Havaintoja maalämmön mitoituksesta ja sähkön hinnoista 1/2019

Helsinki korotti kaukolämmön hintojaan viime syksynä noin 20%:n kertakorotuksella, ja ilmeisesti vielä ensi keväällekin 2019 on luvassa jokin pienempi korotus. Kaukolämpö ei tietenkään ole ainoa eikä pakollinen ratkaisu minkään taloyhtiön lämmitykseen, joten jos joku haluaa miettiä muitakin vaihtoehtoja, niin aina on vapaus valita.

Nyt eräs helsinkiläinen rivitaloyhtiö on siirtymässä maalämpöön aivan näillä näppäimin. Taloyhtiössä on lämmitettäviä asuinneliöitä yhteensä 2456m2. Ensimmäinen tarjouskilpailu toteutettiin niin, että pyydettiin tarjouksia maalämmöstä taloyhtiön olemassa olevilla pinta-ala, energiankulutus yms. tiedoilla ja tarkoitus oli vertailla saadut tarjoukset. Siitä hommasta ei tullut yhtään mitään.

Ensinnäkään kaikki tarjoajat eivät suostuneet edes maalämpöratkaisua tarjoamaan. Yhden myyntimiehen mielestä VILP olisi ollut parempi, ja hänellä oli siihen oma hinta ja omat - kieltämättä erittäin hyvät ja loogiselta tuntuvat perusteet. Tarjouksia pyydettiin 4 kpl, ja loput 3 tarjosivat maalämpöpaketit, joissa kaikissa oli eri hinta ja erilaiset sisällöt. Sisältöerot oli melkoiset, hintaeroista nyt puhumattakaan. Ja jokaisen myyjän mielestä toiset kilpailijat olivat väärässä, ellei jopa vähän kieroja huijareitakin siinä samalla. Nopeita päätöksiäkin kärtettiin milloin milläkin hyvällä extra-edulla tai verukkeella.

Siinä tilanteessa ei auttanut muu kuin palkata konsulttitoimisto laskemaan, että mitä oikeasti tarvitaan, ja sen jälkeen kun mitoitukset on saatu kohdilleen, sitten saman konsulttitoimiston tehtäväksi tuli pyytää uudet tarjoukset ja vertailla ne.

Jos en itse isännöitsijänä ollut onnistunut saamaan samalla sisällöllä vertailukelpoisia tarjouksia, niin ei siinä onnistunut konsultiksi valittu insinööritoimistokaan. Kaksi kärkiehdokasta kuitenkin saatiin sen verran hyvin samalle viivalle, että näistä voitiin valita parempi ja tarjousvertailuvaihteesta päästiin toteutusvaiheeseen.

Toteutukseen valitussa vaihtoehdossa pumput on 3 kpl Boschin 7000 LW EHP 38 kW:n pumppuja. Lämminvesivaraajiksi tulee 2 kpl 750 litraisia varaajia, joihin tulee kumpaankin yksi 9 kWh:n sähkövastus. Lämpökaivoja tulee 11 kpl, kussakin 300 metriä hyötysyvyyttä, jolloin hyötysyvyyden yhteismäärä on 3300 metriä.

Hetkinen?

Eikös aikaisemmin ollut sellainen peukalosääntö, että tarvitaan yksi metri kalliokaivoa yhtä neliömetriä kohden? Eli jos on vaikkapa 200 neliön omakotitalo, niin siihen riitti 200 metrinen kaivo (plus mahdollinen pehmeän pään putkitettava osuus siihen yläpuolelle). Niin miksi nyt tällä kertaa yhteensä 2456 neliön lämmitettävä ala vaatiikin kalliokaivoa huikeat 3300 metriä, eli 1,34 metriä per neliö?

Syynä on se, että mitä lyhyempi kaivo, sen kylmempi paluuneste. Ja sama toisinpäin - kun kalliokaivoa tehdään pidemmälti, paluunesteen lämpötila on korkeampi, ja sen myötä lämpöpumpun hyötysuhde on parempi ja sähköä kuluu vähemmän. Myös lämpöpumppu rasittuu vähemmän ja kestää pidempään. Näin se on nyt nykyään laskettu.

Omakotipuolella nopeimmat kaupat tekee kuitenkin aina sellainen maalämpömyyjä, jolla riittää pokkaa alimitoittaa systeemi kaikkein eniten, ja yksi alimitoituksen työkalu on jättää kallioreikä liian lyhyeksi. Ei se välttämättä jäädy, mutta sieltä saatava haalea paluulämpö vaatii lämpöpumpulta enempi tehoja, tai pahimmassa tapauksessa lyö sähkövastukset päälle. Eli halvan maalämmön ostaja pissaa pitkässä juoksussa omille nilkoilleen, jos mitoitus ei ole kaikilta osin riittävä.

Ei tämänkään rivitaloyhtiön maalämpöjärjestelmä silti ole 100%:n tehoasteelle mitoitettu. Vaan oletus on, että kovimpina pakkaspäivinä tarvittava lisälämpö tehdään sähköllä keskimäärin muutamana päivänä vuodessa.

Miksi näin?

No nyt 3 lämpöpumppua tekee lämpöä sen verran mitä pystyy. Olisi jonon jatkoksi vielä voitu laittaa vaikka neljäskin lämpöpumppu, mutta jos se käynnistyy kovina talvina vain hetkeksi ja keskimäärin kolmen vuoden välein, niin se ei kannata. Mieluummin tehdään sitten muutama päivä vuosittain lisälämpöä sähkövastuksilla.

Tämä viisaus pätee omakotitalopuolelle myöskin. 100%:n teholle mitoitettu järjestelmä tekee tosi kalliisti ne viimeiset prosentit, plus käy turhaa pätkäkäyntiä kesäisin, ja se kuluttaa kompressoria. Tässä rivitaloesimerkissä todennäköisesti jo yksikin pumppu pystyy tekemään kesäisin käyttövedet, jolloin 2 muuta pumppua ei käynnisty ollenkaan. Näin vältetään pätkäkäynti kokonaan.

Samalla kun taloyhtiö siirtyy maalämpöön ja sähkönkulutus moninkertaistuu verrattuna siihen mitä se oli aikaisemmin, niin nyt samalla kilpailutetaan sähkösopimus myöskin. Sähkön hintaan kuitenkin vaikuttaa aina myös se, että kuinka paljon sähköä vuosittain käyttää. Mitä suurempi kulutus, sen halvemmalla ne kWh:t pystyy ostamaan.

Sähkösopimuksen voi tehdä joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Määräaikainen sopimus voi olla esim. 1v, 2v tai 3-vuotinen. Erikoisin ilmiö tässä kohtaa (siis tällä hetkellä tammikuussa 2019) on se, että halvimmat kWh:t tarjotaan joko 2v tai 3v määräaikaissopimuksissa. Siis mitä pidemmän sopimuksen asiakas suostuu tekemään, sitä halvemmalla sähköä saa ostaa.

Hetkinen? Miksi näin?

Hyvä kysymys. Olettaisin, että sähkön myyjillä on sellainen näkemys, että seuraavina vuosina sähkön hinta laskee? Oletus voi perustua esim. siihen, että noususuhdanne on juuri taittunut tai taittumassa. Eli jos alkaa lama, silloin teollisuus käy hitaammalla, ja sähköä tarvitaan vähemmän. Samalla jos ja kun sähköä tarvitaan vähemmän, niin sähkön tuotantomäärät uhkaavat samaan aikaan lisääntyä. Jonain päivänä varmaakin Olkiluoto-3 valmistuu, ja sen jälkeen sähköstä voi olla ylitarjontaa?

Viime aikoina sähkön hinta on ainakin 1-2 vuoden aikana noussut. Sekin voi olla syynä sille, että nyt povataan tuleville vuosille pientä laskua? No, jos sähkön hinta saattaa laskea, niin sähkönsiirtohinta takuulla nousee, ja voi nousta sähköverotkin. Joten kokonaishinnat varmaankin nousevat siitä, mitä ne ovat nyt. Mutta sähkönmyyjät eivät ota veroihin tai siirtomaksuihin mitään kantaa, vaan ne aina lisätään siihen sähkön hinnan päälle.

Mikäli sähkön myyjät olettaisivat sähkön hinnan nousevan vielä lisää, niin silloin 3-vuotinen määräaikaissopimus pitäisi olla kaikkein kallein ratkaisu, jos sähköä haluaa ostaa kiinteillä hinnoilla määrätyn ajan?

Nykyisin maalämpö tulee myös yli puoleen uusista omakotitaloista (siitäkin huolimatta ettei uusissa taloissa ole ominaiskulutusta juuri ollenkaan). Ja maalämpöä myydään omakotitalorakentajille erittäin aggressiivisesti ja myynnin tuoksi hyvin laadituilla Exceleillä. Näissä Exceleissä on erittäin taitavasti laskettu jokaiselle vuodelle tietty määrä sähkön hintaan korotusta, jolloin maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi saadaan näyttämään erittäin lyhyeltä. Itse olen kuitenkin asunut omassa talossani jo 4 vuotta, ja ainakaan sinä aikana sähkö ei ole kallistunut ollenkaan. Päin vastoin kilpailuttamalla olen saanut poljettua yksikköhintoja alaspäin.

Uusissa taloissa on myös energiankulutusarvio laskettu usein hieman yläkanttiin. Meillä rakennusluvan liitteenä oli energiaselvitys, jonka mukaan talon olisi pitänyt kuluttaa 26000 kWh vuosittain. Kun oli eka vuosi asuttu suorasähköllä, sähköä oli kulunut 12kk aikana vain 17000 kWh. Toki meidän talon tapauksessa eka vuosi oli sellainen kalenterivuosi johon sattui noin 20% leudompi talvi. Se toinen 20% jäätiin lasketusta tasosta perään siksi, että kellaritalossa on 3-kerrosratkaisu, joka on energiatehokkaampi kuin jos kaikki tilat olisivat sijoitettu vaikkapa yhteen kerrokseen. Jos vielä lattiarakenteeksi valitaan tuulettuva rossipohja, silloin pakkanen pääsee talvella myös lattian alle. Kellaritaloissa pakkanen ei pääse lattia alle, mutta tätä nykyisissä energialaskelmissa ei huomioida mitenkään.

Kuva bongattu jostain netistä.

Nyt en ymmärrä?

Jokin aika sitten ihmettelin täällä blogissani sitä, että eikö ilmavesilämpöpumppu säästäkään mitään?

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Täytyy sanoa, että kyllä tämä asia on jäänyt mietityttämään edelleenkin, ja olen vähän nyt yrittänyt tutkiskella, että voisiko meillä nyt olevalle tilanteelle tehdä jotain, esim. tehdä kytkennät toisin, tai voisiko sitten laskelmia tehdä eri tavalla?

Varmasti voisi.

Nyt lämpöpumppu lämmittää meillä lämmintä käyttövettä. Ja puolet vuodesta eli noin 6kk ajan se ei mitään muuta teekään (lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut pois päältä maaliskuulta lokakuulle). Näin syksyisin ja keväisin ja toki talvellakin (jos ei ole paukkupakkaset ja pumppu pysähdyksissä) lämminvesivaraajasta otetaan lämpöä myös lattiakiertoon.

Nyt olisi mahdollisuus parantaa hyötysuhteita niin, että lämpöpumpun ja vesivaraajan "väliin" laitettaisiin vielä toinen vesivaraaja, jonka lämpötila olisi esim. noin 30-35C ja josta otettaisiin suoraan lattiakiertoon lämmin vesi. Käyttövesi voitaisiin lämmittää vaikka sähkölläkin, koska lämpöpumppu on huono tekemään vettä korkeisiin lämpötiloihin.

Seuraava kysymys olisi tietysti se, että miksi asiat pitäisi tehdä näin monimutkaisesti? Miksi tarvittaisiin 2 vesivaraajaa, vesikiertoinen lattialämmitys, ja suhteellisen kallis ilmavesilämpöpumppu? Kun kaiken saman voi tehdä ja pystyy tekemään myöskin tavallisella 2 tonnin ilma-ilma-lämpöpumpulla, jonka lämmitystehoa voi tehostaa takkatulella, jos lämpöpumpun sijoittaa niin, että se tehostaa takasta tulevan lämpimän ilman kiertoa.

Teki sitten niin taikka noin, niin molemmissa näissä järjestelmissä varavoimana olisi aina suora sähkölämmitys. Ilmavesilämpöpumpussa on toki isommat tehot mitä "normaalissa" ilma-ilma-lämpöpumpussa. Mutta on siinä myös 4-kertainen hintakin, eli jos samalla rahalla ostaisikin 4 kpl "normaaleita" lämpöpumppuja, niin niiden yhteenlaskettu teho varmasti pärjää hyvin yhdelle ilmavesilämpöpumpulle.

Entä jos alkaisinkin laskemaan asiat jotenkin toisin, nythän laskin saadun hyödyn sitä lähtökohtaa vasten, että mitä jos en olisikaan hankkinut lämpöpumppua, vaan olisikin jatkettu suorasähkön varassa. Ehkä näin ei pitäisi asioita laskea ollenkaan?

Sillä jos lasken lämpöpumpun kannattavuuslaskelmat samalla tavalla, mitä useimmat muutkin talonrakentaja laskevat, silloin minäkin saan ihan sama lopputulokset, ja ne lopputulokset ovat tosi hyvät, ja näillä lopputuloksilla voi ilahduttaa kenet tahansa lämpöpumpun myyjän.

Nimittäin asiat voisi laskea myös näin:

Talo-Rautio - toteutunut sähkönkulutus ilmavesilämpöpumpulla vuoden aikana = 13844 kWh.
Kotitaloussähkön arvioitu osuus = 5000 kWh, jolloin lämmityssähkö oli 8844 kWh/vuosi.
Käytetty ilmavesilämpöpumppu = Viessman 200S AWB ilmavesilämpöpumpun 8,3 kW:n teholla.
Lämpöpumpun COP-luku:

COP +7C/+35C = 4,28 (EN 14511)

Jos oletetaan, että maalämpöpumpun vuosittainen hyötysuhde olisi noin 1/3, niin jos ilmavesilämpöpumppu ei ole aivan niin tehokas, niin ehkä sen hyötysuhde voisi kuitenkin olla luokkaa 1/2,5? Eli yhden suhde 2,5:een (1 kWh sähköä tuottaisi 2,5 kWh lämpöä)

Sen jälkeen laskelmat menevät näin:
Lämmityksen sähkönkulutus lämpöpumppua käyttäen 13844 kWh - 5000 kWh = 8844 kWh.

Mikäli lämpöpumppua ei olisi ollut, olisi sähkönkulutus COP laskentaa käyttäen ollut 8844 x 2,5 = 22110 kWh /vuosi. Tätä lopputulosta voi vallan mainiosti peilata myös rakennuslupaa varten tehtyä energiaselvitystä vasten - siellä arviokulutuksen määränä oli 23287 kWh/vuosi/lämmitys. Tai jos syötän oman taloni volyymiluvut ja lämmitystaparatkaisut Motivan laskuriin, sieltä tuloksena tulee 25600 kWh vuosittaiseksi sähkönkulutukseksi. Eli kaikki näyttää hyvältä - samalla hehtaarillahan nämä kaikki 3 lukua selvästikin ovat - arvioitu kulutus 2,5:n COP arvolla, energiaselvityksen lopputulema ja Motivan laskuri eli 22110 kWh ja 23287 kWh ja 25600 kWh. Tai ei näillä luvuilla ainakaan oleellisen suurta eroa ole.

Jolloin nyt voidaan kätevästi laskea ilmalämpöpumpun säästö ja kannattavuus tältä pohjalta:

Säästö = 22110 kWh - 8844 kWh = 13266 kWh ja sille hinta 12c/kWh tasoa käyttäen = 0,12€ x 13266 = 1591,92 euroa (vuosittaisen säästön määrä), ja kun hankintahinta eli 8600,00 euroa jaetaan tällä, saadaan takaisinmaksuajaksi = 8600,00€/1591,92€ = 5,4 vuotta!!!

Mitäs minä tuolla aiemmin sanoin? Tällaisella lopputuloksella ilahduttaisi kenet tahansa lämpöpumppumyyjän, ja nyt lopputulos on kutakuinkin sellainen, mitä kaikki muutkin lämpöpumpun ostajat ovat laskeneet. Tai että mitä myyjän taholta heille on valmiiksi laskettu.

Tässä kohtaa pitää muistin virkistyksenä ja ilon pilaamiseksi kuitenkin todeta oman taloni vuosikulutus ilman lämpöpumppua. Se oli siis mittarilukeman perusteella 17162 kWh ja kun saadun säästön laskin normeerauskertoimien avulla, niin säästöä tuli oikeasti siis vain noin 371 euroa vuosittain (eikä 1592 euroa vuosittain). Ja vastaavasti lämpöpumppuinvestoinnin takaisinmaksuajaksi tulikin siis yli 20 vuotta, eikä noin 5 vuotta.

Eli niin kuin tässä nyt nähdään, erilaisia laskelmia voidaan tehdä aika monella tavalla...

Seuraavaksi aloin sitten surffailla netissä katsomassa, että onko kukaan muu pettynyt lämpöpumppulla saatuihin säästöihin? Paljon ei osumia löytynyt, mutta jotain kuitenkin. Tässä yksi:



Iltalehden juttu vuodelta 2012. Kuva tästä linkistä:
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001751266.html

Yllämainitun Iltalehden jutussa kerrotaan Kuluttajariitalautakunnan ratkaisusta, jonka mukaan: "Lautakunnan mukaan kuluttajalla on oikeus purkaa kauppa. Ahsellia on suositeltu palauttamaan ostajalle tämän osuus kauppahinnasta "käyttöhyödyllä vähennettynä". Lisäksi maahantuojan pitää korvata lämpöpumpun asentamisesta aiheutuneet kustannukset." Jutussa ei kerrottu sitä, että mitä kuluttaja sitten teki? Ja noudattiko yritys lautakunnan ratkaisua? Eli purettiinko lämpöpumpun asennukset pois? Jos näin tehtiin, olisiko tämä mahdollisesti ainoa Suomessa pois purettu lämpöpumppu? Eihän kukaan nyt yleensä lämpöpumpusta luovu, vaikka se ei ihan odotuksia täyttäisikään?
Lämpöpumppuja kuitenkin myydään Suomessa hyvin, niitä on Suomessa jo 670000 kpl. Ja määrä kasvaa, tässä linkissä lisää lukuja:

http://www.sulpu.fi/-/lampopumppujen-myyntimaarat-kasvoivat-vuonna-2014

Tuolla linkissä myös kerrotaan, että lämpöpumput tuovat asuintaloihin energiaa vuosittain noin 5 TWh (viisi teravattituntia - teravatti on miljoona megavattia eli miljardi kilovattia). Jos 670000 lämpöpumppua tuottaa yhteensä 5 TWh, silloin yhden lämpöpumpun keskimääräinen tuotto pitäisi olla 7462 kWh vuosittain. Kai se sitten näin on. Euroiksi muutettuna saatu hyöty on silloin keskimäärin noin 750 euroa per lämpöpumppu.

Jos on noin, seuraavaksi on minusta mielenkiintoista katsoa, että miten tämä talon ympäriltä talon sisälle lämpöpumpun pumppaama lisäenergia mahtaa "kaunistaa tilastoja", eli vähentää muiden energiamuotojen kulutusta? Onhan tuo 5 teravattia kuitenkin jo sellainen määrä energiaa, että se näkyy. Tilastoistahan tämä tieto on helposti saatavilla, ja tilastot näyttävät esim. tältä, alla oleva graafi löytyy tästä linkistä:

http://www.stat.fi/til/asen/2014/asen_2014_2015-11-20_tie_001_fi.html

Asumisen energiankulutus Suomessa vuosittain.

Noissa pylväissä näkyy normaalia kylmemmät talvet eli 2010 ja 2012 selvästi muita pylväitä korkeampina. Mitään muuta tuossa kuvassa ei sitten omasta mielestäni näykään? Ja nyt tulee eka kohta, jossa en ymmärrä? Siis kun noissa pylväissä näkyy (aivan sattumalta) juuri se ajanjakso, jolloin lämpöpumppujen suosio on räjähdysmäisesti kasvanut, niin miksei niiden avulla tuotettu yhteisteho ole painanut Suomi-tason kokonaisenergiankulutusta laskuun? Eikös näin olisi pitänyt käydä?

En nyt löydä ihan tähän hätään nopeasti lämpöpumppujen myyntitilastoa, joka yltäisi vuoteen 2014 asti, mutta tässä olevassa tilastossa on vuosi 2012 mukana, ja kun lämpöpumppuja nyt on 670000 kpl, niin tämäkin auttaa näkemään miten huimaa kehitys on ollut vuosina 2008 -> 2014:

Lämpöpumppujen määrä Suomessa.

Vielä löytyy tuolta ylempänä mainitusta stat.fi eli Tilastokeskuksen linkistä myöskin eri energiamäärien kehitys, jossa lämpöpumpuilla tuotetun energian määrän nousu näkyy selvästi:

Asumisen energian lähteet.

Kaukolämpö on lämmön lähteistä suosituin ja tärkein. Miten on muuttunut kaukolämmön määrä vuodesta 2008 vuoteen 2014? Se on ehkä hivenen noussut? Matkalla näkyy vuoden 2010 ja 2012 muita talvia ankarammat talvet. Puun käyttö on toiseksi suosituinta, ja sekin on pysynyt samoissa vuodesta 2008 vuoteen 2014. Kolmantena tulee sähkö. Sen käyttö asuintalojen energian lähteenä on vähän noussut. Öljyn käyttö on vähän laskenut. Lämpöpumpuilla tuotetun energian määrä on noussut selvästi. Mutta mitä hyötyä tästä noususta on ollut, kun minkään muun käytetyn energian (öljy poislukien) käytön määrä ei tunnu oikein laskevan?

Vai onko tässä nyt käynyt sillä tavalla, että lämpöpumppujen arvioitu tuotto on pelkästään arvioitua tuottoa, eikä todellista tuottoa olekaan syntynyt? Ei ainakaan siinä määrin, mitä on laskettu? Samaan aikaan 6 vuodessa myös talojen rakennusmääräyksiä on kiristetty, talojen energiatehokkuus on parantunut - joten luulisi, että lämpöpumppuenergia pois lukien kaikki muut käppyrät olisi reippaassa laskussa? Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Ja nyt en ymmärrä, mistä tämä voisi johtua?

Olisiko mahdollisesti käynyt niin, että tarkastelujaksolla vuodesta 2008 vuoteen 2014 Suomen väkiluku tai asumisen väljyys olisi (räjähdysmäisesti) kasvanut? No näin ei ole käynyt, muutamien viime vuosien aikana Suomen väkiluku ei ole oleellisesti muuttunut, ei myöskään asumisväljyys, josta graafia tässä:

Asumisväljyyden kehitys Suomessa.

Jos kerran Suomessa lämpöpumppujen määrä kasvaa, ja oletettavasti lämpöpumpuilla tehdyn energian määrä kasvaa yhtä huimasti, niin mihin se lämpöpumppujen lämpö oikein menee, kun ei se missään tilastoissa näy? Jos näkyisi, muiden energiamuotojen käytön olisi mielestäni pitänyt laskea, ja ainoa joka hivenen oli laskenut oli öljy.

Tietysti voihan tässä olla vielä sellainenkin mahdollisuus, että mitä jos asuntojen lämpötila olisi 6 vuoden aikana tasaisesti kasvanut? :-) Silloin se lämpöpumpuilla mahdollisesti tehty lisäenergia kuluisi siinä... :-) (tämä nyt vähän huumorimielessä pohdittua)

Jos nyt lukijoiden puolella joku keksii ratkaisun, mistä tämä dilemma voisi johtua, niin saa toki auttaa - eli kertoa mistä ilmiö johtuu?

Sillä jos nyt itse katson ruohonjuuritasolta ylöspäin, niin en ainakaan omassa lämpöpumpussani kovin suuria tuottoja pysty näkemään. Samoin jos taas katson ylätason tilastoja Suomi-tasolla, niin en minä näe lämpöpumppujen vaikutuksia kovin konkreettisesti oikein sielläkään? En ainakaan siinä laajuudessa mitä minun mielestäni pitäisi näkyä...

Siis ainoa mikä näkyy, on tuossa toiseksi viimeisessä graafissa oleva lämpöpumpuilla tuotetun energian kasvu 5 teravattiin - mutta kun se on itsessään pelkkää teoreettista laskentaa. Konkreettisesti tämän lisähyödyn pitäisi näkyä siten, että joku muu energiamuoto menettäisi selvästi otettaan rakennusten lämmitysmuotona. Käyrien laskuun pitäisi antaa lisävauhtia myös energiamääräysten kiristyminen ja jossain määrin myös ilmastonmuutoksesta johtuva vähäisempi energian kokonaistarve.

Tietysti olen minä kuullut myös paljon positiivisia kokemuksia monelta esim. öljystä maalämpöön siirtyneeltä vanhan kiinteistön omistajalta, entä tietenkään näitä kertomuksia halua kiistää. Toteutuneista luvuista ja säästöistä olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan lisää.

Lisäystä eiliseen...

Eilen palattuani juhannuksen vietosta pohdiskelin, että tuleeko iso sähkölasku, kun lämminvesivaraajan lämpötila nostettiin taas takaisin normaaliin... Nämä pohdinnat siis tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/06/alarajaennatyksia-ja-kylmat-harakoille.html

Tänään asia varmistui - normaalista kesäkuun vuorokausikulutuksesta poikkeavaa sähkölaskua ei eiliselle ole luvassa. Tässä näytti eilisen kulutuspylväät tunti tunnilta:



Sähkönkulutus 26.6.2016 yht. 16,6 kWh. Puolen päivän jälkeen näkyy 2 korkeaa pylvästä, jossa "ylimääräinen"
kulutuspiikki on noin 1+3=4 kWh, kun lämpöpumppu lämmitti 500 litran varaajaa tunnissa lämpötilasta 26C >> 54C.

Kun kesäkuun vuorokausikulutus on vaihdellut välillä 14kWh ->20kWh (paitsi juhannuksena oli puolta pienempi, kun ei oltu kotona), niin läsnäolopäiviin verrattuna eilinen 16,6 kWh ei erotu vuorokausien joukosta mitenkään. Eli juhannuksena saadun säästön sai pitää sellaisenaan.

Samalla jos lasketaan lämpöpumpun tehokertoimia (lämpöpumpussa ei ole käytetyn sähkön mittausta, tai sitten en osaa katsoa?), mutta jos eilisen kulutuskäppyröistä voidaan nähdä, että lämpöpumppu käytti veden takaisin lämmityksessä sähköä yhteensä noin 4,0 kWh ja jos veden eli 500 litraisen varaajan lämmitys 28C -> 54C vaatii energiaa 1,67 kWh/aste/kuutio, niin tästä voidaan laskea tehon tarpeeksi 1 x1,17x  26 astetta x 0,5 kuutiota = 15,21 kWh (ulos tullut energiamäärä), ja tämä jaettuna sisään annetulle 4 kWh:n teholle tekee COP kertoimeksi 15,21/4=3,8.

Vuotta aikaisemmin sähköä kului samana päivänä 26 kWh, tänä vuonna vain 16,6 kWh. Joten on se ilmavesilämpöpumppukin vaan aika tehokas...

Sellainen hyöty tuosta juhannuksen poissaolosta ja siihen liittyvistä kokeiluista oli, että kun aiemmin lämpöpumpulle on ajastettu mahdollisuus käynnistyä kolme kertaa vuorokaudessa, niin jatkossa mennään kahdella käynnistyksellä tästä eteenpäin. Ensimmäinen käynnistyskerta on keskipäivällä, ja toinen illalla (jolloin lämmintä vettä oikeasti tarvitaan, ja suihkussa on tapana käydä). Nyt huomasin, että vesivaraaja ei oleellisesti yön aikana jäähdy. Jolloin lämpöpumpun aamukäynnistystä ei enää tarvita, ja silti on lämmintä vettä aina saatavilla.

Ilmavesilämpöpumpun COP?

Yritin laskeskella, että kuinka tehokkaasti ilmavesilämpöpumppu on vettä lämmittänyt. Laskennan lähtökohtana oli se, että paljonko lämpimän veden tekemiseen on huhtikuun aikana energiaa tarvittu - ja toisaalta paljonko ilmavesilämpöpumppu on energiaa kuluttanut?

Vähän arvailuksi tämä menee, sillä lämpöpumpun ottoenergialla ei ole erikseen asennettuna mittaria. Ja lisäksi lämpöpumpun tehoalue voi vaihdella 1 kWh:sta -> 8,3 kWh.

Omat laskelmani menivät tällä kertaa näin (copy-paste Excelistä):

Kokonais vedenkulutus			12027,4	litraa
Lämpimän veden osuus, litraa (40% kok.kulutuksesta)			4811,0	litraa
Sähkönkulutus yhteensä			750,0	kWh
Veden lämmitys +8C -> +55C			263,9	kWh
IV-koneen kulutus			90,0	kWh
Kotitalous   sähköt			293,1	kWh
Lämpöpumpulle jää			103,0	kWh
Veden lämmitys,  hyötyösuhde:
energia= 280,7 kWh/56,2 kWh			2,56	COP
Lämpöpumpun käyntitunnit
huhtikuussa = 94h			94	h
Tehonkulutus per tunti			1,10	kWh
Lämpöpumpun "säästämä"
energia = 263,9kWh - 73kWh			190,1	kWh

Meillä siis kului lämmintä vettä huhtikuussa yhteensä 12020,4 litraa, mikä on aika kova kulutus 30 päivän aikana, sillä se tekee 4 henkilölle jaettuna 30 päivän jaksolla kulutukseksi 100,2 litraa per henkilö per vuorokausi. Jossakin kerrostalossa tämä ei olisi mitään - mutta meillä se on siinä mielessä paljon, että esim. kuukautta aiemmin maaliskuussa kulutus oli meillä vain 64,7 litraa per henkilö per vuorokausi. No - juhlat ja kylävieraat tässä kuussa varmastikin lisäsivät kulutusta... :-)

No nyt sitten samaan aikaan sähköä kului 750 kWh. Ja se meni kaikki lämpimän veden tekemiseen (talo lämpeni puilla), sekä kotitaloussähköön, sekä IV-koneen sähköön. Muita sähkönkuluttajia meillä ei oman ymmärrykseni mukaan ole ollut. Salaojapumppaamon pumppukin vie sähköä vain muutaman kWh:n kuukaudessa, eli sen kulutus on aivan mitätön.

Paljonko sitten kotitaloussähkön määrä olisi ollut? Laskin sen niin, että rakentamisen aikana - kun asuimme paritalossa, ja meillä ei sähkölaskussa ollut mitään muuta kuin kotitaloussähkö, niin 607 päivän aikana meidän kulutus oli keskimäärin 9,77 kWh per vrk. Otin sen saman kulutuksen tälle huhtikuulle, joten kotitaloussähköön meni siis noin  293 kWh.

Nämä kaikki muut kulutus(arviot) kun vähentää pois, niin lämpöpumpulle jää 103 kWh. Ja jos sillä sähköllä on saatu lämpimään veteen lämpöä 263,9 kWh, niin silloin COP luvuksi tulee 2,56. Se lienee ihan oikein laskettu, sillä lämmintä eli +55C asteista vettä tehdessään pumppu saa raataa todella kovasti. Lattiakierrossa syntyvä enintään +30C vesi syntyisi paljon helpommin. Ja jos se tehdään +7C asteisesta ulkoilmasta, silloin COP on tehtaan ilmoituksen mukaan luokkaa 4,2.

Näiden laskelmien mukaan lämpöpumppu olisi säästänyt energiaa vain 190,1 kWh (verrattuna siihen, että lämpöpumppua ei olisi lainkaan ollut, jolloin lämmin vesi olisi tehty suorasähköllä). Edellisessä päivityksessä kerroin, että energiaa säästyi kuitenkin vuoden takaiseen verrattuna 429 kWh. Eli kun lattialämmitys oli pois päältä, se säästi sitten aikalailla, eli 429-190=239 kWh? Tai sitten toinen vaihtoehto on se, että vaikka meillä olisi tänä vuonnakin ollut pelkkä suorasähkö, niin ehkä kulutus olisi sittenkin ollut viime vuotta pienempi? Eihän kulutus vuodesta toiseen ihan samana pysy koskaan.

Motivan sivuilla ilmavesilämpöpumpun koko vuoden COP-arvoksi lasketaan 2 ja maalämmön 3. Ehkä nämä ylläolevat laskelmat sitten suunnilleen oikein taitavat olla?


Ilmalämpöpumpun COP-kerroin riippuu paljon paitsi ilman lämpötilasta,
niin myöskin pumpun merkistä. Tämä taulukko bongattu täältä:
http://www.ilmalampopumput.fi/fi/mika-ihmeen-lampopumppu/energian-saasto

VILP:n kotitalousvähennys olisi ollut 11%

Tänään tuli loppulasku Lämpöykkösiltä ilma-vesilämpöpumpusta. Urakan hinta (ilman lisätöitä, mm. konvektorin osalta) oli 8600€. Loppulaskun mukana tuli verottajan 14A -kaavake, johon oli valmiiksi täytettynä yritykselle maksettu urakkasumma arvonlisäveroineen, sekä siitä työn osuus, joka oli 2206€. Tämä on hyvää palvelua, kun tämän saa ihan pyytämättä, ja näin pitkälle vietynä, eikä tarvitse laskulta alkaa työnosuuksia tihrustamaan...



Loppulaskun mukana tulleet valmiiksi täytetyt verokaavakkeet.

Itse en näillä verottajan kaavakkeilla kuitenkaan nyt mitään tee, koska lopputarkastusta ei ole meillä vielä pidetty, rakentaminen siis jatkuu, enkä ole tällä hetkellä oikeutettu kotitalousvähennykseen. Mutta muuten tarina jatkuisi normaalisti tämän jälkeen niin, että tämä 2206€:n työnosuus käsiteltäisiin verotuksessa niin, että ensin tästä vähennettäisiin 100€:n omavastuu, ja sitten sen jälkeen vähennyksenä hyväksyttäisiin 45% aina 2400 euroon asti. Pariskunnalla kotitalousvähennyksiä saa olla yhteensä 2 x 2400€ eli 4800€ vuosittain.

Nyt jos lämpöpumpusta olisin lähtenyt kotitalousvähennyksiä hakemaan, niin niitä olisi siis saanut 2106€ x 45% = 947,70€, joka olisi 11% kauppahinnasta.

Tämän hetkisen tiedon valossa suosittelisin, että jos vaan mitenkään mahdollista, niin aurinkopaneelit, lämpöpumput, parvekelasit, kiinteiden kaapistojen asennukset yms. kannattaa jättää rakennusvaiheessa tekemättä - ja tekee ne vasta sitten kun kotitalousvähennyksiä voi saada. Siis vasta 2v lopputarkastuksen jälkeen. Ainakin nyt näyttää mielestäni siltä, että edes lämpöpumppu ei ehdi oikein kunnolla "kotitalousvähennysten odotteluaikana" eli ekan 2 vuoden aikana tienaamaan tuota 947,70 euroa, joten verottajalta kannattaa kyllä kaikki rahat vaan ottaa vastaan, mitä suinkin on tarjolla.

Jos nyt tässä kohtaa katsotaan miten meillä lämpöpumppu on (lähinnä käyttöveden lämmittämisessä) tähän mennessä tienannut, niin pumppu siis käynnistyi ensimmäistä kertaa 21.10.2015 ja se on ehtinyt tekemään töitä tähän mennessä 52 päivää. Tai eihän se nyt koko aikaa käy, vaan näiden 52 päivän aikana käyntitunteja on kertynyt yhteensä 237 tuntia.



VILP on käynyt 52 päivässä 237 tuntia eli keskimäärin 4,5 tuntia per päivä.

Nyt viime aikoina, kun lämpöpumppu on käytetty pelkästään käyttöveden lämmitykseen, niin käyntitunteja tulee 3h per päivä, paitsi ihan joulukuun alussa kun oli pieni pakkasjakso, niin silloin lattialämmitys oli jokusen päivän päällä 3h per vuorokausi, ja lämpöpumppu kävi 4 tuntia pidempään, eli esim. 2-3.12.2015 välisenä aikana tunteja on kertynyt 7h per vrk.



Kirjanpitoa VILP:n käyntitunneista.

Lämpimän käyttöveden lämmityksessä +42C:stä +54C asteeseen lämpöpumpun COP on aika heikko, eli vain luokkaa 1,7 (ulkolämpötila on samaan aikaan ollut noin +5C). Jolloin jos 8,3 kW:n tehollla oleva pumppu käy noin tunnin, jolloin se antaa ulos 8,3 kWh:n lämpötehon (ulosanti voidaan todentaa veden lämpiämisellä), ja itse pumppu kuluttaa samaan aikaan 5 kWh sähköä, niin tästä voidaan laskeskella, että jokaista käyttötuntiaan kohden pumppu on säästänyt sähköä noin 3,3 kWh - ja hinta sille on 0,33 euroa.

Eli jos lämpöpumppu on tähän mennessä käynyt yhteensä 237 tuntia, sen avulla on säästynyt sähköä 237 x 3,3 kWh = 782 kWh, ja tämä muutettuna euroiksi tekee tähän asti saatuna säästönä noin 78,20 euroa. Se on 1,50 euroa per päivä.

Myös vuosittainen sähkönkulutus tukee tätä laskelmaa, sillä ensimmäisen 12kk asumisen aikana lokakuun alusta 2014 lokakuun alkuun 2015 sähköä kului (suorassa sähkölämmityksessä) meillä yhteensä 17162 kWh. Nyt kun lämpöpumppu on joulukuun lopulle tultaessa ollut töissä melkein 3 kuukautta, niin ensimmäisen kalenterivuoden eli vuoden 2015 sähkönkulutus näyttäisi nyt asettuvat jonnekin lähelle 16500 kWh:ta. Eli sähkön säästöä näyttäisi tulevan vuodelle 2015 juuri tuon 600-700 kWh:n verran, mikä myös toista kautta laskettuna oli lämpöpumpun tässä ajassa tekemä sähkön säästö.

Oikeasti kaikki se minkä lämpöpumppu "tienaa" ei jää suoraan säästöksi, vaan osa lämpöpumpun tekemästä lämmöstä menee nyt myös IV-koneen esilämmityspatterille, joka sitten puolestaan näkyy taas sillä tavalla, että polttopuita kuluu nyt vähemmän kuin ennen. Tälle talvelle varatut puut taitaa riittää tällä kulutusvauhdilla vielä seuraavankin talven. Tai sitten on käymässä niin, että tästä talvesta taitaa tulla vielä leudompi, kuin mitä viime talvi oli? Ekana asumisvuotena ennen lämpöpumpun tuloa IV-koneen esilämmityspatteri oli kytkemättä, jolloin se ei tietenkään kuluttanutkaan mitään.

Sitten voitaisiin laskea vielä sellainenkin alustava laskelma, että jos lämpöpumppu tienaa 1,50 euroa per päivä, ja jos sen elinikä on 17 vuotta, niin paljonko se tienaa koko elämänsä aikana? Laskentakaava menisi silloin näin:

1,50€ x 365 x 17v = 9307€

Ja kun lämpöpumpun hinta oli 8600€, niin ehkäpä tässä on vielä pienet mahdollisuudet saada omat rahansa pois tästä kokeilusta...

Jos olisin odottanut vielä parisen vuotta, ja asentanut lämpöpumpun vastasilloin, niin olisin saanut myös ne 947,70€ verovähennykset, ja silloin voittokerroin olisi ollut huomattavasti suurempi. Eli taisin olla liian malttamaton... :)

Tietysti nämä ovat nyt vain alustavia laskelmia, jotka tarkentuvat vasta pidemmän ajan kuluessa...

Arkitotuus lämpöpumppujen COP -luvuista

Sähkönkulutus on eri syistä johtuen mennyt melkoista vuoristorataa tämän vuoden marraskuussa. Tähän mennessä sähköä on mennyt 25 päivässä 1500 kWh ja päiväkohtaiset käppyrät näyttää tässä vaiheessa tältä:


Talo-Rautio: sähkönkulutus marraskuussa 1-25.11. välisenä aikana.

Yksi syy sähkönkulutuksen vaihteluihin on nikkarointi kellarissa (meillä on siis kellarin rakentaminen yhä edelleen kesken, mutta pikkuhiljaa valmista tulee sielläkin...), ja toinen  - ehkä isompi syy - on lattialämmityksellä "leikkiminen". Lattialämmityksen pois päältä saamiseksi tein taannoin aika järeitäkin toimenpiteitä kääntämällä kaikki klämpsät kiinni, kun huomasin että lattialämmitys oli siltikin päällä, vaikka ei sen pitänyt olla:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/paluuta-normaaliin.html

Sen jälkeen olen muutamia kertoja yrittänyt selvittää, mistä tämä johtuu, koska ei se nyt ihan normaaliakaan ole, että lattialämmityksen katkaisemiseen pitäisi laittaa ihan sulkuventtiilitkin kiinni. Ylimitoitettu toimenpide tuo ei kuitenkaan tällä kertaa ollut, sillä eilen löysin syyn mistä mysteeri johtui, ja päivittäiset sähkönkulutus käppyrät sukelsivat heti, niin kuin ylläolevasta kuvastakin näkyy - eilen sähköä kului enää 40,7 kWh - mikä on tässä kuussa kaikkein alimpia lukuja.

Toinen asia mitä olin ihmetellyt, oli toistuvat lämpötilan ylärajahälytykset, eli lattialämmityspiiriin näytti menevät välillä jopa yli +50C asteista vettä (eikä lattialämmitys sitä paitsi ollut päälläkään):



Viimeisin ylilämpöhälytys tuli 25.11 iltapäivällä - noin tunti sen jälkeen kun lämpöpumppu oli käynnistynyt.

Eilen sitten vääntelin sulkuventtiileitä kiinni ja auki ja käynnistelin ja sammuttelin lämpöpumppua ja lopulta pääsin sellaiseen lopputulokseen, että vika vaikutti olevan siinä Oumanin säätölaitteessa, joka säätelee lattialämmityspiiriin menevän veden lämpötilaa. Näytti siltä, ettei se pystynyt pidättelemään varaajassa olevaa lämpötilaa ollenkaan, vaan päästi eteeenpäin aina sen lämpöistä vettä mitä vaan oli kulloinkin saatavilla...

Ja näin siis siitäkin huolimatta, että laite ilmoitti (lämpöputken) venttiilin olevan täysin kiinni:


Ylilämpöhälytyksiä tulee, vaikka venttiilin asento on 0% eli venttiili on täysin kiinni???

Tässä vaiheessa ensimmäinen ajatus oli, että Oumanin säätölaite on ihan sökönä. Onneksi oli kuitenkin toinen Ouman vieressä, joka sääti IV-patterin lämpötilaa ja se toimi ihan oikein, joten aloin katsomaan rinnakkaisilta ruuduilta kaikkia asetusarvoja läpi, ja se kannatti:


Venttiilin toiminta voi olla myötäpäivään tai vastapäivään auki.

Tässä kohtaa kahden Oumanin välillä oli ero. Toisessa luki myötäpäivään (ja laite toimi oikein), ja toisessa luki (mahdollisesti tehdasasetusten jäljiltä?) että vastapäivään. Päättelin, että eiköhän liikeradat ole molemmissa moottoriventtiileissä ihan saman suuntaiset, ja vaihdoin vastapäivän myötäpäivään ja sitten alkoi toinenkin Oumanin säätölaite jo pelittää...

Nyt kun venttiilin aukeamissuunnan asetusarvo oli ollut väärin, niin silloin kun Oumanin laite yritti vääntää venttiiliä kiinni - niin se olikin todellisuudessa täysin auki - ja sen johdosta lattialämmityspiiriin meni täysillä vettä ja ihan sen lämpöisenä mitä varaajassa oli. Paitsi silloin ei mennyt, kun olin vääntänyt lattialämmityspiirin sulkuventtiilit kiinni, eikä vesi päässyt lainkaan kiertämään.

Nyt kun sain tämän häiritsevän tekijän pois pelistä, niin nyt pitkästä aikaa (tai mahdollisesti aivan ensimmäistä kertaa) pääsin katselemaan, että miten paljon lämpöpumppu itse käyttää sähköä silloin kun se tekee lämmintä käyttövettä. Niin kuin edellisestä kirjoituksestani näkyy, kuvittelin että COP arvot on nykyajan lämpöpumpuissa hyvinkin luokkaa 3, ja usein reippaasti ylikin. No eipä totuus ole käyttöveden osalta edes sinne päinkään. Lämpöpumppu on meillä siis ajastettu toimimaan näin:



Lämpöpumpulle on annettu ajastettuna mahdollisuus käydä 3 kertaa vuorokaudessa enintään 2,5 tuntia kerrallaan. Todellisuudessa käyttötunteja kertyy noin 5-6 tuntia per vuorokausi.



Kun lämpöpumppu lähtee käyntiin, niin samaan aikaan talon kokonaissähkön kulutus näyttää tältä. Aamutuimaan kukaan ei ollut vielä hereillä, ja klo 15-16:00 haarukassa kukaan ei ollut vielä kotona. Joten "taustalla oleva" kulutus on IV-kone, jääkaapit yms. jotka ovat sen verran tasaista kulutusta, että ne voi miinuslaskulla jättää aika helposti pois luvuista. Se mikä jää jäljelle, on lämpöpumpun kuluttama sähkön määrä. Ainakin jollain tarkkuudella.

Nyt jos edellisessä blogipäivityksessäni kerroin, että 500 litran varaaja jäähtyy yön aikana 12 astetta, ja hukkaa 7 kWh:n edestä energiaa, niin lämpöpumppu tekee sen takaisin reilussa parissa tunnissa, ja käyttää siihen työhön sähköä 5,22 kWh:n edestä. 0,33 kWh on mennyt sähkölaitoksen ja lämpöpumpun kellonaika erosta johtuen 05:00 - 06:00 väliselle ajalle, vaikka periaatteessa lämpöpumpun pitäisi käynnistyä vasta klo 6:00 - mutta se menee siis päälle jo pikkuisen aikaisemmin.

Jolloin jos vielä eilen olin siinä uskossa, että lämpöpumpun COP -luvut on hyvinkin tasoa 3, niin yllä olevan laskelman perusteella ei ylletä edes tasolle 2, vaan 9 kWh / 5,22 kWh:lla = 1,72 (COP arvo, kun +4,8C lämpöisestä ulkoilmasta on tehty lämmintä käyttövettä siten, että veden lämpötila nostetaan +42C:stä +54C -tasolle.)

Tässä laskelmassa siis jäähtymisen eli yön aikana lämpöä on hävinnyt 7 kWh:n edestä, ja sinä aikana kun pumppu pyörii parisen tuntia ja nostaa lämpötilat takaisin ylös, niin sinä aikana häviää 2 kWh lisää, koska IV-koneen lämmityspatteri syö lämpöä koko ajan 1kWh per tunti. Yhteensä jäähtymisaikana plus lämmitysaikana lämpöä on mennyt 7+2=9 kWh. Ja samaan aikaan tuotanto vaati 5,22 kWh sähköä.

Nyt kuitenkin myyntipuheissa tälle minun ostamalle lämpöpumpulle on ilmoitettu, että

COP +7C/+35C = 4,28 (EN 14511)

Onko tämä nyt sitten huijausta?

No ei tietenkään ole huijausta. Mutta valikoitu totuus tuo mielestäni on. Eli ostaja voi joutua ihan väärään käsitykseen, jos kuvittelee että COP-luku aina olisi esim. tasolla 3-4 tai jotain sinne päin.

Siis parhaiten eli tehokkaimmin lämpöpumppu toimii, jos lämmön lähde on selvästi plussan puolella (vaikka tuo testioloissa ollut +7C). Ja jos sitä ei tarvitse kovin paljon lämmittää, eli tuollaisella +35C vesi ei käyttövedeksi kelpaa ollenkaan (putkihäviöistä johtuen suihkun alla ei tee mieli seistä), mutta lattialämmitykseen tämä on aivan oivallista, ja useimmiten lattiapiirissä riittää ihan hyvin +25C - +30C lämpöinen vesi. Siinä lämpöpumppu on kaikkein tehokkaimmillaan.

Mutta meidän talon "ongelma" on nyt siinä, että lattialämmitystä ei lainkaan tarvita muuta kuin kovimmilla pakkasilla, ja silloin tämä ilma-vesi-lämpöpumppu taas on pois pelistä. Eli se ei käytännössä pääse tekemään muuta kuin käyttövettä. Ja silloin se näköjään toimii aika heikolla hyötysuhteella. Maksimiraja, mitä lämpöpumppu pystyy lämpöä lisäämään on tietääkseni noin 55 astetta, eli esim. jos lähdetään liikenteeseeen eilisen +5C ulkolämpötiloista, niin yli +60C lämpöistä vettä lämpöpumpulla ei saa ollenkaan tehtyä. Ja nuo viimeiset asteet näyttää syntyvän aika tuskallisesti ja huonoilla hyötysuhteilla.

No mitäs nyt sitteen? No ei mitään. Jatketaan seurantaa. Uskon, että kesällä kun lämmönlähde eli ulkolämpötila on luokkaa +20C - +25C, niin ilma-vesi-lämpöpumppu voi olla varsin tehokas, jopa paljon tehokkaampi kuin maalämpöpumppu, joka kesälläkin joutuu tyytymään alle +10C lämmön lähteeseen.

No menikö pumpun hinta eli 8600€ minulta nyt sitten Kankkulan kaivoon? No ei tietenkään. Pumppu tottakai tienaa joka tunti mitä se käy, eli eihän tuo nyt kokonaan menetettyä rahaa ole. Mutta tienaako pumppu koskaan itse omaa hintaansa takaisin ainakaan tässä työssä mitä se meillä tekee, niin sepäs onkin mielenkiintoinen kysymys. Kuitenkin pääasiallinen - ellei jopa ainoa - syy lämpöpumpun ostamiseen on aina se, että se tienaisi vähintään oman hintansa. Sillä ei kukaan näitä laitteita nyt sen takia hanki, että niitä olisi mukava kuunnella tai kaunis katsella.

Toisaalta ei tämäkään ostos omasta mielestäni nyt vallan huono ollut. Lämpimän käyttöveden tekemiseksi olisi saman rahan voinut sijoittaa myös vaikkapa aurinkopaneelien hankkimiseen. Se olikin yhtenä vaihtoehtona vakavasti harkinnassa. Mutta nyt jos katsoo kaamos aikana ikkunasta ulos, niin säkkipimeää ja pientä tihkusadetta näyttäisi olevan. Näissä oloissa ilma-vesi-lämpöpumppu varmuudella päihittää ainakin aurinkopaneelit, ja lisäksi pumpun saa käyntiin ihan vaikka yölläkin, jos silloin lämmintä käyttövettä tarvitsee. Toki ilma-vesi-lämpöpumppu ei kovilla pakkasilla tuota yhtään mitään, mutta näitä yli -15C pakkasia on nykyisen ilmastomuutoksen aikana Vantaalla aika harvoin, niin kuin tässä päivityksessä olevasta tuntimäärä tutkimuksestani ilmenee:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/tehokas-lampopatteri.html