Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuningaskuluttaja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuningaskuluttaja. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Isot juhlat

Viikonloppuna meillä ja viereisellä (tai läheisellä) työväentalolla ollaan pidetty isot juhlat, kun vaimoni täytti pyöreitä vuosia. Sukulaisia on ollut yökylässä enimmillään 10 kpl, ja hyvin ollaan mahduttu.

Talon mitoitus tuli siten testattua, sillä yhtenä alkuperäisistä ajatuksista oli se, että jos joskus tulee lastenlapsia ja jos pidetään vaikka joulujuhlia meillä eli "mummolassa", niin tilaa löytyy kaikille. Ja näyttäisi siis löytyvän. Ihan vähään aikaan ei lastenlapsia kuitenkaan vielä ole tulossa, nyt meidän perhepotretti 70-luvun tyyliin järjestetyissä retrosynttäreissä näytti tältä (en ole enää ihan vähään aikaan ollut perheen pisin):

Synttärijuhlat eiliseltä.
Joskus bloggaamista ja talon rakentamista aloittaessani perhepotretti näytti vuonna 2011 tältä:


New York helmikuussa 2011. Lapsetkin kasvaa talon rakentamisen aikana...
Huhtikuuta on nyt takanapäin puolet, ja ihan mukavasti kesää kohti mennään. Sähkönkulutus on vuodentakaiseen verrattuna pudonnut noin 40%, mikä suurimmaksi osaksi varmastikin johtuu lämpöpumpusta. Hurjan suuri tuo muutos kuitenkin on. Sähköä lisäävänä tekijänä on ollut juhlavalmistelut ja leipomiset, ja sekin kyllä näkyy kulutuksessa - eli kuukauden huippukulutus vuorokaudessa on ollut noin 40 kWh/vrk, vaikka alimmillaan tässä kuussa on päästy jo 18 kWh/vrk -tasolle. Juhlavalmistelutkin huomioiden sähkönkulutuksesta on kuitenkin "kadonnut jonnekin" tuo 40%, vaikka kuukauden keskilämpötila on ihan samoissa mitä se oli vuosi sitten.

Eilinen oli lämmin ja aurinkoinen päivä, tänään vähän satoi. Tarkalleen sademäärä oli 2mm, ja tämä oli kevään ensimmäinen mitattu sademäärä. Muutama päivä sitten laitoin sademittarin taas paikoilleen talvitauon jälkeen, kun ei ole enää yöpakkasia luvassa. Pakkasella sademittarin keruukuppi, joka on muovia - tahtoo jäätyä halki, ja sen jälkeen vesi ei enää pysy siinä, joten mittari olisi pakkasten jälkeen rikki (jos ei aina muista sateen jälkeen kaataa vettä pois).

Lattialämmitys on ollut poissa päältä jo kuun alusta lukien. Takkaa on tässä kuussa tähän mennessä käytetty 5 kertaa, eli parisen kertaa viikossa. Toukokuussa takan lämmityskerrat tulevat varmasti harvenemaan vielä lisää, mutta ehkä noin 10 kertaa takkaa pystyy vielä käyttämään, ennen kuin sen käyttö siirtyy kesätauolle. Sitten seuraavan kerran takkatulen ääressä istuskellaan luultavasti vasta lokakuussa.

Tällä viikolla takassa oli tulet tiistaina ja torstaina.
Lämpöpumppu on käynyt tällä hetkellä noin 3 tuntia vuorokaudessa. Sillähän ei ole nyt mitään muuta työtä kuin lämpimän käyttöveden tekeminen. Ilmavesilämpöpumpun tehokkuutta lisää ulkoilman lämpötila, joka nyt tätä kirjoittaessa (17.4 klo 23:05) on vielä +8C tässä vaiheessa iltaa... Jos lämpöpumpun ainut tehtävä on lämpimän käyttöveden tekeminen huhtikuulta lokakuulle, niin voisiko sanoa silloin niin, että lämpimän käyttöveden lämmitys on lämpöpumpun päätehtävä, ja myöskin ainoa tehtävä suurimman osan aikaa vuodesta? Jolloin jos tätä asiaa alkaa näin ajatella, silloin pitää aika tarkkaan laskeskella, että paljonko lämpöpumppuun kannattaa investoida. Ja verotuksessakin mahdollisesti saatavat hyödyt olisi hyvä hyödyntää? Niin kuin tässä Kuningaskuluttajan nettijutussakin todetaan:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/14/uudisrakentajan-vinkki-maalampo-vasta-jalkikateen-kotitalousvahennysta-jopa

Se muuten meni se TV-esiintyminen mielestäni ihan hyvin? Tai ainakin meni omasta mielestäni, kun lähtetyksen itse katsoin. Vaikka olin silloin 14.4.2016 lähetetyssä Kuningaskuluttaja-ohjelmassa ihka ekaa kertaa elämässäni TV-lähetyksessä. Ja hyvinhän nuo muutkin ohjelmassa olleet rakentajat osasivat esiintyä :-) Itse ohjelmakin näkyy vielä YLE:n Areenassa, tässä linkissä:

http://areena.yle.fi/1-3179020

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Kuningaskuluttaja vertailee lämmitystapoja

Kevät on ilmeisesti se aika vuodesta, jolloin raksablogit ovat medioissa mukana. Tähän samaan aikaan ovat myös tämän kevään uudet rakentajat liikkeellä. Minusta on hyvä, että tietoa on tarjolla - ja sitä tulee tällä hetkellä joka tuutista. Minäkin aloitin oman rakentamiseni aikoinaan niin, että lueskelin mm. raksablogeja. Ja sitten rakentamisen edetessä seurailin sellaisia rakennusblogeja, joissa rakentaminen oli hieman omaa tilannettani edellä.

Nyt jo aiemmin keväällä pääsin mukaan Hesarin kautta, eli antamaan siis parin muun bloggaajan ohella vinkkejä siihen, mitä pitäisi ottaa huomioon bloggaamisessa? Tässä vielä linkki sinne:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com.ee/2016/03/kotiblogit-ja-kodin-hinta-varo.html

Seuraavaksi eli huhtikuussa 2016 olen mukana YLE:n Kuningaskuluttaja -ohjelmassa, jossa vertaillaan pientalojen lämmitystapoja.

Meille siis piti tulla maalämpö- jo rakentamisen aikana. Tilanne näytti itse asiassa hyvinkin selvältä. Talossa oli lämpimiä neliöitä 241m2, joten kokonsa puolesta talo oli selvästi ns. "maalämpötalo", jossa mitään muita vaihtoehtoja ei ole. Tätä mieltä olivat kaikki tuntemani asiantuntijat. Samaa sanoivat myös tutut kiinteistövälittäjät: "Että pistä vaan maalämpö - sitten se talo on helpompi myydä, jos se joskus tulee myyntiin."

Tämä käsitys vahvistui vielä entisestään, kun kävin Motivan nettisivuilla. Siellä on eri lämmitystavoille laskuri, jossa voi oman talonsa tulevilla tiedoilla vartailla eri lämmitystapoja. Maalämpö näytti sielläkin olevan taloudellisesti se paras vaihtoehto. Motivan laskuri löytyy tästä linkistä:

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Ja jos sinne nyt syötän tuohon laskuriin oman taloni tiedot, niin tässä on lopputulos - maalämpö on selvästi edullisin, kun laskee yhteen investointi- ja käyttökulut:

Lämmitystapojen kustannusvertailulaskuri Motivan nettisivuilla.

Lopullisesti käännyin maalämpö -vaihtoehtoon (ainoana oikeana vaihtoehtona) sen jälkeen, kun olin kontaktoinut maalämmön myyjiä, ja olin saanut muutamia tarjouksia. Tarjousten mukana tuli hyvät Excelit, joissa tietyllä energian hintojen nousuarvioilla oli laskettu energian hintojen nousu tulevaisuudessa, ja maalämmön takaisinmaksuaika oli hyvinkin lyhyt. (Toisin kuitenkin kävi - sähkön hinta on ollut jatkuvassa luisussa jo vuodesta 2011 alkaen, ja samaan aikaan öljyn hinta on romahtanut.)

Ja toki maalämpöä myös myytiin hyvin. Lämpöpumppujen myyjät ovat ammattilaisia ihan viimitten päälle. He osaavat kertoa, että nykyään jo yli puolet uusista omakotitalojen rakentajista valitsee maalämmön. Myynnin kehitys näkyy mm. tästä tilastosta:

Lämmitysjärjestelmien valinnat uusiin taloihin 2006-2014.
Oletteko muuten huomanneet sellaista ilmiötä, että jos pyydät maalämpötarjousta jossain messuilla maalämpömyyjän omalla messuständillä, niin siinä kun talon tietoja ja maalämmön kannattavuutta laskeskellaan, niin myyntipuheen loppuvaiheissa paikalle ilmestyy myös "aivan sattumalta", joku maalämpömyyjälle tuttu kiinteistövälittäjä.

Välittäjä poikkeaa ständille siis ihan sattumalta "morjenstamaan vanhoja tuttuja", ja sitten myös vähitellen yhtyy keskusteluun todeten syvällä ja vakuuttavalla rintaäänellä, että hän on aika paljon myynyt tällä seudulla omakotitaloja, ja kyllä se vaan nykyään niin tahtoo olla, että ei (isokokoisia) omakotitaloja saa millään kaupaksi, jos ei niissä ole maalämpö pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä. Jolloin lämpöpumpun myyjä kysyy sitten sujuvasti siihen perään, että "No? Tehdäänkö kaupat nyt heti?"

Eikä tässä mitään uutta. Toki tiedän jo entuudestaan ihan saman.

Myös minulle tutut kiinteistövälittäjät pitävät maalämpöä isoissa omakotiloissa järkevänä - eikä vähiten sen talon myynnin kannalta. Ja onhan maalämpö ympäristöystävällinen, helppohoitoinen, se sopii myös ikäihmiselle. Ja se on ainoa tapa, joka pystyy pitämään talon lämpöisenä ja tekemään lämmintä käyttövettä ympäri vuoden - varsin kohtuulliseen hintaan.

Mutta minä en tehnyt kuitenkaan heti kauppoja, vaan jäin odottamaan kotitalousvähennyksiä. Niitä voi saada aikaisintaan 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Joten meidän taloon tehtiin kaikki "mahdollisimman helpoksi" maalämmön jälkiasennusta ajatellen. Sisäyksikön paikka ja kallioreiän paikka sekä näiden välinen reitti ja läpivientikohta ulkoseinässä on jo etukäteen mietitty. Kun maalämpö tulisi, se menisi "heittämällä paikoilleen..."

Sitten muutettiin asumaan, ja asuttiin eka vuosi suorasähköllä. Ja tässä kohtaa tapahtuikin sitten eka yllätys!

Sähköä meni nimittäin (lauhasta talvesta johtuen?) sen verran vähän, etten saanut maalämpölaskelmia kannattavaksi enää millään. Siis kyllähän maalämmöstäkin omat rahansa aina takaisin saa ihan varmasti, mutta lämmitykseen olikin yht´äkkiä tullut muitakin vaihtoehtoja, mm. ilmavesilämpöpumppu, ja aurinkopaneelit. Ja omat laskelmani näyttivät siltä, että näistä vaihtoehdoista omat rahansa tienaa nopeammin takaisin kuin maalämmöstä.

Tässä blogipäivityksessäni ekan kerran ja ihan julkisesti aloin ihmettelemään tätä asiaa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Ja tätä samaa asiaa ihmettelemään tuli meille nyt sitten myöskin Kuningaskuluttaja -ohjelman toimittaja. Mukana heillä oli myös eräs toinen rakentaja, joka juuri nyt alkaa rakentamaan ja miettimään lämmitysratkaisuja.

Nythän on siis aika yllättävää - jos oikeasti on näin - että maalämpö ei (omien laskelmieni mukaan) vielä kannatakaan 241m2:n lämpimillä neliöillä? Uudet talothan kuluttaa tänä päivänä aika vähän. Jolloin jos lämmittää suorasähköllä - sitä kului meillä noin 17000 kWh vuositttain. Ja meni siinä rinnalla polttopuitakin (meillä meni 7-8 kuutiota rakentamisesta jääneitä laudanpätkiä, niiden lämpöarvo ehkä noin 5-7000 kWh?).

Myös Motiva on hiukan samoilla linjoilla maalämmön kannattavuuslaskelmien suhteen, eli heidän nettisivuillaan todetaan, että jos maalämpöä harkitsee, vuotuinen energiankulutus pitäisi olla 30-35000 kWh vuosittain, tai mieluiten yli 40000 kWh vuodessa. No - mikään uusi talo ei tällaisiin lukuihin koskaan pääse. Ellei sitten lämpimiä neliöitä ole talossa vähintäänkin noin 500m2. Eli saa olla melkoinen kartano.

Mutta miten tuo maalämpö sitten kannattaa muissa uusissa taloissa, joiden keskikoko on paljon meidän taloa pienempi, eli 144m2 (tämä tilastotieto vuodelta 2010)? Mutta siltikin siis 56% rakentajista kuitenkin ottaa tai on jo ottanut maalämmön.

Toimittaja kävi myös haastattelemassa Motivan edustajia, ja kävivät samalla reissulla myös tutustumassa muissakin omakotitaloissa muihin lämmitysmuotoihin, mm. pellettilämmitykseen.

Ohjelma tulee ulos YLE 1 kanavalta nyt huhtikuun aikana. Että nähdään silloin, jos olette ruudun äärellä...Itsekään en vielä tiedä miltä ohjelman kokonaisuus näyttää, tiedän vain sen, mitä itse olen sanonut, ja siitäkään ei varmaan näytetä kuin leikaten jokunen repliikki sieltä täältä...

Tämä olikin itselleni ihan ihka eka TV-esiintyminen. Tai olen minä kerran ollut mukana jonkun viihdeohjelman yleisössä, ja nähnyt ohjelman tekoa studiossa, ja upea kokemus oli sekin. TV-ruudussakin olin näkyvillä vilaukselta ja ehkä sekunnin ajan. Mutta nyt sitten sain ekan kerran jopa itse sanoakin jotain. Ja talokin pääsi mukaan ohjelmaan, kun meidän talon insertti filmattiin meidän keittiössä.