Syyskuun sähkönkulutus

Syyskuussa sähköä kului 546,1 kWh. Tämä oli taas uusi alarajaennätys - tällä kertaa syyskuulle. Perättäisiä alarajaennätyksiä on nyt tullut jo kolmena perättäisenä kuukautena. Yhtenä taustasyynä todennäköisesti on vesivaraajan lämpötilan pudotus +55C:stä +50C asteeseen. Lämpöpumppu pääsee alempaan lämpötilaan huomattavasti helpommin, ja tämä siis näkyy sähkönkulutuksessa myöskin. Itse asiassa tämän kuun sähkönkulutus syyskuussa eli 546,1 kWh on vähemmän mitä viime kuun eli elokuun kulutus, joka oli 579,2 kWh. Elokuun suurempi kulutus todennäköisesti johtuu siitä, että elokuussa oli 31 päivää - syyskuussa vain 30.

Jos katsotaan neljän perättäisen syyskuun sähkönkulutuksia, niin kehitys näyttää tällä hetkellä tältä:
syyskuu 2014 = 1434,1 kWh,
syyskuu 2015 = 1310,0 kWh
syyskuu 2016 = 740,0 kWh
syyskuu 2017 = 546,1 kWh

Pudotus on ollut huimaa, eli syyskuun 2017 kulutus oli enää reilu kolmasosa siitä, mitä sähköä meni syyskuussa vuonna 2014. Neljä perättäistä syyskuuta ei kuitenkaan ole aivan suoraan verrannollisia keskenään, sillä vuoden 2014 syyskuun päivät 1.9-27.9 olivat rakentamisen aikaista sähköä. 27.9.2014 muutettiin asumaan, ja siitä eteenpäin lukemat ovat asumisen ajalta. Syyskuussa 2015 elettiin vielä suorasähkön aikaa, mutta vuosina 2016 ja 2017 on syyskuun ostosähkö ollut enää se osa, mitä on tarvittu sen jälkeen kun ilmasta veteen lämpöpumppu on ensin ottanut lämpöä ulkoilmasta. Ja edelleen 2017 lukemiin vaikuttaa se, että jokin kuukausi sitten varaajan lämpötilaa pudotettiin 10% eli +55C:stä +50C asteeseen.

Kuukausittaiset käppyrät näyttävät nyt sitten tältä:

Päivittäiset käppyrät näyttävät puolestaan tältä:

Suomen Rakennusmääräyskokoelman D1 osio tässä linkissä

http://www.finlex.fi/data/normit/28208/D1_2007.pdf

määrää, että kylmä vesi ei pääsääntöisesti saa olla yli +20C, ja että lämminvesilaitteiston lämpötila on vähintään +55C. Näillä molemmilla lämpötiloilla pyritään siihen, että lämmin vesi ei sisältäisi haitallisia bakteerikasvustoja. Esim. legionellabakteeri sietää +50C lämpötilan, mutta se kuolee +55C:n lämpötilassa. Edelleen sama säädöskokoelma säätää, ettei lämpimän veden lämpötila saa ylittää +65C, jottei kukaan polta itseään.

No nyt jos lämmin vesi onkin vain +50C astetta, niin se ei tältä osin täytä voimassa olevia normeja. No ei täytä ei. Tosin lämpöpumpun voi ohjelmoida niin, että se lämmittää veden esim. kerran viikossa tasolle +55C, jolloin viimeisetkin bakteerit - myös legionellabakteeri kuolee (jos sellaisia on jostain tullut).

Kuitenkin lämmin vesi "ei tiedä" kuinka lämmin sitä lämmittänyt lämmön lähde oli. Varaajan läpi virtaava lämmin käyttövesi on hanasta tullessaan esim. suihkussa käydessä noin 37-38C, ja se on siis eri vettä, mikä seisoo varaajassa koko ajan paikoillaan - joko +55C tai +50C lämpöisenä. Kun kaikki on uutta ja ehjää, nämä kaksi vettä eivät voi sekoittua keskenään. Eli legionellabakteerilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä juomaveden joukkoon. Jos talo on vanha ja varaajan sisuskalut ovat syöpyneet puhki, silloin seisova vesi ja sen läpi virtaava vesi tietenkin sekoittuvat.

Mutta - vaikka vesiputkessa seisoviin vesiin tulisikin legionellabakteereita esim. silloin, kun talo on loman aikana pitkään tyhjillään, niin legionellabakteeri kuolee aina, jos se joutuu ihmisen ruuansulatuskanavaan. Eli juotuna vesi ei sairastuta, ja Suomessa hanavettä voi juoda aina - tarvitsematta miettiä esim. sitä, että kauanko vesi on putkessa seissyt. Esim. legionellabakteeri pitää "vetää henkeen", sillä vain keuhkojen kautta se voi sairastuttaa. Tarkemmin asiasta tässä linkissä:

https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/legionella

Lämpöpumppunäyttely pidetty

Lämpöpumppunäyttely on nyt pidetty ja väkeä riitti:

Tulipa suhruinen kuva. Mutta hyvä niin kun en kysellyt kuvassa olevilta
julkaisulupaa, niin nyt ei ainakaan ketään ole tunnistettavissa...

Lämpöykkösten edustaja lähikuvassa.
Kodinhoitohuoneessa siis ollaan, ja perällä on tekninen tila.

Toivottavasti näyttelyssä käyneet vieraat nyt sitten saivat jotain lisätietoa, ja ainakin itse sain. Eli meilläkin kun lämmitysjärjestelmä on nyt ollut vuoden verran ei-ihan-niin-optimitilassa, niin nyt saan itsekin kohta tarjouksia, miten tilanne voitaisiin ratkaista.

Ratkaisuvaihtoehtoja on varmasti useitakin, mutta kaikkia niitä yhdistää se, että lämpöpumppu pitäisi jotenkin saada tekemään matalalämpöistä vettä lattiakiertoon. Nyt kaikki lämpöpumpun tekemä vesi on lämmintä käyttövettä, josta sitten "laimennetaan" osa kiertämään lattiassa noin 25-30C asteisena. Meillä tilanne vastaa nyt sitä, että aivan kuin olisikin lämpöpatterit seinillä. Ja niihin pitääkin ajaa noin +50C lämmintä vettä. Ja se ei siis kannata, koska hyötysuhde jää silloin huonoksi.

Nyt yksi ratkaisuvaihtoehto on esim. sellainen, että T-haaralla ilmavesilämpöpumppu yhdistettäisiin suoraan ja ohi varaajan lattiakiertoon. Systeemi vaatisi myös lämpimän veden laajenemisesta johtuen pienen varaajan, jolloin 100 litrainen varaaja varmaankin riittäisi. Siinä olisi silloin lattiakiertoon tulevaa matalalämpöistä vettä. T-haarassa olisi käsikäyttöinen venttiili, jolla joko lämpöpumppu tai varaaja voidaan kytkeä irti, sillä kovilla pakkasilla kun pumppu ei toimi, silloin varaajasta otettaisiin suoraan sähköllä lämmin vesi lattiaan.

Toisessa vaihtoehdossa - ja ehkäpä paremmassa vaihtoehdossa nykyinen 500-litrainen varaaja jäisi kokonaisuudessa matalalämpöiseksi, josta lämmin vesi menee lattiakiertoon. Toinen varaaja - näillä näkymin 300 litrainen varaaja tulisi lisäksi siihen rinnalle, ja siinä olisi sitten lämmin käyttövesi, jota iso 500 litrainen varaaja esilämmittää.

Tässä kytkentävaihtoehdossa lämpöpumppu voisi tehdä erikseen sekä matalalämpoistä vettä lattiakiertoon, että lämmintä käyttövettä mm. suihkussa käyntiä varten. Ainoa riski (mahdollisesti?) tässä vaihtoehdossa on se, että riittääkö 300 litrainen säiliö, kun talossa on myös 400 litrainen poreamme? Ehkäpä se riittää, sillä kun jo 500 litrainen esilämmitysvaraaja on aina noin +35C lämmin, niin pelkästään jo se lämpö riittää, kun lämmintä vettä lasketaan poreammeeseen.

Tietysti näillä molemmilla vaihtoehdoilla on myös omat hintalaput. Täytyy katsoa myös niitä, sitten kun tarjoukset on saatu. Toki itse haluaisin nyt kokeilla myös tämän vaihtoehdon, eli miten kulutustaso muuttuu, jos nämä lisäparannukset vielä tehdään? Ja mikä on koko helahoidon kokonaishinta ja takaisinmaksuaika sitten sen jälkeen?

Yli 20C !!

Ulkolämpötiloissa +20C:n raja meni rikki ekan kerran tänään klo 15:00, jolloin talon pohjoisen puolella lämpötilaa mittaava loggeri ilmoitti lämpötilaksi +20,3C. Iltapäivällä viiden maissa tuli päivän korkeimmaksi lämpötilaksi vielä +20,7C. Ja ihan lämmin on ollut iltakin, sillä juuri nyt, eli klo 19:15 lämpötila on vielä +20,5C. Eli ihan kesäiset kelit, ainakin siltä tuntuu - kun ei ole näin lämmintä tänä vuonna vielä aikaisemmin ollut.

Lämpötilat ja kosteuslukemat Vantaan Rekolassa viimeisen viikon ajalta.
Vielä viikko sitten lämpötila nousi hädin tuskin yli +10C. 

Entä miten tämä sitten näkyy sähkönkulutuksessa? Ilmavesilämpöpumppu näyttää reagoivan lämmönlähteen eli ulkolämpötilan nousuun ihan selvästi. Lämpöpumpun päivittäinen käyntiaika on nyt kuunvaihteesta eteenpäin vakiintunut kahteen tuntiin päivässä. Huhtikuussa käyntiaika oli vielä noin 3 tuntia per päivä. Energiankulutuksen uusi vuorokausikohtainen alarajaennätys on nyt 17,51 kWh per vrk, ja se taso saavutettiin eilen, eli 3.5.2016.

Kun teen energiankulutuskäppyröitä ns. "vanhoille pohjille", niin vuoden 2015 toukokuun taulukkoon olen nyt ehtinyt täyttämään tämän vuotisia lukuja 3 kpl, eli aikavälin 1-3.5.2015. Taso ero vuoden takaiseen näkyy selvästi, eli nyt tässä vaiheessa tämä "sekasikiö" eli 3 päivän osalta vuoden 2016 lukuja ja loppukuun osalta eli 4.5 ja siitä eteenpäin vuoden 2015 lukuja esittävä pylväskäppyrä näyttää nyt tässä vaiheessa tältä. Ero on mielestäni aika huomattava, eli kun lämmintä vettä vuosi sitten tehtiin suorasähköllä, sähköä kului reippaasti enempi, mitä ilmavesilämpöpumpun aikana kuluu.


Otsikon mukaan toukokuun 2015 taulukossa on nyt 3 ekaa päivää jo vuotta 2016, ja siitä eteenpäin vuoden 2015
toteutuneita lukuja. Ero on lähes 50%. Eli jos vuosi sitten sähköä meni 1122 kWh per koko toukokuu,
niin nyt voi olla että menee vain 600 kWh. Huhtikuun 2016 kulutus oli 750 kWh.