Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus 2021

Joulukuussa 2021 sähköä kului 2291,0 kWh. Se on toiseksi suurin joulukuun kulutus, sillä enemmän sähköä on joulukuun aikana kulunut vain vuonna 2014, jolloin elettiin suorasähköllä, ja jolloin oltiin asuttukin vasta 3 kuukautta uudessa talossa. Ensimmäisten kuukausien kulutukset olivat silloin muutenkin yläkantissa, en tiedä olisiko talon monttu ollut kylmä, vai mistä johtui.

Tämän kertaiseen sähkömittarin hyvään pyörimisnopeuteen jo joulukuussa on varmasti kaksikin eri syytä. Ensimmäinen syy on se, että joulukuu oli tällä kertaa tosi kylmä. Joulukuun keskilämpötila oli Vantaalla vain -6,8C, mikä on ylivoimaisesti kylmin joulukuu ikinä - siis jos tarkastellaan aikajaksoa 2014 tähän päivään, eli sitä aikaa minkä talo on ollut olemassa. Yleensäkin vain puolitusinaa kuukausia on ollut näin kylmiä, eli tämä joulukuu oli samalla kuudenneksi kylmin kuukausi, jos otetaan kaikki muutkin kuukauden tarkasteluun vuodesta 2014 alkaen. Nyt kun joulukuu oli näin kylmä, koko vuoden 2021 keskilämpötila sekin oli tähänastisen tarkastelujakson kylmin, vai +5,73C astetta. 

Niin ja se toinen syy sähkönkulutuksen lisääntymiselle on sähköauto, joka viime kuussa (puolikas kuukausi) kulutti noin 230 kWh ja tässä kuussa 342,5 kWh. Näissä luvuissa ei ole mukana ihan kaikki kulutukset, koska paukkupakkasten aikaan autoa on ladattu muuallakin (lähinnä K-kauppojen latauspisteillä) sen varmistamiseksi, että kotiin asti pääsee. Kovassa pakkasessa kun sähköauto haukkaa vähän enempi sähköä, niin toimintasäteen riittävyys voi olla joskus vaikeaa ennustaa, ja se voi poiketa siitä, mitä auton omat mittarit näyttävät. Toistaiseksi sähköautoilu kuitenkin on sujunut ihan hyvin, ja olen siinä suhteessa täysin tyytyväinen. Näillä polttoaineen hinnoilla auto maksaa itse itseään, ainakin osittain, koska polttoaineen hinta on noussut paljon enempi, mitä sähkön hinta.

Koko vuoden 2021 sähkönkulutus oli 13186,5 kWh. Sekin on paljon enemmän mitä viime vuosina on ollut, ja yhtenä syynä tähän on varmastikin kylmä vuosi, ja toisena syynä alkuvuoteen osunut lämpöpumpun toimintahäiriö, jolloin talo lämpeni suorasähköllä helmi-maaliskuun ajan. Alle 10000 kWh:n vuosikulutuksiin ei enää jatkossa kuitenkaan päästä. Siitä pitää sähköauto huolen.

Kuukausittaiset ja päivittäiset sähkönkulutuskäppyrät tässä alla vielä graafisesti:

Sähkönkulutuksen erilaisia tasoja

 

Ehkä jotain mielenkiitoista saattaa näkyä näissäkin käppyröissä? 

Ainakin tuossa näkyy osittain 2 peräkkäistä maaliskuuta (eli viime päivien kulutustiedot ovat päivillä 1-> 11.3.2021), ja "vanhaan pohjaan" tehtynä viimevuotiset luvut paistaa vielä läpi loppukuun osalta 12-31.2020 maaliskuulta.

Sitten noissa käppyröissä näkyy kolme erilaista kulutustasoa. Ihan alussa päivillä 1-3.3.2021 kulutus on vakiintunut noin 50 kWh/vrk -tasolle. Silloin talo oli tyhjä. Ja lämpesi suorasähköllä sen verran mitä lämpesi (lattialämmitys oli siis kokonaan katkaistuna, mutta IV-esilämmitys oli päällä). 

Kun palasimme hiihtolomalta viikon 9 jälkeen eli lauantai-iltana 6.3.2021, niin kulutus pomppasi tasolle 110 kWh/vrk syystä, että taloa lämmitettiin taas takaisin normaaliin lämpötilaan noin +23C, mitä meillä on ollut tapana pitää. Lämpimästä kun tykätään. Kulutuskäppyrät pomppasivat selvästi jo paria päivää aikaisemmin eli torstaina 4.3.2021. Lattialämmitys käynnistettiin kauko-ohjauksella jo muutaman päivän etukäteen, ennen kuin kotiin palattiin.

Hiihtolomaviikon aikana poissaollessamme ilmasta-veteen lämpöpumpun ulkoyksikkö oli simahtanut. Kauko-ohjauksella käynnistyikin siis suorasähkölämmitys, ei lämpöpumppu (mikä oli oletuksena, mutta kun ei ole itse kotona, ei voi nähdä lämpeneekö vesivaraaja sähkövastuksella vai lämpöpumpulla - nyt lämpeni sähkövastuksella). Parin päivän kotona oleskelun jälkeen suorasähkön kulutusmäärä on vakiintunut tasolle 85 kWh/vrk. 

Olen nyt säätänyt varaajan lämpenemään yön tunteina, silloin ainakin siirtomaksuissa on pienemmät tariffit. Ensi tiistaina saapuu asentaja katsomaan, mikä vika on lämpöpumpussa, kai sekin siitä sitten kuntoon saadaan pikkuhiljaa. Varmaan alkoi kiukuttelemaan, kun jätettiin yksin kotiin hiihtoloman ajaksi? :-)

Loppupäivät eli 12->31.3 ovat vuoden 2020 maaliskuuta. Jolloin lämpöpumppu on toiminut normaalisti. Vuoden 2020 maaliskuun keskilämpötila Vantaalla on ollut +1,7C. Näissä olosuhteissa ilmasta-veteen lämpöpumppu toimii aika tehokkaasti. Sähkönkulutuksen määrä on vuosi sitten maaliskuussa vaihdellut noin 20-25 kWh:n tasolla.

Että on siitä ilmasta-veteen lämpöpumpusta jotain hyötyä. Ilmeisesti kun se saadaan taas kuntoon, niin nykyinen sähkönkulutuksen taso 85 kWh/vrk muuttuu taas takaisin 25 kWh/vrk. Sikäli mikäli vika saadaan jo tässä kuussa korjattua.

Joulu meni ja talvi tuli

Vietettiin tämä joulu Virossa, ja oltiin kotoa pois keskiviikosta 23.12 lukien eli yhteensä 4 päivää. Talo jäi lämpöpumpun lämmitykseen niin, että lattialämmitys oli ajastetusti päällä 3 tuntia vuorokaudessa, eli tunnin kerrallaan 3 kertaa joka vuorokausi.

Poissaolon aikana sähköä kului seuraavasti:
24.12.2015 = 32,87 kWh
25.12.2015 = 33,26 kWh
26.12.2015 = 34,28 kWh

Yritin yhden päivän eli jouluaaton osalta vähän analysoida, että mihin kaikkeen sähköä kuluu tyhjässä talossa:

Lämpöpumppu näyttäisi vieneen sähköä 15,61 kWh. Tämän voi päätellä siitä, että jos vertaa tasaista pohjakuormaa niihin hetkiin jolloin pumppu käynnistyy ajastetusti, niin noilta tunneilta pystyy näkemään tuon verran "ylimääräistä" sähkön kulutusta. Ja jos hyötysuhde käyttöveden ja sitä kautta lattialämmitysveden lämmityksessä on ollut luokkaa 1.7 (tämän hyötysuhteen kerran mittasin jo aiemmin), niin lämpöpumpun taloon antama lämmitysteho olisi silloin ollut 26,52 kWh.

Pohjakuormana poissaolopäivien päivätunteina näyttää olevan 430W per tunti, sama luku toistuu lähes joka tunti. Tämä jakautuu mm. niin, että IV-kone vie 170W, mikä lienee suurin yksittäinen kuluttaja. Sitten talossa hurisee yksi uusi jääkaappi ja pakastin, sekä kellarissa yksi vanha jääkaappi. Myös IV-koneen esilämmityspatterille vettä kierrättävä pumppu käy koko ajan 18W:n teholla. Kodin elektroniikan valmiustila kuluttaa kait jotain sekin, joten nämä yhteenlaskettuna tekee kait sitten loput eli 260W ns. "pohjakuormaa".

Yön tunteina pohjakuorma kasvaa 300W lisää, joka selittynee ulkovalaistuksella. Ulkona on 9W:n kolmisilmäisiä LED-valoja räystäitä kiertämässä 17 kpl, josta tulee 17x9=153W, lisäksi on jouluvalot terassin kaiteissa ja katunumeroiden valaistukset, sekä noin 10m led nauhaa päätyräystäässä, josta sitten tulee se toinen 150W.

Täten esim. jouluaaton sähkökulutus 32,87 kWh jakautuu suunnilleen seuraavasti:
15,61 kWh lämpöpumpulle
6,8 kWh ulkovalaistukselle
10,46 kWh kodin elektroniikalle ja ilmastoinnille

Noissa luvuissa voi olla vähän heittoja, eikä niitä ehkä kannattaisi kirjoittaa 2 desimaalin, mutta tuossa nuo luvut kuitenkin siinä muodossaan kuin mitä ne laskukoneesta tuli. Toinen "epätarkentava" tekijä on tiilipiipun ja Terhi takka-leivinuunin jäähtyminen. Niiden massa yhdessä on liki 10 tonnia, ja ne kestävät jäähtyä lähes viikon, joten ne ovat luovuttaneet joka päivä kumpikin jotain lämpöä taloon. Jäähtymiskäyrät näyttivät tällä kertaa tältä (23.12 ei pidetty enää tulta missään pesässä, ei ollut tarvetta, eli kun viimeksi saunan kiukaassa ja takassa oli tuli 22.12 illalla, niin lämpötilan huippu on osunut keskiyölle 22-23.12:



Tiilerin Terhi takka-leivinuuni. Lämpötila (ja kosteus) käyrät 21-27.12.2015. Loppupäässä käyrä kääntyy ylös, kun kotiin tullessa laitettiin tulet takkaan.

Tiilipiipun lämpötila (ja kosteus) käyrät 21-27.12.2015. Loppupäässä käyrä kääntyy ylös, kun kotiin tullessa laitettiin tulet saunan kiukaaseen..

Talvi tuli tänä vuonna suunnilleen samaan aikaan kuin vuosi sitten, eli joulun pyhinä. Eikä oltu kotona viime vuonnakaan, jolloin kylmin päivä oli 29.12.2014, jolloin vuorokauden keskilämpötila putosi -17,4C asteeseen. Ihan noin kylmää ei ole tällä kertaa luvassa ollenkaan tähän joulun jälkeiseen aikaan, mutta juuri tällä hetkellä meillä ulkomittari näyttää -11,2C:



27.12.2015 klo 16:00 - lämpötila Vantaan Rekolassa -11C.

Ilma-vesi-lämpöpumppu toimii vielä tässä lämpötilassa, ja se onkin nyt "koekäytössä", että miten se jaksaa talon lämmittää. Lattiakiertoon menee nyt koko ajan +25C lämpöinen vesi, ja lämpöpumppu pystyy näissä lämpötiloissa kehittämään vielä +33C lämpöistä vettä, jolla se lämmittää varaajaan, ja josta vesi menee käytännössä saman tein ja hieman jäähdytettynä lattiakiertoon. Lämmin käyttövesi on nyt siis "loppu" tällä hetkellä, mutta kun myöhemmin illalla käydään suihkussa, otetaan lattialämmityksen kiertovesipumppu siksi aikaa pois päältä. Jolloin jos ei lämpöpumppu tee riittävästi lämmintä käyttövettä, tehdään se sitten sähköllä. Sillähän sen lämpimän käyttöveden aina saa nopeasti tulemaan.

Huomenna sitten näkee tämän päivän tuntiperusteisen kulutuksen, jolloin näkee mitä lämpöpumppu näissä lämpötiloissa kuluttaa sähköä. Lämmön tuottoa on vaikea arvioida, koska kaikki lämpö menee lattiakiertoon, eikä varaajan lämpötila nouse. Sähkönkulua voi sitten verrata vaikka vuoden takaisin pakkaspäivään, jolloin esim. 27.12.2014 vuorokauden keskilämpötila oli -7,8C ja sähkönkulutus (talon ollessa tyhjillään) oli 140,8 kWh per vuorokausi. Uskoisin, että nyt kun talo lämpiää lämpöpumpulla ja takkatulen avulla, niin nyt ei päästä lähellekään noita lukemia.

Kotiin palatessa Vantaalla oli siis täysi talvi, ainakin aikaisempaan verrattuna. Maa oli valkoinen, pakkasta oli yli 10 astetta, ja päivä oli lyhyt - ainakin tässä ekat fiilikset, kun Etelä-Virosta tulee 300 km tänne "pohjoiseen" takaisin, jolloin myös päivän pituus on heti 45 minuuttia lyhyempi.

Tällaisista olosuhteista nimittäin lähdettiin:



Tapanin päivä 2015 Etelä-Viron Võrussa. Harvoin kalastetaan joulun pyhinä siimalla?



Kotiin tullessa lämpötila oli pudonntut +16C asteeseen, joten ihan tuo 3 tunnin mittainen lämpöpumpun käynti lisättynä  takkojen jäähtymislämmöllä ei ollut pitänyt asumislämpötilaa yllä. Joten eka työ on nyt vähän lämmittää taloa...

Hups... Lämmin vesi loppui...

Eilen sattui ekan kerran sellainen ilmiö, että lämmin käyttövesi loppui hetkeksi kesken. Tähän oli syynä porealtaan täyttäminen ja lämpöpumppu, jonka käyttöä tässä nyt vielä opetellaan...

Eilen tähän aikaan illasta (klo nyt tätä kirjoittaessani 20:30) kaikki oli ihan normaalisti, lämmin käyttövesi oli +44C (nykyisen tiedon valossa kuitenkin liian vähän porealtaan täyttämiseen), ja lämpöpumppu oli käynnistymässä aikaohjatusti klo 21:00... Mutta ennen altaan täyttymistä käyttöveden lämpötila laskikin tasolle +36C, jolloin se ei enää tunnu lämpimältä.

44C asteisella käyttövedellä kyllä tarkenee...

Mutta vesihanan ollessa auki lämpötila lähtee nopeasti laskuun...

Aiemmin, kun käyttövesi meillä lämmitettiin suoralla sähköllä, se tietysti riitti hyvin. Varaajan tilavuus on 500 litraa ja varaajan kyljessä on 3 kpl 6 kWh sähkövastuksia.

Jäspin 500 litran varaaja kolmella 6 kWh vastuksella.

Nyt siis jos 1 kuutio vettä lämmitetään +4C:stä (sen lämpöisenä se tulee vesilaitokselta) +64C asteeseen (sen lämpöisenä vesivaraajia yleensä on tapana pitää), niin kuution vettä lämmittäminen 60 asteella vaatii energiaa 70 kWh. Tai jos lämmittää yhden kuution vettä yhdellä asteella, sitten energiaa kuluu fysiikan lakien mukaan 1,16667 kWh.

Eilen lämpimän veden "vesikatkos" kesti vain varttitunnin, eli kun kaikki sähkövastukset laitettiin päälle, ja kun vielä lämpöpumppukin käynnistyi, niin varaajan kyljessä olevat lämpötilamittarit kipusivat ihan silmissä. Sähkökulutuksessa saavutettiin tämän vuoden kolmanneksi korkein tuntikulutus! Vain pari kertaa aiemmin sähkönkulutus on käynyt viime helmikuussa korkeammalla. Yhteensä eilen kului sähköä 54,37 kWh, ja siitä siis noin 14-15 kWh porealtaan täytössä.

Sähkön tuntikohtainen kulutus 19.12.2015.

Nyt sitten jatkossa tiedetään, että jos tarvitaan 400 litraa lämmintä vettä, niin lämpöpumppu pitää käynnistää vähän aikaisemmin, joko ajastetusti tai sitten sallia sille automaattikäynnistys oman harkinnan mukaan. Itse olen käyttänyt aikaohjausta ja pumppu käy kolmesti päivässä. Minusta jos pumppu käy aina kun haluaa, eli jokaisen altaan täytön tai suihkussa käynnin aikana, niin aika tiuhaan se siinä sitten käynnistyisi...

Paljonko nyt sitten tuo porealtaan käyttö ja täyttö maksaa? Raakavesi maksaa 3 euroa per kuutio. Kun vettä tarvitaan 400 litraa, sille tulee hinnaksi 1,20 euroa.

Lämmitysenergiaa tarvitaan 0,5 x 0,4 kuutiota x 70 kWh = 14 kWh (siis jos ja kun koko altaan tilavuus vettä lämmitettäisiin 60 asteella, 70 kWh per kuutio kerrottaisiin 400 litralla eli 0,4:llä, mutta tämä pitää vielä kertoa puolikkaalla, koska loppulämpötila on noin +34C, eikä 64C asteista vettä altaan täydeltä).

Jos lämpö tuotettaisiin suorasähköllä, ja jos sen hinta olisi 10c/kWh, niin lämpöenergia maksaisi 1,40€. Yhteensä porealtaan täyttö maksaa siis 2,60€ per kerta. Yllättävän halpaa (?) vaikka päälle päin katsoessa näyttää melkoiselta tuhlaukselta, kun vesihana on auki puoli-iltaa ja lopuksi lämmin vesi päästetään viemäriin... Joten jos tuo poreallas nyt nykyisellä käyttöasteella on käytössä kerran tai pari joka kuu, niin vitosen kahta puolta siinä sitten rahaa kuluu kuukausittain. Nyt tänä syksynä käyttö on ollut kellarin remontista johtuen vähän vähäisempää, ja tänään allas täytettiin ekan kerran sen jälkeen, kun ilma-vesi-lämpöpumppu tuli taloon.

Lämpötilan Suomen ennätystä ei meillä tänään saavutettu, lämpötila kävi tässä kohtaa vain vajaassa +10C:ssä pohjoisen seinän puolella. Etelän seinällä lämpötilamittari näytti välillä tasalukua +10C.

20.12.2015 klo 13:00 lämpötila käväisi +9,3C:ssä.

Arkitotuus lämpöpumppujen COP -luvuista

Sähkönkulutus on eri syistä johtuen mennyt melkoista vuoristorataa tämän vuoden marraskuussa. Tähän mennessä sähköä on mennyt 25 päivässä 1500 kWh ja päiväkohtaiset käppyrät näyttää tässä vaiheessa tältä:


Talo-Rautio: sähkönkulutus marraskuussa 1-25.11. välisenä aikana.

Yksi syy sähkönkulutuksen vaihteluihin on nikkarointi kellarissa (meillä on siis kellarin rakentaminen yhä edelleen kesken, mutta pikkuhiljaa valmista tulee sielläkin...), ja toinen  - ehkä isompi syy - on lattialämmityksellä "leikkiminen". Lattialämmityksen pois päältä saamiseksi tein taannoin aika järeitäkin toimenpiteitä kääntämällä kaikki klämpsät kiinni, kun huomasin että lattialämmitys oli siltikin päällä, vaikka ei sen pitänyt olla:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/paluuta-normaaliin.html

Sen jälkeen olen muutamia kertoja yrittänyt selvittää, mistä tämä johtuu, koska ei se nyt ihan normaaliakaan ole, että lattialämmityksen katkaisemiseen pitäisi laittaa ihan sulkuventtiilitkin kiinni. Ylimitoitettu toimenpide tuo ei kuitenkaan tällä kertaa ollut, sillä eilen löysin syyn mistä mysteeri johtui, ja päivittäiset sähkönkulutus käppyrät sukelsivat heti, niin kuin ylläolevasta kuvastakin näkyy - eilen sähköä kului enää 40,7 kWh - mikä on tässä kuussa kaikkein alimpia lukuja.

Toinen asia mitä olin ihmetellyt, oli toistuvat lämpötilan ylärajahälytykset, eli lattialämmityspiiriin näytti menevät välillä jopa yli +50C asteista vettä (eikä lattialämmitys sitä paitsi ollut päälläkään):



Viimeisin ylilämpöhälytys tuli 25.11 iltapäivällä - noin tunti sen jälkeen kun lämpöpumppu oli käynnistynyt.

Eilen sitten vääntelin sulkuventtiileitä kiinni ja auki ja käynnistelin ja sammuttelin lämpöpumppua ja lopulta pääsin sellaiseen lopputulokseen, että vika vaikutti olevan siinä Oumanin säätölaitteessa, joka säätelee lattialämmityspiiriin menevän veden lämpötilaa. Näytti siltä, ettei se pystynyt pidättelemään varaajassa olevaa lämpötilaa ollenkaan, vaan päästi eteeenpäin aina sen lämpöistä vettä mitä vaan oli kulloinkin saatavilla...

Ja näin siis siitäkin huolimatta, että laite ilmoitti (lämpöputken) venttiilin olevan täysin kiinni:


Ylilämpöhälytyksiä tulee, vaikka venttiilin asento on 0% eli venttiili on täysin kiinni???

Tässä vaiheessa ensimmäinen ajatus oli, että Oumanin säätölaite on ihan sökönä. Onneksi oli kuitenkin toinen Ouman vieressä, joka sääti IV-patterin lämpötilaa ja se toimi ihan oikein, joten aloin katsomaan rinnakkaisilta ruuduilta kaikkia asetusarvoja läpi, ja se kannatti:


Venttiilin toiminta voi olla myötäpäivään tai vastapäivään auki.

Tässä kohtaa kahden Oumanin välillä oli ero. Toisessa luki myötäpäivään (ja laite toimi oikein), ja toisessa luki (mahdollisesti tehdasasetusten jäljiltä?) että vastapäivään. Päättelin, että eiköhän liikeradat ole molemmissa moottoriventtiileissä ihan saman suuntaiset, ja vaihdoin vastapäivän myötäpäivään ja sitten alkoi toinenkin Oumanin säätölaite jo pelittää...

Nyt kun venttiilin aukeamissuunnan asetusarvo oli ollut väärin, niin silloin kun Oumanin laite yritti vääntää venttiiliä kiinni - niin se olikin todellisuudessa täysin auki - ja sen johdosta lattialämmityspiiriin meni täysillä vettä ja ihan sen lämpöisenä mitä varaajassa oli. Paitsi silloin ei mennyt, kun olin vääntänyt lattialämmityspiirin sulkuventtiilit kiinni, eikä vesi päässyt lainkaan kiertämään.

Nyt kun sain tämän häiritsevän tekijän pois pelistä, niin nyt pitkästä aikaa (tai mahdollisesti aivan ensimmäistä kertaa) pääsin katselemaan, että miten paljon lämpöpumppu itse käyttää sähköä silloin kun se tekee lämmintä käyttövettä. Niin kuin edellisestä kirjoituksestani näkyy, kuvittelin että COP arvot on nykyajan lämpöpumpuissa hyvinkin luokkaa 3, ja usein reippaasti ylikin. No eipä totuus ole käyttöveden osalta edes sinne päinkään. Lämpöpumppu on meillä siis ajastettu toimimaan näin:



Lämpöpumpulle on annettu ajastettuna mahdollisuus käydä 3 kertaa vuorokaudessa enintään 2,5 tuntia kerrallaan. Todellisuudessa käyttötunteja kertyy noin 5-6 tuntia per vuorokausi.



Kun lämpöpumppu lähtee käyntiin, niin samaan aikaan talon kokonaissähkön kulutus näyttää tältä. Aamutuimaan kukaan ei ollut vielä hereillä, ja klo 15-16:00 haarukassa kukaan ei ollut vielä kotona. Joten "taustalla oleva" kulutus on IV-kone, jääkaapit yms. jotka ovat sen verran tasaista kulutusta, että ne voi miinuslaskulla jättää aika helposti pois luvuista. Se mikä jää jäljelle, on lämpöpumpun kuluttama sähkön määrä. Ainakin jollain tarkkuudella.

Nyt jos edellisessä blogipäivityksessäni kerroin, että 500 litran varaaja jäähtyy yön aikana 12 astetta, ja hukkaa 7 kWh:n edestä energiaa, niin lämpöpumppu tekee sen takaisin reilussa parissa tunnissa, ja käyttää siihen työhön sähköä 5,22 kWh:n edestä. 0,33 kWh on mennyt sähkölaitoksen ja lämpöpumpun kellonaika erosta johtuen 05:00 - 06:00 väliselle ajalle, vaikka periaatteessa lämpöpumpun pitäisi käynnistyä vasta klo 6:00 - mutta se menee siis päälle jo pikkuisen aikaisemmin.

Jolloin jos vielä eilen olin siinä uskossa, että lämpöpumpun COP -luvut on hyvinkin tasoa 3, niin yllä olevan laskelman perusteella ei ylletä edes tasolle 2, vaan 9 kWh / 5,22 kWh:lla = 1,72 (COP arvo, kun +4,8C lämpöisestä ulkoilmasta on tehty lämmintä käyttövettä siten, että veden lämpötila nostetaan +42C:stä +54C -tasolle.)

Tässä laskelmassa siis jäähtymisen eli yön aikana lämpöä on hävinnyt 7 kWh:n edestä, ja sinä aikana kun pumppu pyörii parisen tuntia ja nostaa lämpötilat takaisin ylös, niin sinä aikana häviää 2 kWh lisää, koska IV-koneen lämmityspatteri syö lämpöä koko ajan 1kWh per tunti. Yhteensä jäähtymisaikana plus lämmitysaikana lämpöä on mennyt 7+2=9 kWh. Ja samaan aikaan tuotanto vaati 5,22 kWh sähköä.

Nyt kuitenkin myyntipuheissa tälle minun ostamalle lämpöpumpulle on ilmoitettu, että

COP +7C/+35C = 4,28 (EN 14511)

Onko tämä nyt sitten huijausta?

No ei tietenkään ole huijausta. Mutta valikoitu totuus tuo mielestäni on. Eli ostaja voi joutua ihan väärään käsitykseen, jos kuvittelee että COP-luku aina olisi esim. tasolla 3-4 tai jotain sinne päin.

Siis parhaiten eli tehokkaimmin lämpöpumppu toimii, jos lämmön lähde on selvästi plussan puolella (vaikka tuo testioloissa ollut +7C). Ja jos sitä ei tarvitse kovin paljon lämmittää, eli tuollaisella +35C vesi ei käyttövedeksi kelpaa ollenkaan (putkihäviöistä johtuen suihkun alla ei tee mieli seistä), mutta lattialämmitykseen tämä on aivan oivallista, ja useimmiten lattiapiirissä riittää ihan hyvin +25C - +30C lämpöinen vesi. Siinä lämpöpumppu on kaikkein tehokkaimmillaan.

Mutta meidän talon "ongelma" on nyt siinä, että lattialämmitystä ei lainkaan tarvita muuta kuin kovimmilla pakkasilla, ja silloin tämä ilma-vesi-lämpöpumppu taas on pois pelistä. Eli se ei käytännössä pääse tekemään muuta kuin käyttövettä. Ja silloin se näköjään toimii aika heikolla hyötysuhteella. Maksimiraja, mitä lämpöpumppu pystyy lämpöä lisäämään on tietääkseni noin 55 astetta, eli esim. jos lähdetään liikenteeseeen eilisen +5C ulkolämpötiloista, niin yli +60C lämpöistä vettä lämpöpumpulla ei saa ollenkaan tehtyä. Ja nuo viimeiset asteet näyttää syntyvän aika tuskallisesti ja huonoilla hyötysuhteilla.

No mitäs nyt sitteen? No ei mitään. Jatketaan seurantaa. Uskon, että kesällä kun lämmönlähde eli ulkolämpötila on luokkaa +20C - +25C, niin ilma-vesi-lämpöpumppu voi olla varsin tehokas, jopa paljon tehokkaampi kuin maalämpöpumppu, joka kesälläkin joutuu tyytymään alle +10C lämmön lähteeseen.

No menikö pumpun hinta eli 8600€ minulta nyt sitten Kankkulan kaivoon? No ei tietenkään. Pumppu tottakai tienaa joka tunti mitä se käy, eli eihän tuo nyt kokonaan menetettyä rahaa ole. Mutta tienaako pumppu koskaan itse omaa hintaansa takaisin ainakaan tässä työssä mitä se meillä tekee, niin sepäs onkin mielenkiintoinen kysymys. Kuitenkin pääasiallinen - ellei jopa ainoa - syy lämpöpumpun ostamiseen on aina se, että se tienaisi vähintään oman hintansa. Sillä ei kukaan näitä laitteita nyt sen takia hanki, että niitä olisi mukava kuunnella tai kaunis katsella.

Toisaalta ei tämäkään ostos omasta mielestäni nyt vallan huono ollut. Lämpimän käyttöveden tekemiseksi olisi saman rahan voinut sijoittaa myös vaikkapa aurinkopaneelien hankkimiseen. Se olikin yhtenä vaihtoehtona vakavasti harkinnassa. Mutta nyt jos katsoo kaamos aikana ikkunasta ulos, niin säkkipimeää ja pientä tihkusadetta näyttäisi olevan. Näissä oloissa ilma-vesi-lämpöpumppu varmuudella päihittää ainakin aurinkopaneelit, ja lisäksi pumpun saa käyntiin ihan vaikka yölläkin, jos silloin lämmintä käyttövettä tarvitsee. Toki ilma-vesi-lämpöpumppu ei kovilla pakkasilla tuota yhtään mitään, mutta näitä yli -15C pakkasia on nykyisen ilmastomuutoksen aikana Vantaalla aika harvoin, niin kuin tässä päivityksessä olevasta tuntimäärä tutkimuksestani ilmenee:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/tehokas-lampopatteri.html

1kW ilmapuhallin pyörii 24h/7vrk

IV-kone Iloxair 199. Näissä putkissa liikkuu hurjasti lämpöä.

Jo aikaisemmin huomasin, että IV-koneen esilämmityspatterilla on aika hyvä ja lämmittävä vaikutus. Ne huomiot tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/tehokas-lampopatteri.html

Nyt aloin tarkemmin laskemaan, että kuinka tehokas tuo tuollainen kooltaan suhteellisen pieni esilämmityspatteri oikein on. Tehonlaskenta on mahdollista siten, että meillä lämminvesivaraaja lämpeää kolme kertaa päivässä. Lämmityskertojen määrän sanelee lämpimän käyttöveden tarve ja riittävyys, ja 500 litrainen varaaja pitää "ladata" lämpöä täyteen kolme kertaa vuorokaudessa. Esim. yöllä klo 23:30 - 06:00 välillä varaajaa ei lämmitetä ollenkaan. Mutta IV-kone pyörii koko ajan, ja sen sisällä oleva IV-koneen esilämmityspatteri syö pikkuhiljaa varaajan lämpöä.

Seurasin tässä yhtenä iltana, kun kellon ollessa 23:30 lämpöpumppu jätti varaajan +54C asteeseen (sitä ylemmäs lämpö ei oikein tahdo jaksaa nousta ilman sähkövastuksia), niin seuraavana aamuna klo 6:00 vesi oli kerrostunutta, juuri ennen kuin lämpöpumppu käynnistyi ajastettuna uudestaan. Yläosassa varaajaa lämpötila oli vielä +49C (eli ihan riittävän lämmintä jos olisi halunnut käydä suihkussa), mutta varaajan alaosasta - josta lähtee putket IV-koneen lämpöpatterille, niin siellä lämpötila oli laskenut jo +38C asteeseen.

Lämpöpumpun käynnistyessä vesikerrokset sekoaa, ja lämpötila tasaantui koko varaajan osalta +42C asteeseen. Toisin sanoen 500 litraa vettä oli menettänyt lämmöstään 12 astetta 6½ tunnin aikana. Tästä voidaan nyt helposti laskea millä teholla IV-koneen esilämmityspatteri lämmittää taloa, sillä varaajasta poistuneen lämpöenergian määrä täytyy olla kutakuinkin sama, mitä IV-kone puhaltaa yön aikana huonetiloihin.

Nyt siis jos 500 litraa lämmitetään (tai se jäähtyy) 12 asteella, niin lämmitettäessä energiaa tarvitaan 1,167 kW/kuutio x 12 astetta = 7,002 kW. Se jaettuna kuluneella ajalla eli 6½ tunnilla tekee 1,07 kWh. Tällä teholla varaaja siis jäähtyy. On tietysti huomattava, että varaaja falskaa pikkuisen lämpöä - ja jäähtyisi jonkin ajan kuluessa myös ilman IV-koneen vaikutusta (jos IV kone olisi pois päältä), mutta noin 1,0 kWh:n teholla IV-koneen voisi olettaa lämmittävän taloa.

Tämä on aika paljon. Se on sama, jos 6 kW:n kiuas olisi päällä joka päivä 4 tuntia, sillä IV-kone käy 24h/7vrk, eli puhaltaa 1kW:n teholla lämpöä taloon 24 kWh per vuorokausi. Varaaja puolestaan saa lämpönsä lämpöpumpulta, joka oletettavasti toimii tehokertoimella noin 3, eli se tekee 1 kWh:lla sähköä 3 kWh lämpöä. Jolloin IV-koneen esilämmityspatterista johtuen lämpöpumpun (lisä)tehontarve on vuorokausi tasolla noin 8 kWh. Lämpötiloiksi muutettuna tämä menee niin, että huonelämpötila on +21C, huoneisiin puhallettava lämpötila on +23C ja itse IV-koneen esilämmityspatterin lämpötila on +30C.

Paljonko lämpöpumppu sitten oikeasti kuluttaa sähköä, kun se lämmittää varaajaa (joka puolestaan lämmittää IV-koneen esilämmityspatteria)?

Tätä asiaa en ainakaan itse nyt ihan tarkasti tiedä, koska tässä kohtaa ei ole mittausta, enkä edes tiedä saako lämpöpumpulle tehonkulutuksen mittausta? Nyt seurantamittarien puuttuessa lämpöpumpun tuottama teho pitää laskea seuraamalla kauanko lämpöpumppu käy - ja paljonko varaajan lämpötila sinä aikana nousee. Mutta muuten tässä nyt joutuu tyytymään ja uskomaan valmistajan ilmoituksia, eli lämpöpumppu on laboratorio olosuhteissa testattu, ja tietyt tehot saavuttanut. Entä voiko testituloksiin sitten aina luottaa? Se on varsinkin nykypäivänä ihan hyvä kysymys. Esim. Wolkkarin testitulokset ei päästömittausten osalta sitten ollutkaan ihan sitä mitä piti.

Hyvät tehokertoimet pitäisi tietysti näkyä kokonaissähkön kulutuksessa myöskin, mutta siinä ei kyllä ole ainakaan toistaiseksi mitään säästöä vielä näkynyt. Toki nyt voi olla käynyt niin, että ainoa mikä säästyy on (omat ja ilmaiset) polttopuut, ja esim. tuo IV-koneen esilämmityspatteri, joka ennen ei ollut edes kytkettykään, niin nyt siinä kohtaa kuluu oletettavasti noin 8 kWh sähköä päivittäin, jolla tuotetaan 24 kWh lämpöä. Ja tätä vastaavaa lämpöä ei ole nyt sitten enää tehty takkaa polttamalla.

Tehokas lämpöpatteri

Meidän talossa on käsittääkseni vain yksi lämpöpatteri. Se on ollut käytössä nyt noin kuukauden päivät. Se sijaitsee IV-koneessa, ja se lämmittää sisään huoneisiin tulevaa ilmaa. Ja on mielestäni tehokas peli. Tuloilman lämpöpatterissa kiertää +35C -asteinen vesi. Se lämmittää tuloilman +24C lämpötilaan. Huonetilasta poistuessaan - tai ainakin IV-koneelle saapuessaan ilma on jäähtynyt parilla asteella, eli +22C lienee sitten huonelämpötila. Tai onkin.



Iloxair 199 -koneen vesilämpöpatteri. Olisi tämän saanut sähköpatterillakin, mutta en tiedä olisiko se ollut järkevää? Tai jos sähkölämmitys yleensä on järkevää, sitten sähköllä oleva tuloilman lämmitys on hyvä juttu.

Nyt meiltä tulee lämpöpatterille lämmin vesi varaajalta, jota lämmittää ilma-vesi-lämpöpumppu. Tuloilman lämmitys kuluttaa energiaa (aiemmin se ei ollut edes kytkettynä), ja lisäys näyttää menevän aika hyvin päikseen sen kanssa, mitä lämpöpumppu on saanut säästettyä käyttöveden lämmityksessä (se oli aiemmin suorasähköllä). Joten sähkönkulutus kokonaisuudessaan ei ole muuttunut oikein mihinkään. Lokakuussa viime vuoden kulutus alitettiin, mutta tämän vuoden marraskuussa viime vuoden marraskuun lukemat tulee ylittymään. Joulukuusta ei vielä osaa sanoa, sen näkee kohta.

Lämpöpumpun kompura on nyt käynyt tähän mennessä yhteensä 145h, ja kun kuukausi täyttyy ylihuomenna, sitten käyttötunteja on noin 150h. Talvella käyttötunnit varmasti lisääntyvät tuntuvasti, kun lämmön lähde eli ulkoilma on kylmempää, ja kait me talvella lattialämmityskin otetaan käyttöön, ja lämpöpumpun tekemään lämpöä hyödynnetään silloin lattiassakin. Vielä lattialämmitys ei ole käytössä, mutta IV-koneen tuloilman esilämmitys on nähdäkseni ainoa syy sille, että polttopuita on tänä syksynä kulunut todella vähän, ehkä puoli pinokuutiota tähän mennessä, jos kesästä asti lasketaan. Meneehän niitä polttopuita vähän kesälläkin, kun on puukiuas saunassa.

Nyt jos IV-koneen tuloilman lämmityksestä on ollut iso ja polttopuita säästävä apu lämmityksessä, niin kovilla pakkasilla tämäkin lämmitysmuoto toimii sitten suorasähköllä. Sillä ei vesipatteria voi kylmäksi jättää, koska muuten se jäätyisi. Ja kovilla pakkasilla ilma-vesi-lämpöpumppu ei ole käytössä, jos lämpötila putoaa ulkona alle -15C. Yllättävän vähän näitä tällaisia tunteja kuitenkin tulee, tein nimittäin vähän tilastoa viime vuosilta:

2012	29
2013	104
2014	157
2015	14
Yhteensä	304

Vasemmassa sarakkeessa siis vuosiluku, ja oikeassa sarakkeessa tuntimäärä, jolloin ulkolämpötila on ollut alle -15C Vantaalla. Tiedot sain Vantaan energian tilastoista. Vuoden 2015 luku on "tähän asti" eli 11 ekaa kuukautta, olettaen että tässä marraskuun lopulla ei enää kuun loppupuolella -15C lämpötiloja nähdä. Joulukuussa tällaiset pakkaset olisi mahdollisia, mutta siltikään ei tuo 14 tunnin kappalemäärä kovin paljon tälle vuodelle tule kasvamaan. Eli jos olisin hankkinut ilma-vesi-lämpöpumpun jo 1.1.2012, niin sen jälkeen kone olisi ollut pakkasista johtuen seisahduksissa yhteensä 304 tuntia, eli vähän reilut 12 vuorokautta neljään vuoteen. Ei se kovin paljon ole? Ja jos näille 12 vuorokaudelle haluaa lämpöpumpun kautta lämmitystä, sitten se valinta on maalämpö, ja hintalappu on tuntuvasti suurempi...

Ilmasto on ilmeisesti muuttunut aikalailla?

Lapsena vielä muistan, että Etelä-Suomessakin saattoi olla välistäin -30C pakkasta. Eikä siinä ollut mitään ihmeellistä silloin. Nyt tuollaisia pakkaslukemia ei ole mitattu enää pitkiin aikoihin ja omat lapseni eivät ole nähneet sellaisia pakkasia Etelä-Suomessa koskaan (eivätkä vissiin ole Lapissakaan käyneet kovilla pakkasilla). Nykyisin alkaa jo -20C jotain lämpötilat alkaa olla harvinaisia nekin.

Tässä vielä kun jokunen vuosi kuluu, niin kohtapuoliin +10C - +15C vielä marraskuussakin lienee ihan tavallista? Millaiset lämmitysjärjestelmät uusiin taloihin sitten pitäisi laittaa, ja mitä ne saa maksaa? Siinäpä hyvä kysymys.

Normaaliin palattu

Sähkönkulutus on taas "normaalilla tasolla", eilen sähköä meni 30,23 kWh - eli toissapäiväisistä kulutustalukemista on tultu jo alas yli 50% sen jälkeen kun otin lattialämmityksen ihan totaalisesti pois päältä. Nyt ilmanvaihdon esilämmityspatteri on kuitenkin päällä, ja se antaa etenkin yläkerran makuuhuoneisiin mukavasti lämpöä.

Takan lämpö menee noihin ylimmän kerroksen makuuhuoneisiin vähän huonommin. Tai ei mene ollenkaan, jos väliovi on kiinni. Myös oven ollessa auki takan lämmön pitäisi mennä "vastavirtaan", sillä makuuhuoneissa on pelkkä IV-tuloventtiili, eli makuuhuoneesta tulee välioven kautta (tai oven ollessa kiinni oven alitse) sisäilmaa yläaulaan, jossa on imuventtiili.

Täten nyt lämpöpumpun myötä saatu IV-patterin lämmitys on iso parannus. Vaikka IV-kone ei olekaan mikään lämmityskone, niin tämä "lämmitysasento" saattaa meillä olla aika tyypillinen suurimmat osan lämmityskautta, ja se auttaa takkoja aika mukavasti.

Ja jos tulee talvella oikein kylmiä päiviä, silloin lattialämmitys on pakko ottaa käyttöön - ja se lämpenee noissa oloissa suoralla sähköllä, koska ilma-vesi-lämpöpumppu ei kovilla pakkasilla käynnisty. Jos olisi kovillekin pakkaspäiville halunnut lämpöpumpun käyttöönsä, sitten olisi pitänyt ottaa maalämpö, ja se olisi maksanut 10-15 tonnia enempi mitä ilma-vesilämpöpumppu - eli yhteishintaa sille vaihtoehdolle olisi tullut noin 20 tonnia. Ilma-vesi-lämpöpumppu maksoi 8600€.


Sähkönkulutus palasi "normaaliin tasoon" eli tasolle noin 30 kWh. Suunnilleen samalla tasolla se oli myös lokakuussa ennen sitä, kun lämpöpumppu tuli taloon.

Sähkönkulutus lokakuussa. Lämpöpumpun asennus alkoi ma 19.10.2015. Lattialämmitys oli ekan kerran päällä 17.10.2015.

Mikä nyt sitten oli lopputulos tästä kokeilusta tähän mennessä? Sähkönkulutus oli tasolla noin (tai vähän reilu) 30 kWh per vuorokausi, ja taas on muutaman viikon säätämisen jälkeen päästy samalle tasolle, kun eilen sähköä meni (IV-koneen patterilämmityksen ollessa päällä) 30,2 kWh.

Eli ei tässä voitettu mitään, niinkö?

No, ei nyt ihan noinkaan voi sanoa. Ja ennen kaikkea toistaiseksi on liian aikaista sanoa yhtään mitään. Kuitenkin, jos tuo eilinen taso olisi vuoden keskiarvo, tai jos kulutus jämähtäisi tuohon tasoon koko vuodeksi (vuodessa on 365 päivää), niin sitten seuraavan vuoden aikana sähköä tulisi kulumaan 365 x 30,2 kWh = 11034 kWh. Eikä se olisi lainkaan hullumpi lopputulos, koska ekana vuotena sähköä kului 17162 kWh - jolloin näin nopeasti laskien säästöä tulisi vuosittain 17162-11034 = 6128 kWh, joka euroiksi muutettuna on noin 612,80 euroa. Jolloin koska investoinnin hinta oli 8600€, niin takaisinmaksuajaksi tulee 8600€ / 612,80€ = 14 vuotta.

Jos kone kestää tätä kauemmin, eikä vaadi huoltoa vuosien varrella, sitten investointi olisi kannattava, eli tähänastisten kokemusten/arvailujen perusteella ilma-vesi-lämpöpumppu pystyisi nippa-nappa tienaamaan itse oman hintansa. Mikäli pumppu kestää 200 kuukautta eli noin 17 vuotta, sitten loppuvuodet se tuottaakin jo jotain...

Eikö sitten olisi kannattanut ennemminkin ostaa vaikkapa 2 tonnin hintainen ihan tavallinen lämpöpumppu? No, kyllä sellaistakin vaihtoehtoa on tarjottu, ja eräskin myyntimies joskus jossain messuilla perusteli asiaa näin:

Myyjä: "Ilmalämpöpumpun voi saada myös 2 sisäyksiköllä, jolloin sisäyksiköt voi asentaa eri kerroksiin, jolloin keväisin ja syksyisin lämpö leviää paremmin, samoin kesällä viilennys toimii tehokkaammin. Ja ilmalämpöpumppu tienaa oman hintansa yleensä ihan muutamassa vuodessa."

Kyselin, että miten se tienaa oman hintansa, jos meillä on ollut tapana käyttää huoneilman lämmitykseen polttopuita, eikä niille ole omasta metsästä ja omana työnä laskettu mitään hintaa...

Myyjä: "No lisäksi nämä uudet ilmalämpöpumput ovat paljon tehokkaampia kuin mitä ne olivat aikaisemmin, ja ne usein pienentävät sähkölaskua jopa 30-50%..."

Tähän ihmettelin, että jos meillä on vuosittainen sähkölasku tähän mennessäkin ollut vain 17000 kWh vuodessa, ja sähköt ovat maksaneet 1900 euroa vuodessa, ja jos siitä ottaa puolet pois, niin ei jää enää kuin 8500 kWh per vuosi, ja se maksaa vajaan tonnin vuosittain - että voisiko se ilmalämpöpumppu kahdella sisäyksiköllä sitten olla näin tehokas?

Myyjä: "No ei näistä nyt tietenkään voida ihan euron tarkkoja lupauksia etukäteen antaa..."

Ja lisäksi, eikös ilmalämpöpumppu itse kuitenkin käytä sähköä? Jolloin sähkölasku sen kun kasvaa, jos sellainen otetaan. Ja ainut, mitä se ilmalämpöpumppu voisi säästää, niin se on polttopuu - joka meille muutenkin on ilmaista...

Lopuksi myyjäkin totesi, että ehkä se asia on sitten juuri noin... Eikä kauppoja tullut.

Ilma-vesi-lämpöpumpussa kaupat tuli, ja kyllä minä vielä rohkenisin olettaa, että siitä saa omat rahansa pois, ja se saattaa pitkässä juoksussa jotain tienatakin?

Lisäksi yksi asia, minkä tähänastisesta kokeilusta voi myös hyvin nähdä - niin polttopuita ja takkaa käyttämällä sähkölasku on noin puolta pienempi, kuin jos koko talo lämpenisi sähköllä ja/tai lämpöpumpulla. Tähän aikaan syksyä kun ulkolämpötila on noin +5 - +6C, niin on suunnilleen sama otetaanko lämpö ulkoilmasta vai maaperästä, eli tähän aikaan vuotta maalämpö ja ilma-vesi-lämpöpumppu ovat kutakuinkin yhtä tehokkaita molemmat.

Shortsikelit jatkuu...

Parin päivän seurailun jälkeen käyttöveden lämmityksessä kaikki onnistui ihan niin kuin pitikin, mutta lattialämmityksen kanssa kävi vähän toisin... Viime perjantain asennustöiden jälkeen jotkut asiat ovat taas vähän eri tavalla, eikä niitä sitten osannutkaan käyttää.

Tässä kirjoituksessa...

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/5-eri-lammonlahdetta-lampopumpulle.html

...aivan siellä loppuriveillä pohdiskelin, että ei taida olla olemassa sellaista termostaattia, joka lämpöpumpun esilämmityksen jälkeen kytkeytyisi päälle, ja jatkaisi sähköllä lämmittämistä sitten siitä eteenpäin, mihin lämpöpumppu on päässyt? Lämpöpumppuhan ei kovin korkeita lämpötila pysty tekemään. Ei ainakaan kovin tehokkaasti.

Sitten pohdiskelin, että saisiko sähkövastuksen jatkamaan lämpöpumpun työtä kelloajastuksella? Kyllä saa - ja se näyttäisi toimivan yksinkertaisesti ja hyvin. Kas näin:



Lämpöpumppu on ajastettu toimimaan 3 kertaa vuorokaudessa: 05:30-8:30, 15:00-18:00 ja 21:30-23:30.

Kun lämpöpumppu on käynyt aikansa - siis noin 2 tuntia, sitten sähkövastus menee aikaohjauksella päälle - siihen mennessä käyttöveden lämpötila on jo noin +50C, ja paljon yli sen se ei lämpöpumpulla nouse. Sähkövastus on ajastettu toimimaan näin:

6 kW:n sähkövastusta varaajan yläosassa ohjataan lämpöpumpun näytöltä käsin (minusta oli nerokas ratkaisu kytkeä se näin, kiitoksia asentajille). Ilman tätä kytkentää sähkövastusta ei oikein olisi voinut ohjata aikaohjauksella. Nyt sähkövastus on aamulla päällä puolituntia ja iltapäivällä tunnin. Samaan aikaan on mahdollisuus lämpöpumpullakin olla päällä, mutta pumppu sammuttaa itse itsensä sitten kun se ei enää enempään pysty, ja sähkövastus jatkaa siitä eteenpäin - kunnes se on saavuttanut halutun lämpötilan, ja sitten sekin kytkeytyy lopuksi pois päältä - vaikka aikaohjauksen puolesta vastuksella olisikin vielä ollut käyntiaikaa jäljellä.

Lopputulos käyttöveden lämpötilan osalta on nyt näin:

Käyttöveden haluttu lämpötila on nyt asetettu +56C asteeseen. Kun tämä lämpötila saavutetaan, termostaatti napsauttaa sähkövastuksen pois päältä. Nyt lämpötila täyttää normit, joiden mukaan käyttövesi pitää olla vähintään +55C. Tämän enempää en ole sähkövastuksella lämmittänyt, koska lisälämmityksestä ei olisi enää mitään hyötyä. Sähköä vaan kuluisi hukkaan sitä enemmän, mitä kauemmin lämmitystä jatkaisi... Aiemmin lämpötila oli +65C, mutta koska varaajan tilavuus on aika suuri (siis 500 litraa), niin lämpötilan voi jättää alemmaksi, jolloin lämpötilaerot ja varaajan lämmönhukka ovat pienemmät.

Tähän asti kokeilut onnistuivat siis oikein hyvin. Mutta jäin ihmettelemään, että miksi viikonlopuksi päälle jääneen lattialämmityksen vaikutukset eivät vaan tahdo poistua. Viikonlopun jälkeen kun palailtiin sunnuntai-iltana reissun päältä kotiin, niin kotona oli shortsikelit - ja ne shortsikelit jatkuu yhä edelleenkin, vaikka nyt on jo tiistai.

Sunnuntaina laitoin lattialämmityksen kiertovesipumpun niin pienelle kuin sen sain. Nolla-asentoa siinä ei ollut, mutta lähes-nolla-asento oli. No - ei se sitten mihinkään riittänyt.

Nyt otin lattialämmityksen kiertovesipumpulta kokoaan töpselin pois seinästä (yritin vääntää ensin sulakettakin pois, mutta en löytänyt sopivaa - siis sellaista sulaketta, joka ei sammuttaisi samalla vähän muutakin...). Ja lopuksi laitoin vielä lattialämmityksen sulkuventtiilinkin kiinni.

Nyt viimeistään lattialämmityksen pitäisi olla kokonaan pois päältä. Ilmeisesti on niin, että jos lattialämmitystä ei saa kokonaan pois päältä, sitten talo ei jäähdy. Ja sähköäkin kuluu aika lailla, vaikka lämpöpumppu tekee lämmön (paitsi sähkölämmitys sillä aikaa kun se on ohjelmoitu toimimaan ja "kiehauttamaan" vettä +56C lämpötilaan asti).

Lämpömittarit näyttivät siis näin:

9.11. klo 18:04 lämpötila on +24,4C.

10.11. klo 19:58 lämpötila on edelleen +23,8C - eli alaspäin on tultu vain puolisen astetta.

Nyt sitten kovemmat keinot käyttöön, eli sulkuventtiilikin varmuuden vuoksi kiinni:


Lattialämmityksen sulkuventtiilit kiinni. Sulkuventtiilin kahvasta roikkuu johdon pätkä, joka herättää huomion siinä vaiheessa kun pumppua laitetaan joskus päälle, niin pitää muistaa avata myös venttiili.
 














Sähköä on mennyt viime päivinä ihan mukavasti. Korkea sähkönkulutus johtuu ainakin osittain siitä, että IV-kone ja lämpöpumppu ovat käyneet toinen toisiaan vastaan. Lämpöpumppu lämmitti käyttövettä, josta hyvin pienellä virtauksella lämpöä meni myös lattiaan. Ja kun talossa oli shortsikelit, IV-koneen lämmöntalteenotto meni pois päältä. Eli noin +23C asteista lämmintä ilmaa puhalletaan nytkin koko ajan ja jo neljättä päivää harakoille. Nyt kun saan tämän tilanteen taas hallintaan, niin käppyrät kaunistuvat aikalailla.

Marraskuun 9 ekan päivän sähkönkulutus päiväkohtaisesti. Kaikkien aikojen alaraja-ennätys tuli 4.11, jolloin sähköä meni 24,3 kWh per vuorokausi. Eilen eli 9.11. sähköä kului 3 kertaa enemmän, eli 72,7 kWh. Punaisella käyrällä vuorokauden lämpötila, ja katkoviivalla koko kuun keskilämpötila.



Uusi ennätys

Eilen eli 4.11.2015 tuli sähkönkäytössä uusi alarajaennätys. Se on nyt 24,33 kWh per vrk. Aikaisempi ennätys oli päivämäärällä 26.6.2015, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli 25,13 kWh. Eiköhän tämä lämpöpumppu ole sittenkin ihan hyvä juttu.

Uskoisin, että ns. "kesäasento", jolloin lattialämmitystä ei tarvita, olisi nyt löytynyt. Silloin lämpöpumppu lämmittää pelkkää käyttövettä 3 kertaa päivässä, joista aamun lämmitys alkaa yösähköllä klo 06:00 alkaen (yösähkö päättyy arkiaamuisin klo 07:00). Myös illan viimeinen lämmityskerta 21:00 - 23:30 tapahtuu kokonaan halvemmalla yösähköllä. Iltapäivän lämmityskerta 15:00 alkaen menee päiväsähköllä. Tältä sama näyttää graafisesti:



Kesäasento lämpöpumpulle. Lämmintä vettä tehdään 3 kertaa vuorokaudessa iltapainotteisesti.

Lämpöpumpun loppuasennukset jatkuvat huomenna. Siitä lisää hetken kuluttua, hommasin jo yhden Oumanin säätölaitteen lisää lattialämmitystä ohjaamaan, aikaisemmin lattialämmitystä ohjaillut anturi hoitaa nyt IV-koneen lämpöpatterille menevän veden lämpötilan ohjausta.

Uusi Oumanin säätölaite odottaa asentamista.

Hienosäätö jatkuu

Taas virittelin lämpöpumpun käyntiaikoja uudelleen. Samalla myös vuorokautinen sähkönkulutus tulee pikkuhiljaa alaspäin, nyt lähestytään 50 kWh:n rajapyykkiä taas pitkästä aikaa - 3.11.2015 päivämäärällä vuorokauden aikana sähköä kului 50,51 kWh, josta määrästä yösähköä oli 9,0 kWh.

Yösähköä ei meillä enää entiseen tapaan kulu, kun lattialämmitys ei ole päällä ja lämpöpumppu ei enää käy öiseen aikaan. Suomi-tasolla tässä ei ole mitään järkeä. Vesivoimalat, ydinvoimalat ja todennäköisesti tuulivoimalatkin pyörivät myös öiseen aikaan, mutta sähkölle ei silloin ole oikein kysyntää, vaikka yösähköä halvemmalla myydäänkin. Tähän asti meillä lattialämmitys on ollut pelkästään yösähköllä, mutta nyt mekin olemme lämpöpumpun myötä siirtyneet lähes pelkästään kalliimman päiväsähkön käyttäjiksi.

Lämpöpumppu oli nyt toisen yön pois päältä, ja lähtötilanne tähän aamuun oli tämä:



Lämpöpumppu oli säädetty toimimaan niin, ettei se toimi öiseen aikaan.

Lämpötilat olivat taas samat mitä ensimmäiselläkin kertaa, eli varaajan yläosan lämpötila oli laskenut +41C asteeseen yön aikana:



Varaajan yläosan lämpötila aamulla klo 06:50, eli 10 minuuttia ennen lämpöpumpun käynnistymistä. Ihan samat lukemat oli nyt, mitä oli eilenkin aamulla.

Hetki lämpöpumpun käynnistymisen jälkeen koko astian eli varaajan sisältö meni ilmeisesti ihan sekaisin, ja yläosan lämpötila laski hetkeksi +35C asteeseen:

Suunnilleen sama lämpötila oli myös varaajan alaosassa:



Varaajan alaosan lämpötila oli asteen viileämpi kuin yläosassa heti kun lämpöpumppu käynnistyi klo 07:00.

Ongelmana tässä vaiheessa on nyt vielä se, että ei ole ihan tarkkaan tiedossa, että kuinka usein ja kuinka pitkiä aikoja lämpöpumppu tällä hetkellä oikein käy? Nyt kun pumppu lähti ajastetusti käyntiin klo 07:00 ja se pysähtyi klo 08:12, niin 72 minuutin käyntijaksolla 500 litran varaaja oli jo saavuttanut asetetun lämpötilan eli koko vesimäärä oli lämmennyt +49C asteeseen.

Fysiikan lakien mukaan jos 1 kuutio vettä lämmitetään 1 asteella, siihen tarvitaan energiaa 1,16 kWh. Joten jos tässä tapauksessa puoli kuutiota vettä lämmitettiin 14 asteella (+35:stä +49:ään), niin energiaa tarvittiin 8,12 kWh. Joten jos pumpun kokonaisteho on 8kW, niin se kävi reilun tunnin lähes täysillä, ja sammui sen jälkeen.

Tämän tiedon pohjalta tein nyt seuraavan ajastusohjelman, eli käyttövettä lämmittävä pumppu on nyt ajastettu toimimaan kolmena aikana vuorokaudessa, painottuen niihin aikoihin, jolloin talossa ollaan kotona, ja joihin aikoihin myös lämmintä käyttövettä tarvitaan:

Uusi ajastus lämpöpumpulle. Ensimmäinen ajastus on kuvaushetkellä menossa, ja sen väri on valkoinen, muut pylväät ovat harmaan sävyiset. Tätä säädetään uudestaan ja viimeistään sitten, kun lattialämmitys otetaan käyttöön. Nyt huoneilma lämpenee pelkästään takkaa polttamalla.

 Lämminvesivaraajan omat vastukset on säädetty niin pienelle, että ne eivät lähtisi toimimaan koskaan, vaan että lämmin käyttövesi tulisi pelkästään lämpöpumpun kautta. Jos jostain syystä pumppu ei toimi, tai jos sen teho ei riitä - sitten varaajan vastukset varmistavat, ettei varaaja voi kokonaan jäähtyä, ja esim. IV-koneen lämmityspatterille riittää lämmintä vettä:

Lämminvesivaraajan vastus on säädetty laukeamaan klo +25C:n kohdalla. Toivottavasti tätä 6 kWh vastusta ei tarvita enää koskaan, koska lämpöpumppukin on hankittu. Näitä 6 kWh vastuksia on varaajan kyljessä 3 kpl, eli sähkötehoa löytyy yht. 18 kWh siltä varalta, että jos tulisi kunnon pakkaspäivä. Samoin jos talo on ollut pidemmän loman aikana pelkällä peruslämmöillä (niin ettei putket juuri ja juuri jäädy), ja se talo halutaan sen jälkeen lämmittää normaaliin lämpötilaan todella nopeasti, niin tarvittava teho siihen löytyy.

Lämpöpumpun virittelyä

Sähkönkulutus alkaa "tasaantua", marraskuun ekana päivänä sähköä meni 54,9 kWh ja eilen 52,6 kWh. Viime päivinä sähkönkulutus on ollut paljon korkeampikin.

 

Ensimmäisenä asumisvuotena suorasähköllä meillä oli lattialämmitys kello-ohjatusti päällä tammikuusta eteenpäin vain öiseen aikaan, jolloin oli halvempi sähkö. Kello-ohjaus toi aika reippaasti säästöä, ja mahdollisti takkojen käyttöä enempi. Viime syksynä oli vähän sama tilanne kuin nytkin, että takkaa ei voi paljon käyttää, koska muuten tulisi liian kuuma.

Nyt sitten pitää miettiä tilannetta uudelleen, kun talossa on ollut parisen viikkoa ilma-vesi-lämpöpumppu, joka ensin lämmitti myös lattiaa, ja nyt tällä hetkellä pelkkää käyttövettä - että miten tilanne on nyt muuttunut, ja mikä olisi ns. "optimiasento"?

Pelkässä käyttöveden lämmityksessä pumppu tekee juuri sitä, mitä se ei saisi tehdä, eli käy lyhyttä pätkää varsin usein.

Kompuran käyttötuntien seurantalista. Tähän aamuun mennessä oli tullut 72h. Viime yön käyttöveden lämmitys oli poissa päältä kokonaan.

Huomasin nyt tässä kohtaa vielä sellaisenkin seikan, että pumppu lämmitti pelkkää varaajan yläosaa, eli jos oltaisiin nyt haluttu käyttää poreallasta, niin ei olisi välttämättä lämmin vesi riittänyt...? Pumppu myös jossain vaiheessa on kytkenyt omia sähkövastuksiaan päälle, koska molempien vastusten käyttöaika-logiin on kertynyt 4 käyttötuntia.

Otin nyt sähkövastukset käyttöohjelman kautta kokonaan pois päältä, ja kokeilin viime yöksi ensimmäistä kertaa sellaista, että käyttöveden lämmitys oli pois päältä. Eihän yöllä kukaan käyttövettä tarvitse. Tässä kokeilussa tarkoitus on saada pumppu käymään pidempää työvuoroa, sillä jos vuorokautinen lämmitystarve on aina sama, silloin pumppu tekee päivällä kaiken sen työn, minkä se on nyt voinut tehdä osittain myös öiseen aikaan. Lämpöpumppua kannattaa ehdottomasti käyttää päivällä, sehän on vuorokauden lämpimintä aikaa, ja kylmään öiseen aikaan pumppu voi aivan mainiosti olla kokonaan pois päältä, jos vaan talon lämmitystilanne sen sallii.

Tämän kertainen koe onnistui. Tosin tämä koe onnistui nyt ekalla kertaa aivan nippa-nappa, oli nimittäin lähellä, ettei mennyt varaajan sähkövastukset päälle.



Käyttöveden lämmitys on nyt päällä klo 07:30 - 22:30. Tarkemmin sanoen tässä kuvassa lämmitys on pelkästään "ylhäällä" eli varaajan yläosassa, mutta muutin sen vielä niin, että koko varaaja lämpenee alhaalta asti, eli lämmintä riittää vaikka valutettaisiin poreallas täyteen.

Varaajan lämpötila oli illalla +49C ja aamulla +41C. Eli varaaja jäähtyy ja lisäksi IV-koneen esilämmityspatteri syö pikkuisen lämpöä.

Kokeilin myös, että mitä tapahtuu jos käy aamulla suihkussa juuri ennen kuin lämpöpumppu käynnistyy. Varaajan yläosan lämpötila laski yhdellä asteella. Eli periaatteessa lämmintä vettä olisi riittänyt muutamalle suihkussa kävijälle.

Se mikä oli nyt ns. "läheltä-piti-tilanne" tällä kertaa oli se, että olin säätänyt lämminvesivaraajan omat vastukset menemään päälle yläosassa +35C kohdalla ja alaosassa +20C. Oli jonkin verran lähellä, että niin ei päässyt käymään. Siinä ei olisi ollut mitään järkeä, että jos lämpöpumppu kytketään yöksi pois päältä - niin sitten sähkövastus kytkeytyykin sillä aikaa päälle. Toki yösähkö on vähän halvempaa, mutta siltikään tarkoitus ei ole lämmittää vettä suoralla sähköllä, jos talossa on myös lämpöpumppu tätä varten, nippa-nappa tämä nyt onnistui ihan oikein kuitenkin, eikä lämpötila pudonnut liian alas.



Varaajan lämpö alaosassa oli enää +26C. Sähkövastus olisi mennyt päälle +20C kohdalla. Yläosan lämpötila laski suihkussa käynnin jälkeen +40C lämpötilaan. Sähkövastus olisi mennyt päälle +35C kohdalla. Onneksi suorasähköä ei nyt kuitenkaan kulunut.

Näistä lämpötiloista tulee mieleen seuraava kysymys: paljonko lämminvesivaraajan lämpötilan pitää olla? Yleisesti Suomessa ja kaikissa AsOy -muotoisissa isoissa taloyhtiöissä lämmin käyttövesi - jos se lämmitetään kaukolämmöllä, öljypolttimella tai suorasähköllä, niin lämpötila pidetään haarukassa +60-65C. Mikäli taloyhtiössä on lämpöpumppu, lämpötila säädetään yleensä +55-60C haarukkaan.

Meillä lämpimän veden lämpötila on säädetty +49C asteeseen, ja nyt tämän viimeisimmän kokeilun jälkeen lämpötilan sallitaan laskevan öiseen aikaan vielä siitäkin muutamalla asteella, jopa 9 astetta (tänä aamuna yläosa laski +40C tasolle, ja alaosa oli +26C).

Korkeita lämpötiloja perustellaan sillä, että riittävän lämmin vesi tappaa kaikki bakteerit. Siksi lämpöpumpputaloissakin olisi kait hyvä "kiehauttaa" vesi aina välillä korkeampaan lämpötilaan. Mikäli talossa on aurinkolämpö, silloin kesäisin tämä kiehauttaminen on hyvinkin usein toistuva tapahtuma, eli aurinkoenergiaa voi tulla kerralla paljonkin, ja sitä voi varastoida varaajan veteen.

Mutta mikäli varaaja on riittävän iso, alempikin lämpötila riittäisi. Eli ylilämmitetäänkö Suomessa tässä kohtaa? Jos varaaja on kovin lämmin, lämmönhukkakin on silloin suurempi. Toki lämmön hukka esim. omakotitalossa vapautuu sisäilmaan, eli ei se tavallaan hukkaan silloin mene.

Ja jos on bakteerikammoinen, niin itse en ole koskaan kuullut, että Suomessa olisi joskus jostain löydetty tai joskus jossain kärsitty juomavedessä olevista bakteereista (toki Nokialla sattui jokin aika sitten oma episodinsa, jossa kuitenkaan veden lämmittämisellä ei ollut osaa asiaan). Se miksi juomaveteen ei välttämättä tule bakteereita, se johtuu siitä, että juomavedessä on 5 baarin paine (vastaa 50 metrin syvyistä vesimassaa), ja toisekseen juomavesi viipyy varaajassa aika vähän aikaa. Eikä sinä aikana putkien sisään mitään bakteereita ehdi kasvaa. Lisäksi jos itse varaajassa seisova vesi kiehautetaan (ts. nostetaan lämpötila esim. tasolle +55C) aina välillä, niin silloin niitä bakteereita ei ole edes siinä varaajassa seisovassa vedessä.

En ole myöskään kuullut, että lattialämmitysputkiinkaan olisi kertynyt bakteerikasvustoja, vaikka niissä putkissa kiertää tai seisoo jatkuvasti noin +20-26C asteinen vesi.

Tätä lämminvesivaraajan lämmitysaikaa joudutaan varmasti talven lähestyessä säätämään vielä uudestaan, jos ja kun lattialämmitys pitää kytkeä päälle jossain vaiheessa. Tai tietysti lattialämmityksen kiertovesipumpun voisi ajastaa käymään vain päivisin ja olemaan pois päältä öiseen aikaan. Silloin lämpöpumppukin voi huilata aina yöt, jolloin se tekee pidempää hukia päivisin, jolloin on lämpöisempää ja hyötysuhteet ovat paremmat. Samoin pumpun elinikä pitenee, jos se saa tehdä hommia aina pidemmän hukin kerrallaan, eikä käy lyhyttä pätkää.

Lämpöpumpun käyntitunnit eka viikko

Viime viikon keskiviikkona lämpöpumppu laitettiin päälle. Siitä on nyt tänään kulunut viikon päivät. Ensimmäisen kerran katsoin kompuran käyntitunteja kolmannen päivän jälkeen, jolloin niitä oli 28 kpl. Otin siitä keskiarvon kolmelle päivälle, jolloin näiden päivien kohdalla on nyt 28 / 3 = 9,33 tuntia per vrk.

Nyt olen mielenkiinnosta seuraillut tuntimäärien kehitystä vähän aamuin illoin, tällä hetkellä muistiinpanot lämpöpumpun kyljessä näyttävät tältä:

Ilma-vesi-lämpöpumpun käyntitunteja tuli ekalta viikolta yhteensä 43 tuntia.

Excel-pylväiväinä sama näyttää tältä:

Lämpöpumpun päivittäiset käyntiajat.

Mille tasolle käyntitunnit nyt sitten asettuvat, ja miten talvi menee, ja miten sähkön kokonaiskulutus tästä kehittyy, niin sen sitten aika näyttää...

Hyvään suuntaan mennään...?

Hyvään suuntaan mennään ainakin siltä osin, että IV-koneen lämmön talteenotto oli taas kytkeytynyt päälle. Lähes koko viikonlopun ajan IV-kone alkoi jäähdyttää taloa ohjaamalla poistoilmaa oli lämmöntalteenottokennojen. Ja samaan aikaan tulopuolella lämpöpumppu lämmitti varaajan kautta IV-koneen esilämmityspatteria. Tilanteeseen ei ollut välitöntä parannuskeinoa, koska lämmitystä ei saanut säädettyä pienemmälle.

Nyt ollaan lopetettu polttopuun käyttö toistaiseksi kokonaan, eli jos ennen oli tapana esim. suihkussa käydessä polttaa pesällinen puita kellarikerroksen saunan puukiukaassa märkätilojen kuivumisen edistämiseksi - niin nyt ei olla tehty enää sitäkään. Sisälämpötila on laskenut ehkä asteen verran - mikä ilmeisesti riitti IV-koneelle, ja LTO kytkeytyi nyt uudelleen päälle. Sehän on kuitenkin lämmitysmuodoista kaikkein halvin, jos otetaan ulospuhallettavasta ilmasta lämmöt talteen.

Lämpöpumppu on ottanut tavakseen käydä noin 5 tuntia per vuorokausi viimeisen parin vuorokauden aikana. Pari-kolme käyntituntia tulee aina öisin - ja melkein saman verran päivällä. En tiedä mikä on "normaali" käyntituntien määrä, enkä tiedä kuinka pitkää hukia lämpöpumppu yhdellä kertaa käy. Myöskään lämpöpumpun käyttämä sähkönmäärä ei ole tällä hetkellä tiedossa. Mutta uskoisin, että sähkölaite se lämpöpumppu on siinä missä kaikki muutkin sähkövehkeet, eli lämpöpumpunkin sähkönkulutuksen ilmeisesti pystyisi laittamaan seurantaan. Täytyy se ehkä jossain vaiheessa sitten tehdä, ellei käytetyn sähkön määrä ilmene jostain koneen valikoista. En ole niitä vielä täysin opiskellut.

Lämpöpumppu lämmittää tällä hetkellä pelkästään käyttövesivaraajaa, sekä IV-koneen vesipatteria. Lattialämmityksen olen kytkenyt pois päältä. Mitä se "poiskytkentä" nyt sitten käytännössä tarkoittaa, niin ilmeisesti lämpöpumppu ei nyt syötä lämmintä lainkaan lattiakiertoon, mutta lattialämmityksen kiertovesipumppu ymmärtääkseni pyörii silti koko ajan. Aiemmin sekin oli ajastettu toimimaan pelkästään öiseen aikaan, ja tämä viime tammikuussa tehty säätö oli ilmeisesti ihan järkevä toimenpide, koska silloin sähkönkulutus pieneni heti 17%:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/23/lattialammitys-kellon-taakse-saastona-17/

Nyt tällä hetkellä, kun on saatavilla viikonlopun sähkönkulutuksen luvut, niin tilanteessa jossa LTO oli kytkeytynyt pois päältä, ja myös lattialämmitys oli kytketty pois päältä (lämpöpumpulle jäi enää käyttövesi ja IV-koneen vesipatteri), niin tässä tilanteessa kokonaissähkönkulutus on asettunut 50-60 kWh:n tasolle vuorokaudessa. Eli toisin sanoen, sähkönkulutus on nyt yli sen, mitä se on tavanomaisesti ollut tähän mennessä tänä syksynä. Tai ainakaan ei voida nyt vielä(kään) niin päin sanoa, että lämpöpumppu olisi yhtään alentanut kokonaissähkön kulutusta. Tai jos on - se ei ainakaan näy missään, tai ei ainakaan näy kokonaissähkön määrässä, sillä se on kasvanut.

Elokuun alusta lokakuun puoliväliin tyypillinen päivän sähkönkulutus on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ollut tasolla 30-40 kWh per päivä, syyskuun puolivälissä sähköä meni tosin kuun puolivälissä enemmänkin, silloinkin kulutus oli noin 50-60 kWh päivässä.

Jos lämpöpumpun elinikä on noin 200 kuukautta, niin jotta lämpöpumppu voisi tienata omana elinaikanaan oman hintansa, sähkönkulutuksen pitäisi vuositasolla puolittua siitä mitä se oli. Eli kyllä tässä vielä haasteita jäljellä on, ennen kuin sellaiseen tavoitetasoon päästään.

Tässä lokakuun tähänastiset päivät, sekä lisäksi syyskuun ja elokuun päiväkohtaiset tilastot:

Lokakuun sähkönkulutus aikavälillä 1-25.10.2015.

Sähkönkulutus syyskuussa 2015.

Sähkönkulutus elokuussa 2015.