Ensimmäinen kalenterivuosi asumista tuli nyt täyteen, ja 2015 kalenterivuoden kulut ovat nyt saatavilla. Kirjasin ylös asumisen kuluja myös jo loppuvuodesta 2014 viimeisen 3kk ajalta. Sen kauempaa ei tässä vielä ole asuttu, mutta esim. kiinteistövero olisi varmaankin pitänyt jaksottaa eri tavoin. Vaikka se jälkimmäinen verolappu tulikin asumisen kaudella, sen olisi voinut jakaa pidemmällekin ajalle. Joten 2014 osalta kulut ovat siis hieman yläkantissa...
Mutta tuo 2014, kuten myös 2015 on siis kassavirtalaskelma. Molemmat vuodet perustuvat AsOy -muotoisen omakotitalon kirjanpitoon, joka kattaa kaikki ne kulut, mitä AsOy:lle on tullut. Sieltä siis puuttuu mm. irtaimiston vakuutus, jonka asukas voi halutessaan ottaa ihan omissa nimissään (olen toki ottanutkin). Samoin puuttuu mm. internetin kulut, lehtitilaukset yms. jotka ovat enemmänkin elämisen kulua eikä pakollista asumisen kulua.
Nämä kuluerittelyt löytyvät siis tämän blogin "Kustannukset, asuminen" -välilehdeltä, tästä linkistä:
http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/kustannukset-asuminen.html
Sivun alalaidasta löytyy myös linkkejä parin muun taloblogin asumisen kustannuksiin, mutta yhteenvetona vuosi 2015 meni meillä näin (puutalo 241m2 kolmessa tasossa):
|
Euroina |
%-osuus |
| Sähkö |
1785,89€ |
47,8% |
| Kiinteistövero |
818,90€ |
21,9% |
| Vesi |
598,63€ |
16,0% |
| Vakuutus |
220,39€ |
5,9% |
| Jäte |
206,00€ |
5,5% |
| Muut kulut |
105,75€ |
2,8% |
| YHTEENSÄ | 3735,56€ | 100,0% |
Sähköä kului kilovateissa mitattuna yhteensä 16626,40 kWh, ja se maksoi 1785,89€. Viimeisin sähkölasku joulukuulta on toki vielä tulematta, mutta laskin sille hinnan jo etukäteen marraskuun kulutuslukujen perusteella. Marraskuun ja joulukuun kulutustasot eivät ole kaukana toisistaan, joten uskoisin, että arvaus joulukuun laskun suuruudesta lienee oikein ihan yhden euron tarkkuudella, vaikka se tässä vaiheessa "noin arvio" vasta onkin. Tai ainakaan tässä kohtaa kuluerittelyissä ei ole (vielä nyt) lukemalasku, niin kuin aikaisempien sähkölaskujen kohdalla.
Sähkö- ja vesilaskut tekevät yhteensä 63,8% kokonaiskuluista - ja nämä 2 riviä ovat myös käytännössä ainoat, joihin voi jollain tavalla vaikuttaa. Toki kiinteistön täysarvovakuutuksenkin voi kilpailuttaa - ja olen kilpailuttanutkin, mutta ei siinä kohtaa kovin suuria säästöjä pysty saamaan. Tässä laskelmassa oleva tämän hetkinen kustannus 206,00€ ei kovin paljon loppusummaa muuta, siltikään vaikka kilpailuttamalla saisi tästä luvusta vaikkapa 5-10% eli 10-20 euroa pois. Eli käytännössä vakuutusmaksujen suuruuteen ei siis pysty vaikuttamaan.
Eikä pysty oikein jätemaksuihinkaan vaikuttamaan. Jätefirmalta (pk-seudulla HSY) tulee 3 kuukauden välein aina sama lasku. Tietysti tyhjennysvälin voi säätää järkeväksi, niin ollaan jo tehtykin. Rakentamisen päättyessä meillä tyhjennysväli oli hetken aikaa vähän tiheämmällä, kun jätteitä ja pakkausjätteitä tuli pienen aikaa vähän runsaammin, kun oltiin vastikään muutettu.
Jos sen sijaan sähkölaskusta haluaisi vaikkapa puolet pois, niin se kyllä onnistuisi ihan vaikka pelkästään sillä, että taloon asennettaisiin maalämpöpumppu. Silloin kWh -määrä leikkautuisi 16 tuhannen tasolta noin 8 tuhannen tasolle vuosittain. Säästöä tulisi samassa suhteessa eli 1786€/2 = 893 euroa per vuosi. Mutta sillä sitten pitäisi maksaa kiinni noin 15-20 tonnin investointi. Niin eihän siinä mitään järkeä olisi ainakaan taloudellisesti katsottuna...?
Saapi muuten nähdä vaikuttaako meillä nyt kohta 2,5 kuukautta pyörinyt ilmavesilämpöpumppu sähkölaskuun mitään? Jos ei se oleellisesti vaikuta, niin ainakin se oli investointina puolet maalämpöä halvempi (maksoi siis 8600€ asennettuna).
Muissa kuluissa yht. 105,75€ on savupiippujen nuohous ja uudet suodattimen IV-koneisiin. Tästä kassavirtalaskelmasta puuttuu kokonaan polttopuut, koska ne ovat omia - ja vuonna 2015 käytännössä myös omalta tontilta kerättyjä. Eli rakentamisesta ylitse jäänyttä laudan pätkää. Euroja ei siis ole liikkunut, ja siksi näitä ei laskelmassakaan ole mukana.
Polttopuuta kului noin 10 pinomottia talvella 2014-2015. Jos se olisi korvattu kunnon koivuklapilla, olisi koivuklapia pitänyt ostaa noin 6 pinokuutiota. Pk-seudulla se olisi maksanut noin 600 euroa, eli periaateessa nyt esitettyyn kululaskelmaan pitäisi lisätä 600€/vuosi eli 50€/kk, jos tässä talossa asuisi joku sellainen, jolla ei omia puita ole.
Miten tuollainen nyt toteutunut 311,30€ kk-kustannus sitten kurittaa kukkaroa? Omasta mielestäni ei erityisen pahasti. Pakkohan sitä nyt jossain on aina asua, ja asumista tulee aina kustannuksia. Jos vuokrattaisiin vapailta markkinoilta yksiö (eihän siinä ole mitään ylärajaa eli jos 4-henkinen perhe haluaisi ahtautua yhteen pieneen yksiöön, niin eipä kait sitä kukaan tulisi kieltämään), mutta asumiskulut saisi silloin tuplata. Nimittäin tällä alueella yksiön vuokrat ovat haarukassa 500-550€/kk ja Tikkurilassa edes 600€/kk ei oikein riitä.
Isojen vuokra-asuntojen vuokrat ovat Vantaalla vähän reilun 1000€/kk tuntumassa. Niiden hinnoista pystyy kai vähän jo neuvotellemaankin, koska isoille vuokra-asunnoille ei ole oikein kysyntää. Itse vuokrasimme rakennusajaksi paritalon puolikkaan hintaan 1100€/kk. Omistuspuolella eli AsOy -maailmassa pikku AsOy:n (yleensä rivitalo ilman isännöintiä ja ilman huoltoliikettä) maksaa hoitovastiketta noin 2,0-2,5€/m2 - jos ei ole mitään remonttikuluja. Vanhoissa kerrostaloissa neliövastikkeet alkavat olla 4€/m2 tuntumassa, joten tuollainen vähän reilu 300€/kk asumisen kulu ei muissa asumismuodoissa riitä oikein mihinkään.
Toki uudessa talossa useimmilla on varmasti myös pankkilainaa, ja uusissa omakotitaloissa sen määrä on suurempi kuin vanhoissa kohteissa. Vanhoissa omakotitaloissa (aivan kuin isoissa vuokra-asunnoissakin) euromääristä pystyy varmaan neuvottelemaan aika hyvin, koska tällä hetkellä myyntiajat ovat aika pitkiä, eikä kaikki talot mene kaupaksi ollenkaan. Ei ainakaan järkevässä ajassa tai järkevällä hinnalla, joka voi tarkoittaa siis sitä, että uusikin talo myydään reilusti alle sen mitä sen rakentaminen oli maksanut. Nyt on siis ostajan markkinat, ja kauppaa tehdään sillä mitä ostaja suostuu tarjoamaan. Tai sitten toisena vaihtoehtona on se, että kauppoja ei tehdä.
Tässä linkissä myös hyvää faktaa kulu- ja tulotasoista vuodelta 2012:
http://www.omakotiliitto.fi/sites/default/files/2012-06-12%20Asumismenot.pdf
