Mikä lämmityksen valinnassa voi mennä pieleen?

Tässä vaiheessa kevättä talonrakentajilla on varmaankin jo suunnittelu täydessä käynnissä, jos tontti on jo hankittu. Yhtenä osana talon rakentamista on myös lämmitysmuodon valinta.

Itse asiassa lämmityksessä on ainakin 2 dimensiota. Toisaalta pitää miettiä miten lämpö (tai jäähdytys) taloon tuotetaan. Ja toisaalta taas pitää miettiä, että miten lämpö (tai viilennys) saadaan tasaisesti siirrettyä talossa joka paikkaan.

Meillä ainakin yksi asia mikä meni pieleen, oli se, että lämminvesivaraaksi tuli valittua sellainen varaaja, jossa ei ole välipeltiä. Lisäksi kokonaan huomioimatta jäi se, että huoneilmaa olisi voinut esilämmittää tai esijäähdyttää passiivisesti maapiirillä, josta lisää mm. tässä linkissä:

https://pekkapoika.wordpress.com/2015/01/29/tuloilman-esilammitys-maapatterilla/

Tietysti onnistumisen iloakin on päässyt kokemaan, ja esim. takan lämpö meillä leviää ympäri taloa molempiin kerroksiin aivan erinomaisesti. Tätä aihetta liipaten kirjoittelin pohdintojani tänne blogiin jo parisen vuotta sitten helmikuussa 2015:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/02/tehokkuutta-puulammitykseen/

Helmikuussa 2015 varaajan välipellin puuttuminen ei ollut tullut esille vielä millään tavalla. Suoralla sähkölämmityksellä on ihan yhdentekevää se, kuinka lämpimäksi lämmin vesi lämmitetään, ja onko koko varaaja samaa lämmintä vettä alhaalta ylös. Mutta sitten kun taloon tuleekin lämpöpumppu, niin silloin tällä asialla on merkitystä. Eli jos talossa ei ole omaa säiliötään haalealle vedelle, niin lämpöpumppu on aika tehoton. Siis mikäli se joutuu koko ajan tekemään lämmintä käyttövettä, myös lattialämmitystä varten.

Lisäksi talon rakentajan pitäisi osata valita lämmitystapa. Siihen on useita vaihtoehtoja, ja niiden edullisuutta ja kannattavuutta voi vertailla esim. tällä sivustolla:

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Mikäli haluaa vaivattoman lämmitystavan, ja edulliset vuosikustannukset - kannattaa varmaankin valita maalämpö, joka on myös yleisin lämmitystapa uusissa pientaloissa. Mutta halvin se ei ole, eri lämpöpumppujen vertailua on tehty esim. tässä linkissä:

http://yle.fi/uutiset/3-9454377

Tuolla linkissä siis maalämmön edullisuus on vasta kolmannella sijalla, ilmavesilämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun jälkeen. Nyttemmin myös maalämmön suosio on jo kääntynyt laskuun, aivan niin kuin tästä linkistä näkyy:

http://www.sulpu.fi/documents/184029/208772/Myydyt%20l%C3%A4mp%C3%B6pumput%202016%2C%20kaaviot%2C%20f.pdf

Eniten maalämpöpumppuja asennettiin siis vuonna 2011, sen jälkeen noista huippuluvuista on tultu alaspäin joka vuosi.

Jos valitsee maalämmön, pitää valita myös se, ottaako maalämmölle noin 80% tehon, vai 100%-tehomitoituksen. Molemmille vaihtoehdoille löytyy oma vankka kannattajakuntansa. 80%:n tehomitoitusta puolustellaan mm. sillä, että kovia pakkasjaksoja tulee äärimmäisen harvoin, jolloin 80%:n tehomitoitus riittää kuitenkin suurimman osan vuotta. Ja tavoitteena on saada pumppu käymään pidempiä jaksoja, jolloin sen käyttöikä ei lyhene turhaan.

Itse kyllä laittaisin maalämmön 100%:n mitoitukselle, jos omaan talooni maalämpö tulisi. Toki tuossa 80%:n mitoituksestakin saattaa vuosien saatossa tulla ajan myötä 100%:n mitoitus, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu vielä tämän jälkeenkin. Silloinhan lämmitystä tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän mitä nyt.

Yksi nykyajan trendi näyttää olevan sekin, ettei lämmitystä asenneta ollenkaan, eli rakennetaan passiivitalo. Passiisitalo pärjää passiivisesti tuotetulla lämmöllä ympäri vuoden.

Omasta mielestäni jokainen talo on jossain määrin passiivitalo, sillä en ainakaan itse tiedä yhtään sellaista taloa, jossa olisi lämmöt päällä vuoden ympäri ja kesät talvet. Eli perinteisetkin talot pärjäävät "passiivitaloina" Suomen kesässä. Toki ne eivät täytä yhtään passiivitalon virallisista kriteereistä, mutta ei niitäkään kesällä aktiivisesti tarvitse lämmittää.

Meillä on lattialämmitys yleensä otettu pois päältä jo maaliskuun jälkeen kokonaan, eli meilläkin talo on lainausmerkeissä "passiivitalo" noin 7 kuukautta vuosittain. Kevät pärjätään takan viihdelämmöllä toukokuulle asti, ja sen jälkeen takkaa ei enää pysty käyttämään ennen kuin syksyllä seuraavan kerran.

Vesikiertoinen lattialämmitys on varma tapa siirtää lämpöä talon eri osiin. Jos sitä ei laita (eli jos laittaa suoran sähkölämmityksen), silloin ei voi enää jatkossa lämmitysjärjestelmää juurikaan kehittää. Mutta jos lämmönsiirrosta huolehtii lämmin kiertävä vesi, silloin seuraavan 100 vuoden aikana voi lämmitysjärjestelmää tarvittaessa myös vaihtaa. Eli on ihan yhden tekevää se, millä lattiassa kiertävä vesi saadaan lämmitettyä, kunhan se nyt jollain lämmitetään - mikä sitten sillä hetkellä halvin polttoaine tai helpoin lämmitystapa sattuu olemaan...

Nämä pohdinnat kun käy läpi, niin on jo lämmitystavan ja lämmönsiirtotavan suunnittelussa aika pitkällä... :-)

Puulämmitys voi olla varsin edullinen lämmitysmuoto varsinkin, jos omistaa omaa metsää.
Jolloin jos käyttää käsisahaa ja kirvestä, silloin polttopuiden hankinnassa ei kulu
edes moottorisahan bensaa... :-)

Ilta-Sanomat 5.10.2016

Tänään Iltalehdessä oli mielestäni mielenkiintoinen lämmitysmuotojen kustannusvertailu, jossa (tietenkin) maalämpö oli ylivoimainen voittaja. Tulokset oli saatu Motivan lämmitystapojen vertailulaskurista.

"Motiva-konserni tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla he voivat tehdä resurssitehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja. Motiva-konserniin kuuluvat Motiva Oy ja Motiva Services Oy.

Motiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva Oy toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankkeita pääsääntöisesti yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Pääasiakkaita ovat julkishallinto, ministeriöt ja virastot.

Motiva Services Oy toteuttaa energia- ja materiaalitehokkuushankkeita yhteistyössä erityisesti yritysten ja yhteisöjen kanssa. Motiva Services Oy tarjoaa yrityksille energiatehokkuuden konsultointipalveluja ja hallinnoi Suomessa Pohjoismaista ympäristömerkkiä ja EU-ympäristömerkkiä. Pääasiakkaita ovat yritykset, kunnat, tutkimuslaitokset ja vihreää liiketoimintaa edistävät organisaatiot."

(Poiminta Motivan omilta nettisivuilta)

Noista lähtökohdista Motivan tarjoamat laskurit ja tiedot pitäisi omasta mielestäni aika luotettavalla pohjalla? Joten vähän kummalliselta tuntuu, kun itse tämän artikkelin luin. Sillä itse en ole omissa kokeiluissani päässyt samoihin lopputuloksiin.

Eikä minullakaan ole sidoksia mihinkään energian myyjiin, eikä muutenkaan tarvetta vääristellä omia kokemuksia. Minäkin vain yritän löytää ne parhaat saatavilla olevat ratkaisut, niin kuin varmaan yrittää tuhannet muutkin Ilta-Sanomien lukijat. Siksi aihepiiri kiinnostaa - tällä kertaa niinkin paljon, että lämmitystapavertailujen tulokset olivat päässeet ihan lööppiin saakka. Minusta on muutenkin hyvä, että tätä aihetta pidetään tapetilla, koska asialla on merkittävä (kansan)taloudellinen merkitys, ja myös ympäristön näkövinkkelistä lämmitystavan valinnalla on iso merkitys.

Uskoisin, että Motivan laskurin perusteella tehdään aika paljon ratkaisuja ja vertailuja lämmitystapaa valittaessa. Näin siitäkin huolimatta, että Ilta-Sanomien haastattelema Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna huomautti lehtijutussa, että "laskelmiin kannattaa suhtautua varauksella, koska ne ovat vain suuntaa antavia."

Toisena vaikuttavana tekijänä talonrakentajalla on varmastikin rakennusluvan liitteeksi tehdyt laskelmat, jotka yleensä lasketaan jossakin insinööritoimistossa. Mutta usein tämä juttu meneekin niin, että kun rakentaja saa oman talonsa "lukemat" ja lämmitystehon tarpeen, niin sitten ne käydään syöttämässä esim. Motivan sivuilta löytyvään laskuriin, ja sieltä saatavan vertailutuloksen perusteella tehdään lämmitysratkaisut omaan taloon sen mukaan, mitkä vaihtoehdot ovat edullisia, eli ovat pärjänneet Motivan vertailussa hyvin.

Mutta onko tässä nyt tarjolla sudenkuoppa, ja luotetaanko Motivan laskuriin sittenkin liikaa - vaikka ne ovatkin vain "suuntaa antavia"?

Nimittäin itsekin meinasin laittaa omaan talooni maalämmön. Ihan jo rakennusvaiheessa - ja siitä syystä, että moni maalämmönmyyjä sitä omilla laskelmillaan ja Motivan laskuria apuna käyttäen perusteli niin hyvin. Enkä minäkään niitä perusteluita yhtään epäillyt. Ne vaikuttivat hyvinkin tarkkaan harkituilta ja lasketuilta. Enkä maalämpöä siksi jättänyt laittamatta, että olisin ollut eri mieltä maalämmön edullisuudesta.

Maalämpö jäi laittamatta meidän taloon siksi, että halusin laittaa sen vasta jälkiasennuksena - siis vasta 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Silloin siihen olisi ollut mahdollisuus saada kotitalousvähennystä. Ja tässä minulla kävi omasta mielestäni hyvä tuuri.

Nimittäin jo ekan vuoden sähkönkulutusluvut yllättivät. Ne kun jäivät niin pieneksi, että maalämpö ruksattiin siinä vaiheessa yli, eikä sen asentamista voinut enää vakavasti harkita.

Maalämpöä puolet halvempi ilmavesilämpöpumppu kuitenkin kiinnosti. Vaikkakin nyt tuon edellisen kirjoitukseni perusteella taisi käydä kuitenkin niin, että sekään ei sitten kannattanut? Ei ainakaan euromääräisessä tarkastelussa. Ympäristön näkökulmasta se lienee kuitenkin hyvä valinta edelleenkin.

Iltalehden käyttämä talotyyppi on ollut 150m2, huonekorkeus 2,6 metriä, asukkaita 4 ja sijainti Keski-Suomi. Omassa talossani on muuten luvut kutakuinkin samat, paitsi lämpimät neliöt on 241 ja sijaintina Etelä-Suomi.











Jos "Keski-Suomen talon" maalämmön investointikulu on luokkaa 15000€, niin omaan talooni sellaisen olisi saanut parisen vuotta sitten kysytyn tarjouksen perusteella hintaan 17550€. Kallein tarjous oli päälle 20 tonnia. Tarjousten sisältö ei kuitenkaan ollut ihan yks´yhteen, eli tarjoukset eivät olleen ihan suoraan vertailukelpoisia. Uskoisin, että vähän pienempään taloon tuo 15000€ kuitenkin riittää tänä päivänäkin ihan hyvin. Eli tällä rivillä asia on oikein.

Sitten oman taloni ilmavesilämpöpumppu maksoi asennettuna 8600€. Tässä hinnassa oli varmastikin ns. "pääkaupunkilisät", eli pienempään taloon pienemmässä kaupungissa tämä hankintahinta voisi olla ehkä pienempikin? Iltalehden tuloksissa ilmavesilämpöpumpun hinnaksi oli laitettu tasan 10000€. Jolloin lopputulos alkaa jo tässä(kin) kohtaa kallistua maalämmön voitoksi.

Kallistuminen lisääntyy entisestään, kun sähkölämmityksen vuosikuluksi on kirjattu vertailussa 2347€ "2010-luvun talolle", itselläni ekan vuoden sähköt maksoivat kuitenkin vain 1888€.

1960-luvun suorasähkölämmitys maksaa Motivan laskurin mukaan 4016€, jolloin se tarkoittaa noin 40000 kWh:n vuosikulutusta. Uskon että asia on noin, ja tässä tapauksessa ja näillä kWh-määrillä maalämpö kyllä kannattaa jo asentaa, eli se kannattaa oikeasti.

Uuden talon sähkönkulutusta pitäisin vähän yläkanttiin arvioidulta, eli minusta nykytalot oman kokemukseni mukaan ei ihan noin paljon kuluta. Ei siltikään vaikka huomioidaan nykyvuosien lauhat talvet, ja normeerataan niiden perusteella kulutus siten, että kulutustaso saadaan laskennallisesti keskiarvovuoden tasolle. Se meidän talon "eka vuosi" oli siis noin 20% normaalia lauhempi, ja jos 1888€ kerrotaan 1,2:lla - silloinkin lopputulos on vasta 2265€.

Jos sähkölämmitys arvioidaan yläkanttiin, ihan niin kuin ilmavesilämpöpumpun hankintakulutkin - niin kyllähän tässä vertailussa sitten helposti niin käy, että voittajaksi tulee aina maalämpö. Sillä eihän öljylämmitys, pelletti tai kaukolämpö näille oikein pärjää...?

"Motivan vertailulaskurin tekemisestä ovat vastanneet Keski-Suomen Energiatoimisto (www.kesto.fi) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (www.jamk.fi).

Laskuri on tehty Motiva Oy:n tilauksesta ja ohjauksessa, kuluttajien energianeuvonnan käyttöön. Laskurin internet-toteutuksesta vastaa Atlantis Consulting Oy.

Lämmityslaskurin kehitystyön pohjana on toiminut JAMK:n, Jyväskylä Innovation Oy:n ja VTT:n toimesta tehty Heating Tool -laskuri, joka laadittiin osana EU:n IEE-ohjelman BioHousing-hanketta (BioHousing Heating Tool)."

(Lähde Motivan kotisivut)

Tuosta ylläolevasta lainauksesta Motivan kotisivuilta ei oikein selviä se, että onko vertailulaskurin taustalla käytäntöön perustuvaa tutkittua ja mitattua dataa, vai onko sen taustalla teoreettista laskentaa?

Itselläni on luja luottamus suomalaiseen poliisiin, oikeuslaitokseen, yliopistoihin ja tutkijoihin yms. yms. - enkä millään haluaisi epäillä Motivan esittämiä vertailutuloksia. Mutta kyllä tämä tilanne itseäni nyt melkoisesti hämmentää...?

Siis että miksi en omissa kokeiluissani nyt onnistu saamaan samanlaisia tuloksia, mitä Motivan vertailulaskuri antaa? Vertailulaskurin mukaan maalämpö näyttäisi olevan ylivoimaisesti paras, mutta omissa kokeiluissani juuri se vaihtoehto karsiutui ekana pois.