Lisää lehtien palstoilla

Tällä kertaa lehtien palstoille oman työn kautta - ja artikkeli olikin varsin suosittu puolilta päivin Ilta Sanomissa, jolloin kyseessä oli Ilta Sanomien luetuin nettiuutinen:

Ilta Sanomat "luetuimmat listan" ykkösenä.

Taloussanomissa tämä on luetuin uutinen yhä tälläkin hetkellä (nyt on maanantai 16.12. klo 18:20 kun tätä kirjoitan):

Taloussanomat "luetuimmat listan" ykkösenä 16.12 klo 18:20.

Jo näitä ennen sama uutinen oli Ilta Sanomien viikonloppunumeron paperiversiona, ja kyseinen lehti loppui ainakin joistakin lehtipisteistä kesken:

Tässä koko juttu vielä luettavassa muodossaan:

Ja tässä linkki Taloussanomien nettiversioon (vielä paremmin luettava versio):

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006342522.html

Mistä oikein on kyse? Onko pääpointtina maalämpöön siirtyminen?

Jutun ja oivalluksen pääpointtina ei varsinaisesti ole maalämpöön liittyminen (jollaisia Suomessa on tehty jo vuosikausia, myös erilaisissa ja erikokoisissa taloyhtiöissä), vaan tässä nimenomaisessa tapauksessa tehtiin oivallus, että jos kerran maalämpö oli mahdollista pistää maksamaan itse itsensä 8 vuoden aikana, niin miksei saman tein laitettaisi maalämpöä maksamaan 20-vuotinen laina?

Jolloin lainamäärä olisi paljon suurempi, kuin mitä oli maalämmön hinta. Jolloin taloyhtiö sai remonttirahaa per heti. Jolloin taloyhtiö teki kaikki remonttinsa per heti - ja ilman, että asumisen kokonaiskulut olisivat nousseet yhtään senttiä, eli taloyhtiön osakkaat maksavat asumisestaan joka kuukausi yhä edelleenkin saman verran, vaikka taloyhtiö teki yhteensä 490 tonnin remontit.

Normaalisti pienehköissä taloyhtiöissä tehtäisiin mittavat vastikkeen korotukset noin suuren remontin jälkeen, mutta tässä yhtiössä pidettiin viime viikolla eli 10.12.2019 ylimääräinen yhtiökokous, joka alensi hoitovastiketta noin 24%:lla. Tämä oli ainakin itselläni oman 15-vuotisen isännöintiurani ensimmäinen ja ainoa ylimääräinen yhtiökokous, joka on kutsuttu koolle sen takia, että hoitovastiketta alennetaan. 

Alentamisen syynä oli siis maalämmöstä johtuva hoitokulujen jyrkkä lasku. Ja tällä hoitovastikkeen laskulla katetaan nyt otettavan pankkilainan kaikki korot ja kulut ja lyhennykset seuraavan 20 vuoden ajan.

Jos joku (vaikkapa nokkela isännöitsijä) esittelee tämän toimintamallin muillekin taloyhtiöille, niin nykyisillä kaukolämmön hinnoilla tämä toimintamalli Helsingin Puistolassa sijaitsevasta rivitaloyhtiöstä on heti kopioitavissa lähes kaikkiin muihinkin taloyhtiöihin esim. Helsingissä ja Espoossa.

Vantaalla tilanne on haastavampi, koska vantaalaiset taloyhtiöt ovat saaneet nauttia edullisemmasta kaukolämmöstä sen jälkeen, kun Vantaalle rakennettiin jätteenpolttolaitos, eli kaukolämpöä tulee - tarvittiin sitä taikka ei. Niin sitä sitten myydään halpaan hintaan lähiseutujen taloyhtiöille. Silti nytkin eräälle vantaalaiselle rivitaloyhtiölle tehty vastaava laskelma lupailee 12-13 vuoden takaisinmaksuaikoja. Sekin on hyvä saavutus. Jolloin 20 vuoden pankkilainalla tämäkin yhtiö saisi reippaasti ilmaista remonttirahaa.

Maalämpö ei kuitenkaan ole taikasana, eikä edes mahdollista tai kannattavaa kaikissa yhtiöissä. Mutta silloin pitää selvittää mm. lämmön talteenoton, tai VILP:n tai muun ratkaisun kannattavuutta.

Miksi näitä ratkaisuja ei sitten tehty jo esim. 10 vuotta sitten? No silloin ei vielä ollut tehokasta ja teknisesti luotettavia lämpöpumppuja. Mutta nyt on. Toki yhä vieläkin lämpöpumppukauppiaat joskus huijaavat ostajia ylisuurilla lupauksilla mm hyvistä COP tai SCOP -luvuilla, jotka ei sitten toteudukaan käytännön elämässä, vaikka laboratorion testitilanteissa ne olisikin saavutettu.

Tai sitten maalämpökauppias myy (halvempaan hintaan pyrkiessään) koko järjestelmän liian lyhyellä kallioreiällä, joka on laskettu 1 metri kallioreikää per 1 neliö lämmitettävää asuinpinta-alaa -kaavalla.

Nykyään oikeampi suhdeluku on 1,3 metriä kallioreikää per neliö lämmintä pinta-alaa. Silloin paluuvesi on lämpimämpää, ja maalämpöpumpun hyödysuhde on parempi ja sähkönkulutus paljon pienempi.

Lämmitystapajärjestelmät ja energiatehokkaan talon suunnittelu

Helsinki on hiilineutraalikaupunki vuonna 2035:

Hiilineutraali Helsinki 2035 - toimenpiteet

Helsingin Energia eli Helen on tehnyt päätöksen luopua hiilivoimasta kokonaan vuoteen 2029 mennessä:

www.iltalehti.fi/talous

Helsingin Energia tekikin jo ympäristöteon ilmoittamalla kaukolämmön hinnankorotuksesta syksyllä 2018. Kertakorotus 19% lienee ollut suurin ikinä, mitä missään Suomessa on kaukolämmön hintoja nostettu kertaheitolla? Tällä päätöksellä saattoi olla paljon isommat ympäristövaikutukset, mitä Helsingin Energia oli itse ikinä osannut kuvitellakaan?

Nimittäin omassa työssäni ainakin kaikki ne Helsingissä sijaitseva taloyhtiöt, joissa itse olen isännöitsijänä, ovat nyt vuoden vaihteen tienoilla budjettia 2019 tehdessään ottaneet ilolla vastaan laskelmat maalämmön kannattavuudesta.

Ensimmäiset taloyhtiöt siirtyivät kaukolämmöstä maalämpöön jo viime vuoden puolella, joten nyt tässä vaiheessa kevättä ensimmäiset porauskentät on porattu jo. Maalämpöön siirtymisellä on euromääräisen säästön lisäksi myös erittäin suuret ympäristösäästöt. Mutta epäilen suuresti, että ihan tällaista liikehdintää ei Helsingin Energiassa osattu odottaa.

Helsingin Energian päätös nostaa rajusti kaukolämmön hintaa oli kuitenkin erittäin perusteltu ja erittäin hyvin ymmärrettävä. Jos lopetetaan kivihiilen käyttö vuonna 2029, niin ennen sitä kaikki voimalaitokset pitää uusia kokonaan. Ja se maksaa paljon. Ja laskut maksatetaan asiakkailla. Näillä näkymin koko loppulaskun maksaa se kaukolämmön käyttäjä, joka viimeisenä kaukolämmön käyttäjäksi vielä jää. Maalämpöön ajoissa siirtyneet tai kohta siirtyvät taloyhtiöt välttyvät näiltä lisälaskuilta.

Jos maalämpö onkin erittäin taloudellinen ja erittäin ympäristöystävällinen valinta vanhoissa kiinteistöissä, joissa eritykset ovat huonot ja lämmönkulutus on suurta, niin uudistaloissa, joissa kulutus on paljon pienempi, maalämmölle voi löytyä paljon muitakin ja kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja. Maalämpöpumpulle nimittäin pitää antaa "paljon töitä", jotta se pääsisi tienaamaan, jolloin isot investoinnit saadaan katettua.

Jos uudistaloissa kulutus on pientä, silloin maalämmön takaisinmaksuajasta tulee pitkä. Mutta on maalämpö silloinkin helppo valinta, ja varmasti paras valinta sellaiselle asukkaalle, jolla ei ole aikaa eikä osaamista eikä edes mielenkiintoa tehdä käsisäätöjä. VILP voi hyytyä pakkaseen, jolloin tarvitaan suorasähköä tilalle (jolloin itse ainakin nostan sähkötermostaattien lämpötiloja vähän, että ne menisivät herkemmin päälle). Vastaavasti kesäaikaan siirtyessä VILP:n käyntiaikoja voi kuristaa ajastimella niin, että pumppu käy vaan tunnin-pari päivässä keskipäivällä, jolloin on kaikkein lämpöisintä. VILP:n nimittäin ei tarvitse kesäaikana käydä kuin tunti-pari päivässä.

Päivitin oman rakennusblogini energiankulutus -sivustolle tänään tuoreita päivityksiä, tässä linkki sinne:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/p/energiankulutus.html

Samalla tein yhden uuden havainnon: VILP + aurinkopaneeliyhdistelmä voi olla kotitalousvähennykset huomioiden paljon halvempi ostaa, ja sen avulla pääsee ainakin savimaan tontilla paljon pienemmille sähkön vuosikulutustasoille, kuin mihin maalämpöpaketilla oltaisiin päästy. Tähän lopputulokseen tietysti vaikuttaa juurikin tuo kotitalousvähennys.

Talonsa siis saa lopputarkastuksesta läpi pelkän VILP:n avulla. Lopputarkastuksen jälkeen kun jatkaa asumista 2 vuotta, niin sen jälkeen on oikeutettu saamaan kotitalousvähennystä (jota uudisrakentaja ei saa). Tässä vaiheessa kannattaa asentaa aurinkopaneelit. Jolloin VILP + aurinkopaneeliyhdistelmän yhteishinta jää nykyhinnoin selvästi alle sen, mitä maalämpöpaketti olisi maksanut, koska siihenkään uudisrakentaja ei kotitalousvähennyksiä saa. Esim. täällä linkissä voi laskea erilaisten aurinkopaneelijärjestelmien hintoja:

https://aurinkolaskuri.fortum.fi/

Jos VILP + aurinkopaneelijärjestelmä on halvempi ostaa, sen avulla siis sähköä kuluu vähemmän mitä maalämpöpaketin avulla olisi kulunut. Lisäksi VILP + aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Tarkemmin sanottuna aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Paneeleissa vuosituotto pienenee prosentilla vuosittain, ja niiden käyttöiäksi oletetaan 40 vuotta. Kuluvia osia aurinkopaneeleissa ei ole. Kun taas VILP:n ja maalämpöpumpun kompuraa pitää vaihtaa 15-20 vuoden välein.

Omassa talossani laskin, että sitten kun asennan aurinkosähköpaneelit, niin rahaa on kulunut VILP:n ja paneelien hankintaa melkein se, mitä maalämpöpakettikin olisi maksanut. Mutta vuosikulutus voi meidän talossa jäädä (ostosähkön osalta) tasolle 3440 kWh per vuosi. Talossa on lämpimiä neliöitä 241m2. Maalämmön avulla tällaista lopputulosta ei olisi voitu saavuttaa.

Vai laskinko jossain kohtaa väärin? Jos niin - missä kohtaa?

Monesti aurinkopaneeleja kuitenkin kritisoidaan siksi, että niiden tuottama huipputeho "osuu väärään kohtaan". Siis keskikesälle, jolloin energiaa esim. lämmitykseen ei tarvita muuta kuin käyttöveden verran. Tietysti kotitaloussähköt voi tehdä omana tuotantona myös. Tämä kritiikki on oikeaan osuvaa siltä osin, mitä vuodenaikoihin tulee. Totta kai talvella tarvittaisiin enempi energiaa kuin kesällä.

Mutta aurinkopaneelien tuotantoa voidaan tarkastella myös vuorokausitasolla. Jolloin huipputuotanto osuukin ihan kohdilleen, eli juuri niihin päivän tunteihin jolloin kulutus on huipussaan. Yöllä paneelien tuotanto on pientä tai tuotantoa ei ole elokuun pimeinä öinä ollenkaan, mutta silloin talon oma kulutuskin on minimissään.

Aurinkopaneelien käyttö joka tapauksessa kasvaa joka vuosi hurjaa vauhtia:

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/aurinkoenergia-ja-aurinkosahko-suomessa

Nämä kuvat Saksasta, jossa jopa polttopuuladoissa katot ovat täysin paneelien peitossa.

EDIT 2.5.2019 klo 07.02:

Aiheeseen liittyvässä keskustelussa on noussut esille yksi tärkeä sudenkuoppa, jota en ollut itse huomannut, mutta joka kannattaa ottaa huomioon ja pohtia, ennen kuin tekee sijoituksia aurinkopaneeleihin.

Ongelmaksi voi nimittäin tulla ja tuleekin "edes-takainen myynti", eli vaikka paneelien tuotto-odotukset täyttyisivät, ja vaikka sähkönkulutus putoaakin kWh-määräisessä tarkastelussa juurikin tuon paneelien kWh-tuoton verran vuodessa, niin euromääräistä säästöä ei silti välttämättä juurikaan tule. Sillä paneeleista saadun sähkön hyödyntäminen heti suoraan tontilla on monissa tapauksissa hyvin vähäistä (vain noin 20%:n luokkaa).

Samanaikaista ostoa ja myyntiä valtakunnan verkkoon voi tapahtua vaikka saman minuutin sisällä, jolloin se ei näy tuntikohtaisessa seurannassa lainkaan. Mutta euromääräisessä tarkastelussa näkyy, sillä jos jotain myy verkkoon, ja vaikka sähköenergian osto- ja myyntihinta olisi sama, on takaisinosto aina kuitenkin 3 kertaa kalliimpaa, koska ostettaessa päälle tulevat siirtomaksut ja verot.

Tästä aiheutuu, että vaikka vuosittaiseen kWh-säästöön perustuen aurinkopaneelien takaisinmaksuajaksi saadaan matemaattisesti vaikkapa 17 vuotta, niin todellisuudessa takaisinmaksuaika voi olla euromääräisessä tarkastelussa esim. 29 vuotta, koska verkkoon myynti ja sieltä takaisinosto sotkee laskelmat.

Eikä verkkoon myyntiä ei voi oikein millään konstilla täysin estää? Muuta kuin hankkimalla taloon akun, joka on kallis, ja jolloin aurinkopaneelien tuottolaskelmat menetetään siinä. Hyviä lisukkeita aurinkopaneelien rinnalle voivat olla vaikkapa iso vesivaraaja, jota lämmitetään suorasähköllä eli vastuksella aina ennen, ennen kuin valtakunnan verkkoon myyntiä pääsee ollenkaan tapahtumaan. Tai sitten jos akun hankkii, pitää hankkia sähköauto. Jolloin se kallis akku on siellä autossa.

Tässä linkissä lisää numeroita ja faktaa, että kannattaako aurinkopaneeleihin investoida:

https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/?fbclid=IwAR3SKwLKG-6__xtYuA65sVcfJrUrwR4WfmK2H-EKsVZXhwvAPBfVWymZUMQ

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 389,74 kWh. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuukausikulutus jää alle 400 kWh:n, joten tämä oli pienin kuukausikulutus ikinä sinä asumisaikana, kun syys-lokakuun vaihteessa 2014 taloon muutettiin asumaan. Itse asiassa edes rakentamisen aikana 2014 ei päästy koskaan näin pienellä kk-kulutuksella, sillä esim. heinäkuussa 2014 talossa meni 550 kWh (siis 2kk ennen kuin muutettiin sisään).

Tässä talon tähänastiset kulutukset graafisesti:

Ja tässä jokaisen vuoden ensimmäiset 6kk numeroilla:

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74
YHT:	5884,30	8159,59	6873,02	6208,43	4885,89

Ja tässä päiväkohtaiset kulutukset graafisesti:

Mistä syistä sitten johtui se, että kesäkuussa 2018 syntyi sähkönkulutuksessa uusi alarajaennätys? No ensinnäkin kesäkuussa on vain 30 päivää. Jos kesäkuu olisi ollut yhden päivän pidempi, kuukauden kulutuslukema varmaankin alkaisi nelosella. Toiseksi meitä on nyt ollut tänä vuonna pääsääntöisesti vain 3 asukasta, koska poika lähti armeijaan tammikuussa. Varmasti esim. lämpimän veden kulutus on nyt pienempää. Vaikkakin kesäkuussa meni enemmän vettä (yht. 11 kuutiota) mitä normaalisti meillä kuluu, mutta tähän on ollut syynä pihan kastelut ja suihkulähteen koekäytöt.

Tärkein syy vähäisen sähkönkäytön takana on tai täytyy olla lämpimän veden lämpötilan laskeminen +47C asteeseen. Vuotta aikaisemmin lämpötilana oli +50C ja sitä ennen +55C. Ja näköjään näihin korkeisiin lämpötiloihin lämpöpumppu ei kovin helposti pysty, jolloin sähköä kuluu aika paljon, jos "liian kuumaa" vettä haluaa puoliväkisin tehdä.

Muitakin ei-onnistuneita kokeiluja ilmasta-veteen lämpöpumpun kanssa on ollut, eli esim. tuntihinnoiteltu pörssisähkö ei sovi VILP:n kaveriksi. Sillä päivällä, kun sähkön hinta on huipussaan, niin samaan aikaan on myös vuorokauden lämpöiset tunnit, jolloin lämpöpumpulle olisi paras aika olla käynnissä. Mutta tuntihinnoitellussa sähkössä kulutus pitäisi juuri päivätunneilla saada mahdollisimman alas. Sen sijaan yösähköllä lämmittävillä suorasähkötaloille tuntihinnoiteltu sähkö sopii loistavasti, varsinkin jos lämmitys voi olla aamun ja iltapäivän huippukalliit tunnit pois päältä.

Vielä yksi tiedossa oleva puute meidän lämmitysjärjestelmässä on se, että varaajassa ei ole välipeltiä. Tai että ei ole kahta erillistä säiliötä. Jolloin lattiassa kiertää sama vesi, mikä tehdään lämpimäksi käyttövedeksi (tällä hetkellä +47C). Vielä pienemmällä vuosittaisella sähkölaskulla pääsisi, jos varaaja olisi valittu oikein jo alun perin, sillä nyt sen vaihtaminen tai muutostyöt ei maksa itseään takaisin. Eli hintalappu kaikissa vaihtoehdoissa on liian suuri suhteessa vuositasolla saatuun säästöön (vuosittainen sähkölasku on nytkin alle 1000 euroa). Lämpimän veden tekeminen kuitenkin lienee se, johon uusissa taloissa kuluu energiaa suunnilleen saman verran kuin talon lämmitykseenkin. Tietysti jos on oikein iso talo, niin kuin meillä lämpimiä neliöitä on 241m2, niin silloin talon lämmitykseen voi kulua enemmän lämpöä kuin käyttöveteen.

Eli jos joka vuosi 4-henkinen perhe käyttää vettä yhteensä noin 150 kuutiota, ja jos tästä määrästä lämmintä käyttövettä on puolet, silloin pitää vettä lämmittää yhteensä 75 kuutiota. Jos vesilaitos myy noin +4C asteista vettä, ja jos siitä tehtävä lämmin käyttövesi lämmitetään meillä nyt +47C asteeseen, niin lämpötilaa joudutaan nostamaan 43 astetta. Jolloin jos fysiikan lakien mukaan kuutio vettä lämpenee yhden asteen 1,16 kWh:lla, niin suorasähköllä jos lämmitetään 75 kuutiota vettä 43 astetta, niin suorasähköä kuluu silloin 1,16 x 75 x 43 = 3654 kWh. Ja kun tämä tehdään VILP:llä, jonka hyötysuhde lienee noin 2,5 koko kalenterivuoden ajalta katsottuna, niin silloin sähköä kuluu tässä kohtaa noin 1461 kWh eli noin 1500 kWh.

Ja jos meillä kotitaloussähkön kulutus on luokkaa 5000 kWh per vuosi, ja vuoden kokonaiskulutus noin 9500 kWh tällä hetkellä, niin talon lämmitykseen kuluu silloin 9500-5000-1500=3000 kWh.

Jossain vaiheessa (sitten kun kotitalousvähennystä on jo saatavilla ja kun aurinkopaneelien hinta laskee riittävästi) asennan taloon varmaankin vielä aurinkosähköpaneelit. Jos niiden kustannus on (laajuudesta ja tulevien vuosien hinnoista riippuen) noin 10000 euroa, silloin nykyisestä sähkönkulutuksesta saattaa vielä kadota 3000-4000 kWh. Jolloin jäljelle jäävä vuosikulutus on sen jälkeen vähän reilu 5000 kWh.

Tämä on selvästi vähemmän, mihin pelkällä maalämpöpumpulla olisi voinut päästä, mutta silti rahaa kuluu vähemmän, jos meidän taloon jo hankittu VILP kustansi 8600€ ja jos aurinkopaneeleihin vielä sijoitetaan 10000€. Jos olisin valinnut taloon pelkän maalämmön, niin kalliimmaksi olisi tullut. Sillä kaikki maalämpötarjoukset, mitä aikanaan pyysin, niin ne olivat noin 20000 euroa. Maalämmön hinta tuli siitä, että savimaan tontilla porausreikä kustantaa noin 6000-7000 euroa, ja siihen päälle laitteiston hinta asennettuna, niin noin 20000 eurossa mennään. Jotkut tietysti onnistuvat saamaan maalämmön jopa 10 tonnilla tai jopa allekin, jolloin jos sillä rahalla maalämpöä saa ostaa, silloin se kannattaa tietysti ottaa (jos vertailussa VILP kustantaa 8600€ eli melkein saman).

Maalämpötalojen sähkönkulutus?

Tässä linkissä mielestäni hyvä talo hyvällä paikalla:

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/vantaa/14519669

En ole talossa käynyt, enkä talon nykyisiä asukkaita tunne, vaikka talo ihan tässä lähistöllä sijaitseekin. Myynti-ilmoituksesta puuttuu enää vain se, että jokirannan lähettyvillä sijaitsevan talon joella eli talon vieressä olevan uimarannan lisäksi Vantaan toinen uimaranta on sekin hyvin lähellä, eli vajaan kilometrin päässä sijaitsevalla Kuusijärvellä.

Laitan vielä muutamat kuvakaappaukset tähän mukaan, koska jos kaupat tapahtuvat nopeasti, sitten tuosta ylläolevasta linkistä ei hetken päästä löydy enää mitään tietoja.

Jotta ei menisi pelkäksi kehumiseksi ja myynti-ilmoituksen mainostamiseksi, niin yhteen asiaan kiinnitin kuitenkin huomiota, ja vähän ihmettelin - lämmityskuluja nimittäin. No - myynti-ilmoituksessa oleva 150€ kuussa ei ole talon kokoluokka huomioiden mitenkään suuri, mutta on se kuitenkin hiukan suurempi mitä meidän talossa, jossa on neliöitä suunnitelleen saman verran (tai vähän enemmänkin). Meillä siis ostosähköä kuluu 1151,64 euroa vuodessa (vuosi 2017), ja tämän lisäksi kuluu myös 6 pinomottia polttopuuta. Polttopuulla sisälämpötila nostetaan +23C tasolle, ja puita ei kuluisi yhtään, jos tyydyttäisiin asumaan +17C lämpötiloissa.

Myynnissä oleva talo on kuitenkin 2-kerroksinen, ja tämä kerrosratkaisu säästää lämmityskuluissa, sillä talo kuluttaisi omien laskelmieni mukaan 22,8% enemmän energiaa, jos kahteen kerrokseen rakennetut tilat olisikin rakennettu vain yhteen kerrokseen:

talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/

Talossa ei myöskään näy (ei näy ainakaan kuvissa) ulkoporeallasta, mutta sähköllä toimiva saunankiuas siellä on. Meillä kiuas lämpenee puilla, ja siinä hommassa kuluukin puita1 kuutio kesäkaudellakin, jolloin muuten taloa ei tarvitse lämmittää. Tai pikemminkin tarvitsee jäähdyttää.

Kuvien perusteella myyntitalossa on vesikiertoinen lattialämmitys (kuten meilläkin), tai ainakaan lämpöpattereita ei kuvissa näy.

Kaikki hyvät edellytykset lämpöpumpulle olisi siis olemassa, mutta silti sähkönkulutus on tasolla 15-17.000 kWh per vuosi, siis ihan sama määrä meilläkin kului sähköä vuosina 2014-2015 eli syyskuulta syyskuulle, jolloin asuttiin aluksi 12kk kokeeksi suorasähköllä.

Sen jälkeen otettiin lokakuussa 2015 VILP, tai siinä yhteydessä tuli opittua 2 asiaa: varaajassa olisi pitänyt olla välipelti, jotta lattiakiertoon olisi saanut haaleaa vettä suoraan lämpöpumpusta. Ekaksi lämpimän käyttöveden lämpötilana oli +55C, ja sillä asetuksella säästöä aikaisempaan eli suorasähkön aikakauteen ei syntynyt käytännössä yhtään. Säästöä alkoi tulla vasta, kun seuraavana vuonna käyttöveden lämpötila pudotettiin +50C asteeseen. 

Nyt kuukausi sitten laskin käyttöveden lämpötilaa vielä lisää, nyt se on meillä enää +46C - ja taas on tullut huimasti lisää sähköä - ja ilman, että käyttömukavuus asumisessa olisi kärsinyt mitenkään.

En tiedä millaiset käyttöveden lämpöasetukset myynnissä olevassa talossa mahtaa olla, enkä tiedä minkä merkkinen maalämpöpumppu siellä on. Pumppu oli kuitenkin uusittu vuonna 2016, enkä tiedä tuliko silloin saman merkkinen pumppu, mitä aikaisemminkin oli ollut. Kuitenkin jos pumppu pitää uusia 5 vuoden välein, silloin säästöä ei varmaankaan synny, päinvastoin lämmityskulu saattaa olla suurempikin, kuin mitä suorasähköllä olisi ollut?

Maalämpö ei siis lämmitysmuotona näytä olevan ihan 100,0%:n tae alhaisemmille lämmityskuluille, ainakaan silloin, jos tulee korjauskuluja. Mutta tätä ei yleensä sanota ääneen, eli lämpöpumppujen ostajat ovat yleensä valmiit puhumaan vain positiivisista kokemuksistaan.   

Lämpöpumppu (ILP) tuulettuvaan rossipohjaan?

Suomessa on ainakin muutama yksittäinen talo, jossa on kokeiltu lämpöpumpun sijoittamista talon tuulettuvaan rossipohjaan (jossa tuuletusaukot eli "kissankolot" on talvella suljettu). Houkuttimena tässä on ollut alapohjan "puoliviileä tila", joka on läpi vuoden selvästi plussalla, aivan niin kuin maakellari. Maakellarissa lämpötila pysyy maaperän lämmöstä johtuen aina plussalla läpi vuoden - silloinkin, kun ulkona on -20C asteen paukkupakkaset.

Mikään yleinen viritelmä tästä alapohjan ilpistä ei kuitenkaan koskaan tullut. Eikä viime aikoina ole enää näkynyt keskusteluja missään edes niiden talojen osalta, jotka aikanaan tähän kokeiluun lähtivät. Eli onko lämmityksen säästöt edelleen kuinka hyvin totetuneet? Nyt kun lähes 10 vuotta ensimmäisten kokeilujen alkamisesta on jo kulunut.

Ilmeisesti ensimmäisen ILP:n talonsa alapohjaan laittoi "Pekkapoika" -blogin pitäjä, joka kertoi tässä linkissä asentaneensa ILP:n suorasähkölämmitteisen omakotitalon ryömintätilaan 3 vuotta aikaisemmin, ja oli yllättynyt seurantajakson hyvistä tuloksista:

https://pekkapoika.wordpress.com/2014/11/22/ilmalampopumppu-ryomintatilassa/

Paikan päälle tuli myös Tekniikan Maailman Rakennuslehti, joka tutki ja testasi miten kyseisen 120-neliöisen talon lämmittäminen alapohjan ILP:llä onnistui. Koejakson aikana 120-neliöinen omakotitalo kyettiin pitämään lämpimänä, joten lopputuloksena voitiin todeta, että maalämmön hyödyntäminen myös tällä tavoin oli mahdollista. Testin aikana talon seinäpatteri kytkettiin pois päältä aina yläkertaa myöten. Vain keittiön, kodinhoitohuoneen ja kph:n lattialämmitys olivat päällä, mutta nekin vain yöaikana. TM-Rakennusmaailman tekemästä testistä on kerrottu tässä linkissä:

https://rakennusmaailma.fi/ilmalampopumppu-ryomintatilassa/

Aihepiiristä syntyi myös ainakin joitakin nettikeskusteluita internetin keskustelupalstoille. Nämäkin keskustelut ovat hiipuneet jo useita vuosia sitten, mutta löytyvät edelleenkin esim. näistä linkeistä:

http://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?f=2&t=45676

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17427.0

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,17752.0.html?PHPSESSID=rp5jq4l7fs7luleigaune2vsn4

Jos alapohjan lämpöä hyödyntävä ILP oikeasti olisi ollut hyvä keksintö, niin olisi sen nyt luullut yleistyvän niin, että tänä päivänä jo kaikissa uusissa rossipohjaisissa taloissa olisi ILP alapohjan ryömintätilassa? Mutta näin ei ole, jos talossa ILP on - se on yhä vieläkin aina ulkoseinässä.

Jo kivikauden asukkaiden eli luolamiesten keksimä maakuoppa ei ole ollenkaan huono keksintö. Se on kesällä vilpoinen, antaa tuulelta suojaa ja varmasti auttoi selviämään talvesta. Vielä pohjoisempana napa-alueilla "maakuoppa" rakennettiin lumesta leikkaamalla. Eli kyseessä siis iglu, ja sielläkin on sisällä ilman mitään lämmityslaitteita noin +4C (siis ihan sama lämpötila kuin maakellarissakin, vaikka samaan aikaan iglun ulkopuolella saattaa olla -40C ja kova tuuli.

Iglu-esimerkin avulla voidaan pohtia, että onko sisälämpötilan päätyminen plussalle sittenkään maalämmön ansiota, vai johtuuko se (ainakin iglun osalta) sittenkin tuulensuojasta, ja siitä, että sisällä oleskellaan, eli kyseessä onkin passiivitalo, joka ei lämmitystä kaipaa, ja jossa ei lämmityslaitteita ole?

Tietysti jos Etelä-Suomessa routa yltää enimmillään puolen metrin tai metrin syvyyteen (maalajista ja talven ankaruudesta riippuen), niin routarajan alapuolelle jäävässä maakellarissa on totta kai aina lämpötila plussalla, koska pakkanen ei talven aikana sinne asti yllä. Jos maakellarin rakennetaan maan pinnalle, sen päälle riittää Etelä-Suomessa metrinen maakerros varmistamaan se, ettei kellariin viedyt elintarvikkeet jäädy talven kovimmilla pakkasillakaan.

Mutta ei tuo maakellari (tai rakennuksen alapohja) silti mikään sellainen "maalämmön lähde" ole, että sitä kannattaisi alkaa ILP:n avulla vartavasten hyödyntämään. Siltikään, vaikka jotkut omakotiasujat raportoivat, että alapohjassa saattaa talvellakin olla jopa +5 - +10C lämmintä läpi talven.

Siis fysiikan lakien mukaan (jos eri aineiden esim. ilman ja veden ominaislämpökapasiteetteja vertaillaan), niin mikäli halutaan lämmittää 1000 litran vesivaraajassa olevaa vettä +1 asteen verran, niin ilman siirtohäviöitä siihen tarvittava lämpö voitaisiin teoriassa ottaa jäähdyttämällä 4000 kuutioa ilmaa yhden asteen. Tai 400 kuutiota ilmaa 10 asteella. Eikä noin suuria ilmamääriä alapohjassa ole, joten siellä olevan ilman energiapitoisuus on nopeasti syöty. Sen jälkeen ilmamassan pitää "latautua" uudelleen, eli saada uutta lämpöä jostain lisää, jotta se voisi taas luovuttaa lisälämpöä. Ja mistä se alapohja sen lämmön sitten saa?

Tilannetta on analysoitu nettikeskusteluissa mm. "oikeaan maalämpöön" tai mahdollisiin huonoihin eristeisiin viitaten seuraavasti:

Tämä ylläoleva kuvakaappaus löytyy siis tästä linkissä:

http://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?f=2&t=45676&start=80

Jos maasta huokuvalla lämmöllä olisi taipumusta lämmittää kellareita tai talon alla olevia alapohjatiloja niin, että pelkästään siitä aiheutuu plussalle nouseva lämpötila, niin olisin kai minäkin tällaisen ilmiön sitten myös omassa kellarissani aikoinaan huomannut. Meidän talon kellari siis rakennettiin runkonsa osalta valmiiksi aina kellarin katoksi (siis talon välipohjaksi) tuleviin ontelolaattoihin asti syksyllä 2012. Sen jälkeen kellari peitettiin pressuilla, ja rakentaminen jäi talvitauolle odottamaan seuraavaa kevättä. Joten tältä näytti tammikuussa ja alkukeväästä 2013:

Kellari lumen alla 1.1.2013

Helmi-maaliskuuta, rakentamisen taas alkaessa.

Tiilipiipun tiiliä kellarissa. Yhdestä ikkunasta poistettu styroksi, ja nähtävästi

siitä on myös tultu sisään kellariin siitä päätellen, että vieressä on tikapuut

ja tikapuiden vieressä on ikkuna-aukon suojana ollut styroksi päätyseinää

vasten nojaamassa tiilikasan takana. Peräseinällä näkyy jäätyneitä vesi-

vanoja (ehkä huurtumisesta johtuvaa eli jäätynyttä kondenssikosteutta?)

Mutta jäätä joka tapauksessa, joten sisäilma on käynyt pakkasella.

Joten jos rossipohjaisten talojen alakerrassa on lämpötila reilusti plussalla, niin veikkaisin, että siihen on syynä jokin muukin kuin pelkästään maasta huokuva "maalämpö".

Ja edelleen veikkaisin, että jos rossipohjainen talo jäisi vuosikausiksi kylmilleen (kai näitä tällaisiakin tapauksia Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin suunnalla jo alkaa olla? Siis kun kaikki talot ei vaan mene kaupaksi? Niin sitten talosta tulee poismuuttaneiden "kesämökki"), niin jos tyhjilleen ja kylmilleen jääneestä talosta otetaan kokonaan (perus)lämmötkin pois, ja jos vesikin katkaistaan, ja jos sitten mennään talvella katsomaan ja mittailemaan kovilla pakkasilla lämpötiloja sinne alapohjaan, niin enpä usko, että mittari näyttää läheskään +5C tai +10C.

Vaan silloin olosuhteet alapohjassa on jotakuinkin samat kuin tuossa yllä olevissa kellarikuvissani, jossa siis talon rakentaminen on vasta siinä vaiheessa, että lämmöt ei ole vielä olleet kertaakaan päällä.

Joten itse kallistuisin siihen uskomukseen, että alapohjan lämpö on sitä suurempi, mitä huonompi on lattia eristys. Toki - kaikki se lämpö, mikä on jo päässyt asuintiloista karkuun, ja jäänyt vaikka alapohjan vangiksi, niin jos se pumpataan takaisin uuteen kiertoon eli uudestaan asuintiloihin, niin eihän se tietysti huonoasia ole. Mutta alapohjan osalta ei se ole myöskään riskitöntä. Kosteus voi olla riski alijäähtyneelle alapohjalle varsinkin keväisin, ja jos kävisi niin, että pakkanen pääseekin talon alle, niin routa voi rikkoa rakenteita tai jäädyttää putket.

Meillä kun on kellari talon alla (nyt asumiskäytössä siis - yllä olevissa kuvissa vasta rakenteilla), niin itse ole aina kuvitellut, että kellarin lämpötalouteen osasyy on myöskin "maalämpö" siis ainakin niin, että eihän pakkanen koskaan pääse talon alle, koska talon alapohja on noin 3 metrin syvyydessä. Siis paljon routarajan alapuolella. Sen olen kyllä huomannut itsekin, ettei kellari talvella paljon lämpöä kaipaa eikä tarvitse, ja siihen kai syynä pienet ikkunat ja seiniä ympäröivät maamassat, joiden päällä taloa kiertää styrokslevyt. Niin minnekäs lämpö sieltä karkaisi, kun sivuille ei pääse, ja yläpuolella on itse talo.

Mutta ei se tämän talven jäljiltä kuitenkaan kovin kaukana ole ollut sekään, etteikö pakkanen olisi meillä saattanut päästä talon alle. Salaojapumppaamo jäätyi helmikuun paukkupakkasissa, ja nyt kun tänään mittasin toiselta puolen taloa salaojakaivon pohjalla olevan veden lämpötilan, niin tulos oli itselleni yllätys:

Pakkaset ovat lauhtuneet ja salaojakaivon kylmille sisäpinnoille on konden-

soitunut ja jäätynyt tosi paljon kosteutta.

Lämpömittari molskasti kaivon pohjalla olevaan veteen,

ja lämpötila siinä 1-2 astetta plussa.

Mittasin saman vielä toisellakin mittarilla. Näyttö jäi noin metrin korkeuteen,

siinä korkeudessa oli nyt +0,5C ja kaivon pohjalla +1,0C. Kosteusprosentti

oli 62%.

Luulisin, että salaojaveden lämpötila kuvastaa aika hyvin sitä lämpötilaa, mikä 3 metrin syvyydessä maaperän sepelissä tällä hetkellä on, ja jos lämpöä on talven jäljiltä enää +1C, niin ei se kovin paljon ole. Paljon ei puutu, etteikö mentäisi kohta jo pakkasen puolelle.

On tuo +1C kuitenkin ihan erilainen lämpötila kuin -20C, joka oli monena päivänä ulkomittarissa Vantaallakin vielä parisen viikkoa sitten. Ja siinä lämpötilassa oma ilmasta-veteen lämpöpumppu eli VILP hyytyi kokonaan ainakin kahtena päivänä.

Sen verran nuo "lämpöpumppu alapohjaan" -keskustelut inspiroivat itseäni ajattelemaan, että pitäisikö VILP sijoittaa ulkona aina salaojakaivon päälle? Jolloin jos VILP:n ympärille rakentaisi talveksi jonkin "koirankopin" siis lautakopin, joka ei estäisi ilmavirtauksia, niin mitä jos sinne kopiin sisään tulevasta salaojakaivosta poistaisikin kannen? Silloin kai maaperässä vapaana ja sulana näkyvä vesi alkaisi lämmittää VILP:n alla olevaa ilmaa? Jolloin jos lautakopin aukkoja "kuristaisi" niin, että VILP:n käynnistyessä kohdistuisi imua myös salaojakaivoon, niin silloinhan VILP imisi lämmintä ilmaa eli "maalämpöä" myös sieltä?

No VILP - ihan niin kuin ILP tarvitsee käyntiin pyörähtäessään valtavat ilmamäärät, eikä se mitenkään voi "hengittää" pelkästään sen ilmamäärän varassa, mikä noin 315 mm leveästä salaojakaivosta mahtuisi tulemaan. Mutta jos salaojakaivosta tulee edes sen verran lämpöä, että se sekoittuessaan vapaaseen ulkoilmaan lämmittäisi sen ulkoilman VILP:n alla noin -15C tasoon, niin silloinhan se sekoitussuhde riittää ja -15C lämpötilasta meidän VILP pystyy ottamaan lämmön talteen ihan normaaliin tapaan. Mutta -20C lämpötilassa oleva ulkoilma ei sille kelpaa, ja silloin se pysähtyy.

Nyt meillä on omasta VILP:stä lähimpään salaojakaivoon noin 2 metriä. Eli pienellä sivuttaissiirrolla kaivosta voisi tuoda haaran VILP:n alle, jolloin haaraputki olisi talon ympäri kiertävän styrokslevytyksen alla - suojassa pakkaselta.

Pitäisikö kokeilla? Sitten tämmöinen pieni kaivuuhomma olisi ensi kesän hommia.

Siis jos salaojapumppaamon tai likaviemärin kannen läpi huokuva lämpö sulattaa kannesta lumet, niin voisiko salaojakaivo ilman kantta lämmittää ulkona seisovaa (ja mahdollisesti lautakopin sisään jäävää) VILP:iä siinä määrin, että se kävisi vähän kovemmillakin pakkasilla?

VILP:iä ei voi siis viedä alapohjaan. Tai ei kannata viedä. Sillä VILP tekee lämpimät käyttövedet kesälläkin, niin kesällä sen teho alapohjan viileydessä olisi huonompi kuin vapaassa ulkoilmassa Lämpimissä kesän helteissä VILP saa auringon hyvin lämmittämää ilmaa "raaka-aineeksi", mutta alapohjassa on kesälläkin viileää.

VILP:n kulutus yöllä ja päivällä - ja pitkässä juoksussa

Olen jo jonkin aikaa pohdiskellut, pitäisikö ilmasta-veteen lämpöpumppu laittaa käymään öisin vai päivisin. Lokakuussa, kun yritin saada asiaan selkoa, silloin lopputulos sillä kertaa omissa päätelmissäni oli, että ainakaan euromääräisessä tarkastelussa ei ollut mitään merkitystä sillä, kävikö VILP öisin kylmempinä tunteina halvemmalla sähköllä, vaiko päivisin vuorokauden lämpiminä tunteina kalliimmalla sähköllä.

Tässä linkissä nämä pohdinnat pidemmillä jorinoilla ja kuvin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/10/vilpn-optimointia.html

Ihan seurantajakson alkumetreillä näytti siltä, niin kuin viikonloppujen kohdalle olisi tullut sähkönkulutuksessa pieni lovi (kts yllä olevassa linkissä). Sen ajattelin johtuvan siitä, että viikonloppuisin lämpöpumppu kävi edullisella päiväsähköllä ja paremmalla hyötysuhteella. Öisin pumppu ei viikonloppuisin käynnistynyt.

Saattoi taustalla olla muitakin tekijöitä, joten tuo päätelmä oli ehkä liian hätäinen. Suurin "muu tekijä" on ollut eri vuorokausien erilainen lämpötila. Tai jos olisi niin, että viikonloppupäivisin tehokkaampi hyötysuhde päiväajan edullisella sähköllä säästäisi jotain, silloin pidemmän aikajakson tarkastelussa pitäisi selvästi näkyä 5 korkeampaa pylvästä aina arkipäivisin, ja 2 matalampaa sähkönkulutuksen pylvästä aina viikonloppuisin. Jos katsotaan seuraavaa kuvaa, niin tällaista viikkorytmitystä ei kuitenkaan näy seuraavassa graafissa, jossa on päiväkohtaiset lämpötilat ja vuorokausikulutukset ajalla 1.9.2017 - > 11.12.2017:

Talo Rautio: Vuorokausikohtainen sähkönkulutus 1.9.2017 - 11.12.2017.

Mutta se, mikä ylläolevasta graafista näkyy - on se, että kulutus on hypähdellyt satunnaisesti ja epäsäännöllisesti 15-20 kWh:n välillä aina lokakuun puoleen väliin saakka - joskin tässäkin on jossain kohdin korkeampia pylväitä aina silloin, jos lämpötila on välillä sukeltanut, niin samassa kohdassa sähkönkulutus on aina pompahtanut ylöspäin. 

Ilmiön on voimistunut lokakuun puolen välin jälkeen (tarkemmin sanottuna 20.10.2017 jälkeen), jolloin siis laitoin lattialämmityksen päälle 5 tunniksi per vuorokausi. Sitä ennen lattialämmitys ei ollut ollenkaan päällä. Nyt joulukuussa tuntimääriä on vielä lisätty niin, että nyt lattialämmitys on päällä myös keskipäivällä 1,5 tuntia. Silloinkin on hieman edullisempaa pörssisähköä tarjolla, joten hyödynnetään myös ne tunnit. Viimeiseen asti kannattaisi välttää aamun ja iltapäivän muutamaan kalliisti hinnoiteltua tuntia.

VILP-talossa ulkoilman kylmeneminen nostaa sähkönkulutusta kahdella tapaa. Ensinnäkin talon ominaiskulutus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kylmempää ulkona on. Ja mitä kylmempi ulkoilma, sen huonompi hyötysuhde lämpöpumpulla, joka siis saman energian tuottamiseen kuluttaa kylmemmissä olosuhteissa enempi sähköä. Tämän näkee yllä olevan graafin oikeasta laidasta erittäin hyvin, eli aina kun lämpötila sukeltaa, samalla sähkönkulutus vastaavina päivinä pompahtaa ylös. Ja kun talvea kohti mennään, niin tässä tendenssissä lämpötila laskee kuukausi kuukaudelta, samalla kun sähkönkulutuksen tendenssi vastaavasti nousee.

Mutta siis tätä viikkorytmiä en ainakaan itse kuvasta näe, eli yllä olevassa kuvassa ei ole toistuvuutta 5 arkipäivän ja 2 viikonloppupäivän rytmissä, vaikka lämpöpumppu käy viikonloppuna vain päiväaikaan, ja arkisin taas yöpainotteisesti.

Mutta jatkan siis kuitenkin tällä viikkorytmillä. Viikonloppuna kannattaa tottakai hyödyntää edullisempi päiväsähkö, mutta jos arkisin laittaa lämpöpumpun toimimaan yöpainotteisesti, niin eipä sekään noita kulutuspylväitä erityisemmin nosta. Enempi on vaikutusta sillä, onko vuorokausi itsessään lämmin vai kylmä.

Iso harppaus VILP-talossa tulee silloin, jos vuorokauden lämpötila laskee pysyvästi alle -17C rajan, jolloin (meidän) lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä. Silloinkin talon ominaiskulutus kasvaa, kun on todella kylmää - ja samaan aikaan talo jää suorasähkön varaan. Eli kulutuksessa tapahtuu jättimäinen harppaus, ja nämä korkeat piikit näkyvät vuosikulutuksessakin varsin selvästi.

Alla olevassa graafissa on meidän talon kulutushistoria aikavälillä 1.10.2015 - > 11.12.2017. VILP hankittiin taloon lokakuussa 2015, ja jos ja kun VILP ei kovilla pakkasilla käynnisty ollenkaan - silloin vuorokauden sähkönkulutus on saattanut noina päivinä olla likemmäs 175 kWh per vuorokausi.

Talo-Rautio: Vuorokausikohtainen sähkönkulutus 1.10.2015 - 11.12.2017.

Talvella 2015-2016 kovia pakkasia oli parisen viikkoa, seuraavana talvena 2016-2017 vain muutama päivä, joten näitä tällaisia 175 kWh:n päiviä ei nykytalvina montaa kuitenkaan ole. Ei ainakaan näin meren äärellä, kun meri ei nykyisin kovin pitkälle rannikosta jäädy. Jos rannikko on meiltä katsottuna 25 km päässä, niin sulaa vettä löytyy silmän kantamattomiin jo 50 km päässä, vaikka olisi kuinka kylmää.

Kyllä kait se merikin hiukan lämmittää taloa ja lämpöpumppua, jolloin ulkoilman lämpötila ei laske lämpömittarissa ihan niin alas. Kosteassa ulkoilmassa ihminen kuitenkin tuntee kylmyyden paljon kovempana, kuin jos ilma olisi sisämaan kuivaa pakkasilmaa. 

Nämä vuosikulutuksessa nyt näkyvät korkeat piikit olisi saanut pois, jos olisikin asennettu VILP:n sijasta MLP eli maalämpö. Silloin nämäkin yksittäiset kylmät päivät olisi sähkönkulutus pysynyt hyvinkin alle 100 kWh:n tasolla. Mutta kun se kallioreikä savimaan tontille olisi maksanut 6-7 tuhatta euroa (noin 200 metriä syvä).

Niin tarkemmin laskemattakin on selvää, että jos se kallioreikä tuottaa kunnolla vain muutamana päivänä vuosittain, ja jos silloinkin säästöksi tulee vain vajaa 100 kWh eli vajaa 10 euroa per päivä, niin ei tuo maalämpö taida maksaa ikinä itseään takaisin VILP:n kulutukseen ja hankintahintaan suhteutettuna?

Mutta tämä vertailu pätee siis vain meidän talolle, jossa jo alun alkaenkin on ollut "positiivisena ongelmana" pieni kokonaiskulutus, jolloin alun perin jo rakennusvaiheessa asennettavaksi suunniteltu maalämpö jäi pois, kun ekan vuoden kulutus suoralla sähköllä jäi niin pieneksi.

Lämmöt päälle ja savut sisään

Otsikossa mainitut asiat eivät liity toisiinsa, mutta sattuivat samalle päivälle kuitenkin.

Tänään siis laitoin lattialämmityksen päälle. Takka oli päällä ekan kerran 16.9 eli tasan 3 viikkoa sitten. Ei meillä nytkään vielä kylmä tullut, vaikka huonelämpötila jo laskikin 20-21C paikkeille eilen.

Sekin tuntui aika vilpoiselta, kun kesällä on tottunut pari astetta korkeampiin huonelämpötiloihin. Tänään oli kyllä jo lämpöisempää, kun ei ollut tuulinen ilma. Mutta laitoin lattialämmityksen silti päälle, sillä lattioissa massat ovat sen verran suuret, että sitä pitää hieman "herätellä" etukäteen - siis lämmittää jo hyvissä aloin asteen taikka pari.

Lattialämmitys on nyt aluksi päällä 3 tuntia joka päivä. Pari tuntia päivällä, ja tunnin illalla. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumppu on kello-ohjauksella säädetty käynnistymään 2 kertaa vuorokaudessa. Toinen käynnistyminen on puolilta päivin, koska silloin ulkolämpötila on korkeimmillaan. Toinen käynnistyskerta on illalla, koska silloin lämmintä vettä tarvitaan eniten. Yön kylminä tunteina lämpöpumppu ei käy ollenkaan (käynnistyminen on estetty kello-ohjauksella). Näin olen yrittänyt saada lisää tehokkuutta ja pidempiä työhukeja kompressorille. Kompuralla kun on rajattu määrä käynnistyskertoja, joten mitä kauemmin se pyörii yhdellä käynnistymisellä, sen parempi.

Nyt kun laitoin lattialämmityksen päälle, niin sekin käynnistyy kello-ohjauksella aina samoihin aikoihin, mitä lämpöpumppukin on käynnissä. Näin varmistuu se, että lämpö menee lattiapiiriin lämpöpumpulta, eikä sähkövastukset napsahda päälle.

Moni tiettävästi valitsee maalämmön (myös) siksi, että se on yksinään riittävä, jolloin muuta lämmitystä ei tarvita. Ilmavesilämpöpumppu tarvitsee aina muutakin lämmitystä (se ei siis toimi paukkupakkasilla), ja se muu lämmitys on yleensä sähkö.

Molemmilla lämmitysjärjestelmillä siis lämmitetään ensin varaajan vesi. Lämpöpumppu "haistelee" varaajan veden lämpöä koko ajan, ja lähtee käyntiin jos lämpötila vähän laskee (paitsi jos käynnistyminen on kello-ohjauksella estetty tiettyinä aikoina, esim. öisin). Jos lämpöpumpun teho ei riitä, silloin varaajan kyljessä on kaiken varalta sähkövastukset. Niissä on termostaatti, joka reagoi tietyssä lämpötilassa, jos varaajan veden lämpötila laskee "liikaa", eikä lämpöpumppu ole siihen ollenkaan tai riittävällä teholla reagoinut. Silloin varaajan vesi lämpeneekin sähkövastuksilla.

Mikä sitten on asukkaan kannalta maalämmön ja ilmavesilämpöpumpun ero? Oikeasti eroa ei ole. Molemmat lämmitysjärjestelmät toimivat täysin automaattisesti, ja kumpaankaan ei tarvitse koskea - jos ei halua koskea. Eli ilmavesilämmöllä lämpenevä talo osaa mennä itse sähkölämmitykselle, jos tulee kovat pakkaset, ja se osaa itse palata lämpöpumpun lämmitykseen, kun pakkanen lauhtuu. Eikä siinä sen kummallisempaa "tekoälyä" tarvita kuin termostaatti. Se säätää lämpövaraajan kyljessä sähkövastuksen päälle tai pois päältä. Ihan samalla tapaa mitä sähkökäyttöisestä saunan kiukaassakin oleva termostaatti vahtii lämpötilaa ja kytkeytyy tarvittaessa päälle.

Lattialämmityksen kiertovesipumppu.
Oli kokonaan poissa päältä 1.4 -> 6.10.2016.

Nyt töpseli on taas seinässä. Lattialämmityksen
kiertovesipumppu käy aikaohjauksella.
Kellon jälkeen on myös virtamittari. Pumppu kuluttaa
sähköä noin 18W, eli ei paljon mitään, mutta virta-
mittarista näkee sen, onko pumppu ollut käynnissä,
eli onko sähköä kulunut.

Ilmavesilämpöpumppu on säädetty käynnistymään klo 11:30 ja 18:30.
Pumpulla on käyntiaikaa enintään 3h. Ei sitä aikaohjatusti koskaan
sammuteta, ja ennen kuin lattialämmitys oli päällä, lämpöpumppu kävi
yleensä tunnin kerrallaan, eli yhteensä noin 2 tuntia per päivä.

Lämpötila tänään 21,7C ennen lattialämmityksen
päälle kytkemistä.

Sitten vielä otsikossa mainittuun toiseen asiaan, eli oli meillä tänään takkakin päällä. Ja samaan aikaan saunan kiukaassa paloi tuli. Saunan kiukaan jatkeena on tiilipiippu, johon on kytketty myös takkahuoneen takka. Takkahuoneen takka on ollut käytössä vain kovimmilla pakkasilla. Nyt kun on rakennettu tiilipiippu, jossa on 2 hormia rinnakkain, niin tämä järjestely ei nykyajan taloissa oikein toimi. Ei ainakaan meillä.

Nykyisin talot ovat liian ilmatiiviitä, jolloin tässä käy nyt aika usein ainakin meidän talossa sillä tavalla, että kun puukiukaan savukaasut menevät ensin omaa hormiaan ylös taivaalle - niin osa savusta tulee IV-koneen vetämänä viereistä takkahuoneen takan hormia pitkin takaisin sisään. Silloin savun tuoksu on ylimmän kerroksen makuuhuoneessa aika voimakas. Jos menee sulkupellin eteen seisomaan, niin vedon tuntee sormissaan helposti, aika pitkänkin matkan päästä. Yritin nyt tänään tukkia vetoisuutta sanomalehdillä, saa nähdä auttaako se yhtään. Toinen ratkaisu ongelmaan on se, että aina kun saunan kiukaassa palaa tuli, niin sitten pitäisi sytyttää aina samalla myöskin takkahuoneen takka. Silloin molemmissa hormeissa savu menee taivaalle. Jos käyttää vain toista hormia (eli saunan kiuasta tai takkahuoneen takkaa), silloin käyttämätön hormi tuo toisen hormin savut takaisin sisään.

2-horminen tiilipiippu yläkerran makuuhuoneessa. Vasen sulkupelti on auki,
ja menee saunan kiukaalle. Oikea sulkupelti on kiinni - ja nyt myös sanoma-
lehdillä tiivistetty, ettei tyhjästä hormista olisi vetoa huonetilaan.
Mutta noin yleensä ottaen - tämä oli siis jossain määrin toimimaton ratkaisu.

Ilta-Sanomat 5.10.2016

Tänään Iltalehdessä oli mielestäni mielenkiintoinen lämmitysmuotojen kustannusvertailu, jossa (tietenkin) maalämpö oli ylivoimainen voittaja. Tulokset oli saatu Motivan lämmitystapojen vertailulaskurista.

"Motiva-konserni tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla he voivat tehdä resurssitehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja. Motiva-konserniin kuuluvat Motiva Oy ja Motiva Services Oy.

Motiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva Oy toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankkeita pääsääntöisesti yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Pääasiakkaita ovat julkishallinto, ministeriöt ja virastot.

Motiva Services Oy toteuttaa energia- ja materiaalitehokkuushankkeita yhteistyössä erityisesti yritysten ja yhteisöjen kanssa. Motiva Services Oy tarjoaa yrityksille energiatehokkuuden konsultointipalveluja ja hallinnoi Suomessa Pohjoismaista ympäristömerkkiä ja EU-ympäristömerkkiä. Pääasiakkaita ovat yritykset, kunnat, tutkimuslaitokset ja vihreää liiketoimintaa edistävät organisaatiot."

(Poiminta Motivan omilta nettisivuilta)

Noista lähtökohdista Motivan tarjoamat laskurit ja tiedot pitäisi omasta mielestäni aika luotettavalla pohjalla? Joten vähän kummalliselta tuntuu, kun itse tämän artikkelin luin. Sillä itse en ole omissa kokeiluissani päässyt samoihin lopputuloksiin.

Eikä minullakaan ole sidoksia mihinkään energian myyjiin, eikä muutenkaan tarvetta vääristellä omia kokemuksia. Minäkin vain yritän löytää ne parhaat saatavilla olevat ratkaisut, niin kuin varmaan yrittää tuhannet muutkin Ilta-Sanomien lukijat. Siksi aihepiiri kiinnostaa - tällä kertaa niinkin paljon, että lämmitystapavertailujen tulokset olivat päässeet ihan lööppiin saakka. Minusta on muutenkin hyvä, että tätä aihetta pidetään tapetilla, koska asialla on merkittävä (kansan)taloudellinen merkitys, ja myös ympäristön näkövinkkelistä lämmitystavan valinnalla on iso merkitys.

Uskoisin, että Motivan laskurin perusteella tehdään aika paljon ratkaisuja ja vertailuja lämmitystapaa valittaessa. Näin siitäkin huolimatta, että Ilta-Sanomien haastattelema Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna huomautti lehtijutussa, että "laskelmiin kannattaa suhtautua varauksella, koska ne ovat vain suuntaa antavia."

Toisena vaikuttavana tekijänä talonrakentajalla on varmastikin rakennusluvan liitteeksi tehdyt laskelmat, jotka yleensä lasketaan jossakin insinööritoimistossa. Mutta usein tämä juttu meneekin niin, että kun rakentaja saa oman talonsa "lukemat" ja lämmitystehon tarpeen, niin sitten ne käydään syöttämässä esim. Motivan sivuilta löytyvään laskuriin, ja sieltä saatavan vertailutuloksen perusteella tehdään lämmitysratkaisut omaan taloon sen mukaan, mitkä vaihtoehdot ovat edullisia, eli ovat pärjänneet Motivan vertailussa hyvin.

Mutta onko tässä nyt tarjolla sudenkuoppa, ja luotetaanko Motivan laskuriin sittenkin liikaa - vaikka ne ovatkin vain "suuntaa antavia"?

Nimittäin itsekin meinasin laittaa omaan talooni maalämmön. Ihan jo rakennusvaiheessa - ja siitä syystä, että moni maalämmönmyyjä sitä omilla laskelmillaan ja Motivan laskuria apuna käyttäen perusteli niin hyvin. Enkä minäkään niitä perusteluita yhtään epäillyt. Ne vaikuttivat hyvinkin tarkkaan harkituilta ja lasketuilta. Enkä maalämpöä siksi jättänyt laittamatta, että olisin ollut eri mieltä maalämmön edullisuudesta.

Maalämpö jäi laittamatta meidän taloon siksi, että halusin laittaa sen vasta jälkiasennuksena - siis vasta 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Silloin siihen olisi ollut mahdollisuus saada kotitalousvähennystä. Ja tässä minulla kävi omasta mielestäni hyvä tuuri.

Nimittäin jo ekan vuoden sähkönkulutusluvut yllättivät. Ne kun jäivät niin pieneksi, että maalämpö ruksattiin siinä vaiheessa yli, eikä sen asentamista voinut enää vakavasti harkita.

Maalämpöä puolet halvempi ilmavesilämpöpumppu kuitenkin kiinnosti. Vaikkakin nyt tuon edellisen kirjoitukseni perusteella taisi käydä kuitenkin niin, että sekään ei sitten kannattanut? Ei ainakaan euromääräisessä tarkastelussa. Ympäristön näkökulmasta se lienee kuitenkin hyvä valinta edelleenkin.

Iltalehden käyttämä talotyyppi on ollut 150m2, huonekorkeus 2,6 metriä, asukkaita 4 ja sijainti Keski-Suomi. Omassa talossani on muuten luvut kutakuinkin samat, paitsi lämpimät neliöt on 241 ja sijaintina Etelä-Suomi.











Jos "Keski-Suomen talon" maalämmön investointikulu on luokkaa 15000€, niin omaan talooni sellaisen olisi saanut parisen vuotta sitten kysytyn tarjouksen perusteella hintaan 17550€. Kallein tarjous oli päälle 20 tonnia. Tarjousten sisältö ei kuitenkaan ollut ihan yks´yhteen, eli tarjoukset eivät olleen ihan suoraan vertailukelpoisia. Uskoisin, että vähän pienempään taloon tuo 15000€ kuitenkin riittää tänä päivänäkin ihan hyvin. Eli tällä rivillä asia on oikein.

Sitten oman taloni ilmavesilämpöpumppu maksoi asennettuna 8600€. Tässä hinnassa oli varmastikin ns. "pääkaupunkilisät", eli pienempään taloon pienemmässä kaupungissa tämä hankintahinta voisi olla ehkä pienempikin? Iltalehden tuloksissa ilmavesilämpöpumpun hinnaksi oli laitettu tasan 10000€. Jolloin lopputulos alkaa jo tässä(kin) kohtaa kallistua maalämmön voitoksi.

Kallistuminen lisääntyy entisestään, kun sähkölämmityksen vuosikuluksi on kirjattu vertailussa 2347€ "2010-luvun talolle", itselläni ekan vuoden sähköt maksoivat kuitenkin vain 1888€.

1960-luvun suorasähkölämmitys maksaa Motivan laskurin mukaan 4016€, jolloin se tarkoittaa noin 40000 kWh:n vuosikulutusta. Uskon että asia on noin, ja tässä tapauksessa ja näillä kWh-määrillä maalämpö kyllä kannattaa jo asentaa, eli se kannattaa oikeasti.

Uuden talon sähkönkulutusta pitäisin vähän yläkanttiin arvioidulta, eli minusta nykytalot oman kokemukseni mukaan ei ihan noin paljon kuluta. Ei siltikään vaikka huomioidaan nykyvuosien lauhat talvet, ja normeerataan niiden perusteella kulutus siten, että kulutustaso saadaan laskennallisesti keskiarvovuoden tasolle. Se meidän talon "eka vuosi" oli siis noin 20% normaalia lauhempi, ja jos 1888€ kerrotaan 1,2:lla - silloinkin lopputulos on vasta 2265€.

Jos sähkölämmitys arvioidaan yläkanttiin, ihan niin kuin ilmavesilämpöpumpun hankintakulutkin - niin kyllähän tässä vertailussa sitten helposti niin käy, että voittajaksi tulee aina maalämpö. Sillä eihän öljylämmitys, pelletti tai kaukolämpö näille oikein pärjää...?

"Motivan vertailulaskurin tekemisestä ovat vastanneet Keski-Suomen Energiatoimisto (www.kesto.fi) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (www.jamk.fi).

Laskuri on tehty Motiva Oy:n tilauksesta ja ohjauksessa, kuluttajien energianeuvonnan käyttöön. Laskurin internet-toteutuksesta vastaa Atlantis Consulting Oy.

Lämmityslaskurin kehitystyön pohjana on toiminut JAMK:n, Jyväskylä Innovation Oy:n ja VTT:n toimesta tehty Heating Tool -laskuri, joka laadittiin osana EU:n IEE-ohjelman BioHousing-hanketta (BioHousing Heating Tool)."

(Lähde Motivan kotisivut)

Tuosta ylläolevasta lainauksesta Motivan kotisivuilta ei oikein selviä se, että onko vertailulaskurin taustalla käytäntöön perustuvaa tutkittua ja mitattua dataa, vai onko sen taustalla teoreettista laskentaa?

Itselläni on luja luottamus suomalaiseen poliisiin, oikeuslaitokseen, yliopistoihin ja tutkijoihin yms. yms. - enkä millään haluaisi epäillä Motivan esittämiä vertailutuloksia. Mutta kyllä tämä tilanne itseäni nyt melkoisesti hämmentää...?

Siis että miksi en omissa kokeiluissani nyt onnistu saamaan samanlaisia tuloksia, mitä Motivan vertailulaskuri antaa? Vertailulaskurin mukaan maalämpö näyttäisi olevan ylivoimaisesti paras, mutta omissa kokeiluissani juuri se vaihtoehto karsiutui ekana pois.

Epätarkkuutta energiaselvityksissä?

Eilen huomasin, että oli taas tuttu talo telkkarissa, vaikka en kyllä itse etukäteen ollut tietoinen, että alun perin 14.4.2016 lähetetty Kuningaskuluttaja -ohjelma tuli uusintana eilen. Jos ette sattunut huomaamaan, niin YLE:n areenasta löytyy, tässä linkki:

http://areena.yle.fi/1-3179020

Ohjelmassa oli itse asiassa hyvää analyysia ja vertailua erilaisista lämmitystavoista, sekä niiden investointi- & vuosittaisista kustannuksista. Varmasti ihan hyvä ohjelma talonrakentamista nyt suunnitteleville tai aloitteleville.

Muistutti ohjelma minuakin eräästä asiasta, mitä olen tässä itsekseni vähän pohdiskellut, että mahtaako energiaselvityslaskelmissa olla tällä hetkellä pientä epätarkkuutta? Useistakin eri syistä.

Ohjelmassahan oli mm. tällainen kohta:

Kuningaskuluttaja uusintana 29.9.2016 (ensiesitys 14.4.2016).
Valokuva TV:n ruudulta.

Ruudussa siis meidän talon kulutuslukemia vuodelta 2015. Ekana asumisvuotena meillä kului sähköä yhteensä 17162 kWh, kun taloa lämmitettiin polttopuilla ja suorasähköllä. Motivan laskurin mukaan sähköä olisi pitänyt kuitenkin kulua huomattavasti enemmän, eli 25600 kWh (Motivan luvuissakin on polttopuut huomioitu, eli ei luvuissa oleva ero siitä johdu).

Motivan laskurista tulevia lukuja vielä paljon "hurjempia" lukuja oli rakennuslupaa varten tehdyissä energiaselvityslaskelmissa. Niiden mukaan sähköä arvioitiin kuluvan vuositasolla yhteensä 41565 kWh, josta lämmityksen osuus piti olla 23287 kWh (eli suunnilleen sama luku, mitä Motivan laskurikin alkaa, sieltä siis tulee 25600 kWh, kun sinne syötän oman taloni tiedot).



Talo-Rautio, rakennuslupaa varten tehdyt energiaselvityslaskelmat.

 

Mistä sitten johtuu näin suuret erot? Nyt siis Motiva ja minun käyttämä insinööritoimisto laski lämmityksen vuosikulutuksen olevan reilusti yli 20000 kWh, mutta ensimmäisen vuoden toteutuma oli kuitenkin vain 17000 kWh, joka oli samalla kokonaissähkönkulutus, sisältäen myös kotitaloussähkön.

 

Kaksi vaikuttavaa tekijää mainittiin TV-ohjelmassakin. Motivan laskuri ei huomioi monikerrosratkaisuja, jotka ovat tilaratkaisuina aina energiatehokkaampia kuin 1-taso ratkaisu, jos samat neliömäärät toteutettaisiin yhdessä tasossa. Olen itsekin laskenut kerrosluvun vaikutusta, ja tästä aiheutuu noin 20%:n säästöt, jos tilat toteutetaan vähintään 2-kerros ratkaisuna (meidän talossa on 3 kerrosta). Kerroslukulaskelmat eli kerrosluvun vaikutus lämmityskuluihin löytyy muuten tästä linkistä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/

Ja sitten oli se telkkarissakin mainittu leuto talvi. Sekin vähensi energiankulutusta vielä toiset 20%. Jos laskennallisesta tasosta 25600 kWh vähennetään pois 20+20% eli yhteensä 40%, niin silloin saadaan 15360 kWh, joka kotitaloussähköt huomioiden onkin jo hyvin lähellä oikeaa eli oikeasti toteutunutta tasoa, eli sitä paljonko sähkömittari meillä todellisuudessa pyörähti. Yhteensä ja kotitaloussähköt mukaan lukien meillä sähkömittariin siis tuli 17162 kWh.

 

Vielä jäi kuitenkin huomaamatta mielestäni yksi kolmaskin osatekijä. Se asia ilmenee näistä energiaselvityksen lähtötiedoista:

Talo-Rautio. Energiaselvitystä varten tehdyn laskentamallin lähtötiedot.

Näissä laskelmissa on laskettu energian kulutus niillä U-arvoilla, millaisin rakentein talo on rakennettu. Meillä siis esim. seinissä U-arvot on ulkoseinissä = 0.17, yläpohjassa = 0.09, alapohjassa =  0.12 jne. Se mitä tämä laskenta ei ota huomioon on se, että talo on kellarista johtuen kolmanneksen korkeudestaan maan alla. Eli kellarin ympärillä on maa-aineksia, jotka jatkuvat Kiinaan saakka. Maan alla, tai aika lähellä maan pintaa on myös styrokslevyt talon ympärillä. Eli kellarista lämpö ei helpolla ulos karkaa. Tätä nämä laskelmat eivät mielestäni lainkaan ota huomioon?

Mutta jos otetaan pari ajatusleikkiä, ensin sellainen, että jos joku normaalia paljon ylipainoisempi lokki istahtaa katon harjalle, ja jos sen seurauksena talo painuu syvälle savimaahan kunnes talon räystäät koskettaa maan pintaa, niin sen jälkeen kaikki seinät on ympäröity maa-aineksilla. Ja silloin talon energiatehokkuus kasvaa ja lämmityskulut pienenevät. (Toki tilanne olisi muuten ikävä, kun ei ikkunoista näkisi ulos)

Tai jos kävisikin toisinpäin, eli jos normaalia pulskemmassa kunnossa oleva kastemato ryömii kellarin alle, ja juuri kun se on päässyt keskelle taloa, niin jos siinä kohtaa matkaa sille tuleekin aivan hillitön yskän kohtaus, niin jos sen seurauksena talo nousee kokonaan ylös montustaan, ja muistuttaa rossipohjaista taloa (jossa pakkanen puhaltelee alapohjan alla), niin silloin talon energiatehokkuus laskee ja lämmityskulut nousevat.

Nyt näissä laskelmissa ei tätä asiaa mielestäni huomioida ollenkaan. Mutta pitäisikö huomioida?

Sillä nyt jos meillä on alapohjan U-arvo 0.12, niin tällä hetkellä kellarin lattian alla maaperän lämpötila on ympäri vuoden noin +7C (ellei talon hukkalämpö lämmitä sitä vielä enemmänkin), mutta jos talossa olisi tuulettuva rossipohja, silloin talvipakkasilla tuuli puhaltelisi talon alla vapaasti. Lämmönkulutuskin olisi varmaan oleellisesti eri?

No mitä tästä nyt sitten seuraa?

Tästä seuraa mm. se, että mm. pitkän ajan säätilastoihin nojautuvat laskelmat antavat ylisuuria energiatarpeita, jolloin jos nämä säätilat eivät sitten (kovin usein) enää toteudukaan, silloin talon lämmitysjärjestelmästä voi tulla ylimitoitettu. Lisäksi jos vaikkapa 10 samoilla piirustuksilla ja samalla tavalla rakennettu taloa ripoteltaisiin eri puolille Vantaata, niin jokainen niistä kuluttaa eri paljon energiaa. Tämä johtuu mm. maaston muodoista, eli osa taloista voi olla tuulisilla paikoilla, osa taas tuulelta suojassa, osa on aurinkoisella tontilla, osa ei.

Osa Vantaalla sijaitsevista taloista on myös osittain maan sisällä, niin kuin meidänkin talo.

Mitä nyt sitten pitäisi tehdä, että epätarkkuus energiaselvityksistä pienenisi? No, ei kai siihen ole muuta konstia kuin käytännön kokeilu. Eli jos olisi sallittua asua esim. suorasähköllä tai muulla varavoimalla ensimmäinen vuosi, sitten sillä tiedolla tarvittava lämmitysjärjestelmä ja sen teho osataan valita oikein.

Nythän näillä ylisuurilla tehontarvelaskelmilla myydään mm. lämpöpumppuja. Myös lämpöpumppumyyjä joutuu ihan pakostakin ottamaan koppia siitä, mitä insinööri on arvioinut ja laskenut. Jas jos se laskelma vaikkapa meidän talolle on/oli 23000 kWh vuodessa, ja jos taas toisaalta tiedetään, että saman kokoiset maalämpötalot kuluttavat noin 10000 kWh vuosittain, niin tästä voidaan nopeastikin tehdä sellainen johtopäätös, että maalämpöpumpulla saavutetaan 13000 kWh:n säästöt vuosittain. Se on euroiksi muutettuna noin 1430 euroa (jos kWh:n hintana on 11c/kWh). Ja mikäli maalämpöpaketti maksaa esim. 17000 euroa, niin takaisinmaksuajaksi tulisi silloin 11,8 vuotta. Eli ihan kohtuullinen aika.

Mutta kun oikeasti suorasähkön aikana kulutus olikin vain 17000 kWh, niin mikäli maalämmön asentamisen jälkeen kulutustaso asettuu sinne 10000 kWh:n tuntumaan, silloin saatu säästö onkin vuosittain vain luokkaa 7000 kWh eli euroina 770 euroa. Ja tällöin maalämpöpaketin takaisinmaksuajaksi tuleekin 17000€ / 770 = 22 vuotta. Ja sen on mielestäni turhan pitkä aika, eli investointi ei oikein kannata euromääräisesti. Todellisuudessa takaisinmaksuaika voi olla pidempikin, jos 22 vuoden aikana joudutaan tekemään joitakin huoltoja, ja näin varmasti käy.

Eilen lupaamani jymy-yllätys jää huomiselle - joskin nyt tässä liikutaan jo aika lähellä sitä.