Pörssisähkön hintakäyrää

Siirryin pörssisähköön 1.12.2016 alkaen, mutta sähkölasku ei näköjään enää tulekaan joka kuukausi, vaan pidemmän aikajakson päästä. En siis pääse vielä kertomaan miten kävi, vaikka vahva oletus on, että sähkölaskut tulevat pienenemään.

Kahdestakin syystä:

Ensinnäkin sähkönmyyjän marginaali jää nyt ohuemmaksi, kun myyjän ei tarvitse enää lisätä sähkön hintaan "varmuusmarginaalia" siltä varalta, että sähkön hinta voi aina muutamaksi tunniksi pompata taivaisiin, eikä kukaan sähkölaitos haluaisi myydä sähköä tappiolla. Sähkölaitoksetkin siis ostavat ihan sitä samaa tuntihinnoiteltua pörssisähköä, mitä minäkin olen nyt alkanut ostamaan Vantaan Energian kautta.

Toinen syy hintojen laskuun pitäisi olla se, että jos pörssisähkölle on olemassa jokin jälkikäteen laskettavissa oleva keskihinta, niin itse olen hyödyntänyt näistä ne halvimmat tunnit, jotka yleensä sijoittuvat öiseen aikaan. Kalliit hintapiikit sattuvat useimmin arki aamuihin tai iltapäiviin, ja silloin meillä lämmitys ei käytä sähköä ollenkaan.

Ensimmäistä pörssisähkölaskua odotellessani tutkiskelin käppyröitä, että miten pörssisähkön hinta on vaihdellut. Täytyy sanoa, että aika tylsää katseltavaa on ollut... Useimpina päivinä tilanne näyttää nimittäin tällaiselta, eli ihan tasaista rataa mennään:




Fortum Tarkan pörssisähkön hinta tunneittain tänään 21.1.2017. Useimmiten päivägraafit ovat juuri tällaisia,
eli voisi todeta aivan kuin Maamme -laulun sanoin: "... ei laaksoa ei kukkulaa...". Yöllä on kuitenkin hiukan halvempaa.

Tosin joinakin päivinä on sentään pientä kukkulaa näkyvissä:





Iltapäivän tunteina pieni kukkula näkyvissä.

Ja jos kokoan pidemmän aikavälin yhdeksi käyräksi, sitten alkaa näyttää tältä, tässä likemmäs 3 kuukautta tunneittain alkaen lokakuun lopulta 2016 aina tähän hetkeen asti:



Pörssisähkön hinnan vaihtelut viimeisen 3 kuukauden aikana.

Viimeisessä käppyrässä sentään alkaa olla jo jotain eloa. Mutta ei siitäkään "kylmät tuulahdukset" näy mitenkään, eli tämä käppyrä ei selvästikään seuraa pakkasjaksoja ollenkaan (jos seuraisi, korkeimmat pylväät pitäisi löytyä käyrän loppupäästä, eli tammikuun ekat päivät noin 2 viikkoa sitten). Luultavimmin tässä käyrässä näkyy tuotantolaitosten seisokit, häiriöt yms. tilanteet, jolloin sähköstä on ollut hetkittäistä pulaa, ja silloin sähkön markkinahinta on hetkeksi noussut?

Tässä jaksossa sähkön hinta on käynyt enimmillään noin 120 eurossa per MWh eli 12 centissä per kWh. Enimmillään ikinä hintapiikki voi käydä (tai on käynyt vuonna 2010) aina 1400 eurossa per MWh, eli siihen verrattuna nämä tässä graafissa olevat piikit eivät ole vielä mitään. Tässä linkissä enemmän tietoa sähkön hintapiikeistä:

http://www.elfi.fi/2010/02/ennatyskallis-markkinasahko-22-2-2010/

Lämpöpumppunäyttely ti 3.1.2017 klo 13-15:00

Meille tuli ilmavesilämpöpumppu Lämpöykkösiltä syksyllä 2015.

Nyt Lämpöykköset järjestävät lämpöpumppunäyttelyitä eri puolilla Suomea. Nyt ensi vuoden alussa on vuorossa meidän talo, jossa näyttelyaika on tiistaina 3.1.2017 klo 13-15:00 välisenä aikana. Olen silloin itsekin paikalla koko ajan. Että tervetuloa vaan katsomaan sisäyksikköä kellariin ja ulkoyksikköä autokatokselle! Lisätietoa Suomi-kiertueesta mm. tässä linkissä - jossa nyt ainakin tätä kirjoittaessani näkyy vain 29.11.2016 pidetyt näyttelyt:

http://lampoykkonen.fi/referenssit/nayttelyt/

Varmaan sitten meidänkin talo tuolle linkissä olevalle listalle aikanaan ilmestyy. Ja suunnilleen tältä meillä sitten näyttää, jos joku paikalle tulee - nämä kuvat syksyltä 2015 kun ilmavesilämpöpumppua asennettiin:

Meillä oleva lämpöpumppu on siis Viessmannin 200-S AWB mallinen ja 8,3 kW -tehoinen ilmavesilämpöpumppu, joka aika monessa kelissä pystyy pitämään koko talon lämpöisenä, vaikka tottakai sähkövastukset "ottavat vastaan", jos lämpötila vesivaraajassa laskee riittävän alas.

Näinhän käy joka tapauksessa noin -17C lämpötilassa, jolloin lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä kokonaan, ja silloin talo jää kokonaan sähkövastusten varaan. Paitsi tietysti, jos ollaan itse kotona, niin käytetään myös polttopuita, koska meillä on 2 takkaa ja saunan kiuas, jossa voi myös puita poltella.

Meillä lämpöpumpun asennus onnistui hyvin ja se on toiminut ihan moitteettomasti, mutta ihan "optimi-asennossa" meidän talon lämmitys ei nyt kuitenkaan ihan ole. Ja tämä ilmenee mm. siten, että ilmavesilämpöpumppu ei euromääräisessä tarkastelussa tienaa tarpeeksi paljon, eikä tarpeeksi nopeasti. Eli takaisinmaksuaika on nyt tosi pitkä, niin kuin olen tässä blogissani aikaisemminkin jo kertonut.

Mutta kyse ei siis ole siitä, että lämpöpumpussa olisi jokin vika, vaan kyse on meillä nyt siitä, että kokonaisuus ei oikein pelitä. Olen tähän ongelmaan nyt itsekin jo yrittänyt löytää ratkaisua, mutta en ole läytänyt. Jos joku näyttelyvieraista vaikkapa tuolloin 3.1.2017 hyvän ratkaisun keksii, niin voisinpa vaikka luvata ratkaisun löytäjälle pienen löytöpalkkion!

Nimittäin nyt siis yksi ongelma on mielestäni se, että uusissa taloissa kokonaiskulutus on jo lähtökohtaisestikin varsin pieni. Meillä ekana vuotena - kun asuttiin suorasähköllä - niin sähköä kului vuoden aikana yhteensä 17162 kWh. Ja kun ei enempää mennyt, niin jos tätä tasoa haluaa esim. lämpöpumpulla leikata vähän alemmas, niin ei ole paljon mistä voisi leikata - tuossa luvussa kun on jo kotitaloussähkötkin mukana, eli kyseessä on ekan vuoden aikana päämittarille tullut kulutuslukema.

Sitten kun toisena asumisvuotena meille tuli ilmavesilämpöpumppu, niin sähkönkulutus toki putosi, mutta ei pudonnut niin paljon mitä olisin itse kuvitellut ja odottanut. Toisena asumisvuotena sähköä meni 13844 kWh. Eli säästöä tuli "lompakon tasolla" 287 euroa. Ja jos normeeraan nämä kaksi vuotta, sitten laskennallinen säästö oli 371 euroa vuodessa (normeeraus tarkoittaa siis energiankulutuksen tasamittaistamista, aivan kuin talvet olisivat olleet lämpötiloiltaan samanlaiset, eli ns. keskiarvotalvia, jolloin niitä voi suoraan verrata toinen toisiinsa).

Lisäksi meidän talon kytkentäkaavio ei ole ihan optimaalinen, koska vesivaraaja (Jäspin 500 litrainen) on sitä tyyppiä, jossa ei ole välipeltiä. Eli siihen ei saada matalalämpöistä vettä alaosaan, ja kuumaa käyttövettä yläosaan. Sitä voisi kyllä yrittää ilman välipeltiäkin, mutta todennäköisesti hommasta ei tule mitään, ja silloin siihen yritykseen käytetyt rahat menisi hukkaan.

Nyt siis lämpöpumppu tekee kaiken lämpimän veden ensin kuumaksi käyttövedeksi (yli +50C), ja tästä sitten Oumanin ohjauksessa olevalla moottoriventtiilillä otetaan lämmintä vettä vesikiertoon, joka on max +30C. Ja tässä kun ensin tehdään kuumaa vettä, joka sitten haalennetaan lattialämpötilaan, niin tässä menetelmässä hyötysuhde menee heikoksi. Parempi olisi, jos olisi viileän veden säiliö erikseen tai samassa varaajassa välipellillä eristettynä, niin silloin sen haalean veden voisi käyttää lattiakiertoon sellaisenaan. Ja silloin olisi hyötysuhteet korkealla. Ja sähkölaskukin paljon pienempi.

Mutta nyt ei kannata enää lisäsäiliöitä ostaa? (Vai kannattaako?) Sillä samalla rahalla (tai melkein samalla rahalla) kun voisi ostaa myös ilmasta ilmaan lämpöpumpun. Se olisi varmasti paljon tehokkaampi sijoitus, ja maksaisi itse itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa. Asennettuna uuden lämpöpumpun hinta olisi noin 2 tonnin luokkaa. Lisäksi siihen saa vielä kotitalousvähennykset (jos on rakentamisen lopputarkastuksesta jo 2 vuotta kulunut - eli itse en nyt kotitalousvähennyksiä vielä saa mihinkään).

Yksi mahdollinen ratkaisu tässä voisi olla sellainen, että koko varaaja jäisi käyttövesikäyttöön. Ja pumpulta laitettaisiin suoraan ja "on-linessä" haalea vesi lattiakiertoon niin, ettei se ollenkaan kävisi lämminvesivaraajassa. Toisin sanoen - lämmin vesivaraaja raksittaisiin kokonaan irti lattiakierrosta. Tällöin hyötysuhde kyllä saataisiin paremmaksi, eikä ylimääräisiä vesivaraajia tarvitsisi hankkia. Mutta tässäkin ratkaisussa on kuitenkin 1 ongelma.

Ongelma on siis se, että kun pakkanen laskee -17C tasolle, tai sen alle - silloin lämpöpumppu sammuu. Ja silloin lattiakiertoon ei enää menekään lämmintä vettä varaajasta. Lämpöpumpussa toki on 9 kWh sähkövastukset, jotka vielä jäisivät lattiakiertoon menevää vettä lämmittämään, mutta tuo lämmitysteho ei riitä paukkupakkasilla pitämään koko taloa lämpöisenä. Silloin meillä pitäisi olla lisäsähköpatterit (esim. kannettavat öljypatterit) joka huoneessa, ja niistä sitten töpselit seinään. Se ei oikein kuulosta järkevältä... Ja tämä aiheutuu siis siitä, että nyt lämminvesivaraajassa olevat lämpövastukset (yhteensä 3 kpl x 6kWh) eivät enää pääsisi lämmittämään lattiakiertoon menevää vettä, jos lämminvesivaraaja on erotettu ja irrotettu lattiakierrosta.

Eli ei tämä oikein näinkään toimi... Kyllä talon täytyy selvitä paukkupakkasista, kun sellaisiakin joskus harvakseltaan aina tulee. Omassa lapsuudessani Turun seudulla ne olivat vielä 70-luvulla ihan tuiki tavallisia. Eli jos lähdettiin koulumatkalle -30C pakkasella, niin ei muuta kuin kaulahuivia naaman eteen ja menoksi. Se oli ihan normaalia elämää, eikä "hiukan kovempiin pakkasiin" sen erityisemmin kiinnitetty edes huomiota. Nyt omat lapseni eivät ole -30C pakkasta eläissään kertaakaan edes nähneet, vaikka molemmat ovat jo lukiossa. Viime tammikuun pakkasennätykset jäivät Vantaalla -29C tasolle, eli -30C:n rajapyykki ei ihan mennyt rikki...

Mutta summa-summarum - lämpöpumppu meillä toimii siis sinänsä ihan moitteettomasti, eikä siinä tai sen asennuksessa ole ollut mitään vikaa. Ja jos uusissa taloissa nykyään täytyy ainakin jokin lämpöpumppu olla, jotta kokonaisenergiatarkastelut menee läpi, ja jotta rakennusluvan voisi ylipäätään saada, niin silloin ilmavesilämpöpumppu voi olla kuitenkin ihan järkevä ratkaisu.

Vaikka ei se mitään säästäisikään. Mutta on se silloinkin ympäristöystävällinen ratkaisu.

Ilmalämpöpumppu on (ainakin meidän tapauksessa) savimaan tontilla ainakin puolta halvempi, mitä maalämpö olisi ollut (meidän taloon saadut maalämpötarjoukset olivat 20 tonnin kahta puolta). Mutta ilmavesilämpöpumppu asennettuna maksoi 8600 euroa, sis. ALV 24% ja kaikki työt ja tarvikkeet.