Kasteluvettä salaojista

USA:n Baltimoressa sataa niin, että tulvavesi vie jo autotkin mennessään:

https://yle.fi/uutiset/3-10225667

Suomessa taas on ollut mittaushistorian lämpimin toukokuu, eikä ole satanut koko kuukauteen, eli viimeksi satoi touko-huhtikuun vaihteessa, samaan aikaan kun lumi suli:

https://yle.fi/uutiset/3-10226890

Lumien sulaessa sain sadevettä talteen noin 600 litraa, sillä meillä on syöksytorvessa 2 kpl 300 litraisia keräysastioita. Toisesta menee letku toiseen, jos ensimmäinen tulee täyteen. Mutta se vesi on käytetty jo ajat sitten.

Kellarissa on aina varapumppu olemassa siltä varalta, että jos salaojapumppaamon pumppuun tulee vika, tai jos se pakkasella jäätyy, niin ei tarvitse sitten ainakaan kaupassa lähteä käymään sellaisen tilanteen sattuessa. Vaan varapumpulla saa heti alkaa tyhjentämään salaojapumppaamon säiliötä.

Nyt olen ottanut sieltä vettä kukkien ja nurmikon kasteluun. Veden tuotto on ollut valtava hyvä - yli 300 litraa joka vuorokausi! Sen enempää ei saaviin mahdu.

Vettä siis tulee salaojiin, vaikka meillä on savimaan tontti, jossa ei ole edes pohjavettä, ja vaikka meillä tontin koko on nyt vain 740m2, ja sekin pienenee 595 neliöön sitten kun kaupunki korjaa ja leventää vieressä menevää katua. Joten ihme ja kumma, että jos ei ole melkein kuukauteen satanut mitään, että mistä se vesi voi tontille tulla? Kahden puolen taloa on iso katu, jotka lienee kunnolla ojitettu. Yhdellä reunalla kulkee avo-oja, ja neljäs tontin laita on naapuritalon seinää.

Mutta jostain se vesi tulee, ja sitä riittää niin paljon, että ihan joka päivä ei tarvitse salaojapumppaamosta vettä nostaa. Mutta 300 litrainen saavi täyttyy, jos siihen pumppaa vettä aamulla ja illalla. Veden tuottoisuuden voi laskea myös niin, että jos talon eli kellarin alla olevista salaojista liruu pumppaamon säiliöön noin pari desiä minuutissa - siis virtaama on silloin todella pientä, mutta sekin tekee 12 litraa tunnissa ja 288 litraa vuorokaudessa, eli ison saavin saa jo silläkin vauhdilla täytettyä vaikka joka päivä!

Tässä samat viritelmät vielä kuvina, pumppaamon vierellä ympärillä on siis tuleva kukkapenkki josta vielä istutukset puuttuu. Ja kukkapenkissä, aivan pumppaamon vieressä on puoliksi upotettuna 300-litrainen sadevesisaavi.

Varapumppu odottaa ämpärissä.

Varapumppu menossa pumppaamon sisään.

Uppopumpun koho on nippusiteellä kiinni pumpun

nostokahvassa jolloin sillä voi pumpata pumppaamon

säiliön vaikka kokonaan tyhjäksi.

Pohjalla lienee kuitenkin jotain sakkaa, joten en ole

antanut sen niin pitkälle imeä.

Pumppu laskettuna pumppaamon sisään.

Ja vettä riittää! Saavissa näkyvä toinen letku tulee toisesta keräysastiasta.

 Ja paljonko tässä nyt sitten tulee säästöä, jos nostaa kasteluvedet salaojapumppaamosta? Jos vesilaitokselta saa ostaa kuution vettä noin 3 eurolla, silloin 300 litraisen saavin arvo täytettynä on noin yhden euron. Eli ei tässä euromääräisesti juurikaan mitään säästöä tule. Mutta ehkä tämä on sitten ekologisempaa näin, jos Päijänteestä asti ei tarvitse pumpata puhdasta juomavettä kukkien kasteluun, kun samaan aikaan oma pumppu pumppaa talon alta salaojaveden kaupungin hulevesiverkkoon.

Eka euro tienattu!

Vantaalla on tänään (tähän mennessä kun kello on 18:10) satanut yhteensä noin 10 milliä. Noin viikko sitten hankittu sadeveden keräystankki on nyt täynnä. Ja valuu jo ylikin!

Eli toisin sanoen - kun vesilaitoksella yksi kuutio Päijänteen vettä eli kraanavettä maksaa 3,08€ per kuutio (sis. jätevesimaksu sekä alv 24%) ja kun sadevesitankki on nyt täynnä, eli siellä on noin 300 litraa vettä, niin veden arvo on suunnilleen yhden euron verran.

Oikeasti - tai tarkemmin sanottuna - se euro on kyllä säästetty tai tienattu vasta siinä vaiheessa, jos tuo sadevesi saadaan vielä käytettyä kasteluun, ja samalla vältytään vesijohtoveden käyttämiseltä. Mutta jos kävisikin niin, että tästä eteenpäin sataakin kerran viikossa ja koko kesän, niin lisäkastelulle ei silloin ehkä tulekaan tarvetta. Jolloin nyt talteen saatua vettä ei tarvitakaan, eikä noin euron hintainen vesi silloin realisoidukaan säästöksi vesimaksuissa...

Tässä vaiheessa voisi myös laskeskella, että katon keräyspinta-ala näyttää olevan tälle syöksytorvelle ainakin 30 neliötä. Sillä 10mm sademittarissa vastaa 10 litraa sadetta neliömetrille. Sillä määrällä 30 neliön "tuotto" täyttäisi 300 litran astian kokonaan, ja näin on käynyt - ja näyttää jo menevän ylitsekin. Ehkä se poistoveden letku pitää sittenkin asentaa. Ja samalla keräysjärjestelmän voisi myös laajentaa kahden astian järjestelmäksi esim. tavallisen saavin avulla. Siis jos haluaisi vielä enemmän vettä talteen per sadekerta.

Sademittariin on kertynyt 10mm.

Sadevesitankin tuloputki vuotaa jo yli.

 

Piti oikein avata kansi ja katsoa, että onko tankki tosiaan jo täynnä.
Ja olihan se - 300 litraa vettä riittää kastelutarkoituksessa jo aika pitkälle...

Sadevedet keräykseen

Isoon kukkaistutusaltaaseen menee katetulta terassilta vesi, sen verran mitä noin 20 neliön kattopinnalta kertyy. Vesi laskee syöksytorvesta normaalisti, menee sadevesikaivoon - mutta siitä eteenpäin meneekin salaojaputken sisällä kukkamullan sisään. Mahdollinen ylivuoto valuu jollain aikataululla salaojaputkiin, jotka on noin 3 metriä alempana.

Näytän tästä sitten kuvan, kun saan kaikki valmiiksi. Mahdollisesti ja toivottavasti jo huomenna olisi tämä projekti valmis, niin pääsen taas seuraavan projektin kimppuun.

Nyt tässä rinnalla ja tämän lisäksi myös isolta katolta tulee yhden lappeen puolikkaalta sadevedet syöksytorvea pitkin tankkiin. Keräysala on vähän yli 30 neliötä, eli jos jokaiselle neliölle sataa vuosittain noin 500 milliä, niin tuotto tuosta keruualasta pitäisi olla vuosittain 500l x 30 = 15000 litraa. Eli aika paljon. Nyt alla oleva 300 litran tankki ehtii siis täyttyä vuosittain 50 kertaa. Siis kerran viikossa? Kuulostaa aika uskomattomalta, mutta pitää seurailla...

Tankin muoto on korkea torni. Kahdestakin syystä. Ensinnäkin paikka mihin se tulee, oli normaalille saaville vähän ahdas. Toiseksi - korkeaan torniin tulee myös veden painetta aina sitä mukaa, kun veden pinta säiliössä nousee. Jolloin veden saa siirrettyä letkulla ja ilman pumppua lähes minne vaan.

Tein vielä säiliöön veden pinnan korkeusmittarin, jollan veden pinnan korkeutta voi seurata. Poistoputkea en tehnyt, mutta jos tankki uhkaa (yli)täyttyä, voihan vedet päästää pois aina normaalin hanan kautta. Eikä taivaalta tullutta vettä tarvitse säästellä...

Sadevesitankin korkeus on 182 cm. Eli melkein sama
korkeus kuin pakulla, joka on 190 cm korkea.

Tankin päällä on reilu 18 sentin aukko.

Hana vaikuttaa ihan asialliselta. Tankki neuvotaan kiinnittämään seinään
tuolla mukana tulleella mustalla  nauhalla. Itse tein naru kiinnityksen.

Hanalle on valmiiksi jengattu reikä tehtynä. Jos olisin ostanut kannellisen
saavin, sitten hanan reikä olisi pitänyt tehdä porakoneella itse.

Tankki pääoven kulmalla. Syöksytorvi katkaistu.

Syöksytorvet vedet menee jatkossa tankkiin.

Omatekoinen korkeuden mittauslaite. Rulla mitta menee kannesta poratun
reiän läpi. Ja sen toisessa päässä on pullo, jonka pohjalla on vähän hiekkaa.
Pullo klopsahtaa tyhjän tankin pohjan - kunnes se nousee veden pinnan
mukana ylös ja alas. Ämpäritestillä pitää ensin testata oikea hiekan määrä.

Metrinmittar kiinnitettynä tankin kattoon.

Sama toisesta suuntaa. Mitä pienemmät lukemat,
sitä täydempi tankki.