Näytetään tekstit, joissa on tunniste leivinuuni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leivinuuni. Näytä kaikki tekstit

lauantai 23. joulukuuta 2017

12kg kinkku paistettu leivinuunissa

Kinkku, jolla ostettaessa oli painoa 12 kiloa, on nyt viime yönä paistettu ja tällä hetkellä jäähtymässä. Rasvaa kertyi 2 ja puoli maitopurkillista, eli kinkulla lienee nyt painoa jäljellä vajaa 10 kiloa.

Rasvat lähtevät jäähtymisen ja kovettumisen jälkeen "Kinkkutempun" keräykseen, joka on esim. kaikissa Suomen Citymarketeissa, meiltä matkaa lähimmälle Cittarille on noin kilometrin verran. Lisää tietoa keräyspisteistä ja kinkkurasvan pakkausohjeista tässä linkissä:

http://www.kinkkutemppu.fi/

Missään nimessä yhtään kinkkurasvaa ei pidä kaataa viemäriin - ei edes WC-pöntön kautta. Rasvahan ei liukene lainkaan veteen, eli vettä ja rasvaa ei saa millään keskenään sekaisin (tyyliin niin kuin esim. vesi ja sokeri sekoittuvat keskenään). Kokeile vaikka ämpärissä, johon voi laittaa pohjalle puoleen väliin vettä ja jos siihen sitten lorauttaa kinkkurasvat päälle, niin se jää kellumaan pieninä rasvapisaroina - mutta ei sekoitu. Nyt jos nämä rasvapisarat huuhtoo viemäristä alas, niin rasva kohmettuu viemärin kylmille putkipinnoille kiinni, eikä vesi huuhtele sitä siitä irti millään konstilla.

Ainoa keino saada viemärit uudelleen vetämään on tilata painehuuhteluauto pihaan, joka sitten kuumalla vesisuihkulla yrittää saada viemäriä avattua. Näin tulee taaskin tapahtumaan varmaankin joissakin (kerros)taloissa. Silloin Tapaninpäivänä on pari isoa viemärinavausautoa hörisemässä talon pihassa. Jos käy Tapaninpäivän ajelulla, niin kyllä näitä valitettavasti vaan joka vuosi jossain aina näkee, kun joku onneton on kaatanut rasvat viemäristä alas. Kalliimpaa päivää näille erikoismiehille ei juuri ole kuin joulunpyhät...

Joten mieluummin vaan kaikki rasvat vanhoihin maitopurkkeihin, ja sen jälkeen roskikseen. Parempi tietysti, jos jaksaa toimittaa kinkkurasvat keräykseen, jolloin ne menevät hyötykäyttöön, eli uudistuvan diesel-polttoaineen raaka-aineeksi.

Itse paistaminen sujui meillä hienosti Tiilerin Terhi -takan leivinuunissa. Säästyi ehkä sähköäkin jonkin verran, kun ei tarvinnut pitää sähköuunia päällä koko yötä. Jonkin peukalosäännön mukaan kinkun paistoon pitäisi varata 1 tunti per 1 kilo, eli 12 kilon kinkku olisi pitänyt paistua 12 tunnissa, mutta meillä 72-asteeseen asetettu kinkun paistomittari hälyytti jo 10 tunnin kohdalla. Leivinuunin lähtölämpötila oli noin 150C, suositus kinkun paistolle lienee vähän alhaisempi eli noin 120-130C, mutta leivinuuniin nyt vaan tulee tuollainen alkulämpötila, jos takassa on poltettu pesällinen puita.

Tässä vielä muutamia kuvia tältä päivää:

Tiilerin Terhissä leivinuunin suuluukun korkeus on noin 23cm. Vähän jänni-
tettiin 12kg:n kinkkua ostettaessa, että mahtuuko se leivinuunin luukusta
sisään, mutta hyvin mahtui. Kinkun korkeus oli vain 18cm. Leivinuunissa
sisällä on tilaa vaikka kuinka paljon, kunhan ensin saa kinkun sisään.

Ronja tykkää takan lämmöstä.

Takan ulkolämpötilat yläkulmassa ja lattian rajassa.



lauantai 17. syyskuuta 2016

Esittelyssä Tiilerin Terhi takkaleivinuuni

Meille valittiin olohuoneen ja keittiön takaksi tilaa jakamaan Tiilerin Terhi takkaleivinuuni. Ihan ollaan oltu tyytyväisiä siihen. Joskin maailma on tänä päivänä hyviä ja näyttävän näköisiä takkoja täynnä, ja varmasti kaupoissa on muitakin hyviä vaihtoehtoja tarjolla. Joten jos mekin oltaisiin valittu "jokin muu" -vaihtoehto, niin todennäköisesti oltaisiin ihan tyytyväisiä siihenkin.

Puulämmityksen suosio nykypäivänä ainakin omien havaintojeni mukaan näyttäisi olevan nousemaan päin. Puulämmitys -sanana taitaa tässä kohdin olla huono, sillä uusiin taloihin tulee yleensä maalämpö (sekin on useimmissa tapauksissa vähän ylimitoitettu investointi - eli takaisinmaksuaika voi olla todella pitkä, koska uudet talot eivät kuluta paljon mitään), mutta maalämmön lisäksi taloihin laitetaan yleensä myös takka, joka on tänä päivänä ison TV:n ohella yksi tärkeä sisustuselementti - vaikka takkaa ei koskaan käytettäisikään.

Mutta toki takkaa useimmiten käytetään, jos kerran se on hankittu, ja silloin se toimii pelkästään tunnelman luojana. Meillä Tiilerin Terhissä takan suuluukut on suunnattu 45-asteen kulmassa juurikin olohuoneen sohvaa kohden, jolloin sohvalla istuessaan voi TV:n lisäksi välillä vilkaista sivusilmällä takkatultakin kohden...

Takkoja on useita malleja ihan jo pelkästään Tiilerilläkin, mutta sen lisäksi yksi ja sama takkamalli voi näyttää ihan erilaiselta - riippuen siitä miten se on koottu, kumpi kätinen ja miten se takka on pinnoitettu. Mahdollisuuksia on varmasti tuhansittain. Esim. Tiilerin tiilitakan kuorikerros muurataan vasta viimeisenä ja villalla erotettuna takka sydämen ympärille. Tällöin näkyville jäävän kuorikerroksen voi muurata tiilistä ihan juuri miten itse haluaa. Vain mielikuvitus on rajana?

Ainoat mielikuvitusta rajoittavat tekijät ovat takan ja leivinuunin suuaukkojen paikat ja nuohousaukot - eli niitä kohtia ei tietenkään voi kuorikerrosta tehdessään muurata umpeen. Meilläkin tehtiin muutamat hyllyt ja ihan omasta päästä ja tavallisia hormitiiliä käyttäen. Takalle tuli tästä johtuen kolme kerrosta korkeutta lisää, jolloin yläpää muurattiin umpeen muurauslaastilla. Samalla takan massa kasvoi "normaalista" 3000 kilosta meidän version 3500 kiloon. Mutta tämä muutos mahtui vielä hyvin ontelolaattojen painorajoihin. Takan lämmönvarauskykykin kasvoi siinä samalla.

Tältä meidän Tiilerin Terhi näyttää nyt valkoisena:

Tiilerin Terhi takkaleivinuuni valkoiseksi maalattuna ja muutamalla hyllyllä varustettuna.
Maalaus tehtiin kalkkimaalilla useampaan kertaan ja hyllyt ovat tavallisia tiiliä.
Aikaisemmin sama takka näytti tiilenvärisenä tältä:

7.9.2015 takka oli viime vuonna ekan kerran päällä (tämä kuva otettu silloin).
Tänä vuonna vastaavasti eka sytytysosui eiliselle eli 16.9.2016.
(Kätevä tämä raksablogi, kun tämä toimii tarvittaessa myös muistin tukena).

Sitten sama Tiilerin Terhi voi näyttää muualla koottuna esim. tältä:

Kuva bongattu täältä:
http://www.tiileri.fi/fi/tuote/178&ref=65
Tämä kuva on bongattu täältä:
https://www.netrauta.fi/tuotemerkki/tiileri/takat/leivinuunit/takkaleivinuuni-tiileri-terhi-original-alaliittyma

Tuossa äskeisessä Netraudan linkissä on myös näkyvillä heidän myyntihinta, joka on 3675,00 euroa. Päälle tulee toimituskustannukset, eli 239,00 euroa. Kun itse olin ostamassa tätä samaa takkaa, kyselin hintoja myös mm. suoraan Tiilerin omasta myymälästä, ja silloin siinä kohtaa ilmeni sellainen kummallinen seikka, että minun ei kannattanut sitä suoraan Tiileriltä ostaa, vaan tilasin Starkin kautta niin, että minä ostin takan Starkista, kerroin heille kätisyyden yms. toiveet ja Starkki tilasi tilasi takan Tiileriltä niin, että se toimitettiin suoraan meidän tontille. Kun pitkästä tavarasta rakensin, ja kun oli hyvät alennusprosentit Starkille, niin tämä tuli silloin halvemmaksi näin.

Meidän takka maksoi huhtikuussa 2014 yhteensä ja paikalle toimitettuna 3.565,80€ - eli eipä tuo hinta sen jälkeen ole oleellisesti miksikään muuttunut. Ilman mitään rautakauppa-alennuksiakin hinta perille tuotuna olisi tänä päivänä ja Netraudan kautta 3675,00€ + 239,00€ = 3914,00€.

Tämän jälkeen tiilet pitää tietysti kantaa vielä sisälle ja jonkun pitää tehdä muuraustyöt. Jos ei itse osaa muurata - tai jos ei ole muuraustaitoista timpuria työmaalla, sitten joutuu etsimään muurarin, ja ainakin erään netistä löytämäni linkin mukaan muuraustyö Tiilerin Terhille näyttäisi maksavan vähän reilut 2 tonnia, jolloin kokonaishinta muurattuna on noin 6 tonnin paikkeilla.

Mitä sitten tulisijan valinnassa kannattaa tai pitää muuta ottaa huomioon? Sitä on pohdittu mm. tässä linkissä:

http://www.etuovi.com/blogi/2016/08/26/miten-takka-kannattaa-valita/

Tuolla on hyvän blogi-päivityksen lisäksi myös hyvä keskusteluosuus, johon olen itsekin osallistunut - ja jossa mm. NunnaUunien Vantaan Tammiston kauppias Timi Virtanen on alan ammattilaisena itsekin kirjoitellut hyviä näkökulmia blogipäivityksen kommenttikenttään.

Takkoihin liittyen ainoa asia missä itse taidan jäädä vähemmistöön, tai missä minusta ihan perustellustikin voidaan esittää erilaisia näkökulmia on korvausilmaputken rakentaminen takkaan suoraan ulkoilmasta. Itse en sellaista tai sellaisia omaan talooni tehnyt, ja jos vielä rakentaisin yhden talon lisää - en tekisi sitä silloinkaan. Puoltavia näkökulmia tälle ovat ainakin riittävän korvausilman saannin varmistaminen, sekä mahdollinen energian/rahan säästö, jos takassa poltetaan kylmää ulkoilmaa, eikä jo valmiiksi lämmitettyä sisäilmaa. Itse olen kuitenkin näistä asioista vähän toista mieltä, ja siitäkin on syntynyt mielestäni aika hyvä keskustelu omassa blogissani, linkki sinne tässä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/paljonko-palaminen-vaatii-ilmaa-ja.html

Jos ongelmia puulämmityksessä tai takan viihdekäytössä tulee, niin ne ongelmat voivat olla esim. seuraavat (suluissa kerrottu mahdollisia ratkaisuja):

1. takan pintalämpötila on liian suuri, jolloin pieniä lapsia pitää vahtia koko ajan, tai takkaa ei voi käyttää ennen kuin vasta lasten nukkumaan menon jälkeen, ja sitten sitä joutuu vahtimaan myöhään yöhön, että pellit saa kiinni... (Ratkaisuna kerroksellinen takka, jossa on villat sisällä ja pintalämpötila jää pieneksi - metalliset suuluukut toki kuumenevat aina.)
2. takan lämmittämisen jälkeen on liian kuuma (tähänkin ratkaisuna kerroksellinen takka, jossa pesällisen poltosta tuleva "lämpöpiikki" tulee huoneilmaan hitaammin ja takka luovuttaa lämpöä tasaisesti)
3. takan lämmittämisen jälkeen osa talosta on jo liian kuuma, vaikka osassa taloa on vielä liian kylmä. Lämpö ei siis siirry. (Tavanomaisin vikatilanne, joka voidaan korjata esim. ilmalämpöpumpun sisäyksiköllä - se puhaltaa takan lämmön joka suuntaan, tai sitten takan päälle voi asentaa IV-koneen tuloilmaputken, eli sisään tuleva raitis ilma lämpenee heti siinä ja levittää lämmön mennessään, tai sitten monikerrosratkaisussa korkean olohuoneen kautta lämpö pääsee nousemaan myös ylimpiin kerroksiin, ja palaa takaisin alas sisäportaiden kautta - pelkästään sisäportaiden kautta takan lämpö ei ylimpiin kerroksiin mene, ihme kyllä...)
4. takka ei vedä (Ratkaisuna on mm. IV-koneen takkatoiminto, korvausilmaputki takalle, tai ikkunan avaaminen takan sytyttämisen hetkellä. Jos voi rakentaa monikerroksisen talon, niin savupiipusta tulee niin pitkä, että silloin tätä ongelmaa ei juurikaan ole).
5. takan lämpö ei riitä koko taloon (Silloin kai takan mitoitus on ollut liian pieni? Tai että takan sijainti on huono, isoin takka pitäisi olla aina keskellä taloa. Ratkaisuna voi olla esim. 2 erikokoista takkaa, jolloin tarpeen mukaan voi käyttää isompaa tai pienempää tai molempia yhtä aikaa - meillä on omassa talossa kolmekin tulisijaa, jos saunan puukiuaskin lasketaan mukaan. Takka kannattaa mitoittaa "reilumman mukaan", koska jos takka on teholtaan liian suuri, niin ei siitä ongelmaa tule jos ei polta liikaa puita kerralla. Jos takka on liian pieni, osa talosta jää kylmäksi ja asialle ei voi tehdä enää mitään).

Nämä 5 sudenkuoppaa jos pystyy taklaamaan jo suunnitteluvaiheessa pois, niin puulämmitys ja/tai takan/takkojen viihdekäyttö on aika mukavaa puuhaa, kun talo on tasaisen lämmin ja takka luovuttaa lämpöä pitkään...

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Iso takka jäähtynyt viikossa

Toistaiseksi ainoan kerran kevään jälkeen isossa takassa oli tulet tämän viikon maanantaina, siitä lisää tässä linkissä otsikolla "Lämmityskausi alkoi":

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/09/lammityskausi-alkoi.html

Siihen lämmityskausi myös tällä erää loppui (?) ja nyt ei ole taas näköpiirissä sellaista säätä, että takkaan voisi laittaa uudestaan tulet (ilman että tulisi liian kuuma).

Keskiviikkona siirsin Wainu-järjestelmän valvontakiekon takan reunukselle. Siitä eteenpäin se on seurannut takan lämpötilan hiipumista:

9. Syyskuuta takan reunuksella oli lämpöä noin 28C. Siitä lämpötila on tippunut pikkuhiljaa 23C asteeseen. Sitä ennen (käppyrässä näkyvä 2 alkupään päivää) valvonta-anturi oli yläkerran makuuhuoneessa, jossa lämpötila oli pikkuisen päälle 20C ja kosteusprosentti selvästi suurempi kuin takan reunuksella.
Takan jäähtyminen kokonaan kestää siis vajaan viikon, sillä nyt takan lämpötila on tästä eteenpäin sama mitä huoneen lämpötilakin.

Katsotaan käppyröitä taas uudestaan sitten kun saadaan takkaan seuraavan kerran tulet. Puulämmityksellä kuitenkin lähdetään alkavaan talveen. Suorasähköllä olevan lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut pois päältä keväästä lähtien.

Olohuoneen takkana meillä on kerroksellinen (villaa tiilikerrosten välissä) Tiilerin takka-leivinuuni "Terhi", jonka massa on 3500 kg. Itse asiassa takka vielä ihan kokonaan ollut jäähtynyt, sillä leivin uunin sisälämpötila oli äsken vilkaistessani vielä 27C. Eli selvästi huonelämpötilaa enemmän. Se lienee vielä maanantain lämmityksen jäänteitä.

Lämpötila takan yläkulmalla 24,3C ja alakulmalla 23,0C. Lämpömittarin vieressä Wainun -valvonta-anturi, joka muistuttaa ulkoisesti jääkiekkoa. Pieni puute "kiekossa" on se, ettei sen kyljessä ole numeronäyttöä, joten anturin mittaamat lämpötilat näkee vain netin yli, jota tietysti tulee netissä surffaille usein katsottua... Eikä tarvitse välttämättä olla kotona katsomassa.