Esittelyssä Tiilerin Terhi takkaleivinuuni

Meille valittiin olohuoneen ja keittiön takaksi tilaa jakamaan Tiilerin Terhi takkaleivinuuni. Ihan ollaan oltu tyytyväisiä siihen. Joskin maailma on tänä päivänä hyviä ja näyttävän näköisiä takkoja täynnä, ja varmasti kaupoissa on muitakin hyviä vaihtoehtoja tarjolla. Joten jos mekin oltaisiin valittu "jokin muu" -vaihtoehto, niin todennäköisesti oltaisiin ihan tyytyväisiä siihenkin.

Puulämmityksen suosio nykypäivänä ainakin omien havaintojeni mukaan näyttäisi olevan nousemaan päin. Puulämmitys -sanana taitaa tässä kohdin olla huono, sillä uusiin taloihin tulee yleensä maalämpö (sekin on useimmissa tapauksissa vähän ylimitoitettu investointi - eli takaisinmaksuaika voi olla todella pitkä, koska uudet talot eivät kuluta paljon mitään), mutta maalämmön lisäksi taloihin laitetaan yleensä myös takka, joka on tänä päivänä ison TV:n ohella yksi tärkeä sisustuselementti - vaikka takkaa ei koskaan käytettäisikään.

Mutta toki takkaa useimmiten käytetään, jos kerran se on hankittu, ja silloin se toimii pelkästään tunnelman luojana. Meillä Tiilerin Terhissä takan suuluukut on suunnattu 45-asteen kulmassa juurikin olohuoneen sohvaa kohden, jolloin sohvalla istuessaan voi TV:n lisäksi välillä vilkaista sivusilmällä takkatultakin kohden...

Takkoja on useita malleja ihan jo pelkästään Tiilerilläkin, mutta sen lisäksi yksi ja sama takkamalli voi näyttää ihan erilaiselta - riippuen siitä miten se on koottu, kumpi kätinen ja miten se takka on pinnoitettu. Mahdollisuuksia on varmasti tuhansittain. Esim. Tiilerin tiilitakan kuorikerros muurataan vasta viimeisenä ja villalla erotettuna takka sydämen ympärille. Tällöin näkyville jäävän kuorikerroksen voi muurata tiilistä ihan juuri miten itse haluaa. Vain mielikuvitus on rajana?

Ainoat mielikuvitusta rajoittavat tekijät ovat takan ja leivinuunin suuaukkojen paikat ja nuohousaukot - eli niitä kohtia ei tietenkään voi kuorikerrosta tehdessään muurata umpeen. Meilläkin tehtiin muutamat hyllyt ja ihan omasta päästä ja tavallisia hormitiiliä käyttäen. Takalle tuli tästä johtuen kolme kerrosta korkeutta lisää, jolloin yläpää muurattiin umpeen muurauslaastilla. Samalla takan massa kasvoi "normaalista" 3000 kilosta meidän version 3500 kiloon. Mutta tämä muutos mahtui vielä hyvin ontelolaattojen painorajoihin. Takan lämmönvarauskykykin kasvoi siinä samalla.

Tältä meidän Tiilerin Terhi näyttää nyt valkoisena:

Tiilerin Terhi takkaleivinuuni valkoiseksi maalattuna ja muutamalla hyllyllä varustettuna.
Maalaus tehtiin kalkkimaalilla useampaan kertaan ja hyllyt ovat tavallisia tiiliä.

Aikaisemmin sama takka näytti tiilenvärisenä tältä:

7.9.2015 takka oli viime vuonna ekan kerran päällä (tämä kuva otettu silloin).
Tänä vuonna vastaavasti eka sytytysosui eiliselle eli 16.9.2016.
(Kätevä tämä raksablogi, kun tämä toimii tarvittaessa myös muistin tukena).

Sitten sama Tiilerin Terhi voi näyttää muualla koottuna esim. tältä:

Kuva bongattu täältä:
http://www.tiileri.fi/fi/tuote/178&ref=65

Tämä kuva on bongattu täältä:
https://www.netrauta.fi/tuotemerkki/tiileri/takat/leivinuunit/takkaleivinuuni-tiileri-terhi-original-alaliittyma

Tuossa äskeisessä Netraudan linkissä on myös näkyvillä heidän myyntihinta, joka on 3675,00 euroa. Päälle tulee toimituskustannukset, eli 239,00 euroa. Kun itse olin ostamassa tätä samaa takkaa, kyselin hintoja myös mm. suoraan Tiilerin omasta myymälästä, ja silloin siinä kohtaa ilmeni sellainen kummallinen seikka, että minun ei kannattanut sitä suoraan Tiileriltä ostaa, vaan tilasin Starkin kautta niin, että minä ostin takan Starkista, kerroin heille kätisyyden yms. toiveet ja Starkki tilasi tilasi takan Tiileriltä niin, että se toimitettiin suoraan meidän tontille. Kun pitkästä tavarasta rakensin, ja kun oli hyvät alennusprosentit Starkille, niin tämä tuli silloin halvemmaksi näin.

Meidän takka maksoi huhtikuussa 2014 yhteensä ja paikalle toimitettuna 3.565,80€ - eli eipä tuo hinta sen jälkeen ole oleellisesti miksikään muuttunut. Ilman mitään rautakauppa-alennuksiakin hinta perille tuotuna olisi tänä päivänä ja Netraudan kautta 3675,00€ + 239,00€ = 3914,00€.

Tämän jälkeen tiilet pitää tietysti kantaa vielä sisälle ja jonkun pitää tehdä muuraustyöt. Jos ei itse osaa muurata - tai jos ei ole muuraustaitoista timpuria työmaalla, sitten joutuu etsimään muurarin, ja ainakin erään netistä löytämäni linkin mukaan muuraustyö Tiilerin Terhille näyttäisi maksavan vähän reilut 2 tonnia, jolloin kokonaishinta muurattuna on noin 6 tonnin paikkeilla.

Mitä sitten tulisijan valinnassa kannattaa tai pitää muuta ottaa huomioon? Sitä on pohdittu mm. tässä linkissä:

http://www.etuovi.com/blogi/2016/08/26/miten-takka-kannattaa-valita/

Tuolla on hyvän blogi-päivityksen lisäksi myös hyvä keskusteluosuus, johon olen itsekin osallistunut - ja jossa mm. NunnaUunien Vantaan Tammiston kauppias Timi Virtanen on alan ammattilaisena itsekin kirjoitellut hyviä näkökulmia blogipäivityksen kommenttikenttään.

Takkoihin liittyen ainoa asia missä itse taidan jäädä vähemmistöön, tai missä minusta ihan perustellustikin voidaan esittää erilaisia näkökulmia on korvausilmaputken rakentaminen takkaan suoraan ulkoilmasta. Itse en sellaista tai sellaisia omaan talooni tehnyt, ja jos vielä rakentaisin yhden talon lisää - en tekisi sitä silloinkaan. Puoltavia näkökulmia tälle ovat ainakin riittävän korvausilman saannin varmistaminen, sekä mahdollinen energian/rahan säästö, jos takassa poltetaan kylmää ulkoilmaa, eikä jo valmiiksi lämmitettyä sisäilmaa. Itse olen kuitenkin näistä asioista vähän toista mieltä, ja siitäkin on syntynyt mielestäni aika hyvä keskustelu omassa blogissani, linkki sinne tässä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/paljonko-palaminen-vaatii-ilmaa-ja.html

Jos ongelmia puulämmityksessä tai takan viihdekäytössä tulee, niin ne ongelmat voivat olla esim. seuraavat (suluissa kerrottu mahdollisia ratkaisuja):

1. takan pintalämpötila on liian suuri, jolloin pieniä lapsia pitää vahtia koko ajan, tai takkaa ei voi käyttää ennen kuin vasta lasten nukkumaan menon jälkeen, ja sitten sitä joutuu vahtimaan myöhään yöhön, että pellit saa kiinni... (Ratkaisuna kerroksellinen takka, jossa on villat sisällä ja pintalämpötila jää pieneksi - metalliset suuluukut toki kuumenevat aina.)
2. takan lämmittämisen jälkeen on liian kuuma (tähänkin ratkaisuna kerroksellinen takka, jossa pesällisen poltosta tuleva "lämpöpiikki" tulee huoneilmaan hitaammin ja takka luovuttaa lämpöä tasaisesti)
3. takan lämmittämisen jälkeen osa talosta on jo liian kuuma, vaikka osassa taloa on vielä liian kylmä. Lämpö ei siis siirry. (Tavanomaisin vikatilanne, joka voidaan korjata esim. ilmalämpöpumpun sisäyksiköllä - se puhaltaa takan lämmön joka suuntaan, tai sitten takan päälle voi asentaa IV-koneen tuloilmaputken, eli sisään tuleva raitis ilma lämpenee heti siinä ja levittää lämmön mennessään, tai sitten monikerrosratkaisussa korkean olohuoneen kautta lämpö pääsee nousemaan myös ylimpiin kerroksiin, ja palaa takaisin alas sisäportaiden kautta - pelkästään sisäportaiden kautta takan lämpö ei ylimpiin kerroksiin mene, ihme kyllä...)
4. takka ei vedä (Ratkaisuna on mm. IV-koneen takkatoiminto, korvausilmaputki takalle, tai ikkunan avaaminen takan sytyttämisen hetkellä. Jos voi rakentaa monikerroksisen talon, niin savupiipusta tulee niin pitkä, että silloin tätä ongelmaa ei juurikaan ole).
5. takan lämpö ei riitä koko taloon (Silloin kai takan mitoitus on ollut liian pieni? Tai että takan sijainti on huono, isoin takka pitäisi olla aina keskellä taloa. Ratkaisuna voi olla esim. 2 erikokoista takkaa, jolloin tarpeen mukaan voi käyttää isompaa tai pienempää tai molempia yhtä aikaa - meillä on omassa talossa kolmekin tulisijaa, jos saunan puukiuaskin lasketaan mukaan. Takka kannattaa mitoittaa "reilumman mukaan", koska jos takka on teholtaan liian suuri, niin ei siitä ongelmaa tule jos ei polta liikaa puita kerralla. Jos takka on liian pieni, osa talosta jää kylmäksi ja asialle ei voi tehdä enää mitään).

Nämä 5 sudenkuoppaa jos pystyy taklaamaan jo suunnitteluvaiheessa pois, niin puulämmitys ja/tai takan/takkojen viihdekäyttö on aika mukavaa puuhaa, kun talo on tasaisen lämmin ja takka luovuttaa lämpöä pitkään...

Esittelyssä Tiilerin Terhi

Meille valittiin keittiön ja olohuoneen tilanjakajaksi takka nimeltä Terhi. Tarkemmin sanottuna Tiilerin Terhi takka-leivinuuni. Ollaan oltu oikein tyytyväisiä.

Tiilerin Terhi on kerroksellinen takka, jossa tiilien välissä on villaa, ja siitä johtuu alhainen pintalämpötila ja hyvä varauskyky. Valmistajan mukaan lämpövaraus säilyy 100%:sti 11,5 tuntia, 50%:sti 38,4 tuntia ja 25%:sti 60,9 tuntia. Tämä me ollaan itsekin todettu ja kokeiltu syyskuussa, että takka jäähtyy huonelämpötilaan noin viikossa. Jos kerroksellinen takka pitää hyvin lämpöä ja luovuttaa sitä pitkän aikaa ja miellyttävän pehmeästi - niin se ei kuitenkaan lämpene äkkiä.

Jos lasketaan aikaa siitä, kun takkaan on tuli sytytetty - niin kolmeen tuntiin ei tapahdu takan ulkopinnan lämmöissä oikeastaan yhtään mitään. Ainoastaan takkapesän lasin läpi tulee säteilylämpöä, ja takan lasi, sulkupellit yms. kuumenevat niin, että helposti polttaa sormensa jos ei ole tarkkana, mutta muuten takan pintalämpötila jää siihen 30-40 -asteen tuntumaan. Eli varsin oivallinen ja turvallinen valinta mm. lapsiperheille. Tai muuten takkaa pystyy käyttämään vain myöhään illalla ja sen jälkeen, kun pienet lapset on laitettu nukkumaan. Samalla kun pintalämpötila jää alle 40C -asteen, niin leivinuunissa on kuitenkin sisälämpötila noin 150C. Tai vähälläkin lämmittämisellä jo yli sadan asteen.

Tiilerin takoissa tiilet on numeroitu ja valmiiksi muotoonsa leikattu. Joten kokoaminen on helppoa, ja kuka tahansa voi muurata takan - jos vain yleensä osaa muurata. Jos ei osaa muurata, niin tietysti takan voi kasata ihan ilman laastiakin, sillä kyseessä on vähän niin kuin palapeli, jossa laitetaan ohjeiden mukaisesti eri muotoiset palat päällekäin eri kerroksiin. Tosin en osaa sanoa, että jos takan laittaa pystyyn ihan ilman laastia, niin onko sellaisesta kokeilusta yhtään mitään hyötyä? Ei varmaankaan ole, mutta sen sijaan takkahommassa kannattaa olla mukana apumies, joka tuntee numerot, ja joka osaa laittaa kerros kerrokselta tiilet lattialle jo valmiiseen asetelmaan, josta muuraustaitoinen ammattimies voi ne sitten nopeasti ja helposti poimia. Jos muurarin laittaa järjestelemään tiilet, niin siinä mennee kalliin ammattimiehen aikaa hukkaa aika paljon. Jos osaa itse muurata, niin takan ostohinta on 3.565,80€ (tai oli silloin 2014 kesällä, kun meille takka ostettiin).

Tiilerin Terhissä hyötysuhde on 85%, lämmitysteho 85 kWh, ja kerralla voi polttaa puita 22 kg eli 5 kertaa 4,5 kilon pesällisissä. Joten jos kuutio koivuhalkoa painaa noin 400 kg per pinokuutio, niin 22 kiloa puita on 55 litraa. Jos kyseessä on 33 cm lyhyt puu (takkaan toki mahtuu puolimetrinenkin halko ihan helposti), niin näitä pieniä pilkkeitä voisi olla 7 ämpärillistä. Jos koivuhalon sijasta käyttää esim. kevyempää kuusipuuta tai mäntyä (tyypillisin rakentamisen ylijäämäpuu), sitten saa poltella 10 ämpärillistä yhtäsoittoa. Kyllä sillä määrällä talo lämpenee jo aika lailla... Vaikka olisi vähän isompikin talo. (Ämpärin tilavuudeksi oletettiin tässä esimerkissä 8 litraa.)

Jos lähdetään liikkeelle siitä, miten takka syntyi, niin tässä vähän kuvia toissa kesältä - siis kesältä 2014:

Tiilet kannettu sisään sekalaisiin kasoihin. Tästä alkaa järjestely numeron perusteella eri kerroksiin.

Tässä ohjeet ja työselostukset. Homman nimi on vähän niin kuin palapelin kokoaminen.

Tässä olisi 8 kerrosta tehty, ja keskimmäistä kuorta muutama kerros vähemmän. 10mm villa kiertaa keltaiset tiilet kokonaan.

Tule kestäviä sisustiiliä järjestelty pari kerrosta valmiiksi. Odottavat muurausta.

Tulipesän takalaidassa on "iso möykky" tulen kestäviä tiiliä. Etualalla näkyy vasaran takana 10mm rako villaa varten.



Takka alkaa nousta, leivinuunin ylittävä kaareva katto-osa on saatu paikoilleen.

Tässä vaiheessa enää ei puutu kui ulkokuori - joka sekin eristetään villalla sisäkerroksista.

Valmista tuli. Hyllyt on "omasta päästä" ja itse lisätty, takasta tuli siis 3 kerrosta korkeampi

Sama toisesta suuntaa.

Tiilerin terhin saa vasen- ja oikeakätisenä. En tiedä kumpi kätinen on kuvassa, mutta ainakin meille tulleessa kuormassa oli molemmat kätisyydet ja tämä aiheuttikin paljon päänvaivaa, kun ei tästä tiedetty etukäteen. Eli monessakin kerroksessa paljon tiiliä "jäi käteen" (ihan samalla tapaa kuin joskus auton moottoriremonttia tehdessä tahtoo joskus jäädä kourallinen ruuveja ja muttereita käteen jotka vaan jää remontista yli ja jotka eivät kuulu remontin valmistuessa enää mihinkään...:-), jolloin takkaa muurattaessa tuntui hetken siltä, että ollaankohan tehty nyt jotain kuitenkin väärin, ja uskaltaako jatkaa eteenpäin (alle jääviin kerroksiin on hankala palata, jos jotain olisi tehty väärin ja jos takka olisi pitänyt sen takia purkaa kokonaan).

No miten takka on nyt sitten toiminut?

Ihan hyvin. Kyllä se kaksi asuinkerrosta eli yhteensä 160 neliötä lämmittää ihan mukavasti. Alhaalla kellarissa on saunan pesä ja takkahuoneen takka, joilla saa lattian lämpimäksi, joten takalle riittää että se olohuoneessa lämmittää olohuoneen, keittiön sekä yläkerran makuuhuoneet. Korkeassa olohuoneessa lämmin ilma nousee ensin ylös, ja ilmaisesti palaa sitten rappusten kautta takaisin. Lisäksi takka on "ilmajäähdytetty", eli IV-koneen tuloilmaventtiili on tuotu ihan takan päälle, ja siinä raitis ilma sitten lämpenee ja samalla levittää takan lämmön tehokkaasti ympäri taloa.

Meillä on ollut koko kesän puulämmitys, sillä toukokuussa laitoin lattialämmityksen kiertovesipumpun kiinni, kun alkoi tulla liian kuuma. Pumppu on edelleenkin pois päältä, vaikka nyt lokakuussa oli muutamana yönä ihan kunnon yöpakkaset. Halusin nyt vähän testailla takkaa, että mihin siinä tehot oikein riittää, ja nyt pakkasöitä vasten takkaa lämmitettiin neljänä iltana peräkkäin, jolloin pintalämpötilat takan yläkulmassa kehittyivät näin:



Tiilerin takan lämmittäminen neljänä päivänä peräkkäin 5-8.10.2015

Yöpakkaset jatkuivat vielä pidemmälle kuin 8.10 - mutta viidettä kertaa peräkkäin ei voitu takkaan enää tulta tehdä. Muuten olisi tullut liian kuuma. Jokaisella lämmityskerralla lämpötila on hiukan noussut, ja ollut ylimmillään jo noin 34 astetta. Jokainen lämpötilahuippu on muodoltaan kuin 2-kyttyräinen kameli. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta noin tuo lämpötilakäppyrä vaan näyttää menevän joka kerta kun pintalämpötila kasvaa päivä päivältä.

Olohuoneessa - ja pystysuunnassa läpi talon - kulkee myös 2-horminen tiilipiippu. Se lämpenee ja viilenee äkkiä. Tiilipiipun lämpötila - saunan kiukaan lämmittämisestä johtuen - on kehittynyt näin:

Tiilipiippu lämmennyt ja jäähtynyt 5 kertaa peräkkäin. Vaikka massaa on 5700 kg, niin lämpeneminen ja jäähtyminen tapahtuu nopeasti.













Miten tämä kokeilu - että lämmitetään pelkillä puilla, niin miten se nyt sitten näkyy sähkölaskulla?

Se näkyy erittäin selvästi. Me muutettiin siis asumaan uuteen taloon lokakuun alussa 2014. Silloin lattialämmitys oli säädetty tai (vahingossa?) jäänyt niin, että talo lämpeni käytännössä kokonaan suorasähköllä. Jos takkaa vähänkin käytti, pian sen jälkeen oli tukalan kuuma ja piti joskus jopa avata ikkunoita, kun huonelämpötilat kipusivat 25 asteeseen ja ylikin. Lattialämmitys toimii siis pelkästään ulkolämpötila-anturin varassa, koska talo on 3-kerroksinen, ja muodoltaan sellainen, ettei talossa ole sellaista kohtaa, jossa lämpötila-anturi kertoisi koko talon tilanteesta jotain.

Joulukuun jälkeen lämmitystä säädettiin pienemmälle. Siihen asti sähköä meni reippaasti, ja tästä johtuen lokakuussa 2014 sähköä kuluikin yhteensä 1665 kWh koko kuukauden aikana. Lokakuun 8 ensimmäisen päivän aikana sähköä kului viime vuonna yhteensä 601,2 kWh lokakuun 8 ensimmäisen päivän keskilämpötilan ollessa ulkona 8,1C. (Vantaa vuonna 2014)

Tämän vuoden lokakuun alku on ollut kylmempi ja ulkolämpötilan keskilämpötila on ollut 7,1C eli asteen kylmempi mitä vuotta aiemmin. Silti tänä vuonna on lokakuun ensimmäisen 8 päivän aikana sähköä kulunut vain 254,1 kWh (samalla aikajaksolla viime vuonna meni siis 601,2 kWh), eli nyt kulutus on 42,2% siitä mitä se oli vastaavana aikana viime vuonna. Tai sama toisin päin - viime vuonna sähköä meni lokakuun 8 ekan päivän aikana 2,3 kertaa enemmän.

Myös joissakin muissa rakennusblogeissa on valittu takaksi Tiilerin Terhi:

http://pellonlaidanelamaa.blogspot.com.ee/2011/10/takkasuunnitelmat.html

http://www.rakennellen.fi/2014/02/kivihommia.html

Näissä blogeissa ei kuitenkaan olla sitten kerrottu enää myöhemmin, että oltiinko valintaan tyytyväisiä? Ainoa mistä löysin kokemuksia Tiilerin Terhin suhteen oli Suomi24 -keskustelut, jossa kaikki vaikuttivat olevan äärimmäisen pettyneitä:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/5569818/tiilerin-terhi

Ehkä nuo Suomi24 -keskustelut ovat jo perusluonteeltaan sellaisia, että kaikki asiat aina haukutaan nimimerkin takaa pystyyn, ja mikään asia ei saa kehuja? Ja jotenkin jopa ymmärrän senkin, että jos kerroksellisen takan pintalämpötila ei heti nouse, niin tottumaton käyttäjä sen kun lisää puita pesään - kunnes on koko takka halki - ja soittaa sitten muurarille, että rikki meni...

No, nykyajan ihminen tahtoo välistäin olla vähän sellainen kärsimätön, että jos kaikki ei tapahdu tässä-nyt-ja-heti, niin hermot palaa heti. Tiilerin Terhi kuitenkin lämpenee rauhallisesti, ja jos huomisen sääennusteissa luvataan kylmää, Tiilerin takkaa on syytä lämmittää jo etukäteen.

Lisäksi taloon on hyvä laittaa myös sellainen tulisija, joka on käytännössä heti kuuma. Esim. saunan kiuas on sellainen.

Iso takka jäähtynyt viikossa

Toistaiseksi ainoan kerran kevään jälkeen isossa takassa oli tulet tämän viikon maanantaina, siitä lisää tässä linkissä otsikolla "Lämmityskausi alkoi":

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/09/lammityskausi-alkoi.html

Siihen lämmityskausi myös tällä erää loppui (?) ja nyt ei ole taas näköpiirissä sellaista säätä, että takkaan voisi laittaa uudestaan tulet (ilman että tulisi liian kuuma).

Keskiviikkona siirsin Wainu-järjestelmän valvontakiekon takan reunukselle. Siitä eteenpäin se on seurannut takan lämpötilan hiipumista:

9. Syyskuuta takan reunuksella oli lämpöä noin 28C. Siitä lämpötila on tippunut pikkuhiljaa 23C asteeseen. Sitä ennen (käppyrässä näkyvä 2 alkupään päivää) valvonta-anturi oli yläkerran makuuhuoneessa, jossa lämpötila oli pikkuisen päälle 20C ja kosteusprosentti selvästi suurempi kuin takan reunuksella.

Takan jäähtyminen kokonaan kestää siis vajaan viikon, sillä nyt takan lämpötila on tästä eteenpäin sama mitä huoneen lämpötilakin.

Katsotaan käppyröitä taas uudestaan sitten kun saadaan takkaan seuraavan kerran tulet. Puulämmityksellä kuitenkin lähdetään alkavaan talveen. Suorasähköllä olevan lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut pois päältä keväästä lähtien.

Olohuoneen takkana meillä on kerroksellinen (villaa tiilikerrosten välissä) Tiilerin takka-leivinuuni "Terhi", jonka massa on 3500 kg. Itse asiassa takka vielä ihan kokonaan ollut jäähtynyt, sillä leivin uunin sisälämpötila oli äsken vilkaistessani vielä 27C. Eli selvästi huonelämpötilaa enemmän. Se lienee vielä maanantain lämmityksen jäänteitä.

Lämpötila takan yläkulmalla 24,3C ja alakulmalla 23,0C. Lämpömittarin vieressä Wainun -valvonta-anturi, joka muistuttaa ulkoisesti jääkiekkoa. Pieni puute "kiekossa" on se, ettei sen kyljessä ole numeronäyttöä, joten anturin mittaamat lämpötilat näkee vain netin yli, jota tietysti tulee netissä surffaille usein katsottua... Eikä tarvitse välttämättä olla kotona katsomassa.

Takka- ja sisustuskaupoilla Vantaan Petikossa

Takkavalintaa on nyt pyöritelty meillä viime päivät. Tänään kävin vaimon kanssa Tiilerin Ylästön varastolla ja sen jälkeen Takka-Centerissä ja Rustican takkaliikkeissä Vantaan Petikossa. Ja kun Cobellon sisustusliike on Rustican yhteydessä samoissa tiloissa, niin poikettiin siellä myös. Olipa muuten sisustuskaupaksi isot tilat!

Ongelmana keskikerroksen takan valinnassa on ollut se, että olohuoneen ja keittiön väliin ei ole nyt oikein tahtonut löytyä mitään sellaista, joka siihen kohtaan kaikin puolin hyvin sopisi. Tässä kohtaa toisaalta takan koon puolesta on kaksi lähtökohtaa. Jos takka olisi mahdollisimman pieni, silloin keittiöstä ja olohuoneesta tulisi mahdollisimman yhtenäinen tila. Ja jos taas toisaalta takka on iso tai rajaavan muotoinen, silloin takan avulla voisi rajata keittiön erilleen olohuoneesta, käyttäen välissä vaikka Takkacenterin Aada-takkaa, joka on tässä linkissä.

Välillä ajatukset kulkivat sitä rataa, että tehdäänkin keittiö-olohuone takasta tosi pieni, eli tuodaan vaikka kellarin Pikku-Juhana ylös (sitä ei ole vielä ehditty sinne kasata), ja tehdäänkin kellarin takkahuoneelle joku iso tiiliskivinen takka. Kellarissa tiilitakkakin olisi okei, kun ei ole edes mitään painorajaa, niin kuin keittiössä ontelolaattojen päällä on, ja toisaalta tiiliskivinen takka voisi sopia jo lähtökohtaisestikin paremmin kellariin ja siellä se olisi luonteva kaveri tiiliskiviselle savupiipulle.

Mutta tämäkin ajatus ehdittiin jo kuopata, joten Pikku-Juhana pysyy kellarissa, jolloin sen vieressä oleva savupiippu rapataan samalla laastilla mitä takkakin. Siis valkoiseksi.

Tällä hetkellä ykkösvaihtona keittiön ja olohuoneen väliin meillä olisi Tiilerin Terhi Funkkis, joka näyttää tältä:

Tiilerin Terhi Funkkis -takka.

Tämän ylläolevan kuvan kävin lainaamassa Pellonlaidan elämää -blogista, tästä linkistä. (Toivottavasti siellä ei ollut mitään kuvien kopiointikieltoa, en ainakaan sellaista huomannut.)

Vaikka meillä olohuone+keittiö on eri muotoinen, tuo kuva kuitenkin aika hyvin kuvaa ja kertoo sen, että miten se takka meilläkin asettuisi. Eli eteisen käytävältä pääsee ensin olohuoneeseen, ja sitten siitä takka kiertämällä keittiöön, josta taas pääsee eteiseen takaisin. Terhi Funkkis -takassa hyvää olisi sen ulkonäkö ja muoto. Tulipesä osoittaisi vinottain juuri olohuoneen sohvalle, ja toisaalta takalaidalla leivinuuni jää juuri sopivasti keittiöön päin. Sikäli kun se leivinuuni sinne hormin viereen vaan mahtuu.

Eli katsotaan mennäänkö nyt tällä, vai löytyykö vielä jotain muuta ja parempaa tilalle. Sitä miettiessä tähän loppuun muutamat kuvat Petikon Rusticasta ja Cobellosta, kas tässä (Cobelloon palataan joskus myöhemmin takaisin, nyt siellä(kään) ei vielä kauppoja tehty):

Takorautaa Rusticassa.

Rustican takkoja. (Oli siellä isojakin takkoja)

Sisustamiseen Cobellosta.

Ja vielä toinenkin kuva Cobellosta.