Tammikuun sähkönkulutus

 Tammikuussa sähköä meni huikeat 1772,9 kWh. Se on tammikuuksi toiseksi korkein lukema kautta aikojen. Syynä reippaaseen kulutukseen oli muutaman päivän kylmä hönkäys tammikuun puolivälissä. Silloin VILP pysähtyi ja siirryttiin suorasähkölle noina päivinä, paras kulutus yhdelle päivälle oli 133 kWh. Myös 3.1.2021 on poikkeuksellisen korkea pylväs - tuo 111 kWh:n kulutus syntyi kotiinpalusta, kun taloa taas lämmitettiin normaaliin lämpötilaan takaisin.

Tässä lämpötilakäppyrät graafisesti:

Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa 2020 sähköä kului 891,0 kWh. Kulutuksen määrä oli marraskuulle aika tavanomainen, tai hieman keskiarvoa alhaisempi. Parina vuotena sähköä on kulunut marraskuussa vähemmän, neljänä vuotena enemmän. 

Sähkönkulutus olisi ehkä voinut olla alhaisempikin, sillä marraskuu oli ennätyksellisen lämmin. Kaikkien aikojen lämpötilaennätys +16,6C mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa pe 6.11.2020. Kaisaniemen mittausasemalla marraskuun keskilämpötilaksi tuli +5,6C. Sekin on ylärajaennätys ja yhtä lämmintä on aikaisemmin ollut vain 2015 marraskuussa. 

Vuodesta 1829 tähän päivään Helsingin Kaisaniemessä marraskuun keskilämpötila koko mittauskaudelta on +1,0C. Kaikkien aikojen kylmin marraskuu Kaisaniemessä oli vuonna 1856, jolloin keskilämpötilaksi mitattiin -6,4C. Eli 12 astetta vähemmän mitä nyt. Päivittäisissä lämpötiloissa kulutuspiikki osuu 8.11 päivälle. Silloin mökkeiltiin viikon verran ja kotiin palatessa - tai tarkemmin päivää ennen kotiin paluuta laitettiin etäohjauksella lattialämmöt päälle. 

Toinen kulutushuippu päivittäiskulutuksissa näkyy 29.11, jolloin oli vieraita kylässä ja leipominen näkyy pienenä sähkönkulutuksen nousuna. Tässä vielä sähkönkulutukset graafisesti:

Tässä vielä kulutukset kuukausittain numeerisessa muodossa kWh/kk.

Tammikuun sähkönkulutus

Tammikuussa 2020 sähköä kului 987,7 kWh. Se on vähemmän kuin koskaan aikaisemmin tammikuussa on ollut. Ja syynä tietysti ilmastonmuutos ja tällä kertaa erityisen lämmin tammikuu. Tammikuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli nyt +1,9C, kun esim. vielä viime vuoden tammikuussa oli 8,1 astetta kylmempää, eli vuosi sitten tammikuun keskilämpötila oli -6,2C.

Tässä kulutusluvut graafisesti esitettynä:

Syyskuun sähkönkulutus

Tässä syys-lokakuun vaihteessa tuli 5 vuotta asumista täyteen. Niin se vaan aika kuluu. Syyskuussa sähköä kului 610,3 kWh. Se oli suunnilleen sama tai 15 kWh enempi, mitä meni viime vuoden syyskuussa, jolloin sähköä kului 595,60 kWh.

Jos kesällä on saunan savuhormi aina auki toukokuusta alkaen, niin syyskuussa tähän tulee muutos. Ensin saunan kiukaan lämpöä otetaan talteen sulkemalla savupelti aina yöksi, sitten olohuoneen takkaakin aletaan käyttämään muutamana kertana viikossa. Lopuksi pitää kääntää myös lattialämmöt päälle,. Tällä kertaa tämä tapahtui syyskuun 22. päivä, niin kuin näistä alla olevista päiväpylväistä helposti näkee:

Vuorokausikohtaisista pylväistä näkyy myös se, että aivan ensimmäisinä päivinä lattiat ovat olleet kylmät, jolloin sähköäkin on kulunut enemmän. Sitten tilanne on taas tasaantunut kuun loppua kohti. Nyt lattialämpö on päällä neljä tuntia joka päivä. Päivällä siksi, että silloin VILP saa parhaiten lämpöä talteen, kun ulkonakin on päivällä vielä suht lämmintä.

Jos katsotaan numeerisesti koko alkuvuotta 9kk ajan, niin tästä vuodesta 2019 näyttäisi tulevan tällä menolla toiseksi paras (siis toiseksi alhaisin kulutus). Vuosi 2018 näyttää olleen tammikuussa 2018 erityisen leuto, joten ihan noihin vuoden 2018 lukuihin ei nyt tänä vuonna ehkä päästä.

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60	610,30
YHT	8778,59	11726,00	8918,62	7764,53	6476,99	6719,90

Tässä vielä eri vuodet graafisina pylväinä:

Sähkömittari vaihtui ja hyvin toimii

Eilen tiistaina aamulla sähkömittari vaihtui kirpeässä pakkaskelissä. Kävin katsomassa mittarilukemaa puolisen tuntia asennuksen jälkeen, niin sinne oli kertynyt 2 kWh, eli uuden mittarin alkulukema lienee ollut tasan nolla.

Tunti tai päiväraportteihin jäi nyt neljän päivän aukko, mutta jos talon on tarkoitus olla pystyssä ainakin 100 vuotta, niin eipä 4 päivän mittauskatko tuntitilastoissa nyt maata kaada tietenkään. Pääasia, että asiat saatiin kuntoon, ja taas näyttää homma toimivan.

Tuo tuntikohtainen lämpötila kuitenkin on tullut tyhjäänkin aukkoon, eli se tieto tulee sitten jostain muualta, kuin sähkömittarilta (ja tietysti näinhän se täytyy ollakin, ei joka talon seinältä voida säätietoja mitata ja lähettää sähkölaitokselle, sellaisessa ei olisi mitään järkeä).

Ja jos kuukausikohtainen sähkölaskutus on kuitenkin aina ja varmuudella oikein (näin ne sähkölaitokselta sanoivat), niin siitä vähentämällä tunnettujen päivien kulutusmäärät pois saan sitten tarvittaessa jälkikäteen täydennettyä puuttuvat päivät keskiarvoluvuilla niin, että periaatteessa nyt syntynyt informaatioaukko täyttyy. Siis jos nyt sellaiseen jaksaa sitten joskus ruveta. 

Puuttuva jakso olisi kyllä siinä mielessä ollut mielenkiintoinen seurattava, että oltiin juuri tuo viikko talvilomareissussa. Niin olisin voinut verrata tyhjän talon sähkönkulutusta siihen normaalitilaan, että kun talossa asutaan ja käytetään takkaa ja lämmintä vettä. Niin miten tämä näkyy kulutuspylväissä? Viime viikon ensimmäisiltä päiviltä tämä hieman näkyykin, eli ennen taukoa viimeiset 3 päivää ovat jo poissaolopäiviä, ja siksi hieman lyhyempiä pylväitä.

Lisään nyt vielä tämän mittarinvaihtotiedotteenkin tänne loppuun. 

Raksablogi on siitä hyvä työkalu, että vielä rakentamisen jälkeenkin, jos

tänne päivittää kaikki tapahtumat myös asumisen ajalta, niin täältä ne sitten

aina helposti löytyvät, jos jotain tietoa myöhemmin tarvitsee. Mutta jos 

näitä erilaisia lippulappusia yrittää joskus myöhemmin löytää, niitä ei 

enää muutaman vuoden päästä löydy mistään... :-)

Heinäkuun sähkönkulutus

Sähkön kulutusta tuntikeskimäärien mukaan katsottuna nyt päättynyt heinäkuu oli aivan poikkeuksellinen, sillä eniten sähköä on kulunut yön tunteina. Aikaisemmin yleensä

yön kulutus on ollut hyvin pientä verrattuna päivätunteihin, mutta tältä näytti tuntikohtaiset kulutusmäärät nyt (tässä muutama heinäkuun loppupuolen vuorokausi):

Ja tämä tietysti johtuu siitä, että päättynyt heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin, joskaan ei sentään kuumin heinäkuu ikinä, niin kuin jossain on sanottu, mutta tässä linkissä Pekka Pouta rohkenee olla kuitenkin hivenen eri mieltä:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/siis-mita-heinakuu-ei-ollutkaan-historiallisen-lammin-rikki-meni-vain-33-7-astetta/7014296#gs.kq=8f9E

Sen verran kuumaa nyt kuitenkin oli, että jäähdytystä tarvittiin, ja yövalaistuksen ohella - siitä johtuu korkeimmat sähkönkulutusmäärät aina, kun vuorokausikin vaihtuu. Yleensä meillä on riittänyt se, että iltasella on avattu yläkerrasta kaikki ovat ja keskimmäisen kerroksen ovi. Silloin ristiveto on jäähdyttänyt talon nopeasti. Nyt sitäkin tehtiin, mutta se ei yksin riittänyt. Lisäksi IV-konetta käytettiin täysteholla iltaisin aina muutama tunti. Lisäksi seimpina öinä piti myös tehdä koneellisesti kylmää. Yöt on kuitenkin helpompi nukkua, jos ei ole liian kuuma.

Jos meillä olisi maalämpö, silloin olisi saatu maaviileä käyttöömme "kaupanpäälliseksi" eli ilmaiseksi eli pelkällä kiertovesipumpun sähkönhinnalla. En osaa sitten sanoa, että jos olisi näin - niin kuinka paljon pienempi tuo heinäkuun sähkölasku sitten olisi ollut?

Eihän alle 500 kWh:sta (kotitaloussähköt ja IV-kone sisältyen) enää paljon pysty nipistämään, Ei vaikka mitä tekisi. Ja nyt kun meillä on VILP, niin lämpimän käyttöveden tekeminen sen avulla on varmasti ollut hyvin edullista ja tehokasta. VILP on ohjelmoitu käynnistymään vain iltapäivisin, jolloin lämmön lähde eli ulkoilma on ollut yleensä noin +28C - +30C. Tähän lämpötilaan ei ole enää paljon tarvinnut lämpöä lisätä, niin ollaan jo saatu +47C asteista käyttövettä.

Mikäli olisi käytetty maalämpöä käyttöveden tekemiseen, silloin lämmönlähde olisi ollut kalliossa oleva reikä, joka kesälläkin lienee enintään +10C. Joten meneekö maalämmön yhteydessä "ilmaiseksi saatava" maaviilennys sitten kuitenkin aikalailla päikseen VILP:n edullisemman käyttöveden tekemisen kanssa?

Sillä jos maalämpö kauppias myy omaa tuotettaan ilmaisella maaviileällä, niin vastaavasti VILP-kauppias voisi muotoilla kesäajan lisähyödyn toteamalla, että "saatte kesällä lämpimät vedet käytännössä ilmaiseksi", kun lämmönlähteenä oleva ulkoilma on VILP:lle niin lämmin, että silloin lämpöpumpun hyötysuhde on poikkeuksellisen hyvä.

Helteistä johtuen tässä kuussa ei myöskään tullut sähkönkäytössä enää uutta alarajaennätystä, joskin toiseksi alhaisimmalle sähkönkulutuksen tasolle päästiin nytkin, kun heinäkuussa sähköä kului 458,20 kWh. Heinäkuun alarajaennätys on viime vuodelta, jolloin sähköä meni 430,8 kWh. Kaikkien aikojen alarajaennätys tuli viimekuussa eli kesäkuussa 2018, jolloin sähkönkulutus oli 389,7 kWh. Tässä sähkönkulutukset alkuvuoden osalta numeroina:

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20
YHT:	6434,65	9140,56	7365,02	6639,23	5344,09

Ollaan tässä tänä vuonna kuitenkin tekemässä vielä uutta vuositason alarajaennätystä, jos nykyinen kehitys jatkuu eteenpäin vuoden loppuun saakka. Nyt sähköä on kulunut tänä vuonna 7kk aikana yht. 5344,09 kWh, mikä on selvästi edellisvuosien lukuja vähemmän.

Tässä graafisesti kaikki asumisajan kuukaudet vuodesta 2014:

Tässä päättyneen heinäkuun päiväkohtaiset kulutukset. Mitä korkeampi pylväs, sitä enemmän ollaan sinä päivänä käytetty koneellista jäähdytystä:

Kuivasta kesästä ja kovista helteistä johtuen myös vedenkulutus on lisääntynyt, se on nyt heinäkuussa ja kesäkuussa ollut noin 11 ,119 kuutiota per kuukausi, eli 4 henkiselle perheelle laskettuna vuorokausikulutuksena vettä kului 89,7 litraa per henkilö per vuorokausi - sisältäen ulkona tapahtuvan nurmikoiden ja kukkapenkkien jatkuvat kastelut. Jos vedenkulutuksen jakaa 3 henkeen (koska kerran poika on armeijassa ja vain viikonloput kotona - jolloin täällä on kyllä kavereitakin aika paljon), niin silloin kolmella jaettuna vedenkulutukseksi saadaan 119,5 litraa per henkilö per vuorokausi.

Ehkä tuo litramäärä on lähempänä totuutta laskettuna näin, mutta siltikin AsOy -maailmassa tämä vastaisi lähinnä vanhustentalojen vedenkulutusta, eli monessa rivitalossa ja kerrostalossa kuluu huomattavasti enemmän vettä per henkilö per vuorokausi. Voi mennä jopa 200 litraa per hlö per vrk. En tiedä mihin se vesi sitten oikein kuluu siellä?

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa sähköä kului 1099 kWh, ja kuukautta aikaisemmin maaliskuussa 2017 sähköä kului 1137 kWh, eli yli tuhannen kilovatin kuukausikulutuksissa on pysytty koko tämä vuosi. Tämä on viime vuoteen verrattuna vähän enemmän, sillä vuosi sitten huhtikuussa kulutus oli 750 kWh ja vuosi sitten maaliskuun kulutus oli 986 kWh.

Tältä näyttää sama graafisesti, eli tässä kuukausikäppyrät:

Punaisella on siis suorasähkön kulutus eli ekan asumisvuoden kulutus. Nyt jos vertaan tämän vuoden keltaisia pylväitä vuoden 2015 suorasähkön kulutukseen, niin eipä noissa pylväissä nyt kovin suuria eroja näytä olevan. Ja tämän vuoden pylväät ovat nyt kevään aikana selvästi viime vuotta korkeammat. Tämä johtuu kai viileämmästä keväästä. Mutta on taustalla jotain muitakin syitä, sillä päivittäisessä sähkönkulutuksessa on isoa hajontaa, päiväkulutukset näyttävät tältä:

Päiväkohtaisessa kulutuksessa vaihteluväli on 16,3 kWh:n ja 61,6 kWh:n välillä. Ja sähköä on siis tässä kuussa kulunut talon rakentamiseen (tarkemmin sanottuna pihatöihin) liittyen, sekä normaalit kotitaloussähköt (niiden suhteen ei ainakaan omasta ole mitään normaalista poikkeavaa), ja kolmas isompi kulutuspiste on VILP, joka tällä hetkellä tekee pelkkää lämmintä käyttövettä. Eli lattialämmitys on poissa päältä, ja on ollut pois päältä jo helmikuulta lähtien. Takka oli tänään kyllä taas päällä - ensimmäisen kerran viikkoon. Muuten talo on alkanut lämmetä auringon lämmössä niin, että muuta lämmitystä ei ole nyt viime päivinä paljon enää tarvittu.

Jos katson tästä päivästä koko vuoden taaksepäin, niin 8.5.2016 lähtien sähkönkulutus on ollut (ostosähkön osalta) yhteensä 12373 kWh, siitä laskettu energiatehokkuus on ollut 51 kWh/m2, ja edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kulutus on ollut 3923 kWh vähemmän.

Ostetun sähkön lisäksi polttopuita menee noin 5 pinokuutiota vuodessa, ja lisäksi VILP pumppaa jonkin verran lämpöä sisään ulkoilmasta, mutta lämpöpumpun osalta minulle on vähän jäänyt epäselväksi se, että paljonko pumppu kuluttaa, ja paljonko se tuottaa. Mutta suurin syy vuosikulutuksen pienenemiseen 3923:lla kWh:lla on tietysti lämpöpumppu, sillä mitään muita muutoksia talossa ei ole asumisaikana tehty. Ja kun tuo 3923 kWh muutetaan euroiksi, niin suunnilleen 400 eurosta vuosittain on kyse. Ja kun lämpöpumpun hankintahinta oli 8600 euroa, niin siitä voi sitten laskeskella takaisinmaksuaikoja... :-)

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa 2017 sähköä kului 1137 kWh. Se on vähän enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa, silloin sähköä meni 986 kWh. Lisäystä tuli siis 151 kWh ja se lisäkulutus painottuu loppukuun päiville 22.3. ja siitä eteenpäin. Lisäkulutukselle on ainakin 3 syytä (ei tärkeysjärjestyksessä) eli takatalvi, talon rakentaminen ja muu rakentaminen sekä kuntavaalit.

Ai että miten kuntavaalit voi lisätä sähkönkulutusta? No esimerkiksi siten, että kun meillä on talon päädyssä 3,5m x 2,5m kokoinen banderolli, niin se on aina yöaikaan ollut valaistuna. Sitten on keitetty enempi kahvia, käytetty laminointikonetta yms. Ehkä on tullut käytyä enempi nyt saunassakin, kun esitteiden jakokierrokselta yleensä tulee paita hikisenä kotiin... En tiedä montako kilovattia näistä tulee yhteensä per päivä, mutta kyllä jonkin verran sähköäkin näissä menee.

Eli aina kun jotain tekee - se näkyy heti talon sähkönkulutuksessa erittäin selvästi. Kuukauden alkupäivinä ostosähkön määrä ehti jo vakiintua tasolle noin 23-30 kWh per vrk, ja se määrä sähköä siis riittää kotitalouden normaaliin sähkön kulutukseen. Talossa sähköä kuluu joka päivä ilmalämpöpumpun käydessä, IV-koneen käydessä ja sisä-, räystäs- ja pihavalaistuksessa. Ja tuo alkukuun 23-30 kWh on siis tässä vaiheessa vuotta riittänyt kaikkeen tällaiseen kulutukseen.

Tässä vielä graafiset esitykset aiheesta:

Kuukausikäppyrät

Päivittäinen sähkönkulutus.

Hyvin leikkaa

Hyvin leikkaa sähkönkulutusta - ilmavesilämpöpumppu nimittäin. Tässä alla olevassa kaaviossa on rinnakkain alkuosa 16 päivän osalta vuoden 2016 kulutusta - yhteensä  287 kWh. Ja loppukuun 14 päivää ovat vuodelta 2015, jolloin vuorokausikohtainen kulutus vaihteli 25 kWh:n ja 57 kWh:n välillä.

Kulutuksen vaihteluvälikin oli viime vuonna siis aika suurta, kun nyt on pysytty tänä vuonna aika kapeassa haarukassa. Alin vrk-kulutus tässä kesäkuussa on ollut 14,2 kWh ja suurin 20,2 kWh. Tällä vauhdilla koko kesäkuun sähkönkulutus tulee asettumaan 500-600 kWh:n välimaastoon.

Tämä on samaa luokkaa kuin maalämpötaloissakin. Ei ole kuitenkaan yhtään parempi - vaikka voisi olettaa, että lämpimästä ulkoilmasta johtuen maalämpöpumpun tehokkuus ylitettäisiin aina kesäisin. Ero suoraan sähkölämmitykseen on kuitenkin mielestäni yllättävän suuri. Sähkönkulutus on pudonnut jopa noin 50%.

Yhdistelmätaulukko sähkönkulutuksesta, alkupää vuotta 2016, loppupää vuotta 2015.
Vuonna 2016 on ollut ilmavesilämpöpumppu, vuonna 2015 oli suora sähkölämmitys.

Nouseeko sähkön hinta enää koskaan?

Sähkön hinta on ollut luisussa jo pidemmän aikaa - yhtäjaksoisesti ja aina vuodesta 2011 alkaen:

Tämä kuva on bongattu tästä linkistä: http://rikumerikoski.blogspot.fi/2015/05/sahkon-markkinahinnat-ovat-jo-liian.html

Samaan aikaan öljyn hinta on romahtanut. Tällä hetkellä Suomen toiseksi suosituin, mutta samalla myös kaikkein edullisin energiamuoto talojen lämmityksessä on öljy. Polttoöljyn litrahinta pyörii nyt noin 65 sentin tienoilla, ja 60-70 luvuilla öljylämmitteisiä taloja tehtiin niin paljon, että noiden aikojen seurauksena öljylämmitys on yhä edelleenkin toiseksi yleisin (ja 60-luvun lopulle asti kaikkein yleisin) lämmitysmuoto:

http://koti.ts.fi/turvallista-asuntokauppaa/mieti-miten-lammitat-kannattaako-lammitysjarjestelmaa-vaihtaa/

Nyt moni uskoo energian ja sähkön hintojen vielä joskus nousevan, ja aika moni tekee omakotitaloissakin investointipäätöksiä sen uskon varassa. Sähkön tulevilla hinnan nousuilla myös osataan varsin hyvin myydä vaikka mitä, tokihan jokainen myyntimies nyt osaa exceliin rakentaa vaikka minkälaisia hintakertoimia esim. seuraavan 10 vuoden ajalle.

Miten nuo hinnat sitten tulevaisuudessa menee, sitä ei kai varmuudella tiedä kukaan (kuten ei tiedä seuraavan lauantain lottonumeroitakaan, eikä pörssikurssien kehityksiäkään), mutta nyt jos uskoo sähkön hinnan nousuun, niin asiasta on oiva tilaisuus lyödä vetoa. Nimittäin pörssissä.

Suomen suurin sähkönmyyjä on Fortum:

http://www.largestcompanies.fi/toplistat/suomi/suurimmat-yritykset-liikevaihdon-mukaan-ilman-tytaryhtioita/toimiala/sahko-kaasu-ja-lampohuolto-jaahdytysliiketoiminta

Nyt kun sähkönhinta on tullut alas jo vuosikaudet, niin samalla on tullut alas Fortumin liikevaihto, tuloksentekokyky ja yhtiön pörssikurssikin. Toki Fortumin kassassa vielä rahaa riittää, hehän myivät pois sähkönsiirtopuolensa (jossa nyt uutisissakin olleet roimat korotukset Carunan nimissä). Mutta jos sähkön hinta ei koskaan nouse, sitten Fortum lienee yritys ilman tulevaisuutta. Ellei se vaihda toimialaa. Sekin voi tieysti olla yksi mahdollisuus, onhan Nokiakin vaihtanut toimialaa jo useitakin kertoja.

Nyt sellaiset Fortumin omistajat, jotka eivät enää jaksa uskoa sähkön hintojen nousuun tai Fortumin nousuun, he varmaan myyvät osakkeensa pois, nyt kun niistä vielä jotain saa. Ja vastaavasti ne jotka uskovat tulevaisuudessa kovasti nouseviin sähkön hintoihin, niin heillä on nyt oiva tilaisuus ostaa:



Fortumin pörssikurssin kehitys viimeisen 5 vuoden aikana.

 Itselläni on ollut muutama hassu Fortumin osake. Osinkoa niistä on saanut aika mukavasti, nytkin 1,10€ osinkoehdotus tälle keväälle on noin 9% osakkeen tämän hetkiseen arvoon suhteutettuna. Kuulostaa aika kovalta tuotolta, mutta ei kuitenkaan ole - jos vuosittainen arvon alentuminen on noin 20% luokkaa.

Nyt sitten eilisen romahduksen jälkeen pitäisi varmaan miettiä tämän osakkeen osalta, että pitäisikö realisoida tappiot, ja myydä osakkeet pois (kun niistä vielä jotain saa), vai pitäisikö nyt ostaa halvalla hinnalla lisää? Koska kyseessä on yritys, joka myy sähköä (ja vähän kaukolämpöäkin), niin kyseessä on loppupeleissä vedonlyönti siitä, että mitä näiden myyntituotteiden hintakehitykselle pitkässä juoksussa tapahtuu. Jos kummastakaan ei saa kummoistakaan hintaa, niin eihän yrityksen tulevaisuus silloin hyvältä näytä.

Sähkön hintakehitykseen varmaan vaikuttaa sekin, että tarvitaanko sähköä ja jos tarvitaan, kuinka paljon tarvitaan? Tulevaisuuden talot eivät kovin paljon sähköä kuluta. Sähköllä kulkevat autot ovat varmaan kohta ihan tavallisia useissakin Euroopan maissa, mutta Suomen autokannan vaihtuminen sähköautoihin saattaa vielä viedä ainakin 50 vuotta? Lisäksi aurinkopaneelit yleistyvät, joten ihmiset osaavat kohta itsekin tehdä omat sähkönsä... Sähkömarkkinoilla vallitsee myös kysynnän ja tarjonnan laki. Jos Olkiluodon uudessa ydinvoimalassa joskus tehdään sähköä, niin ei sähköstä ainakaan pulaa pitäisi tulla...

Miten sitten oikeasti käy - sen aika näyttää?

Tässä vielä uunituore selvitys Iltalehdestä, eli eri lämmitysmuotojen pohdintaa:

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2016020421066722_an.shtml

Iltalehden selvityksissä ilmavesilämpöpumpun hinnaksi oli laitettu 10 tonnia 150m2 talolle. Itselläni 8,3 kW:n ilmavesilämpöpumppu 241m2 talolle maksoi 8600€ asennettuna. Suora sähkön hinnaksi on arvioitu 2066€. Vuonna 2015 mitattu sähkönkulutus oli meillä 17162,11 kWh ja tuon sähkön hinta oli meillä 1785,89€. Se oli mielestäni Iltalehden tutkimuksissa kuitenkin ihan hyvä laskennan lähtökohta, että kustannukset oli nykyhinnoin. Sillä jos ei tiedetä laskeeko tai nouseeko energian hinnat tulevaisuudessa, niin miksi siten esim. 30 viimeisen vuoden tilastojen perusteella lähdettäisiin olettamaan kovia hintojen nousuja? Siis toki menneisyydessä hinnat ovat nousseet, mutta samoin ovat nousseet palkatkin. Jos nyt keskimääräinen kk-palkka Suomessa on 3338€ vuonna 2015, niin vuonna 1985 keskimääräinen palkka oli vain 973€/kk. Jolloin kustannusten nousu (mm. sähkön hinnan nousu) onkin vain näennäinen ilmiö. Ostovoiman nousu huomioiden sähkön hinta ei ole siis noussut niin paljon, mitä se on nimellisesti noussut.

Sähkön hinta jatkaa luisuaan

Omassa työssäni isännöitsijänä ollaan nyt kilpailutettu sähkösopimuksia viime aikoina oikein urakalla, ja samaa jatketaan, jos jollakin taloyhtiöllä ei satu olemaan jo valmiiksi kilpailutettu sopimus, jossa on vanhan sähkösopimuksen määräaikaa vielä jäljellä.

Sähkön hinta on ollut luisussa jo pitkään. Energiayhtiöiden oma näkemys on se, että luisu, eli alaspäin menevä hinnoittelu tulisi myös jatkumaan. Tämän voi nähdä nyt saaduista tarjouksista mm. siten, että mitä pidemmäksi aikaa sähkösopimuksen tekee - sitä halvemmalla sähköä saa ostaa. Todennäköisesti sähkön myyjäkin silti vielä voittaa, sillä jos he saavat kiinnitettyä oman asiakkaansa tämän päivän hintoihin mahdollisimman pitkiksi ajoiksi, niin hintataso voi todellisuudessa laskea sopimusaikana vielä enemmänkin. Eihän sähköyhtiö nyt omaksi tappiokseen sitoudu sähköä ikinä myymään.. Eli välttämättä kovin pitkä aikaisia sopimuksia ei ehkä niiden näennäisestä edullisuudesta huolimatta kannattaisi valita? Tässä eräs esimerkki hinnoittelusta:

Sähkön hintaan vaikuttaa mm. se, kuinka pitkäksi aikaa sopimus tehdään ja se, kuinka paljon asiakas sähköä käyttää.

Nyt kun sähkön hinnasta tarjouksia kysymällä on mahdollisuus saada täysin sitovat ja pitävät hinnat esim. seuraavalle kolmelle vuodelle, niin omakotitaloa rakentavan tai remontoivan kannattaa myös huomioida tämä asia, jos vaikka laskeskelee ja vertailee eri lämmitysjärjestelmien kannattavuutta ja kustannuksia. Ja tässä kohtaa kannattaa ehkä laskeskella jotain myös ihan itse, sillä jos kyselee neuvoa joltain konsultilta, niin he kaivavat heti esiin vanhat käppyrät viimeisen 30 vuoden ajalta, ja selostavat, että sinä aikana energian hinta on kasvanut vuodessa keskimäärin näin ja näin paljon, ja siitä kun tehdään samalla kaavalla ennuste taas 30 vuoden päähän, niin sen jälkeen energian hinnat ovat taas nousseet näin ja näin paljon...

No - niin kuin tässä ylempänä olevasta kuvakaappauksestakin voi nähdä, niin eihän se asia nyt ihan näinkään aina mene. Mennyt ei ole tae tulevasta, eli energian hinnat muuttuvat ihan miten sattuu ihan niin kuin pörssikurssit, eikä niitä voi ennustaa luotettavalla tavalla pitkäksi aikaa eteenpäin. Mutta kolmen seuraavan vuoden hintataso tiedetään, jos tarttuu tämän päivän tarjouksiin. Investoinnit lämmitysjärjestelmiin pitää silti tehdä, ja ne joutuu tekemään sen tiedon varassa mikä on. Jos asiat sitten tulevaisuudessa muuttuvat yllättäen, sitä ei voi etukäteen tietää.

Jos nyt aivan väen väkisin yritetään pohtia mitä sähkö voisi maksaa esim. 10 vuoden päästä tästä hetkestä eteenpäin, niin pitkässä juoksussa sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. seuraavat asiat: Ruotsin ydinvoiman käyttöaste on tällä hetkellä vähän yli 70%, joka johtuu siitä, että vuosihuollossa on kaksi reaktoria (yht 2030 MW) ja pitempiaikaisessa korjauksessa on yksi reaktori (yht 630 MW). Tämän jälkeen tehon lisäykseen on varaa tarvittaessa. Suomen ydinvoiman käyttöaste on 100%.

Suomen sähkön hinta pysynee Olkiluoto 3:n valmistumisesta (arvio 2018) johtuen vakaana vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä (näin pitkää ennustetta ei kannattaisi tehdä, koska siinä käy samalla tavalla kuin 1920-luvun ennustajille, jotka ennustivat että Imatran koskesta saadaan niin paljon vesivoimaa, että yksin se riittää koko Suomelle).

Olkiluoto kolmosta alettiin rakentamaan aikana, jolloin Suomen taloudessa meni lujaa. Silloin sähkön käyttökin lisääntyi vuosi vuodelta. Sen pohjalta oletettiin, että sähkön hinnalle tapahtuisi samoin, eli sekin nousisi vuosi vuodelta. Nyt tiedetään, että näin ei ole käynyt. Lisäksi tässä asiassa voi käydä vielä niinkin, että Olkiluoto 3 ei välttämättä valmistu koskaan...? Valmistumisen ajankohta tuntuu siirtyvän aina vaan muutamalla vuodella eteenpäin... Kyseessä on nyt jo maailman kallein rakennus, mitä maapallolle on ikinä rakennettu.

Jos sähkön hinta jää pidemmäksi aikaa hyvin alhaiselle tasolle, niin se voi syödä kannattavuutta mm. puulämmitykseltä (tällä hetkellä pk-seudulla nähdäkseni polttopuun kysyntä ja hinta kasvaa koko ajan - vaikka sähkön hinta laskee). Myös maalämmön kannattavuus voi heiketä, jos lähtötilanteena on suora sähkölämmitys. Öljylämmitys sen sijaan kannattaa vaihtaa maalämpöön aina, vaikka öljykin on juuri tällä hetkellä erittäin edullista.

Valaistussuunnitelma valmis

Ajattelin toteuttaa talon valaistuksen etupäässä ellei jopa ainoastaan LED-valojen avulla. Nyt tehdyssä suunnitelmassa taloon tulisi 127 valaisinta tai valonauhaa, joiden yhteisteho on 1079 W eli noin 1 kWh. Eli jos laittaisi koko talon kaikki valot päälle, sähkölaitos laskuttaa noin 0,10-0,15 euroa tunnilta, sähkön hinnasta riippuen. Led-valojen toinen etu on se, että ne eivät mene jatkuvasti rikki, vaan ne ainoastaan himmenevät 20-vuoden aikajänteellä siten, että tämän jälkeen ne voi vaihtaa.

Valaistuksella on mielestäni aika iso vaikutus kokonaisuuteen ja siihen miltä talo näyttää. Varsinkin pimeinä vuoden aikoina valaistuksella voi piristää kokonaisuutta aika paljon.

Tässä muutamia ajatuksia mitä ollaan valaistussuunnittelijan kanssa nyt pyöritelty:

Led valot on yritetty sijoittaa oleskelutilojen kattoon siten, että niiden avulla ikkunoista sisääntuleva auringon valo tavallaan "jatkuu" iltaan, kun valot sytytetään. Näissä Ledeissä on kaikissa myös himmentimet.

Autokatoksessa, varastotiloissa, työtiloissa yms. on 24cm leveä Plafondi katossa (sininen iso piste suunnitelmaluonnoksissa), ulkoisesti se muistuttaa aika paljon perinteistä työvaloa. Pääeteiseen, kellarin käytäville ja ulos on laitettu autotallin tolppiin ylös-alas sojottavat LED:t, koska minusta juuri tuo valaisin tyyppi näyttää jotenkin hyvältä. Löylyhuoneeseen ei olisi tulossa erillistä valoa, eli jos saunassa on lasinen ovi ja osa seinästäkin lasia kylppäriin päin, sitten sieltä tuleva valo ilmeisesti jo riittää saunan puolellekin. Siivousvalona voisi olla yksi Plafondi lauteiden alla. Löylyhuoneessa rajoitteena on myös se, että LED ei ilmeisesti kestä kuumuutta kovin hyvin, joten jos LED on löylyhuoneessa, se pitää olla ihan alhaalla.

Keittiön työtaso ja keittiön kaapistojen yläpuoli valaistaan epäsuorasti LED-valonauhalla.

Ulkoa päin talon valaistus näyttää itään sellaiselta, että autokatoksen ulommissa tolpissa on kolmet valot ja autokatoksen yläpuolella olevalla terassilla samoin 3 rinnakkaista valoa talon ulkoseinässä kiinni, symmetrisesti alaekerran kanssa.

Etelän seinällä sisäpihalle päin on 2 valaisinta talon päädyissä ja yksi yläterassin oven pielessä, eli taaskin 3 lediä melko symmetrisesti.

Länteen on pikkuparvekkeella 1 LED-valo. Pohjoiseen on pääovella katoksessa 1 ulkovalaisin.

Pihavalaistusta ei ole vielä suunniteltu, mutta ehkä muutama lamppu tulee pihallekin ja mahdollisesti raja-aitaan myös.

Täällä myös Talo Värjölän blogissa hyviä kokemuksia ja pohdintoja LED valaistukseen liittyen.:

Valaisinten lukumäärät ja tyypit:


Kellari:


1-kerros:


2-kerros: