Nyt kun tuli kuun vaihteessa 7 vuotta asumista täyteen, niin voisin pitää pienen katsauksen vuositason sähkönkulutuksiin. Nythän on siis lokakuun alusta 2014 syyskuun loppuun 2021 yhteensä 7 kpl täysiä 12 kuukauden jaksoja täynnä.
Vuosittaisissa sähkönkulutuksissa on eroja, koska matkan varrella taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Sen lisäksi on vuosien varrella kokeiltu paljon muutakin (vaihtelevalla menestyksellä). Ja kokeillaan jatkossakin.
Omasta talostani on alusta asti tähän päivään tuntikohtainen seurantahistoria tallessa, jota kautta on oikeaa dataa sen suhteen, että minkä verran mikäkin muutos on oikeasti vaikuttanut. Ensimmäinen 7 vuoden taival näyttää vuosittaisina (lokakuulta - lokakuulle ei kalenterivuosina) tällaiselta:
Kuvat on aina kivoja, joten kuukausitasolla nyt kulunut 7 vuotta näyttää tältä:
Ensimmäinen vuosi 27.9.2014 - 21.10.2015 asuttiin siis kokeeksi kokonaan suorasähköllä. Sähköä meni ensimmäisen 12 kk aikana 17162 kWh, ja lisäksi kului 6 pinomottia polttopuita takassa ja saunan pesässä, näistä 1 pinokuutio meni saunassa kesän aikana eli lämmityskauden ulkopuolella. Tämän kokeilun perusteella tiesin, ettei taloon tulekaan maalämpöä, vaikka se piti myöhemmin asumisen aikana ottaa, jotta näen kuinka suuri harppaus suorasähköltä maalämmölle oikeasti on.
Mutta lähtötasona 17162 kwh/vuosi olikin niin pieni luku (tähän lukuun sisältyy myös kotitaloussähköt noin 6000 kWh/vuosi, jolloin lämmityksen osuudelle jäi noin 11000 kWh/vuosi, ettei maalämpö olisi millään kannattanut. Yli 20000 euron investointia saviselle tontille (savea noin 10-15 metrin paksuudelta) ei kannattanut alkaa tekemään siksi, että olisin saanut nirhattua lukua 11000 kWh/vuosi hiukan pienemmäksi.
Toki vuosikulutuksen olisi maalämmölläkin pienemmäksi saanut, jos sen olisi tehnyt kustannuksista välittämättä, mutta järkevämpi ratkaisu tähän tilanteeseen oli ilmasta-veteen maalämpöpumppu. Talo on kyllä alun alkaenkin suunniteltu niin, että maalämpö on mahdollisimman helppo jälkiasentaa, jos tilanne tai oma mieli myöhemmin muuttuisi, tai jos talo menisi myyntiin, jolloin maalämpö olisi ehdottomasti myyntivaltti.
Kuten vuosikulutuksista näkyy seitsemän eri vuoden osalta, niin VILP (lyhennän ilmasta-veteen lämpöpumpun nyt näin) ei ihan heti pystynyt puolittamaan sähkönkulutusta. Puolitus tapahtui vasta neljännelle vuodelle, jolloin vuosikulutus putosi 9300 kWh:n tuntumaan eli (eli tasolle 55% alkuperäisestä 17000 kWh:n tasosta, joka toteutui suorasähköllä vuosina 2014-2015).
Sähkönkulutuksen puolittamisessa matkalla maaliin sattui monenlaista, ja aivan aluksi tuntui itsekin siltä, että onko minua kusetettu ihan kunnolla - että eihän tuolla VILP:llä säästäkään käytännössä yhtään mitään, kun toisen vuoden sähkönkulutuksen määrä oli 13817 kWh, eli vain reilut 3000 kWh alle ekan vuoden tason.
Tuohon noin heikkoon saavutukseen oli moniakin syitä. Yksi syy oli asentajan kiire. Lämpöpumpun asetukset jäi ensin sellaiseen asentoon, että VILP luuli, että meillä on lämpöpatterit seinillä. Eli VILP yritti lämmittää koko lattian +50C asteeseen - siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Mutta oli meillä sellaiset hellekelit talon sisällä syksyllä 2014, että pelkissä shortseissa ilman T-paitaa tarkeni oikein hyvin, kunnes asentaja ehti uudelleen paikalle korjaamaan asetukset oikeiksi.
Siinä kohtaa ilmeni myös seuraava ongelma: minulla oli väärän tyyppinen lämminvesivaraaja. Varaajan tilavuus on 500 litraa ja se on kauttaaltaan yhtä ja samaa säiliötä. Se oli tietysti suoralle sähkölämmitykselle ihan hyvä noin. Mutta lämpöpumppua varten olisi pitänytkin ostaa sellainen varaaja, jossa olisi ollut sisällä välipelti, joka jakaa tilan kahteen 250 litran pienempään tilaan, jolloin lämmin käyttövesi olisi säiliön yläosassa, ja lattiakiertoon menevä noin +30C -asteinen vesi olisi säiliön alatilassa. Tätä ongelmaa ei saatu ratkaistua mitenkään muuten paitsi niin, että lämpöpumpulta otetaan noin +50C asteinen lämmin käyttövesi koko varaajaan, josta sitten erillisellä ja helppotajuisella lämmityksen ohjauslaitteella (Ouman EH 800B) osaa ottaa sellaisella lämmityskäyrällä eri keleihin sopivaa matalalämpöistä lämmitysvettä lattiaan, että keliin katsomatta talossa on aina sama lämpötila.
Tässä linkissä vielä tästä Oumanista tarkemmin:
https://ouman.fi/tuote/ouman-eh-800-ja-eh-800b/
Kokonaisuutena tässä ei ole tietenkään mitään järkeä näin, eli ensin lämpöpumppu lämmittää vettä huonolla hyötysuhteella hyvin korkeisiin asteisiin, ja sitten toisella ohjauslaitteella tämän kalliisti tehdyn veden lämpötilaa alennetaan lattiakiertoon sopivaksi. Halvempaa ja tehokkaampaa olisi, jos pumpulta tulisi haalea lämmin vesi lattiakiertoon suoraan ja sellaisenaan - ilman turhaa välikuumennusta siinä välissä.
Mutta neljän vuoden kuluessa olen oppinut tuonkin ongelman jollain tapaa kiertämään, ja se tapahtuu nyt tällä hetkellä niin, että lämmintä suihkuvettä on talossa vain iltapäivisin ja illalla, koska VILP on kelloajastettu käynnistymään ensimmäisen kerran vasta puolen päivän jälkeen. Jolloin iltaan mennessä se on lämmittänyt varaajan +47C asteeseen. Pudotin lämpötilaa jossain vaiheessa paljon alle sallitun alarajan, joka muistaakseni on +55C, mutta ei meillä siltikään ole 7 vuoden aikana kukaan legionellaan sairastunut, vaikka en ole viikoittaisia tulistuksia sähkövastuksilla koskaan tehnyt - sehän on eri vettä siellä tankissa, kuin se vesi joka tulee putkea pitkin varaajan läpi ja hanasta ulos.
Niin nyt kun varaaja lämpenee täyteen lämpötilaansa iltapäivän/illan aikana, niin lattialämmityksen kiertovesipumppu käynnistyy vasta seuraavana aamuna. Jolloin varaajan lämpötila on jo laskenut noin +35C -tienoille, jolloin kyllä tuolla vedellä vielä aamullakin pystyy suihkussa käymään, mutta ei se erityisen lämpimältä tunnu. Lattiakiertoon se on kuitenkin juuri sen lämpöistä kuin pitääkin. Ja kun lattiakin on lämmitetty kerran päivässä, sen jälkeen kierto alkaa taas alusta, eli VILP käynnistyy iltapäivällä, käy pitkän hukin, ja lämmittää kaiken veden taas takaisin +47C -asteeseen. VILP on sen verran fiksu kuitenkin, että kun se havaitsee varaajan olevan +35C lämmin, niin ei se heti suoraan ala sinne lykkäämään +47C -asteista vettä. Vaan aluksi varaaja saa vaikkapa +37C asteista vettä (suht hyvällä hyötysuhteella tehtynä), ja pikkuhiljaa hivuttamalla VILP antaa aina kuumempaa ja kuumempaa vettä varaajaan, ja vasta ne viimeiset litrat on niitä kalliisti tehtyjä +47C -asteisia vesilitroja, joilla varaajan lopullinen tavoitelämpötila saavutetaan.
Palataanpa tässä kohtaa vielä ajassa taaksepäin syksyyn 2014, jolloin lämpöpumpussa oli ensin jotkut tehdasasetukset päällä, ja siihen ne hetkeksi jäikin, kunnes koko talo kuumeni liikaa. Sen jälkeen kun tämä oli korjattu, tein itse vielä toisen virheen. Eli päätin kokeilla pörssisähköä ajatuksella, että silloin yön tunteina saisin sähköä tosi edullisesti, ja lämpöpumppu voisi käynnistyä aina yöllä, kun sähkö on halpaa.
Tämä kokeilu epäonnistui täysin, ja tuli erittäin kalliiksi. Eli yön kylminä tunteina VILP:n hyötysuhde oli erittäin huono. Siksi sähköä meni paljon, ja pumpun käyntituntimittariin tunteja tuli suuret määrät. Kun oli aika itse itselleen myöntää, että ei tuolla halvalla pörssisähköllä tässä meidän talon tapauksessa pysty säästämään yhtään mitään (pikemminkin kävi päin vastoin), niin tein kiinteähintaisen vuosisopimuksen sähkön ostoon.
Kiinteähintaisella sopimuksella on nyt menty tähän päivään saakka, jolloin lämpöpumppu onkin säädetty käynnistymään vain päiväaikaan (tarkemmin vain iltapäivisin), jolloin vuorokauden lämpötila on silloin korkeimmillaan, Näin pumpun hyötysuhde paras mahdollinen. Sähkön hintakin on nyt joka tunti sama, eli sitä ei tarvitse enää miettiä. Nyt tuntitasolla kulutuskäppyrät näyttää vaikkapa tältä (tämä graafi noin viikko sitten syyskuun lopulta):
Tuossa yllä näkyvät yksittäiset tuntikäppyrät ovat lämpöpumpun aiheuttamia, ja ne yleensä sattuvat vuorokauden lämpimimpään hetkeen (kun punainen lämpötilakäyrä on huipussaan).
Tässä tuntikäppyrässä näkyy nyt yksi muukin asia 24.9.2021 kohdalla eli toinen ja erittäin iso rypäs vasemmalta lukien. Siinä mulla oli koeajossa Nissan Leaf, joka oli yhden yön lainassa yhdestä autoliikkeestä, ja tuon yön aikana latasin autoon oman mittarini mukaan 11,6 kWh.
Nissan Leaf oli vuoden 2013 mallia oleva tuontiauto, joka oli tuotu Suomeen käytettynä 2017. Kun autoliikkeessä autoon istuin, niin toimintasäde eli range näytti yli 100 km. Se olisi riittänyt hyvin noin 70 km mittaisiin työmatka-ajoihinini, jolloin jos samalla autolla talvellakin pääsee vähintään tuon 70 km, niin kyseinen Nissan Leaf olisi ollut meille hyvä perheen kakkosautoksi.
Mutta kyseinen koeajo epäonnistui niin, että kun yritin ajaa oman työmatkareittini, niin en päässytkään työpaikalle asti, vaan jouduin ajoakun tyhjenemisen takia palaamaan takaisin kotiin jo kesken matkaa, ettei auto jäisi tien päälle. Loppujen lopuksi akku tyhjeni käytännössä kokonaan jo siinä vaiheessa, kun autolla oli ajettu vasta 51,5 km, ja tuon ajon aikana kului siis se 11,6 kWh, jonka yön aikana latasin takaisin, ja jota enempää auton akku ei suostunut ottamaan vastaan.
Latauksen jälkeen auton mittari näytti taas 120 km rangea/toimintasädettä, mutta todellinen toimintasäde oli siltikin vain se reilut 50 km. Eli jos ostaa käytettyä täyssähköautoa, niin koeajolla akku pitää itse ajaa täydestä latauksesta ihan tyhjäksi. Jolloin todellinen toimintasäde näkyy matkamittarista, eikä auton omiin mittareihin koskien akun kuntoa / latausmäärää voi näköjään luottaa ollenkaan. Tässä Nissan Leafissa oli siis selvästikin akkuvika, eli uskon että joku muu vastaava auto olisi hyvinkin tehnyt sen 70 km lenkin, eli omat etsintäni jatkuvat.
Seuraava kokeilu vuosittaisten sähkömäärien seurannassa onkin nyt se, että miten talon vuosittainen sähkönkulutus muuttuu sitten sen jälkeen, kun on hankittu sähköauto pihaan. Oman arvaukseni mukaan jos sähköauto kuluttaa 200 kWh per 1000 km, niin omilla noin 20000 km per vuosi ajomärillä sähkönkulutuksen pitäisi lisääntyä noin 200x20 = 4000 kWh per vuosi.
Näissä omissa vuosikäppyröissäni näkyy myös viimeisen vuoden sarakkeessa yllättävän suuri luku 11115 kWh/vuosi. Se johtuu siitä, että viime maaliskuussa lämpöpumppu meni piirikorttiviasta johtuen rikki, eikä enää käynnistynyt ollenkaan. Vika toki korjattiin (piirikortin vaihto maksoi 1130,00€ sis. työt ja tarvikkeet ja alv 24%), mutta korjausta odottellessa talo oli alkukevään pakkasissa jonkun aikaa suorasähkön varassa, ja siitä johtuen tuli noin 2000 kWh enempi sähkölaskua tälle viimeiselle vuodelle.
Jossain vaiheessa tulevaisuudessa taloon tulee myös aurinkopaneelit ja koneellinen jäähdytys, joten katsotaan jossain myöhemmässä vaiheessa, että miten ne sitten vaikuttavat sähkön vuosikulutukseen, kunhan nämä asennukset on ensin tehty.
