksessa saavutettiin tämän vuoden kolmanneksi korkein tuntikulutus! Vain pari kertaa aiemmin sähkönkulutus on käynyt viime helmikuussa korkeammalla. Yhteensä eilen kului sähköä 54,37 kWh, ja siitä siis noin 14-15 kWh porealtaan täytössä.

Sähkön tuntikohtainen kulutus 19.12.2015.

Nyt sitten jatkossa tiedetään, että jos tarvitaan 400 litraa lämmintä vettä, niin lämpöpumppu pitää käynnistää vähän aikaisemmin, joko ajastetusti tai sitten sallia sille automaattikäynnistys oman harkinnan mukaan. Itse olen käyttänyt aikaohjausta ja pumppu käy kolmesti päivässä. Minusta jos pumppu käy aina kun haluaa, eli jokaisen altaan täytön tai suihkussa käynnin aikana, niin aika tiuhaan se siinä sitten käynnistyisi...

Paljonko nyt sitten tuo porealtaan käyttö ja täyttö maksaa? Raakavesi maksaa 3 euroa per kuutio. Kun vettä tarvitaan 400 litraa, sille tulee hinnaksi 1,20 euroa.

Lämmitysenergiaa tarvitaan 0,5 x 0,4 kuutiota x 70 kWh = 14 kWh (siis jos ja kun koko altaan tilavuus vettä lämmitettäisiin 60 asteella, 70 kWh per kuutio kerrottaisiin 400 litralla eli 0,4:llä, mutta tämä pitää vielä kertoa puolikkaalla, koska loppulämpötila on noin +34C, eikä 64C asteista vettä altaan täydeltä).

Jos lämpö tuotettaisiin suorasähköllä, ja jos sen hinta olisi 10c/kWh, niin lämpöenergia maksaisi 1,40€. Yhteensä porealtaan täyttö maksaa siis 2,60€ per kerta. Yllättävän halpaa (?) vaikka päälle päin katsoessa näyttää melkoiselta tuhlaukselta, kun vesihana on auki puoli-iltaa ja lopuksi lämmin vesi päästetään viemäriin... Joten jos tuo poreallas nyt nykyisellä käyttöasteella on käytössä kerran tai pari joka kuu, niin vitosen kahta puolta siinä sitten rahaa kuluu kuukausittain. Nyt tänä syksynä käyttö on ollut kellarin remontista johtuen vähän vähäisempää, ja tänään allas täytettiin ekan kerran sen jälkeen, kun ilma-vesi-lämpöpumppu tuli taloon.

Lämpötilan Suomen ennätystä ei meillä tänään saavutettu, lämpötila kävi tässä kohtaa vain vajaassa +10C:ssä pohjoisen seinän puolella. Etelän seinällä lämpötilamittari näytti välillä tasalukua +10C.

20.12.2015 klo 13:00 lämpötila käväisi +9,3C:ssä.